TURUN SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS ASIAK-
KAIDEN ASEMAN JA OIKEUKSIEN KEHITYKSESTÄ
2008
SISÄLLYSLUETTELO
TIIVISTELMÄ
1. JOHDANTO..........................................................................................................4
1.1. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista......4
1.2. Sosiaaliasiamiehen tehtävät....................................................4
2. SOSIAALIASIAMIEHEN ASIAKKAAT VUONNA 2008.........................................5
2.1. Asiakasyhteydenottojen tilastointi...........................................5
2.2. Yhteydenottojen pääasialliset syyt..........................................6
2.3. Yhteydenotot palveluittain.......................................................7
2.3.1. Toimeentulotuki...................................................................7
2.3.2. Lastensuojelu.......................................................................9
2.3.3. Perheasiat...........................................................................10
2.3.4. Päihdehuolto......................................................................10
2.3.5. Vammaispalvelut................................................................10
2.3.6. Ikäihmisten palvelut..........................................................11
2.3.7. Omaishoidon tuki ..............................................................11
2.3.8. Kotipalvelu.........................................................................12
2.3.9. Lasten päivähoito..............................................................12
2.3.10 Yleinen sosiaalityö............................................................12
2.3.11 Muut yhteydenotot............................................................12
2.3.12. Muistutukset ja kantelut.................................................13
2.4 Sosiaaliasiamiehen toimenpiteet asiakkaiden asioissa.......13
3. SOSIAALIASIAMIEHEN MUU TOIMINTA.........................................................14
4. ARVIOINTIA.........................................................................................................15
4.1. Ohjaus ja neuvonta..................................................................15
4.2. Toimeentulotuki........................................................................15
4.3. Salassapito................................................................................16
4.4. Lastensuojelu............................................................................16
4.5. Vammaispalvelut.......................................................................17
4.6. Muistutukset..............................................................................17
Lähteet
Liite asiakasyhteydenotoista vv. 2002 - 2008
TIIVISTELMÄ
Vuonna 2008 yhteydenottoja eri tehtäväalueilla oli 789, kun vuonna 2007 niitä oli 681. Muutokset tilastoinnissa selittävät osan tästä lukumäärän kasvusta.
Eniten yhteydenottoja oli toimeentulotuesta, vajaa puolet kaikista yhteydenotoista. Muut yhteydenotot koskivat mm. lastensuojelua, vammaispalveluita, perheasioita ja kotipalvelua. Yhteyttä otettiin myös muista palveluista kuten Kansaneläkelaitoksen etuuksista, edunvalvonnasta ja terveydenhuollosta.
Asiakkaiden yhteydenotot koskivat eniten palveluiden toteuttamista ja päätöksiä. Yleisen neuvonnan osuus yhteydenotoista on vähentynyt aiempiin vuosiin verrattuna. Neuvonnan ja ohjauksen ohella sosiaaliaisamies ottaa asiakkaan suostumuksella yhteyttä sosiaalihuollon työntekijään asiakkaan asian selvittämiseksi.
Arviointiosiossa on käsitelty erityisesti nuorille aikuisille kohdistetun henkilökohtaisen ohjauksen ja tuen tarvetta, toimeentulotukea, asumista, lastensuojelua ja vammaispalveluita.
1 JOHDANTO
1.1. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista
Lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista on kirjattu sosiaalihuollon periaatteet ja tavoitteet. Lain mukaan asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja kohteluun ilman syrjintää. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa. Lain mukaan sosiaalihuollon henkilöstön on selvitettävä asiakkaalle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ja muut seikat, joilla on merkitystä asiakkaan asiassa.
Asiakkaalla on oikeus saada kirjallinen päätös tai yksityisessä sosiaalihuollossa kirjallinen sopimus. Palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muun vastaavan suunnitelman voi jättää tekemättä ainoastaan silloin, kun on kyse tilapäisestä neuvonnasta tai ohjauksesta.
Sosiaalihuollon asiakaslakiin sisältyvät myös säännökset tietojen antamisesta asiakkaalle tai hänen edustajalleen, asiakkaan tietojenantovelvollisuudesta sekä mm. asiakirjojen salassapitoa ja vaitiolovelvollisuutta koskevat säännökset.
Sosiaalihuollon asiakaslain mukaan kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies. Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus, jos hän on tyytymätön saamaansa kohteluun.
Asiakaslakia sovelletaan viranomaisen järjestämään sosiaalihuoltoon, joka on valtion, kunnan tai kuntayhtymän järjestämää sosiaalihuoltoa. Kunnan itse tuottaman toiminnan lisäksi sen järjestämänä toimintana pidetään myös yksityisen palveluntuottajan toteuttamaa sosiaalihuoltoa, jos sen järjestämisen perusteena on ostopalvelusopimus, kunnan toimeksianto tai esim. maksusitoumus tai palveluseteli. Lakia sovelletaan myös yksityisen järjestämään sosiaalihuoltoon, josta esimerkkinä on asiakkaan ja palveluntuottajan välisellä sopimuksella järjestetty kotipalvelu. Kun viranomainen järjestää sosiaalihuoltoa ostamalla palveluja yksityiseltä palveluntuottajalta, on sen varmistuttava siitä, että ostettavat palvelut vastaavat sitä tasoa, mitä vaaditaan kunnallisiltakin palveluilta. (STM, 2001)
1.2. Sosiaaliasiamiehen tehtävät
Sosiaalihuollon asiakaslain mukaan sosiaaliasiamiehen tehtävänä on
1) neuvoa asiakkaita tämän lain soveltamiseen liittyvissä asioissa
2) avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä
3) tiedottaa asiakkaan oikeuksista
4) toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi
5) seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle.
Sosiaaliasiamiehen tehtävä on neuvoa antava eikä hänellä ole itsenäistä päätösvaltaa.
Sosiaaliasiamiehen asiakastyöhön kuuluvat neuvonta ja ohjaus, asiakkaiden asioiden selvittelytyö, asiakastyö ja edunvalvontatehtävät.
Sosiaaliasiamiehellä on henkilötietolain mukainen rekisteriseloste. Asiakasrekisteriin tallennetaan lukumäärä- ja muita tilastollisia tietoja. Mikäli asiakkaan asian hoitaminen sitä edellyttää, kerätään asiakkaan henkilötiedot. Lisäksi rekisteriin tallennetaan asiakkaan ilmoittamat ongelmat sosiaalihuollon asiakasjärjestelmässä sekä sosiaaliasiamiehen toimenpiteet asiakkaan asiassa.
Sosiaaliasiamiehen on vuosittain annettava kunnanhallitukselle selvitys asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehityksestä kunnassa.
