Talousjohtaja Ari Mäkinen 3.6.2009:

Talousohjelma

Kaupunginvaltuusto päätti talousohjelmasta ja omistajapolitiikasta 16.6.2008 § 160 mm. seuraavaa:

–että Turun kaupungin talousohjelmaluonnos huomioidaan sektorikohtaisessa jatkovalmistelussa,

–että päätökset talousohjelmaan sisältyvistä toimenpiteistä tehdään erikseen,

–että lautakuntien edellytetään konkretisoivan kaupunginhallitukselle talousohjelman vaikutukset talouteen, henkilöstön ja toimitilojen käyttöön osana vuoden 2009 talousarvion ja vuosien 2010–2011 taloussuunnitelman valmistelua 19.9.2008 mennessä ja että konkretisointi tehdään toimenpiteittäin lomakkeelle, joka on oheismateriaalina 4,

Vuoden 2009 talousarvion hyväksymisen yhteydessä kaupunginvaltuusto hyväksyi osana talousarviota virasto- ja laitoskohtaiset talousohjelmaan liittyvät taulukot. Taulukoissa on virasto- ja laitoskohtaisesti arvioitu talousohjelman toimenpiteiden vaikutuksia talouteen, henkilöstöön ja tilojen käyttöön. Näiden tavoitteiden toteutumista seurataan osana toiminnan ja talouden raportointia.

Kaupunginvaltuusto on 16.2.2009 § 55 hyväksynyt valtuustoryhmien välisen sopimuksen valtuustokaudelle 2009–2012. Tässä ryhmien välisessä sopimuksessa on talousohjelmasta sovittu, että kevään 2009 aikana tuodaan kaupunginvaltuuston käsittelyyn talousohjelma, jossa konkretisoidaan toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi suunnitelmakauden aikana.

16.6.2008 Kaupunginvaltuuston jatkovalmisteluun hyväksymä talousohjelma täydennettynä budjetin valmistelun yhteydessä hyväksytyillä taulukoilla on virasto- ja laitostasolla melko konkreettinen, mutta siinä ei juurikaan puututa sektorirajat tai hallintokuntarajat ylittäviin asioihin. Nyt esiteltävä talousohjelma on koottu siten, että siinä on sektoreittain laajempia kokonaisuuksia ja suuri paino on sektorit ylittävillä tukipalveluilla sekä asuntoliiketoiminnalla.

Talousohjelmaan on yhdistetty myös talouden mitoitus vuoden 2010 talousarvion ja vuosien 2011–2012 taloussuunnittelun pohjaksi. Se on tehty tässä vaiheessa vain kaupunkitasolla havainnollistamaan talousohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutusta. Kesän aikana, kun virastot ja laitokset valmistelevat omat talousarvionsa, viedään talousohjelman vaikutukset sisälle virastojen ja laitosten talousarvioehdotuksiin.

Omistajapolitiikka

Omistaminen ei ole kaupungin perustehtävä vaan väline palvelujen järjestämiseksi tai tuottamiseksi. Omistaminen ei voi myöskään olla staattista, vaan sen tarkoituksenmukaisuutta ja organisointitapoja on arvioitava toimintaympäristön muuttuessa säännöllisesti. Koska omistaminen sitoo huomattavan määrän pääomaa, tulee pääoman tehokkaan käytön ja kohdentamisen olla yhtä tärkeää kuin käyttötalouden hallinta. Omaisuuden käytön tehokkuutta on arvioitava edullisuusvertailujen ja eri toimintamallien vaihtoehtoiskustannusten avulla. Tehokkaampi pääoman käyttö johtaa myös käyttökustannusten laskuun.

Omistajapolitiikka on yksi Turku-konsernin johtamisen välineistä. Omistajapolitiikassa otetaan kantaa siihen, mitä Turun kaupunki omistaa, mitä tavoitteita omistuksille asetetaan sekä millä perusteilla omistusta lisätään ostamalla tai perustamalla uusia yhtiöitä. Omistajapolitiikalla ohjataan pääasiassa toiminnallisia konserniin kuuluvia yhteisöjä ja kaupungin rahoittamia tai ohjaamia säätiöitä. Lisäksi määritellään mistä omistuksista voidaan luopua ja millä aikataululla. Hyvän hallinnon eli Corporate governancen periaatteet, esitellään erillisessä asiakirjassa nimeltään Konserniohjeet. Omistajapolitiikka vastaa kysymykseen mitä omistetaan ja konserniohjeet kysymykseen miten omaisuutta hallitaan.

Omistajapolitiikkaa sovelletaan kaupungin suoriin ja välillisiin omistuksiin seuraavilla rajauksilla:

1. maaomaisuuden omistamisen ja käytön strateginen/omistajapoliittinen asiakirja on Asunto- ja maankäyttöohjelma ja

2. sijoitusomaisuuden hoidon omistajapoliittiset periaatteet on kuvattu/määritelty asiakirjassa Sijoitustoiminnan periaatteet.

Omistajapolitiikalla määritellään pääasialliset visiotavoitteet ja valtuustokauden toimenpiteet eri liiketoimintojen alueille omistajan näkökulmasta. Siten omistajapolitiikassa esitetään myös keskeisimmät kehityslinjaukset konserniemoon kuuluvia kunnallisia liikelaitoksia koskien.

