Elinkeinojohtaja Kalle Euro 27.4.2009:

Fortuna-kortteli, eli kaupungintalon kortteli Aurajokirannassa on merkittävä kaupunkikehityskohde, jossa voidaan yhdistää erilaisia matkailullisia, kulttuurisia ja elinkeinotoimintaan liittyviä tavoitteita. Asemakaavatoimisto on teettänyt kaavatyön pohjaksi alustavan vision Fortuna-korttelin boutique-alueen kehittämisestä. Parhaillaan käynnissä oleva Koti-Piha -hanke on selvittänyt alueen mahdollista toimintakonseptia sekä rakentanut yhteistyö- ja toimijaverkostoa. Kortteli on olennaisilta osiltaan kaupungin omistuksessa ja sisältää merkittävän potentiaalin elinkeinoelämän kehittämiselle.

Turun Seudun Kehittämiskeskus esittää kaupunginhallitukselle, että erilaiset Fortuna-korttelin kehittämisprosessit yhdistetään yhdeksi hankkeeksi, jolle haetaan Varsinais-Suomen liitolta 70 % ulkopuolista kehittämisrahoitusta. Hanke sisältää Fortuna-korttelin operationaalisen konseptin kehittämisen ja toteuttamisen sekä Tilaliikelaitoksen teettämän korjausinvestointien suunnittelun.

Taustaa

Fortuna-kortteli sijaitsee Turun keskustan ytimessä, kohdassa, jossa kaupallinen keskusta kurkottuu Aurajoen kulttuurirantaan. Kortteli on lähtöominaisuuksiltaan erityisen merkittävä kaupunkikehityskohde, jossa voidaan mitä luontevimmin yhdistää erilaisia matkailullisia, kulttuurisia ja luovien alojen elinkeinotoimintaan liittyviä tavoitteita.

Fortuna-korttelin kehittämiselle asettuvat lähtökohdat ovat poikkeuksellisen merkityksellisiä myös kulttuurihistoriallisilta ja kaupunkikuvallisilta lähtökohdiltaan. Korttelin ajallisesti kerroksellisen arkkitehtuurin saattaminen arvoiseensa kuntoon takaa yhdessä uudisrakentamismahdollisuuksien kanssa kansainvälisestikin poikkeukselliset mahdollisuudet synnyttää ainutlaatuisuutta kaupunkikeskustan elimelliseksi osaksi. Korttelin uudistuminen on näin nähtävissä tärkeänä osana myös urbaanin ja elinvoimaisen kaupunkikeskustan vahvistamista.

Korttelin kehittäminen on luonteva jatke myös Aurajokivarren 1980-luvulta virinneessä renessanssista: jokivarren vapaa-ajan, viihtymisen ja kulttuurielämysten kehittyminen on palauttanut kaupunkia aivan alkuperäisille juurilleen. Fortuna-korttelin kehittäminen tukee omaleimaisella tavallaan Aurajokivarren kehittämiskonseptin (Aurajoki Waterfront Development) koottua moninaista kehityshankkeiden kokonaisuutta.

Asemakaavatoimisto on käynnistänyt korttelikokonaisuuden kaavallisen tarkastelun. Voimassa olevat asemakaavat ovat pääosin vanhentuneita, jotka mahdollistavat lähinnä vain vanhan rakennuskannan kunnostamista. Ensimmäisten kohteiden kunnostaminen voikin olla luonteva, jo kulttuuripääkaupunkivuoteen 2011 mennessä toteutettavissa oleva osa korttelin kehittämistä. Harvinaisia mahdollisuuksia tarjoaa myös se, että kortteli on olennaisilta osiltaan kaupungin omistuksessa ja voidaan siten vaivattomasti käsitellä yhtenä kokonaisuutenaan. Asemakaavatoimisto on yhdessä muiden toimijoiden kanssa teettänyt kaavatyön pohjaksi alustavan vision Fortuna-korttelin boutique-alueen kehittämisestä(liite Serum arkkitehdit oy).