Sosiaalihuollon kelpoisuusvaatimukset astuivat voimaan 1.8.2005. Lain mukaan sosiaaliasiamiehellä on oltava sosiaalityöntekijän kelpoisuus tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus.
Turun kaupunginhallituksen päätöksellä sosiaaliasiamiehenä on Turussa toiminut VTM Rita Salviander 1.1.2001 alkaen. Hallinnollinen sijoituspaikka on Turun kaupungin sosiaalikeskus ja 1.1.2009 alkaen Turun sosiaali- ja terveystoimi, yleishallinto.
Asiakkaat voivat ottaa yhteyttä sosiaaliasiamieheen puhelimitse maanantaista torstaihin kello 10 - 12. Tällöin voi myös varata ajan, mikäli asiakkaan asia vaatii perusteellisempaa selvittämistä.
2 SOSIAALIASIAMIEHEN ASIAKKAAT VUONNA 2008
2.1. Asiakasyhteydenottojen tilastointi
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti
Hankkeen yhteydessä oli pilottiryhmä, jonka toimintaan myös Turun sosiaaliasiamies osallistui. Pilotissa testattiin hankkeen ehdottamaa tilastointimallia.
Tämän selvityksen tilastointi perustuu ko. hankkeen esitykseen ja poikkeaa jonkin verran aikaisemmasta tilastoinnista. Suurin yksittäinen ero aikaisempaan tilastointiin on se, että saman asiakkaan ottaessa yhteyttä useammasta kuin yhdestä palvelusta (esim. toimeentulotuki ja vammaispalvelut), nämä tilastoidaan kumpikin omana yhteydenottona. Tämä on osittain vaikuttanut tilastoitujen yhteydenottojen lukumäärän kasvuun, mutta ei selitä koko kasvua. Yhteydenottojen syitä on voinut olla useampi kuin yksi, esimerkiksi asiakas on tyytymätön saamaansa päätökseen ja haluaa myös selvittää, miten hän voi korjata asiakirjoissa olevia tietoja, jotka kokee puutteellisiksi tai virheellisiksi.
Asiakkaitten yhteydenotoista kerättiin tietoa tehtäväalueesta (toimeentulotuki, lastensuojelu, vammaispalvelut jne.), yhteydenoton syystä (päätökset, palvelun toteuttaminen, käsittelyaika, kohtelu, tarkastusoikeus, tiedontarve) ja sosiaaliasiamiehen toimenpiteistä asiakkaiden asioissa.
2.2. Yhteydenottojen pääasialliset syyt
Yhteydenottoja sosiaaliasiamieheen eri tehtäväalueilla oli 789. Näistä Turun kaupungin sosiaalitoimen palveluita koski 645, kunnan ostopalveluita 18, kuntayhtymän palveluita 1 ja täysin yksityisiä palveluita 2. Muista palveluista - kuten esim. Kelan palveluista - oli 123 yhteydenottoa.
Yhteydenotoissa on lukumääräisesti eniten noussut esille sosiaalitoimeen liittyvän palvelun toteuttaminen ja menettelytapa-asiat, joita oli 249. Tähän kohtaan sisältyvät mm. hallintoasian vireilletulo, asiakkaan kuuleminen, asiakas ei ole saanut kirjallista päätöstä, viranomaisten väliset ongelmat tai puutteelliset selvitykset asiakkaan oikeuksista ja toimenpidevaihtoehdoista. Edelliseen vuoteen verrattuna luku on noussut huomattavasti, josta osa kuitenkin selittyy tilastoinnissa tapahtuneilla muutoksilla. Asiakkaan saamista päätöksistä yhteydenottoja oli 202.
Huolimatta siitä, että yhteydenottojen kokonaismäärä on kasvanut, tiedontarpeen vuoksi yhteyttä ottaneiden lukumäärä on vähentynyt. Tietoa sosiaalihuollon palveluista tarvitsi 182, kun se vuonna 2007 oli 273. Muita yhteydenottoja oli 145, jossa on mukana yhteydenotot, jotka eivät olleet Turun kaupungin sosiaalitoimeen liittyviä. Käsittelyaikoja ja mm. työntekijän tapaamiseen liittyen yhteydenottoja oli 88, jotka lähes kaikki koskivat toimeentulotukea. Kohtelua koski 68 yhteydenottoa. Tietosuojaa ja salassapitoa koskevia yhteydenottoja oli 39.
Yhteydenottojen syyt vv. 2004 - 2008
2. 3. Yhteydenotot palveluittain
Eniten sosiaaliasiamieheen otettiin yhteyttä toimeentulotukiasioissa (371). Toiseksi eniten otettiin yhteyttä palveluista tai etuuksista, jotka eivät ole sosiaalitoimen palveluita (123). Nämä yhteydenotot koskivat mm. Kelan etuuksia, terveydenhuoltoa, edunvalvontaa ja asumiseen liittyviä asioita. Vammaispalveluja koskien yhteydenottoja oli 62, lastensuojelua 52 ja kotipalveluja 76. Muut yhteydenotot olivat: isyys-, huolto- ja elatusapuasiat 34, vanhuspalvelut 22, omaishoidontuki 7, päihdehuolto 8, lasten päivähoito 8, kehitysvammahuolto 4 ja yleinen sosiaalityö 22. Kasvatus- ja perheneuvolasta ja kuntouttavasta työtoiminnasta ei ollut yhteydenottoja.
Yhteydenotot tehtäväalueittain vv. 2004 - 2008
2.3.1 Toimeentulotuki
Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo.
Vuoden 2008 alusta astui voimaan toimeentulotuen muutos, jossa säädettiin käsittelyn ja henkilökohtaiseen keskusteluun pääsyn määräajat. Kiireellisessä tilanteessa päätös on tehtävä samana päivänä tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Muussa kuin kiireellisessä tilanteessa toimeentulotukipäätös tulee tehdä viimeistään seitsemäntenä päivänä hakemuksen tekemisestä.
Lainmuutoksen mukaan kiireettömässä tilanteessa asiakkaalle tulee toimeentulotukilain mukaan järjestää tilaisuus keskustella henkilökohtaisesti toimeentulotukiasiassaan sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun hän on pyytänyt tätä.
Toimeentulotukeen liittyviä yhteydenottoja oli 371, joka oli 47 % kaikista sosiaaliasiamiehen otetuista yhteydenotoista. Vuonna 2007 yhteydenottoja oli 334 ja vuonna 2006 382.
Eniten yhteydenotot koskivat asiakkaan saamaa päätöstä, joita oli 158. Palvelun toteuttamiseen yhteydenotto liittyi 142:ssa asiassa, tiedon tarpeeseen 80 yhteydenotossa ja käsittelyaika otettiin esille 70 asiakkaan asiassa.
