Esityslistat/pöytäkirjat

Vastaus Varsinais-Suomen maahanmuuttoasiain toimikunnan kannanottoon maahanmuuttajien suomen kielen koulutuksen turvaamisesta

Kaupunginhallitus päätti 24.11.2008 § 629 palauttaa uudelleen valmisteltavaksi apulaiskaupunginjohtaja Maija Kytän vastauksen Varsinais-Suomen maahanmuuttoasiain toimikunnan kannanottoon maahanmuuttajien suomen kielen koulutuksen turvaamisesta, koska esitys ei vastannut riittävästi Mika Helvan kaupunginhallituksen kokouksessa 3.11.2008 § 588 samasta aiheesta tekemään selvityspyyntöön opetustoimen iltalukion avoimen suomen kielen opetuksen lakkauttamisesta. Opetustoimeen kuuluvana asiana apulaiskaupunginjohtaja Tero Hirvilammi pyysi asiasta opetustoimen lausunnon, joka on tämän esityksen liitteenä.

Työvoima- ja elinkeinokeskus 17.9.2008:

Vieraskielisen väestön määrä on viime vuosina lisääntynyt Varsinais-Suomessa tasaisesti noin 1.000 hengellä vuosittain. Vuoden 2007 lopussa vieraskielisen väestön määrä oli 16.600 henkeä, joista valtaosa oli sijoittunut Turun seutukuntaan (78 %) ja Turun kaupunkiin (67 % eli 11.200 henkilöä). Maahanmuuttajien työllistymisessä ja sijoittumisessa työelämään on ollut ongelmia. Turun kaupungissa maahanmuuttajien työttömyysaste vuoden 2006 lopussa oli 26,9 % eli 1.183 henkilöä. Koko maakunnassa työttömyysaste oli 22,5 % (Lähde: Tilastokeskuksen vuoden 2006 työssäkäyntitilasto). Useissa tutkimuksissa ja selvityksissä on todettu, että suomen kielen osaamisen merkitys on usein ratkaiseva työelämään sijoittumisessa.

Työntekijöiden oleskelulupahakemusten ja perhesiteen perusteella haettujen oleskelulupien määrät ovat lisääntyneet 20–30 prosentilla tämän vuoden alkupuolen aikana. Näin kotoutumistoimenpiteiden piiriin kuuluvien henkilöiden ja kotoutumistoimenpiteiden tarve on edelleen lisääntynyt. Odotettavissa on, että tämä kehityssuunta tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa.

Turun kaupungin järjestämien kotoutumis- ja kielikoulutuspalveluiden tarjontaa on viime kevään aikana kuitenkin supistettu, vaikka palveluiden kysynnän kasvu on jatkunut edelleen voimakkaana. Palvelutarjonnassa esiintyviä muita ongelmia ovat olleet:

– Kielikoulutukseen pääsyä joudutaan odottamaan pitkään, ehkä jopa vuoden, millä seikalla on kielteinen vaikutus kotoutumisen onnistumiseen,

– Kielikoulutuksen järjestämiseen liittyy asiakassegmentointiin kohdistuvia haasteita lähinnä työhallinnon kanssa. Näistä ns. katvealueista pitäisi eri tahoilla olla yhtenäinen käsitys.

– Nonstop- kielikoulutuksen puuttuminen.

– Pajatyyppisen suomen kielen opetuksen puuttuminen.

– Peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen siirtymisvaiheen eli ns. nivel-vaiheen opinto-ohjauksen resurssointi.

– jne

Varsinais-Suomen TE-keskuksen maahanmuuttoasioiden toimikunta esittää, että

1) Turun kaupunki käynnistää uudestaan iltalukion suomen kielen nonstop-koulutuksen,

2) kaupungin kotouttamistoiminnan Suomen kielen opetukseen ja kotouttamisohjauksen alkuvaiheen henkilöresurssit – kokopäiväinen suomen kielen opettaja ja kaksi kotouttamisohjaajaa – turvataan kaupungin kotouttamisohjelman mukaisesti,

3) maahanmuuttajayhdistysten toiminnan turvaaminen niin, että yhdistysten asiantuntemusta hyödynnetään räätälöityjen kotouttamis- ja kielikoulutuspalveluiden järjestämisessä,

4) kotiäitien, puolisoiden, opiskelijoiden ja työssä käyvien suomen kielen koulutus varmistetaan ja

5) Maahanmuuttajataustaisten nuorten kieliopetuksen ja opinto-ohjaukseen tarvittavat resurssit turvataan peruskouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa.