Fortuna-kortteli on noussut keskeiseen osaan myös Koti-Piha -perustamisselvitysprojektissa 2008, jossa tutkittiin käsityö- ja muotoilualojen toimijoiden tarpeita sekä kartoitettiin mahdollisia toimitiloja. Hanketta rahoitti Turun Seudun Kehittämiskeskus vuosina 2007–2008  ja hallinnoi Sylvi Salonen Oy. Selvitys nosti konkreettisesti esiin selkeän tarpeen ja tilauksen luovien alojen kaupallisesti toimivalle keskukselle. Koti-Piha hanke 2008 on jatkokehitellyt perustamisselvitystä. Hankkeessa on luotu ja rakennettu yhteistyö-, ja toimijaverkostoa, rekrytoitu tulevia yrittäjiä keskukseen, tehty haastatteluja, käyty neuvotteluja eri instanssien kanssa sekä rakennettu konseptia ja hahmoteltu brändiä koko korttelille.

Fortuna-korttelin kehittämishanke on osa laajempaa keskustan kehittämistä

Korttelin kehittämiselle on erinomaiset edellytykset. Jo tehdyt selvitykset tukevat kokonaisuutta niin, että hankkeen käynnistäminen on mahdollista nopealla aikataululla. Yhteistyötoimijoiden verkosto on olemassa ja hankkeessa on mahdollista kehittää erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä. Hankkeessa on mahdollista luoda aivan uudenlainen kauppakeskusmalli, joka vahvistaa kaupunkikeskustan elinkeinoelämää. Asukkaille tarjoutuu uusia mahdollisuuksia viihtyä, viettää vapaa-aikaa, tehdä ostoksia ja tutustua erilaiseen kulttuuritarjontaan helposti ja elämyksien kautta. Fortuna-kortteliin on mahdollista toteuttaa viihtyisä ja tunnelmallinen ympärivuotinen, vain jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käytössä oleva sisäpiha, jonka kautta on myös kulku jokirantaan. Korttelista on mahdollista luoda uusi matkailullinen kohde ja sen toteutuminen tukee ja vahvistaa Turun Kulttuuripääkaupunkivuoden toteuttamista vuonna 2011.

Fortuna-korttelin kehittämisellä voidaan arvioida olevan sekä suoria että välillisiä työllistäviä vaikutuksia. Kaikkiaan parinkymmenen yrityksen Fortunassa tulisi työskentelemään noin 30 henkilöä ja se loisi kymmenkunta uutta pysyvää työpaikkaa. Rakennusvaiheen työllistäviksi vaikutuksiksi arvioidaan 10–15 henkilötyövuotta.

Fortuna-hankkeen toteuttaminen

Fortuna-korttelin kehittämishanke tehdään yhteistyönä Turun Seudun Kehittämiskeskuksen, Tilaliikelaitoksen ja Pro Fortuna -yhdistyksen kanssa. Yritykset osallistuvat myös hankkeen rahoitukseen. Hankkeen kesto on 1.5.2009 – 31.12.2011.

Hankkeen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 635 000 euroa. Hankkeen budjettia tullaan tarkentamaan vuosittain. Hankkeen kokonaiskustannuksiin haetaan tukea Varsinais-Suomen liitolta Alueellisesta kilpailukykyohjelmasta, Suurten kaupunkiseutujen kehittämislinjasta.

Tuen maksimimäärä voi olla 70 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Kaupungin omarahoitusosuus koko hankkeen ajalta on 145 500 euroa, joka jakautuu seuraavasti: 62 500 euroa vuodelle 2009, 50 100 euroa vuodelle 2010 ja 32 900 euroa vuodelle 2011.

Vuoden 2009 kaupungin omarahoitusosuuteen yhteensä 62 500 euroa, on varauduttu määrärahatilillä 1 04 18 40 EU:n Alueellinen kilpailukyky ja työllisyysohjelman hankkeet.

Hankkeen päähakijatahona on Turun Seudun Kehittämiskeskus.