- Toimeentulotukipäätökset
Asiakkaiden saamista toimeentulotukipäätöksistä asiakkaat (158) toivat esille mm. seuraavia asioita:
- Asiakkaat ottivat yhteyttä päätöksistä, joissa toimeentulotuen perusosaa oli alennettu. Asiakkaat kokivat, että päätöksen perustelu ja asiakassuunnitelma eivät olleet riittävän selkeitä ja informatiivisia niin, että asiakas tietäisi, minkälaisia vaihtoehtoja hänellä on käytettävissään. Joillekin asiakkaille oli jäänyt se käsitys, että perusosaa voidaan alentaa määrittämättömäksi ajaksi samoin perustein kuin oikeus työmarkkinatukeen oli evätty. Asiakkaat kokivat, että heidän yksilöllisiä olosuhteitaan ei riittävästi huomioitu päätöstä tehtäessä.
- Toimeentulotuessa joudutaan usein tekemään päätöksiä, joiden perusteella ensisijaiset takautuvat etuudet peritään sosiaalitoimelle. Ensisijaisten etuuksien, esim. Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassojen pitkät käsittelyajat johtavat takaisinperintään eivätkä asiakkaat aina osanneet varautua tähän. Asiakkaat kokivat, etteivät saaneet tietoa, mihin takaisinperintä perustuu ja että saatavaa asiakkaan mielestä on peritty sosiaalikeskukseen enemmän kuin mitä asiakkaalle on maksettu toimeentulotukea. Usein kyse oli siitä, että toimeentulotukipäätöksen myötä maksetaan myös muita toimeentulotukeen oikeuttavia menoja, kuten esim. lääkelukuja, jotka eivät käy ilmi toimeentulotukipäätöksestä.
- Vammaistuen ja eläkkeensaajan hoitotuen huomioimisesta toimeentulotuessa oli joitakin yhteydenottoja. Asiakkaat kokivat, että päätöksissä ja asiakassuunnitelmissa ei selkeästi ja yksiselitteisesti ilmaistu sitä, missä tapauksissa terveydenhuoltomenot huomioidaan toimeentulotuessa.
- Asiakkaat ottivat yhteyttä saatuaan kielteisen päätöksen muuttokuluihin ja vuokravakuuteen toisella paikkakunnalla sijaitsevaan asuntoon. Asiakkaiden saamien tietojen perusteella myönteinen päätös olisi voitu tehdä, mikäli muuttamisen perusteluna olisi ollut työ- tai opiskelupaikka. Kun kyse oli esim. sosiaalisista suhteista toisella paikkakunnalla, asiakkaat kokivat epäoikeudenmukaisena, että toimeentulotuki muuttokulujen osalta evättiin.
- Toimeentulotuessa huomioidaan kohtuulliset asumiskulut asunnossa vakituisesti asuvien henkilöiden lukumärän mukaan. Asiakkaat toivat esille ongelmallisia tilanteita esim. silloin, kun vanhemmalla on laaja tapaamisoikeus lapsiinsa. Asiakkaat toivoivat, että hyväksyttävistä asumiskuluista päätettäessä huomioitaisiin yksilölliset olosuhteet ja mm. riittävä mahdollisuus tavata lapsiaan.
- Menettelytavat ja palvelun toteuttaminen
Asiakkaat kokivat toimeentulotukihakemusmenettelyn raskaana ja byrokraattisena, kun omat voimavarat eivät esim. sairauden vuoksi riitä ja asiakas ei kykene hakemaan toimeentulotukeen tarvittavia liitteitä. Menettelytavoista otti yhteyttä 142 asiakasta.
Joissakin tapauksissa asiakkaat ottivat yhteyttä, koska kokivat asiakassuunnitelman sanamuodon loukkaavaksi tai he kokivat, että asiakassuunnitelmaan kirjattu tieto ei ollut tarpeellinen eikä välttämätön toimeentulotuen kannalta. Tällaisia asioita olivat esim. yksityiskohtaiset terveyteen ja sairauksiin liittyvät tiedot.
Lisäselvityspyyntöjen osalta joissakin tapauksissa oli kyse liitteistä, jotka asiakkaat olivat jo toimittaneet aiempien käsittelyjen yhteydessä ja jotka olivat asiakkaan muiden asiakirjojen joukossa sosiaalitoimessa. Asiakkaat kokivat, että toimeentulotukipäätös viivästyi lisäselvityspyynnön myötä heistä riippumattomista syistä.
- Toimeentulotukipäätösten käsittelyaika
1.1.2008 astui voimaan toimeentulotukilain muutos, jossa säädetään toimeentulotuen viivytyksettömästä käsittelystä.
Yhteydenotoista 70:ssä otettiin esille toimeentulotuen käsittelyaika tai pääsy henkilökohtaiseen keskusteluun. Jonkin verran sosiaaliasiamiehelle tuli yhteydenottoja, jossa pyydettiin sosiaaliasiamiestä vaikuttamaan päätöksen tekemisen kiirehtimiseen mm. lääkkeiden saamisen turvaamiseksi. Usein kyse oli siitä, että asiakas ei ollut saanut yhteyttä omaan sosiaalityöntekijään puhelinajalla.
Sosiaaliasiamieheen yhteyttä ottaneiden asiakkaiden toimeentulotuen käsittelyajat ylittivät jonkin verran lain salliman määräajan. Käsittelyajan laskemisessa tuli eroja siinä, että asiakkaat laskevat hakemuksen jättöajaksi sen, kun ovat esim. tuoneet henkilökohtaisesti hakemuksen sosiaalikeskukseen.
Vuosittain tulee edelleen kysymyksiä siitä, että asiakas ei saa tapaamisaikaa selvittääkseen omaa elämäntilannettaan ja saadakseen neuvoja ja ohjausta, koska hän ei ole hakenut toimeentulotukea.
- Tiedon tarve toimeentulotuessa
Tiedon tarpeen vuoksi sosiaaliasiamieheen yhteyttä ottaneiden lukumäärä on vuosittain pysynyt lähes samana. Vuonna 2008 otti 80 asiakasta sosiaaliasiamieheen yhteyttä saadakseen tietoa toimeentulotuesta ja siihen liittyvistä tulkinnoista. Kysymyksiä herättivät mm. seuraavat:
- opiskelijan oikeus toimeentulotukeen
- yrittäjän oikeus toimeentulotukeen
- sosiaalinen luotto
- hammashuolto toimeentulotukimenona
- ehkäisevä toimeentulotuki
- takautuvan toimeentulotuen hakeminen
- toimeentulotuen järjestämisvastuussa oleva kunta
- alaikäisten oikeudet toimeentulotukeen
- omaisuuden vaikutus toimeentulotukeen
- vangit, järjestämisvastuussa oleva kunta
Kokemaansa huonon kohtelun vuoksi otti yhteyttä 24 asiakasta. Yleensä yhteydenotot koskivat kohtelun ohella tyytymättömyyttä päätöksiin tai palvelun toteuttamistapaan.