Talouden mitoitus vuosille 2010–2012

Maailmantalous on syvässä taantumassa. Runsaan vuoden verran jatkunut kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden epävakaus paheni kriisiksi syksyllä 2008 ja sen vaikutukset levisivät nopeasti ympäri maailmaa. Myös Suomen talous on taantumassa. Rakentamisen, muun investointitoiminnan ja viennin supistuminen johtavat Suomessa työttömyyden kasvuun ja työttömyysaste kohoaa 9 prosenttiin työvoimasta vuonna 2009. Kokonaistuotanto supistuu 5 prosenttia vuonna 2009, vaikka vuoden 2009 talousarvion ja lisätalousarvion elvyttävät toimenpiteet pienentävät talouden notkahdusta ja työttömyyden nousua. Vuonna 2010 kokonaistuotanto supistuu edelleen arviolta 1½ prosenttia. Edellä kuvatun perusennusteen merkittävin riski on kansainvälisen taantuman syveneminen ja pitkittyminen nyt ennakoidusta. Riski voi toteutua etenkin, jos epäluottamus rahoitusmarkkinoilla jatkuu tukitoimista huolimatta. Tällöin myös kotimaisen kansantuotteen taso ja työllisyys jäävät perusuraa selvästi heikommiksi.

Kaupungin tilinpäätökset ovat olleet viime vuosina alijäämäisiä. Vuodesta 2009 tullee jälleen alijäämäinen ja taseessa vielä oleva ylijäämä supistuu edelleen. Vuosien 2006–2008 aikana kaupunki on lisännyt lainakantaansa yli 100 milj. euroa. Tämän vuoden talousarviossa on lainakannan lisäystä 56 milj. euroa. Näin ollen tulevien vuosien eväitä on syöty jo pitkään ja pitkälti. Talouden taantumisesta johtuva verotulojen väheneminen ja lainakannan kasvu tekevät vuoden 2010 talousarvion ja vuosien 2010–2012 taloussuunnitelman mitoitusten laatimisen hyvin haasteelliseksi varsinkin kun tavoitteena on talouden tasapaino.

Taantuman seurauksena Turun yhteisöverotulot ovat romahtaneet ja myös kunnallisveron edellisvuosien hyvä kasvu on pysähtynyt. Vuonna 2009 ennustetaan verotulojen vähentyvän 2,9 prosenttia vuoden 2008 tasosta. Vuodelle 2010 verotulojen arvioitu muutosprosentti on - 0,4 ja vuoden 2011 verotulojen kasvuksi arvioidaan 4,9 % ja vuoden 2012 kasvuksi 2,2 %.

Valtionosuuksien kasvuksi ennustetaan vuodelle 2010 0,1 % ja vuosille 2011 ja 2012 3,2 %. Valtionosuuksien kasvua vuodelle 2010 leikkaavat valtionosuusjärjestelmään tehtävät muutokset.

Ilman talousohjelman vaikutuksia kaupungin tuloslaskelma näyttäisi nykyisillä ennusteilla ensi vuodelle 17, miljoonaa euroa alijäämää, toimintakatteen kasvu ollessa -0,3 %.

Kun talousohjelman tavoitevaikutukset lasketaan mukaan, niin tuloslaskelman alijäämä on ensi vuodelle 5,3 milj. euroa ja toimintakatteen kasvu on -1,4 %. Talousohjelman -1,4 % toimintakatteen kasvu ei ole kuitenkaan vertailukelpoinen aiempiin vuosiin, koska siihen on laskettu sisään talousohjelman muutokset.

Talousohjelman positiiviset vaikutukset kaupungin tuloslaskelmaan ovat siis noin 12 milj. euroa. Tämä vastaa noin 0,5 - 0,6 -prosenttiyksikön kunnallisveron korotusta. Mikäli talousohjelma hyväksytään esitetynlaisena, siinä esitetyt tavoitteet toteutuvat ja talousympäristö ei muutu ennusteita heikommaksi, niin kaupungin talouden tasapaino voidaan saavuttaa ilman verojen korotuksia. Tämä edellyttää vuoden 2010 osalta erittäin tiukkaa menokuria, jota toisaalta auttaa hyvin maltillinen kustannustason, mm. palkkojen nousu. Kuten talousohjelman lopusta ilmenee, niin kaupungin tuloslaskelma olisi vuonna 2011 yli 8 miljoonaan ja 2012 yli 17 milj. euroa ylijäämäinen. Lisäksi tulee huomata, että kaikkiin talousohjelman tai omistajapolitiikan kehittämiskohteisiin ei ole tässä vaiheessa pystytty arvioimaan tavoitteita, vaan toteutuessaan ne tulevat näiden arvioiden päälle. Myöskään vuonna 2009 hyväksytyn talousohjelman kaikki vaikutukset eivät ole vielä realisoituneet. Jos kaupungin investoinnit pysyvät vuoden 2009 tasolla ja talousohjelmassa esitetyt toimenpiteet saadaan toteutettua, niin kaupungin velkaantuminen pysähtyy vuonna 2011.