Hankkeen toimenpiteet

Fortuna-korttelin kehittäminen on tarkoituksen mukaista jakaa kahteen osaan:

a)      Fortuna-korttelin operationaalisen konseptin kehittäminen ja toteuttaminen

b)      Korjausinvestointien suunnittelu ja toteuttaminen

a) Fortuna-korttelin operationaalisen konseptin edelleen kehittäminen sisältäen sekä kaupallisen että muun tapahtumatoiminnan suunnittelun, tiedottamisen ja markkinoinnin. Työ pohjautuu siihen työhön, jota Koti-Piha-hanke on jo ansiokkaasti tehnyt kahden vuoden ajan.

Hankkeessa kehitetään Fortuna-korttelin liiketoimintamalli yhdessä tutkimuslaitosten ja mahdollisten ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa sekä valmistellaan organisointimalli toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.

Koti-Piha-hanke jatkaa toimintaansa vuoden 2010 ajan. Koti-Piha-hankkeen toteuttaja on Sylvi Salonen Oy ja hanke saa maakunnan kehittämisraha -tukea. Jatkossa Koti-Piha-hanke huolehtii yritysten välisestä yhteistyöverkostosta, yritysten osallistumisesta toiminnan suunnitteluprosessiin ja yritysyhdistyksen perustamisesta toiminnan tueksi.

Turun seudun kehittämiskeskuksen vastuulla on Fortuna-korttelin liiketoimintamallin ja konseptin jatkokehittäminen, organisointitavan valmistelu, markkinointi sekä koko prosessin ohjaus.

Hankkeessa luodaan Turun ydinkeskustaan kaupallinen design keskittymä, jossa myös muu alueen kulttuuri esittäytyy ja luo kaupallisuuden tueksi monipuolista toimintaa. Fortuna-kortteli mahdollistaa paikan, jossa varsinaissuomalaiset taide-, muotoilu-, ja käsityöalan osaajat saavat esitellä ja myydä tuotteitaan, mutta se tarjoaa myös erinomaisen kauppapaikan kansallisille ja kansainvälisille design- ja muotimerkeille, jotka hyötyvät alan kaupallisesta keskittymisestä.

b) Hanke sisältää Fortuna-korttelin korjausinvestointien suunnittelun, jonka toteuttaa Tilaliikelaitos. Suunnittelun kustannuksiksi on arvioitu 264 000 euroa. Toiminta tarvitsee sekä ulko- että sisätiloja, jotta kortteli toimisi paikkana, missä sekä kuluttajat voivat viettää aikaa, tehdä ostoksia, istuskella ja viihtyä. Tapahtumiin ja aktiiviseen toimintaan tarvitaan tilaa, jotta alueen mielenkiintoa voidaan aktiivisesti pitää yllä

Korjausinvestointien toteuttamisen kustannusennuste on n. 5 milj. euroa. Investointien toteuttaminen ei sisälly tähän kehittämishankkeeseen. Fortuna-korttelin rakennusten korjauksiin haetaan valtionavustusta ja mahdollista elvytysrahaa. Myös muut ulkopuoliset rahoitusmahdollisuudet selvitetään suunnitteluhankkeen aikana.

Kaupunginhallitus päättänee,

että Turun Seudun Kehittämiskeskus voi jättää Varsinais-Suomen liitolle Fortuna-korttelin kehittämishankkeen hankehakemuksen, jonka kaupungin omarahoitusosuus on enintään 62 748 euroa vuonna 2009

että mikäli Varsinais-Suomen liitto hyväksyy hankehakemuksen, niin hankkeen omarahoitusosuus enintään 62 500 euroa vuoden 2009 osalta voidaan maksaa määrärahatililtä 1 04 18 40 EU:n Alueellinen kilpailukyky ja työllisyysohjelman hankkeet

että kaupunginhallitus varautuu hankkeen omarahoitusosuuteen talousarviossa vuosina 2010 50 100 euroa ja 32 900 euroa 2011.