2.3.2 Lastensuojelu
1.1.2008 uudistuneen lastensuojelulain mukaan lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen ja erityiseen suojeluun.
Lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lapsen ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään. Viranomaisten on pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain. Lapsi ja perhe on tarvittaessa ohjattava lastensuojelun piiriin.
Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto.
Lisäksi kunta järjestää ehkäisevää lastensuojelua, johon sisältyvät lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen, palvelujen kehittäminen kasvatuksen tukemiseksi, tuki koulunkäyntiin sekä lapsen huomioon ottaminen aikuisille suunnatuissa palveluissa. Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvoloissa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä.
Lastensuojelulain muutos ei aiheuttanut yhteydenottojen lisääntymistä. Lastensuojeluasioissa yhteydenottoja oli 52, kun niitä aiempina vuosina on ollut runsaat 60. Noin puolet vuoden 2008 yhteydenotoista koski avohuollon tukitoimenpiteitä ja puolet huostassa olevien lasten asioita. Eniten yhteydenotot koskivat palvelun toteuttamista. Asiakkaat ottivat yhteyttä mm. siitä, että kokivat, että tehdyt lastensuojeluilmoitukset eivät ole johtaneet sosiaalityöntekijöiden toimenpiteisiin. Tällöin asiaan liittyivät usein myös vanhempien väliset huolto- ja tapaamisoikeusriidat. Joissakin yhteydenotoissa tuotiin esille se, että vanhemmat kokivat ongelmalliseksi lastenkodin sisäisen tiedonkulun ja lastenkodin ja vanhempien välisen yhteydenpidon. Muutamissa tapauksissa asiakkaat ottivat esiin kokemansa puutteet päätöksenteossa, jotka koskivat mm. rangaistuskäytäntöjä ja yhteydenpidon rajoittamista lastensuojelulaitoksissa.
Päätöksistä otettiin yhteyttä 13 kertaa. Asiat koskivat mm. avohuollon sijoituksia, tapaamisten rajoittamista ja kiireellistä huostaanottoa. Huostassa olevien lasten kohdalla asiat koskivat mm. sijaishoitopaikan ja vanhempien välistä informaation kulkua sekä tapaamisten rajoittamista.
Yhteydenottoja lapsiperheen kotiavusta tuli yksi. Tilanteessa tarvittiin vanhemman sairauden vuoksi pitkäjänteisempää apua kuin mihin Mannerheimin lastensuojeluliitolla oli mahdollisuus sitoutua. Tarvittava kotipalvelu järjestettiin sosiaaliosastolta.
Tiedontarpeen vuoksi yhteydenottoja oli 8. Asiat koskivat lastensuojelulain säännöksiä tietyissä tilanteissa.
Lastensuojelun osalta tulee useammin kuin muiden palvelujen kohdalla kysymykseen se, että vanhemmat eivät ole tietoisia siitä, mitä asiakirjoihin on merkitty ja he eivät ole tienneet, että heillä on oikeus tietoihin tietyin poikkeuksin. Tietosuoja ja tarkastusoikeus otettiin esille 15 tapauksessa. Saamaansa kohteluun tyytymättömiä oli 9.
2.3.3 Perheasiat
Palveluun on tilastoitu isyys-, huolto- ja tapaamisoikeusasiat sekä elatusturvaan ja adoptioon liittyvät asiat. Lain lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta mukaan lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevassa asiassa on tuomioistuimen hankittava selvitys sen kunnan sosiaalilautakunnalta, missä lapsella, lapsen vanhemmilla, huoltajalla ja huoltajaksi esitetyllä on asuinpaikka.
Perheasioista oli yhteydenottoja 34, vuosina 2007 niitä oli 19 ja vuonna 2006 20.
Yhteydenotot liittyivät kunnan takautumissaatavien perimiseen, mm. veronpalautusten osalta. Huolto- ja tapaamisoikeudesta yhteydenotot koskivat usein vanhempien välisiä ristiriitoja. Sopimusta tehtäessä asiakkaat toivoivat, että viranomaiset ottaisivat huomioon todellisen tilanteen esim. uusperheessä, jossa kummallakin puolisolla on lapsia edellisistä avioliitoista. Kysymyksiä on herättänyt myös mm. jaettu vanhemmuus ja se, miten viranomaiset suhtautuvat siihen. Muutamissa yhteydenotoissa oltiin tyytymättömiä sosiaalitoimen käräjäoikeudelle antamien lausuntojen sisältöön.
2.3.4 Päihdehuolto
Päihdehuollon palveluja tulee antaa henkilölle, jolla on päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia. Palveluja on annettava myös hänen perheelleen ja muille läheisille. Palveluja on annettava henkilön, hänen perheensä ja muiden läheistensä avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella.
Yhteydenottoja oli 8. Asiat koskivat mm. päihdehuollon laitoksissa asuvien käyttövaroja. Myös diakonien välityksellä tulevat asiat koskivat asiakkaiden käyttöön jääviä varoja. Yhteydenotot koskivat myös mm. päihdekuntoutukseen pääsyä ja omaisen mahdollisuutta päästä läheiskurssille.
2.3.5 Vammaispalvelut
Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeavammaisten kuljetuspalvelut, tulkkipalvelut, palveluasuminen, asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet sekä asunnon muutostyöt. Vammaisilla henkilöillä on näihin subjektiivinen oikeus. Kunnan yleisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat määrärahasidonnaiset palvelut, joita ovat henkilökohtaiset avustajat, kuntoutusohjaus, sopeutumisvalmennus, päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet sekä ylimääräiset vaatetuskustannukset ja erityisravinto.
Vammaispalveluun liittyviä yhteydenottoja oli 62 (vuonna 2007 luku oli 33). 60 % otti yhteyttä saadakseen tietoa vammaispalveluista. Asiat koskivat vaikeavammaisten kuljetuspalveluita, asunnonmuutostöitä, asumista ja avun ja tuen tarvetta sekä lyhytaikaisen hoidon tarvetta. Kysymyksiä herätti myös palvelusuunnitelman laatiminen ja suunnitelman vaikuttavuus. Saamastaan päätöksestä otti yhteyttä 12 henkilöä.
Asiakkaat toivat esille tarpeen akuuteista lyhytaikaispaikoista. Esille tuli turvattomuus tilanteessa, jossa asiakkaalla ei ollut suunnitelmallista tietoa siitä, mihin ottaa yhteyttä, mikäli äkillisesti tarvitsee hoitopaikan. Asiakkaat toivoivat myös enemmän valinnan mahdollisuuksia lyhytaikaishoitopaikoista, koska kokivat, että ajateltavissa oleva hoitopaikka ”ei ole oikea”.