Varsinais-Suomen TE-keskus ja Turun työvoimatoimisto tulevat omalta osaltaan varmistamaan maahanmuuttajien kotouttamispalveluiden ja suomen kielen koulutusta edistävien erillishankkeiden käynnistymisen. Nyt tarvitaan kaikkien maahanmuuttopalveluita tarjoavien tahojen yhteistyötä ja tahtoa näiden palveluiden järjestämisessä.

Apulaiskaupunginjohtaja Tero Hirvilammi 2.6.2009:

Opetustoimen iltalukion avoimen suomen kielen opetuksen tilanne 2009

Turun opetustoimen iltalukion avoin suomen kielen opetus on ollut toiminnassa vuodesta 2004 alkaen. Koulutus on ollut non-stop -koulutusta sekä avointa kaiken ikäisille ja taustaisille maahanmuuttajille. Vaikka kotouttamislain mukaan vastuu työikäisten maahanmuuttajien kotoutumisen kustannuksista kuuluu valtiolle, on Turun kaupunki vastannut iltalukion avoimen suomen kielen opetuksen kustannuksista pääosin myös työikäisten osalta. Kahden ensimmäisen täyden toimintavuoden aikana kaupungin työllisyysmäärärahoista suunnatut avustukset olivat 116.000 euroa ja 90.000 euroa. Viimeisen toimintavuoden, eli vuoden 2007 avustus laski 60.000 euroon, minkä johdosta muilta kuin turkulaisilta evättiin pääsy kurssille ja opetuksen kohderyhmää jouduttiin myös muilla tavoilla rajaamaan. Opetustoimen oman arvioinnin mukaan toiminta on ollut kustannustehokasta oppilasmäärään ja vähäiseen opettajamäärään nähden.

Turun opetustoimen iltalukion avoin suomen kielen opetus ei enää vuodeksi 2008 saanut avustusta kaupungin työllisyysmäärärahoista, mistä johtuen toiminta jouduttiin keskeyttämään. Toimintaan varattu määräraha siirrettiin vuoden 2008 budjetin valmistelun yhteydessä Palo-hankkeen (Maahanmuuttajien palveluohjaus-hanke 2007 – 2011) kaupungin omarahoitusosuudeksi, josta Varsinais-Suomen TE-keskus teki myönteisen rahoituspäätöksen 11.9.2008. Apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä on tehnyt hankkeesta asettamispäätöksen 26.2.2009, jonka mukaisesti hanke on käynnistymässä sosiaali- ja terveystoimen alaisuudessa. Palo-hankkeen tehtävänä on kartoittaa maahanmuuttajan kielitaito ja ohjata hänet oikeisiin toimenpiteisiin. Palo-hankkeen budjetissa on osoitettu hankkeen ostopalveluihin 52.500 euroa vuosittain maahanmuuttajien täydentävään ryhmätoimintaan sisältäen kielikoulutuksen ja muun kotouttavan toiminnan ensisijaisesti kriittisille kohderyhmille kuten esim. luku- ja kirjoitustaidottomille maahanmuuttajanuorille.

Toimenpiteet avoimen suomen kielen opetuksen turvaamiseksi

Turun Ammatti-instituutti on neuvotellut keväällä 2009 Turun kristillisen opiston kanssa mahdollisuudesta ostaa kristilliseltä opistolta 16 -20 -vuotiaille maahanmuuttajanuorille avointa kielikoulutusta. Turun kristillinen opisto kykenee hyödyntämään koulutukseen vapaan sivistystyön valtionosuuksia, mikä pitää koulutuksen kustannukset erittäin alhaisina. Hankesuunnitelman mukaan koulutuspaketin kustannukset syksyn 2009 osalta Turun kaupungille olisivat 3.300 euroa ja sillä kyettäisiin järjestämään 11 opintoviikon non stop -koulutus maahanmuuttajanuorille. Maahanmuuttajakoordinaattori Regina Ruohosen esityksen mukaisesti koulutuksen kustannukset olisi tarkoituksenmukaisinta kattaa vuoden 2009 kaupunginhallituksen keskitetystä kotouttamismäärärahasta (kh. 12.1.2009 § 13).

Turun kristilliseltä opistolta hankittava koulutus olisi kuitenkin kertaluonteinen, eikä tuo pysyvää ratkaisua maahanmuuttajien avoimen suomen kielen opetuksen kasvavaan tarpeeseen alueella. Esimerkiksi Helsingin kaupunki järjestää omalla rahoituksellaan maahanmuuttajien avointa suomen kielen koulutusta aikuislukiossa, työväenopistossa sekä ostopalveluna, joihin Helsinki käyttää vuosittain yhteensä noin 2 milj. euroa. Tämän lisäksi myös Vantaa ja Espoo tarjoavat omaa kielikoulutusta. Mikäli Turun kaupunki panostaisi Helsingin tasoisesti avoimen suomen kielen opetukseen, tulisi vuosittainen panostus suhteutettuna vieraskielisten määrään olla yli 400.000 euroa. Tällä hetkellä avoimen suomen kielen opetuksen ainoat varaukset Turun budjetissa ovat Palo-hankkeessa olevat ostopalvelurahat, joilla on tarkoitus ostaa myös muuta neuvontaa ja kotouttavaa toimintaa.