Tilaliikelaitos Martti Kuitunen 28.4.2009

Tilaliikelaitos on avustanut keskushallintoa Fortuna-korttelin tarveselvityksen laatimisessa. Tarveselvitystä on pyydetty tarkentamaan mm. tilojen määrän osalta Tilalaitoksen toimesta. Korjaamattoman tarveselvityksen perusteella hankkeen ensimmäiselle vaiheelle on laadittu erittäin karkea kustannusennuste (varsinaiset rakennussuunnitelmat vielä puuttuvat), jonka perusteella hankkeen investointikustannukset olisivat noin viisi miljoonaa euroa.

Hankkeen laajuus on noin 1700 hyötym². Kohteen perusteellisuusaste on hyvin korkea ja rakennukset joudutaan paaluttamaan ja suurelta osin lämpöeristämään. Ensimmäisen vaiheen suunnittelukustannusten suuruudeksi on arvioitu 264 000€. Mikäli hankkeelle ei saada valtion tukea, muodostuu vuokraksi yli 30€/hum2, millä vuokralla kohdetta ei saada todennäköisesti vuokratuksi.

Mikäli investointiin saataisiin 50 % valtionosuutta, muodostuisi vuokraksi hoitokuluineen noin 18€/hum2, mikä taso projektissa mukana olleiden eräiden yrittäjien käsityksen mukaan olisi kohtuullinen. Hanke on puollettavissa, koska sen avulla saataisiin kyseiset tilat korjatuiksi ja siten kaupungin korjausvelkaa pienennetyksi, sekä lisäksi alueen imagoa kohotetuksi. Lisäetuna olisi se, että rakennushankkeen aikana työllistettäisiin suoranaisesti noin 20 työntekijää kohteen työvoimavaltaisen luonteen vuoksi ja välillisesti saman verran myös alihankintatuotannossa. Lisäksi kortteliin muodostuisi Turun seudun kehittämiskeskuksen ilmoituksen mukaan pysyvät työpaikat noin 30 työntekijälle.

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen 28.4.2009:

Tilaliikelaitos on puoltanut lausunnossaan hanketta rakennusten käyttötarkoitusmuutosten tuottaman imagohyödyn, korjausvelan hallinnan ja työllisyyden näkökulmasta. Lisäksi kaupunginhallitus on tehnyt periaatepäätöksen kyseisen korttelin kehittämisestä. Ympäristö- ja kaavoitusviraston tehtäväksi on annettu Fortuna –korttelia koskevan asemakaavanmuutosehdotuksen laatiminen siten, että korttelista muodostuu matkailun, kulttuurin ja luovan talouden elinkeinotoiminnan kävelykortteli. Asemakaavanmuutosehdotus on tuotava kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2010 aikana.

Turun seudun Kehittämiskeskuksen esittämä Fortuna –korttelia käsittelevä hankehakemus tukee kaupunginhallituksen tekemää kehittämispäätöstä ja on samalla kiinteistötalouden, työllisyyden ja imagosyiden vuoksi perusteltu. Puollan kyseisen hankehakemuksen jättämistä Varsinais-Suomen liitolle ja omarahoitusosuuden kohdentamista hankkeelle vuoden 2010 talousarviossa.

Kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen:

EhdotusKaupunginhallitus päättää,

että Turun Seudun Kehittämiskeskus voi jättää Varsinais-Suomen liitolle Fortuna-korttelin kehittämishankkeen hankehakemuksen, jonka kaupungin omarahoitusosuus on enintään 62.748 euroa vuonna 2009,

että mikäli Varsinais-Suomen liitto hyväksyy hankehakemuksen, niin hankkeen omarahoitusosuus enintään 62.500 euroa vuoden 2009 osalta voidaan maksaa määrärahatililtä 1 04 18 40 EU:n Alueellinen kilpailukyky ja työllisyysohjelman hankkeet ja

että kaupunginhallitus varautuu hankkeen omarahoitusosuuteen talousarviossa vuonna 2010 50.100 euroa ja vuonna 2011 32.900 euroa.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.