2.3.6 Ikäihmisten palvelut
Sosiaalihuoltolain nojalla vanhuksille järjestetään mm. kotipalvelua, asumispalveluita ja laitoshuoltoa. Ikäihmisten palveluihin on tilastoitu vanhainkodit ja yli 65-vuotiaiden palveluasuminen sekä näihin liittyvä tiedontarve.
Yhteydenottoja oli 22. Noin puolet yhteydenotoista koski tarvetta saada vanhusten huollon palveluasumista tai laitospaikka. Myös asiakasmaksuista kysyttiin - yleensä ennen asumisen järjestymistä - esim. omaisuuden huomioimisesta asiakasmaksussa. Jonkin verran tuli myös kyselyjä tilapäisen asumisen järjestämisestä, kun talossa tehdään putkiremontti.
Ongelmallisia tilanteita syntyi, kun toimeentulotukea saavista aviopuolisoista toinen puolisoista kuolee. Toimeentulotukiohjeiden mukaan kolmen kuukauden sisällä tulisi jälkeen jäävän henkilön saada pienempi ja halvempi asunto. Iäkkäälle ihmiselle tämä on usein erittäin vaikeaa ilman apua ja tukea.
2.3.7 Omaishoidontuki
Laki omaishoidon tuesta astui voimaan 1.1.2006. Lain tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon toteuttamista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus ja omaishoitajan työn tukeminen.
Asiakkaiden ja heidän edustajiensa yhteydenottoja omaishoidontuesta oli 7. Asiat koskivat omaishoidontuen yleisiä kriteerejä ja omaishoitajan lakisääteisen vapaan järjestämistä.
Lisäksi yhteydenottoja tuli yleisellä tasolla muilta viranomaisilta erityisesti alle 18-vuotiaiden omaishoidon tuesta. Asiat koskivat pitkiä käsittelyaikoja ja kielteisiä päätöksiä. Päätösten viivästyminen johtui siitä, että määrärahoja uusiin omaishoidon tuen päätöksiin ei enää huhtikuussa 2008 ollut ja lautakunnan päätöksellä hakemukset hylättiin. Sosiaalilautakunta anoi syyskuussa lisämäärärahaa, että tukea voitaisiin myöntää omaishoidon tuen kriteerit täyttäville hakijoille. Kaupunginvaltuusto myönsi lisämäärärahan omaishoidon tukea varten.
2.3.8 Kotipalvelu
Sosiaalihuoltolain mukaan kotipalvelulla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen j totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista.
Kotipalvelusta oli 76 yhteydenottoa. Luku oli 47 vuonna 2007 ja 23 vuonna 2006. Yhteydenotot liittyivät palvelun toteuttamiseen, mm. siihen, mitä kotipalvelun tehtäviin kuuluu. Kotipalvelun maksualennus ja -vapautushakemukset tulivat usein esille. Ylimääräisen rintamalisän huomioiminen maksun perusteena olevana tulona herätti myös kysymyksiä.
Siivousseteliin oltiin tyytyväisiä, kuitenkin joissakin yhteydenotoissa tuli esille siivouksen tuntimäärän riittämättömyys, kun esim. pyörätuoli tuo hiekkaa sisälle tai astman vuoksi tarvitsisi useampia siivouskertoja. Joillekin vähävaraisille siivouksesta aiheutuva maksun oma osuus tuotti vaikeuksia, myöskään ylimääräisiin siivouskertoihin ei ollut varaa.
2.3.9 Lasten päivähoito
Lasten päivähoito voidaan järjestää päiväkotihoitona, perhepäivähoitona, leikkitoimintana tai muuna päivähoitomuotona. Kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavana kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Yksityinen henkilö tai yhteisö, joka harjoittaa päivähoitotoimintaa, on velvollinen ilmoittamaan toiminnan aloittamisesta kunnalle.
Yhteydenottoja oli 8. Asiat koskivat kuntouttavan päivähoidon maksuja, päiväkodin fyysisiä tiloja homeongelman vuoksi ja kestovaippakieltoa. Muutamassa tapauksessa lapselle ei järjestynyt hoitopaikkaa, johon työajan puitteissa olisi pystynyt viemään ja hakemaan lapsen.
2.3.10 Yleinen sosiaalityö
Sosiaalityön alle tilastoidut yhteydenotot koskivat laajasti yhteiskunnan palveluja ja asiakkaat tarvitsivat tietoa siitä, mihin palveluihin ja etuuksiin he ovat oikeutettuja eri elämäntilanteissa. Näitä yhteydenottoja oli 23 ja ne koskivat tilanteita, joissa
- perheessä on vammaisia lapsia, etuudet ja palvelut, joihin perhe on oikeutettu
- lapsen syntyminen, erityistilanteet
- vammaisen lapsen syntyminen
- perheen vanhemman loukkaantuminen, tilapäiset palvelut
- nuorten itsenäistyvien elämäntilanteet ja seuraukset eri vaihtoehdoista
- vankilasta vapautujan elämäntilanne
- vammaisen, itsenäiseen elämään pyrkivän nuoren etuudet
2.3.11. Muut yhteydenotot
Muita kuin sosiaalipalveluja koskevia yhteydenottoja oli 123. Näihin yhteydenottoihin on tilastoitu myös muita kuntia kuin Turkua koskevat yhteydenotot, joita oli muutamia.
Eniten yhteyttä otettiin Kelan etuuksista, asumiseen liittyvistä asioista ja terveydenhuollosta. Kansaneläkelaitoksen etuuksista haluttiin tietoa mm. eläkkeen saajan hoitotuesta ja vammaistuesta, kuntoutuksesta ja sen edellyttämistä kuntoutussuunnitelmista, asumistuesta sekä sairausvakuutuksen korvauksista. Apua tarvittiin myös hakemusten täyttämiseen. Terveydenhuoltoa koskevat yhteydenotot koskivat mm. potilasmaksuja. Asumiseen liittyvät yhteydenotot koskivat yleensä ongelmia asunnon vuokraamisessa esim. luottotietomerkinnän ja/tai vuokrarästien vuoksi. Esimerkkinä tällaisesta tilanteesta on suurperhe, jonka vanhemman on otettava Turussa työ vastaan, mutta asunnon saamista vaikeuttaa luottohäiriö ja maksamattomat vuokrat.
Muita asioita oli mm. eläkeasiat, edunvalvonta, verotusasiat, ulosotto ja järjestöjen palvelut.
2.3.12 Muistutukset ja kantelut
Kohteluunsa tyytymättömällä asiakkaalla on oikeus tehdä sosiaalihuollon asiakaslain mukainen muistutus. Muistutus tehdään sosiaalihuollon vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Kun kysymys on täysin yksityisesti järjestetystä sosiaalihuollosta, muistutus tehdään kunnan sosiaalihuollon viranomaiselle.
