Kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen 5.8.2009:
KAUPUNGIN KAUPUNKITUTKIMUS- JA TIETOYKSIKÖN MUODOSTUMINEN
Tutkimus- ja tilastotoiminnan nykyrakenteen ja sisällön luonteesta
Yhtä aikaa kaupungin tutkimusohjelman valmistelun kanssa on kaupungin johto, kaupungin ja yliopistojen ohjausryhmä sekä yliopistot pohtineet rakenteen luomista tutkimustoiminnalle. On todettu yhteisesti, että tarvitaan toiminnan syventämistä, tehostamista, terävöittämistä ja rakenteen luomista kummallekin taholle. Lähtökohtana ovat kaupungin ja yliopistojen panostukset erityisesti kaupunkitutkimukseen.
Kyselyn mukaan kaupungin hallintokunnat käyttivät tutkimus- ja kehitystoimintaan vuonna 2007 2,7 Me ja 25 henkilötyövuotta. Lisäksi kaupunki kanavoi yliopistoille suoraan tai välillisesti taloudellisia edellytyksiä.
Yhteistyön kehittyessä kaupungin tarve konsultointiin todennäköisesti vähenee riippuen tutkimustoiminnan nykyresurssien järjestämisestä ja kehittämisestä.
Tilasto- ja tietopalvelu
Tutkimukseen tarvitaan tilastotietoja, joita käytetään myös päätöksenteon tukena suunnittelussa, operatiivisessa johtamisessa ja arvioinnissa. Tilastot tuovat esille toimintojen ja ilmiöiden väliset mittasuhteet ja näin osoittavat, mikä on tärkeää ja mikä ei. Tilastotuotannon ja tutkimuksen välillä on oltava selkeä ja kiinteä yhteys. Helsingin kaupungin tietokeskus toimii tällä periaatteella (Helsingin kaupungin tietokeskus on tilaston, tutkimuksen ja arkistotoimen asiantuntija- ja vastuuorganisaatio. Tietokeskus hankkii, tutkii, välittää ja säilyttää tietoa Helsingistä ja sen alueista - nykyhetkestä, menneisyydestä ja tulevaisuudesta).
Nykyinen kaupungin tilasto- ja tutkimusyksikkö hankkii ja tuottaa kaupungin tarvitsemat toimintaympäristöä kuvaavat perustilastot. Ennakoivaa tietoa tai tietoa, joka varoittaa mahdollisesti syntymässä olevista ongelmista, tarvitaan lisää. Erityistä tarvetta on tiedosta, joka auttaa päättäjiä reagoimaan nopeasti ongelmiin ja mahdollistaa toimintavaihtoehtojen määrittämistä.
Tavoitteeksi on asetettu laadukas kaupunkitilasto. Asiaa monimutkaistaa asiakkaiden usein erisuuntaisetkin tietotarpeet, jotka ohjaavat tilastojen hankintaa ja kehittämistä. Toisaalta ajankohtaistiedon tarve kasvaa, toisaalta tarvitaan pitkiäkin aikasarjoja. Kysyntä on suuntautunut yhä enemmän pitkälle jalostettuihin tilastoihin.
Toiminnan painopisteet voidaan jakaa tietopalveluun, perustilastoihin, teematilastoihin ja kaupunkivertailuihin.
Tilasto- ja tutkimustoiminta kuuluvat keskushallinnon nykyorganisaatiossa strategian ja viestinnän vastuualueelle. Muilta osin toiminta on hallintokunta- tai organisaatiolähtöistä. Koordinaatio on varsin ohutta.
Rakenteen luominen
Kaupungin ja yliopistojen ohjausryhmän lisäksi rakenteen luomisesta on keskusteltu kaupungin ja yliopistojen (Turun yliopisto, Åbo Akademi) rehtoreiden neuvottelussa 27.3.2009.
Neuvottelussa yliopistojen rehtoreiden kanssa kaupunginjohtaja totesi organisoinnin kiinteystasossa olevan sisällöllisesti kaksi ulottuvuutta.
Keskustelussa todettiin 27.3.2009 mm:
-kaupunkitutkimusohjelman teemat ja aiheet ymmärretään tässä yhteydessä kaupunkitutkimuksellisesti hyvin laajasti. Kaupunkitutkimus voi koskettaa useimpia yliopistojen oppiaineita.
