Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 5.6.2009:

Tehokas ja houkutteleva joukkoliikenne on sekä ympäristötekijä että vetovoimatekijä Turun kaupungille ja koko kaupunkiseudulle. Joukkoliikennettä parantamalla voidaan parantaa keskustan ilmanlaatua ja viihtyisyyttä sekä vähentää ruuhkautumista. Kaupunginhallitus on 26.5.2008 § 331 hyväksynyt joukkoliikenteen kehittämistavoitteeksi, että vuonna 2030 joukkoliikenteen matkamäärä on 50 % eli noin kymmenen miljoonaa matkaa suurempi kuin tällä hetkellä. Tavoite on haastava ja edellyttää määrätietoisia toimenpiteitä joukkoliikenteen kehittämiseksi.

Turun valtuustoryhmien välisessä sopimuksessa valtuustokaudelle 2009 – 2012 todetaan joukkoliikenteeseen liittyen seuraavaa: ”Kaupunkiympäristön kehittämisessä tavoitteena on tiivistää ja eheyttää kaupunkirakennetta sekä vähentää liikenteen tarvetta ja energian kulutusta. Keskeisiä hankkeita ovat ydinkeskustan kevyen liikenteen kehittäminen sekä päätös joukkoliikenneohjelmasta, johon kuuluu sekä seudullisen bussiliikenteen käynnistäminen naapurikuntien kanssa että pikaraitiotien vaikutusten, kustannusten ja toteuttamismahdollisuuksien arvioiminen ja päätöksenteko 2010 vuoden loppuun mennessä.”

Turun seudun joukkoliikenne 2020 -selvityksen tavoitteena on antaa riittävä vertailupohja eri joukkoliikennejärjestelmien välille, jotta kaupungin ja kaupunkiseudun joukkoliikenteen kehittämissuunta voidaan valita. Työssä on tarkasteltu nykyisen kaltaista bussiliikennettä (VE 0+), nopeisiin bussien runkolinjoihin perustuvaa järjestelmää (VE 1) sekä pikaraitiotiejärjestelmää (VE 2).

Selvitys on osa PARAS -yhteistyötä, ja sen rahoittajina ovat toimineet Turku, Raisio, Kaarina, Naantali ja Lieto sekä Varsinais-Suomen liitto ja liikenne- ja viestintäministeriö. Tarkastelualue on edellä mainittujen kuntien alue. Vuoden 2009 alussa toteutettujen kuntaliitosten vaikutuksia ei ole huomioitu, vaan tarkastelualue on vanhan kuntajaon mukainen siten, että entinen Piikkiö on mukana selvitysalueessa.

Selvityksen keskeinen johtopäätös on, että Turkuun ja Turun seudulle on luotavissa sekä toimiva runkobussijärjestelmä että pikaraitiotiejärjestelmä. Kaavoitus tulee jatkossa suunnata joukkoliikenteen keskeisille akseleille, jotta joukkoliikennejärjestelmästä voidaan tehdä kustannustehokas, aito vaihtoehto henkilöautolle. Kaupunkiseudun ei tule tyytyä 0+ -vaihtoehtoon, jossa joukkoliikennettä ei juurikaan kehitetä ja liikenteen kasvu ohjautuu siten henkilöautoliikenteeseen. 

Esitetty runkobussijärjestelmä koostuu tiheästi liikennöidyistä runkolinjoista sekä niitä täydentävästä bussiverkostosta. Runkobussivaihtoehdon investoinnit väyläverkkoon ja pysäkkeihin ovat noin 16,5 milj. euroa.

Pikaraitiotielinjat ulottuvat Varissuolle, Runosmäkeen, Turun rautatieasemalle ja Hirvensaloon. Pikaraitiotien lähivaikutusalueella asuisi nykytilanteessa 63.000 asukasta eli noin kolmasosa turkulaisista. Ratapituuteen suhteutettuna tämä tarkoittaisi 3.100 asukasta ratakilometriä kohden, mitä pidetään hyvänä asukaspohjana turvaamaan riittävä matkustajamäärä pikaraitiotielle. Esimerkiksi Saksan lainsäädännössä pikaraitiotien rakentamiseen myönnetään valtion rahoitusta, jos radan vaikutuspiirissä on vähintään 2.000 asukasta/ kilometri. Vaikutusalue on 400 metrin etäisyydellä radasta. Pikaraitiotievaihtoehdon ensimmäisen vaiheen ratainvestoinnit ovat noin 220 milj. euroa, minkä päälle tulevat yli 20 milj. euroa maksava varikko sekä vaunut, joiden hankintahinta on noin 45 milj. euroa.

Liikennetarjonnan lisääminen kasvattaa kehittämisvaihtoehtojen liikennöintikustannuksia eikä tätä lisäkustannusta saada lipputulojen lisääntymisen kautta kokonaan takaisin. Pikaraitiotiejärjestelmän käyttötalous on runkobusseja parempi mm. suuremman matkustajamäärän takia.