Vuonna 2008 muistutuksia tehtiin 10, jotka oli osoitettu sosiaaliosastolle. Vuonna 2007 muistutuksia tehtiin 18 ja vuonna 2006 niitä kirjattiin 10. Vuoden 2008 muistutuksista 5 koski toimeentulotukea, kaksi lastensuojelua ja huolto- ja tapaamisoikeuteen liittyvää käräjäoikeuden pyytämää sosiaalilautakunnan selvitystä. Kolme muistutuksista koski päihdehuoltoa.
Lääninhallitukseen voi tehdä hallintokantelun, jos asianomainen katsoo viranomaisen menettelyn tai toiminnan lainvastaiseksi. Kantelun voi tehdä myös siitä, että palvelut eivät toimi tai että kunta lyö laimin tehtävänsä. Kantelu voi koskea tosiasiallista toimintaa, kuten palvelujen laatua ja asiakkaan kohtelua ja toisaalta hallintopäätöksiä.
Vuonna 2008 Turun sosiaalipalveluita koskevia kanteluita Länsi-Suomen lääninhallitukseen tehtiin 24. Vuonna 2007 kantelujen lukumäärä oli 28 ja vuonna 2006 16. Kanteluista toimeentulotukea koski 7 ja lastensuojelua 9. Muut kantelut koskivat vanhustenhuoltoa (2), vammaispalvelua (2), päihdehuoltoa (3) ja päivähoitoa (1).
2.4 Sosiaaliasiamiehen toimenpiteet asiakkaiden asioissa
Sosiaaliasiamiehen toimenpiteitä asiakkaiden asioissa ovat yleinen neuvonta, muistutusneuvonta, muu oikeusturvaneuvonta, yhteys asiakkaan työntekijöihin (välitys/sovittelu) sekä kirjallinen avustaminen. Asiakkaan asian selvittämiseksi toimenpiteitä on voinut olla useita.
Noin puolelle asiakkaista (386) sosiaaliasiamies on antanut neuvontaa ja ohjausta sosiaalipalveluista. Esimerkiksi vammaispalveluista yhteyttä ottaneille annettiin neuvontaa 74 %:lle. Seuraavaksi eniten on asiakkaiden asioita on selvitetty ottamalla yhteyttä mm. asiakkaan asioita hoitavaan työntekijään. Näitä toimenpiteitä on ollut 285, joka on runsas kolmannes asiakasasioista. Useimmiten sosiaaliasiamies on ottanut etuuskäsittelijöihin ja sosiaalityöntekijöihin sekä johtaviin virkamiehiin sosiaalitoimessa. Asiakkaiden asioissa on oltu yhteydessä myös mm. diakoneihin, järjestöjen työntekijöihin, Kelaan, TVT Asunnot Oy:öön ja terveystoimeen. Joissakin asioissa sosiaaliasiamies on ollut yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriöön ja Länsi-Suomen lääninhallitukseen.
Muuhun oikeusturvaneuvontaan on sisällytetty neuvonta muutoksenhaussa ja kanteluasioissa. Näitä toimenpiteitä oli 187. Sosiaalihuollon asiakaslain mukaista muistutusneuvontaa annettiin 46:lle asiakkaalle. Joissakin tapauksissa, mikäli asiakas ei itse kykene kirjoittamaan esim. hakemusta tai muutoksenhakua, sosiaaliasiamies on antanut kirjallista apua. Näitä oli vuoden aikana 15.
Huolimatta isosta organisaatiosta, akuuteissa avun tarpeissa sosiaaliasiamiehen kokemuksen mukaan on pystytty mm. toimeentulotukiasioissa reagoimaan viivytyksettä.
Sosiaaliasiamiehen toimenpiteet asiakkaiden asioissa
3. SOSIAALIASIAMIEHEN MUU TOIMINTA
Asiakastyön lisäksi sosiaaliasiamiehen työhön kuuluu tiedottaminen ja vaikuttaminen.
4. ARVIOINTIA
4.1. Ohjaus ja neuvonta
Työttömyyden lisääntyessä tulee enemmän ihmisiä, jotka eivät aiemmin ole joutuneet turvautumaan sosiaaliturvan palveluihin. Olosuhteitten muuttuessa nousee esille kysymykset, miten edetä tukiviidakossa. Tilanteen ollessa kaoottinen, monet asiakkaat toivovat, että voisivat selvittää tilannetta alan ammattilaisen kanssa.
Erityisesti ohjauksen ja neuvonnan tarve koskee nuoria aikuisia, jotka ottivat yhteyttä sosiaaliasiamieheen. Myös mm. Nuorisoasema, Turun Mielenterveysyhdistys Itu ry, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry sekä Turun NMKY:n sosiaalitoiminnan Nuorten kohtaamispaikka ja Asukki -projekti ovat keränneet ongelmakohtia syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten palveluissa. Riittävän ohjauksen ja neuvonnan ohella todetaan tarvittavan myös joissakin tapauksissa konkreettista valmennusta arjen pyörittämiseen. Etuuksien hakemisessa nousi esille tarve selkeistä ohjeista ja päätöksistä sekä sosiaaliohjauksesta. Järjestöjen saamassa palautteessa nousi esille myös tarve sosiaalityöntekijöistä, jotka olisivat perehtyneitä erityisesti nuorten asioihin sekä mielenterveysongelmiin. Sosiaalityöntekijää pitäisi palautteen mukaan päästä tapaamaan muutenkin kuin toimeentuloon liittyvissä asioissa. Lievästi vammaiset nuoret eivät kuulu esim. vammaispalvelulain piiriin, mutta tarvitsevat kuitenkin apua asumiseen ja muuhun elämänhallintaan. Tukea tarvitaan myös sen jälkeen, kun nuoren asiat ovat menneet oikeaan suuntaan. Nuoren tulisi voida ottaa yhteyttä nimettyyn yhteyshenkilöön. Järjestöjen palautteessa toivotaan suunnitelmallista yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen ja kolmannen sektorin kanssa. Usein tarvittaisiin myös psykiatrista näkökulmaa.
Myös sosiaaliasiamiehen saama asiakaspalaute osoittaa sen, että tarvetta ohjauksen ja neuvonnan tehostamiseen on erityisesti nuorten elämäntilanteissa.