-rakennekeskustelussa ns. kolmannen mallin eli kiinteän ja verkostomallin yhdistelmän todettiin soveltuvan parhaiten tarkoitukseen. Verkostomallit voivat olla ongelmallisia.
-korostettiin, että kaupunkitutkimusohjelman eteenpäin vieminen edellyttää yhteistä tahtotilaa.
-molempia osapuolia palveleva EU-rahoitusasiantuntemus tulisi sijoittaa mahdollisuuksien mukaan tähän yksikköön.
-syntyi yhteinen näkemys siitä, että kaupunkitutkimusohjelman toteuttamiseksi ja tutkimusyhteistyön kehittämiseksi tarvitaan tutkimusjohtaja, joka kuuluu hallinnollisesti yliopistoon, mutta vastaa ohjelman tutkimuksellisesta toteuttamisesta.
-tutkimusjohtajaksi on haussa tohtori/professoritasoinen ja laaja-alainen henkilö.
-Turun yliopiston taholta pidettiin varsin mahdollisena, että uudistettaessa yliopistostrategiaa voitaisiin vakavasti harkita nyt esillä olevaa kaupunkitutkimusnäkökulmaa yhdeksi strategian painopisteeksi.
Kaupungin ja yliopistojen kaupunkitutkimusyhteistyön ohjausryhmässä 26.5.2009 sovitun mukaisesti yliopistot ovat luoneet itselleen yksityiskohtaisen yhteistyörakenteen, jolla koordinoidaan yliopistojen ja oppiaineiden välistä kaupunkitutkimusta. Luotu rakenne toimii yhteistyöpartnerina kaupunkitutkimus- ja tietoyksikön kanssa. Kaupunkitutkimusohjelman toteuttamisen lisäksi tutkimusjohtaja vastaa yliopistojen yhteistyön koordinaatiosta. Tarvitaan mahdollisesti myös tietynlainen yhteistyösopimus.
Käytyjen keskustelujen ja yliopistojen oman organisoitumisvalmistelun pohjalta on päädytty seuraavaan rakennemalliin:
Kaupunkitutkimus- ja tietoyksikön resursointi
Muodostettavan yksikön toiminnallisena lähtökohtana on se, ettei yksikkö ole operatiivinen toimija, vaan se tuottaa, luo, kehittää, kokoaa, analysoi ja koordinoi erilaista tutkittua tietoa suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Resursointi yksikköön tapahtuu kaupungin henkilötyövuosia lisäämättä.
Koordinoitu yhteistyö yliopistojen kaupunkitutkimuksen kanssa on keskeinen osa yksikön toimintaa.
Kaupunkitutkimus- ja tietoyksikköön sijoittuisivat keskushallinnosta nykyinen tilasto- ja tutkimusyksikkö. Lisäksi yksikköön kuuluisivat ulkoisen rahoituksen (EU) erityisasiantuntija, sisäisen ja ulkoisen yliopistoyhteistyön hallinnan koordinaattori, nopean sähköisen tutkimus- ja tilastotiedon sekä ”mittaamismallien” erityisasiantuntija. Myös paikkatietokoordinaattori sekä mahdollisesti tutkimushenkilökuntaa hallintokunnista ym. voitaisiin sijoittaa yksikköön.
Kaupungin innovaatio-, teknologia- ja tiedepolitiikan ja nanoelektroniikan viisivuotiset lahjoitusprofessuurit Turun yliopistolle ovat rahoitussopimuksen tavoiteajanjakson mukaan voimassa 1.1.2006–31.12.2010. Toimintajaksojen päätyttyä arvioidaan kaupungin lahjoitusprofessuurien tarvetta ja päätetään tulevista yhteisistä tutkimuksellisista painopisteistä. Lisäksi kaupunki rahoittaa tällä hetkellä Turun kauppakorkeakoulun ICT-professuurin (nykyään Turku Science Park Oy:n budjetissa) ja Lappeenrannan teknisen yliopiston koneteknologian professuurin (sijoituspaikka Turku).
Mahdollisen valtiorahoituksen saaminen kaupunkitutkimusyhteistyötoimintaan tulisi selvittää metropolialueen tapaan pikaisesti.
Sijoittuminen keskushallinnon organisaatioon
Kaupunkitutkimus- ja tietoyksikön yksityiskohtaisesta sijoittumisesta keskushallinnon strategian ja viestinnän vastuualueeseen päätetään erikseen.