Nykytilanteeseen verrattuna runkobussivaihtoehdon matkustajamäärä on 26 % ja pikaraitiotien 30 % suurempi. Matkustajamäärien suurta kasvua selittävät joukkoliikennetarjonnan paranemisen ohella seudun asukasmäärän kasvu 20.000:lla sekä maankäytön edullisempi sijoittuminen.

Selvityksessä verrattiin kummankin kehittämisvaihtoehdon kokonaishyötyjä 0+ -vaihtoehtoon laatimalla niistä yhteiskuntataloudellinen vertailulaskelma (YHTALI). Runkobussivaihtoehto osoittautui erittäin kannattavaksi; sen hyöty-kustannus –suhde oli 3,8. Pikaraitiotievaihtoehdon hyötykustannussuhteeksi saatiin esitetyllä maankäytöllä 0,7. Se ei siten ylittänyt kannattavuusrajaa, jona pidetään H/K-suhteen arvoa 1,0. Pikaraitiovaihtoehdon toteuttaminen tuo hyötyjä, joiden nykyarvon suuruus ei ylitä mittavan raideinvestoinnin suuruutta. Pikaraitiotien toteuttaminen kannattavasti edellyttää maankäytön voimakasta keskittämistä sen reitin varrelle.

Tehtyihin tarkasteluihin liittyy eräitä herkkyys- ja epävarmuustekijöitä. Työssä tukeuduttiin nykyisiin maankäytön suunnitelmiin, jotka edistävät vain rajoitetusti joukkoliikenteen käytön kehittymistä. Sekä runkobussi- että pikaraitiotiejärjestelmän kannattavuutta olisi parantanut se, että maankäytön kasvua olisi voitu suunnata toisaalta Turun keskustaan ja sen lähialueille että toisaalta seudun muiden keskusten läheisyyteen. Toinen herkkyystekijä liittyy työssä käytettyyn liikenne-ennustemalliin, joka käsittelee suurikapasiteettista pikaraitiotietä epäedullisella tavalla bussiin verrattuna. Pikaraitiotien täsmällisyys ja houkuttelevuus eivät tule riittävästi esiin, mikä heijastuu YHTALI- tuloksiin.

Joukkoliikenne 2020 –selvityksessä esitetyt liikenteelliset vaikutukset ovat suuntaa antavia, ja vaikutukset tulee tutkia yksityiskohtaisesti joukkoliikenteen kehittämissuunnitelmaa tehtäessä. Joukkoliikenteen saamat kaista- ja liikennevaloetuudet vaikuttavat luonnollisesti henkilöautoliikenteen sujuvuuteen.

Työn tulosten johtopäätöksenä esitetään, että Turun seudun joukkoliikenteen kehittämistavoitteeksi asetetaan runkobussijärjestelmä. Runkobussijärjestelmä esitetään toteutettavaksi siten, että runkobussilinjoja voidaan muuttaa myöhemmin maankäytön ja kysynnän kehittyessä pikaraitiotielinjoiksi raportissa esitetyillä pikaraitiotielinjauksilla. Pikaraitiotien toteutusmahdollisuus tulee varmistaa riittävin tilavarauksin. Helsingissä on toimittu vastaavalla tavalla ns. Jokeri-linjalla, joka on erittäin korkeatasoinen bussilinja ja joka nyt ollaan muuttamassa raitiotielinjaksi.

Selvityksen pohjalta esitetään, että runkobusseihin perustuvasta joukkoliikennejärjestelmästä tehdään periaatepäätös ja järjestelmän toteutuksesta seudullinen kehittämissuunnitelma. Suunnitelman perusteella ohjelmoidaan ja toteutetaan kehittämistoimet vuodesta 2010 alkaen. Seudullista liikenne-ennustemallia esitetään tarkennettavan, jotta YHTALI- laskelman tuloksia voidaan pitää luotettavampina, sillä YHTALI on liikenne- ja viestintäministeriön käyttämä mittari hankkeiden toteutuskelpoisuutta arvioitaessa. Lisäksi esitetään, että Turun kaupunkiseudun rakennemallityön osana laaditaan pikaraitiotien maankäyttövisio, jossa tarkastellaan raitiotien varren maankäytön kehittämistä 20-30 vuoden aikatähtäimellä.

Oheismateriaali 1Turun seudun joukkoliikenne 2020 –raportti

Oheismateriaali 2Turun seudun joukkoliikenne 2020 –kalvosarja

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen:

EhdotusKaupunginhallitus käy lähetekeskustelun Turun seudun joukkoliikenne 2020 –raportista ja päättää, että raportti lähetetään lausunnoille lauta- ja johtokunnille, Raision, Kaarinan ja Naantalin kaupungeille sekä Liedon kunnalle, Varsinais-Suomen liitolle, Turun tiepiirille, Turun kaupunkiliikenne Oy:lle, TLO Oy:lle, Ratahallintokeskukselle ja  VR-Yhtymä Oy:lle siten, että lausunnot tulee antaa viimeistään 30.9.2009.  

PäätösEhdotus hyväksyttiin.