4.2. Toimeentulotuki
Asiakkaat joutuivat melko usein turvautumaan toimeentulotuen lisäksi erilaisiin taloudellista apua antaviin tahoihin. Syynä tähän olivat esimerkiksi ennen työttömyyttä tai sairastumista otetut lainat tai muut sitoumukset. Myös monet työssä käyvät pienituloiset olivat pakotettuja turvautumaan vapaaehtoisapuun mm. hintojen nousun vuoksi. Sosiaaliasiamieheen otetuissa yhteydenotoissa nousi esille se, miten korkea kynnys on turvautua näihin vapaaehtoistahoihin ja miten ahdistava monen henkilön ja perheen taloudellinen tilanne oli.
Toimeentulotukilaissa on säädetty, että henkilön perusosaa voidaan alentaa, jos henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt mm. hänelle tarjotusta työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä. Seurauksena voi olla toimeentulotuen perusosan alentaminen, mutta ei tuen hylkääminen kokonaan (mm. Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus v. 2006).
Toimeentulotuki on erilaisten tutkimusten mukaan niin alhaisella tasolla, että perusosan alentaminen vaikeuttaa entisestään asiakkaiden tilannetta. Perusosan alentaminen tilanteissa - joissa mahdollisesti, mikäli asiakkaan tilannetta ei tarkoin selvitetä, - johtaa asunnottomuuteen ja sitä kautta tilanteeseen, jossa työn löytäminen entisestään vaikeutuu. Asiakkaan kanssa tulisi asiakassuunnitelman tekemisen yhteydessä pohtia, miten toimimalla asiakas voi parantaa elämäntilannettaan ja mitä todellisia vaihtoehtoja hänellä on käytettävissään.
Ongelmallisia tilanteita syntyy, kun asiakas ei pysty elämäntilanteensa vuoksi ottamaan tarjottua työpaikkaa vastaan. Esimerkkinä on pienten lasten yksinhuoltaja, jolle tarjottiin työpaikkaa toiselta paikkakunnalta. Kolmivuorotyö ilman autoa olevalle henkilölle, jonka asuinalueelta kulkuyhteydet eivät toimi kaupungin sisällä eikä myöskään aikaisin aamulla tai myöhään yöllä kuntien välillä, johti siihen, että asiakas kieltäytyi vastaanottamasta työtä. Ainoana mahdollisuutena olisi ollut vaihtaa asuinkuntaa, jolloin lasten koulu- ja päiväkotiasiat tulisi järjestää kokonaan uudestaan. Määräaikaisen työn vastaanottaminen sisältäisi liian paljon riskejä lasten elämän kannalta. Työvoimatoimiston päätöksellä henkilöltä evättiin työttömyyskorvaus. Asiakas etsi aktiivisesti työtä, jota kohtuudella voi hoitaa. Perusosan alentaminen kiristäisi entisestään perheen taloudellista tilannetta.
Turun sosiaaliosastolla on parannettu asiakkaiden tiedonsaantia ja mahdollisuutta saada yhteys omassa asiassaan sekä saada ohjeita ja opastusta. Hyvää asiakaspalvelua on palvelunumero asiakkaan ohjaukseen ja neuvontaan, jossa voi saada tietoa sekä yleisesti että omassa asiassaan. Palvelunumeroon saa yhteyden virka-aikana. Asiakkaan ohjausta parantaa myös informaatiopiste, jossa saa toimeentulotukihakemuksen, ohjeita sen täyttämiseen ja jossa voidaan varmistaa, että täytetyn hakemuksen tarvittavat liitteet ovat mukana. Myös puhelin, josta voi soittaa ilmaiseksi toimeentulotuen työntekijöille antaa monelle asiakkaalle mahdollisuuden ottaa puhelimitse yhteyttä työntekijöihin.
Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. (L toimeentulotuesta 1§).
Toimeentulotuesta annetun lain mukaan ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä (1 § 2 mom.) ja kunta voi myöntää päättämiensä perusteiden mukaan ehkäisevää toimeentulotukea 1 §:n 2 momentissa mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi (13 §).
Valtakunnallisten suositusten mukaan ehkäisevän toimeentulotuen osuus toimeentulotuen kokonaismenoista on 3,3 %.Turussa ehkäisevän toimeentulotuen osuus oli 2,9 % toimeentulotukimenoista, joka on sama kuin vuonna 2007.
4.3. Salassapito
Sosiaalihuollon asiakirjat ovat salaisia. Myös esim. tieto siitä, että henkilö on sosiaalihuollon asiakas, on salassa pidettävä. Sosiaaliasiamieheen otettiin yhteyttä mm. siitä, että sosiaalikeskuksesta oli asiakkaan kertoman mukaan maksettu hänen tietämättään laskuja suoraan laskuttajille, jolloin vastoin asiakkaan toivomusta paljastui maksajaksi sosiaalikeskus. Pääasiassa sosiaaliasiamiehen saaman palautteen perusteella salassapitoa noudatetaan huolellisesti, joka kävi ilmi esim. yhteydenotoista, joissa vanhemmat osallistuivat täysi-ikäisen lapsensa asioiden hoitoon.
Asiakkaille tulisi kertoa, mihin hänen antamiaan tietoja käytetään ja mistä muualta häntä koskevia tietoja hankitaan. Sosiaaliasiamieheen otettujen yhteydenottojen perusteella asiakkailla ei ollut tietoa näistä, kuten ei myöskään siitä, kenelle ja millä ehdoin tietoja luovutetaan. Tältä osin asiakkaiden tiedottamista tulisi parantaa.
4.4. Lastensuojelu
Lastensuojelulaissa korostetaan ehkäisevän lastensuojelutyön merkitystä. Turussa on useita lasten ja perheiden hyvinvointiin tähtääviä hankkeita, mm lasten, nuorten ja perheiden talo -hanke. Hankkeen päämääränä on luoda saavutettavat ja laadukkaat palvelukokonaisuudet, jossa varhainen puuttuminen, ehkäisevä työ ja palveluohjauksellinen työote ovat osa kaupungin, lastensuojelujärjestöjen ja yhteistyökumppaneiden perustyötä.
Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry keräävät paitsi perhetalohankkeen puitteissa, myös palveluohjaus-hankkeen yhteydessä saatua tietoa palveluvajeista. Havaitut puutteet viedään eteenpäin kunnille ja järjestöille. Parantamisen tarvetta on havaittu olevan mm. erityistä tukea tarvitsevien lasten hoidossa, lasten ja nuorten tukihenkilöiden ja -perheiden saatavuudessa sekä lapsiperheiden kotiavun, vertaistuen ja varhaisen tukemisen palveluissa. Nuorten asumisen, itsenäistymisen ja arjenhallinnan tukemisen palveluiden kysyntä on kasvanut voimakkaasti. Myös pitkäaikaissairaiden, vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten palveluiden ja avun saamisessa on järjestössä havaittu puutteita.
Turussa on voinut saada kotipalvelua ennaltaehkäisevästi: lapsiperheiden varhaisen tuen kotipalvelua sai runsas 10 % perhetyön asiakasperheistä. Tukea annettiin 1-5 kertaa viikossa. Suurin syy avun tarpeeseen oli vanhempien tai vanhemman jaksaminen sekä mm. vanhemman tai lapsen tapaturma.
4.5. Vammaispalvelut
Sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuoliset tekijät -työryhmän raportissa Avuttomuus lainsäädännössä todetaan, että vammaispalvelulain mukaiset subjektiiviset oikeudet koskevat käytännössä vain vaikeavammaisia. Raportissa todetaan, että myös lievemmin vammaisilla on suuria vaikeuksia saada tarvitsemiaan palveluja, vaikka he voivat olla monessa tilanteessa täysin avuttomia (Stakes, 2008, 73).
Tämä näkyy sosiaaliasiamieheen otetuissa yhteydentotoissa tilastoituna eri palveluihin, tai joissakin tapauksissa yleiseen sosiaalityöhön tai muihin yhteydenottoihin, mikäli ei ole löydettävissä mitään tahoa, josta tukea elämänhallintaan voi hakea. Syrjäytymisen ehkäisemiksi tulisi määritellä vastuutaho ja palveluprosessit ei-vaikeavammaisille henkilöille, joilla on autismi, ADHD, asperger ym. piirteitä. Myös moniongelmaisella vaikeavammaisella henkilöllä saattaa olla vaikeuksia saada palveluja. Tällöin tarvitaan tehokasta yhteistyötä eri viranomaisten kesken ja erityisen tärkeää on vastuuhenkilön nimeäminen.
Asumispalvelusäätiö ASPA:n selvityksessä vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelutarpeista todetaan, että avun tai tuen puute haittaa yleisimmin mielenterveyskuntoutujien, aivovammaisten ja autismi/asperger -ryhmään kuuluvien asumista. Yleisimmät asumisen haitat ovat vaikeus ryhtyä kotitöihin, uloslähtemisen henkinen vaikeus ja vaikeus tarttua asioihin. ASPA:n selvitystä varten haastatelluista henkilöistä kolmannes arvioi avun tai tuen tarpeensa kotona ja kodin ulkopuolella lisääntyvän seuraavan viiden vuoden sisällä. Palvelutarpeen arviointia, palvelujen suunnittelua ja palveluiden järjestämistä tarvitsivat lähes kaikki kysymykseen vastanneet. Viidennes vastaajista ei saanut palveluohjausta, vähiten palveluohjausta saivat mielenterveyskuntoutujat (Asumispalvelusäätiö ASPA 2008, 117).
Vaikeavammaisilta henkilöiltä saatujen tietojen mukaan Turussa vammaispalvelujen toteuttaminen on toimivaa, kun henkilö on päässyt vammaispalvelujen asiakkaaksi.
4.6 Muistutukset
Sosiaalihuollon asiakaslain mukaan asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus saamastaan kohtelusta.
Turussa muistutuksia on vuosittain tehty runsas kymmenen. Parhaassa tapauksessa muistutus johtaa työntekijän ja muistutuksen tekijän yhteiseen pohdintaan siitä, miten molemminpuolinen luottamus saadaan palautettua. Asiakkaiden kokemukset muistutuksen tekemisestä ovat vaihdelleet: osa asiakkaista kokee, että heidän asiansa sujuvat paremmin, osa taas kokee, että muistutuksen tekeminen ei vaikuttanut tilanteeseen lainkaan. Asiakaspalautteen antajana muistutuksilla on erittäin vähäinen rooli.
Lähteet
Avuttomuus lainsäädännössä. Sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuoliset tekijät -työryhmän raportti I. Stakes raportteja 14/2008. Helsinki 2008
Dogan, Minna. Onko sosiaaliasiamiehillä virkaa? Tutkimus sosiaaliasiamiesten edellytyksistä edistää sosiaalihuollon asiakkaiden asemaa ja oikeuksia. Sosiaalityön pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, sosiaalipolitiikan laitos 2006.
Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus v. 2006
HE 134/2000 (toimeentulotuki)
Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaali- ja terveysministeriö. Oppaita 2001:11)
Turku: Selvitys vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelutarpeista. Asumispalvelusäätiö ASPA. Turku 2008.
Liite
Turun sosiaalitoimen asiakkaiden yhteydenottojen pääasiallinen syy 2002 - 2008
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
sosiaalihuollon päätökset | 269 | 280 | 210 | 254 | 248 | 190 | 202 |
tiedontarve sosiaalihuollosta | 170 | 209 | 186 | 256 | 250 | 273 | 182 |
jonot/käsittelyaika | 51 | 47 | 87 | 65 | 48 | 49 | 88 |
muu | 27 | 43 | 45 | 57 | 30 | 18 | 145 |
kohtelu | 49 | 35 | 40 | 79 | 47 | 32 | 68 |
tietosuoja | 7 | 8 | 14 | 5 | 8 | 17 | 39 |
menettely |
|
|
|
| 92 | 102 | 249 |
yhteensä | 574 | 622 | 582 | 716 | 723 | 681 | 993*; tapausmäärä 789 |
* Yhteydenottojen syyksi on asiakkaan esille tuomien asioiden perusteella tilastoitu yksi tai useampi syy
Yhteydenottojen määrä palveluittain 2002 - 2008
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
toimeentulotuki | 319 | 358 | 344 | 373 | 382 | 334 | 371 |
muut | 74 | 76 | 79 | 111 | 96 | 91 | 123 |
vammaispalvelut | 63 | 64 | 49 | 51 | 34 | 33 | 62 |
perheasiat (isyys-, huolto-, elatusapu) | 20 | 36 | 31 | 27 | 20 | 19 | 34 |
vanhuspalvelut | 21 | 31 | 12 | 14 | 29 | 20 | 22 |
lastensuojelu | 14 | 27 | 40 | 62 | 66 | 65 | 52 |
omaishoidontuki | 3 | 8 | 10 | 7 | 19 | 6 | 7 |
kotipalvelu | 19 | 9 | 11 | 24 | 23 | 47 | 76 |
päihdehuolto | 11 | 6 | 4 | 4 | 4 | 13 | 8 |
lasten päivähoito | 1 | 5 | 1 | 3 | 6 | 8 | 8 |
kasvatus- ja perheneuvola | - | - | - | - | 1 | - | - |
kehitysvammahuolto | 6 | 2 | 1 | 1 | 2 | 2 | 4 |
yks. sosiaalipalvelut | 5 | - | - | 8 | - | - | - |
yleinen sosiaalityö | 16 | - | - | 31 | 37 | 43 | 22 |
kuntouttava työtoiminta | - | - | - | - | 4 | - | - |
yhteensä | 574 | 622 | 582 | 716 | 723 | 681 | 789 |