Maahanmuuttajat ovat Varsinais-Suomessa keskittyneet Turkuun (66 %). Vuoden 2008 lopulla vieraskielisten määrä Turussa oli vajaa 11 800 (6,4 %). Suhteutettuna kuuden suurimman kaupungin väestönkasvuun, on vieraskielisten osuuden kasvu ollut Turussa suurinta. Viime vuosina Turun vieraskielisten osuus on kasvanut keskimäärin noin 500:lla vuosittain. Avoimen suomen kielen opetuksen tarve on siis nopeassa kasvussa. Opetustoimen iltalukion avoimen suomen kielen opetuksen oppilasmäärä vuosina 2004 - 2006 oli vuosittain noin 250, eli yhden keskikokoisen koulun verran. Arviolta noin 15 % oppilaista tuli muista seudun kunnista. Onkin selvää, että kasvavan kansainvälistymisen haasteisiin ei kyetä suurilla kaupunkiseuduilla enää jatkossa vastaamaan pelkästään keskuskaupungin resursseilla. Tulevaisuuden rahoitusmallien on pohjauduttava seudun ja valtion yhteistoimintaan.

Ylikunnallinen lähestymistapa Turun työssäkäyntialueen maahanmuuttokysymykseen ei olisi uusi. Turun Seudun Kehittämiskeskus on jo nykyisen seudun elinkeinostrategian mukaisesti toteuttanut työperäisen maahanmuuton edistämistä osana osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista. Perheitä on houkuteltu mm. rekrytointitapahtumilla ja Tervetuloa Turkuun -toiminnalla. Suorana hyödynsaajana on ollut työssäkäyntialueen elinkeinoelämä. Alueelle saapuneet työperäiset maahanmuuttajat ja heidän perheenjäsenet ovat sijoittuneet asumaan korostuneesti Turkuun, joka on tarjonnut seudun muihin kuntiin verrattuna ylivoimaisen määrän vuokra-asuntoja. Tilanne tunnistettiin myös vuonna 2007 tehdyssä Paras-hankkeen Turun yhteistoiminta-alueen Elinkeino- ja kilpailukykytyöryhmän loppuraportissa, joka esitti mm. työperäisen ja humanitäärisen maahanmuuton edellyttämän asuntotarpeen nykyistä tasapuolisempaa jakautumista koko alueelle.

Talouden laskusuhdanteen takia on nähtävissä, että työttömyys seudulle saapuneiden maahanmuuttajien joukossa kasvaa nyt nopeasti. Lisäksi humanitäärinen maahanmuutto on selkeässä kasvussa. Näistä lähtökohdista on perusteltua, että talouden hyvinä vuosina seudullisesti rahoitettua osaavan työvoiman houkuttelua seuraa edelleen ylikunnallisesti rahoitettuja jatkotoimenpiteitä maahanmuuttajien kohderyhmälle myös talouden heikkoina aikoina. Tällaisia ovat mm. avoin kielikoulutus ja tähän rinnastettavat työllistymistä tukevat toimet, joilla voidaan edistää vieraskielisen työvoiman kotoutumista ja osaamistason nostamista tulevaisuuden työvoiman kysyntää silmällä pitäen. Koska kohderyhmä on pääosin työikäistä, on myös valtion osallistuttava nykyistä näkyvämmin toimenpiteiden rahoitusvastuuseen.

Vuosina 2007 - 2011 voimassa olevan Turun kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelman mukaan päävastuu nuorten suomen kielen koulutuksesta on Turun kaupungissa opetustoimella yhteistyössä ammatti-instituutin ja muiden hallintokuntien kanssa. Avoimen suomen kielen koulutuksen kohderyhmä sisältää myös työikäisiä maahanmuuttajia, mikä laajentaa vastuuta valtion työhallintoon. Opetustoimen lukio- ja aikuiskoulutuksen tulosalueen johdolla tulee käynnistää ylikunnallinen selvitystyö uudenlaisen avoimen suomen kielen koulutuksen rahoitusmallin luomiseksi Turun seudulla, joka hyödyntää käynnistynyttä maahanmuuttajien palveluohjaushanketta (Palo-hanke). Valmistelu tulee tehdä yhteistoiminnassa seudun muiden kuntien ja työhallinnon kanssa sekä kytkeä kaupunginhallituksen 18.5.2009 (§ 293) päättämään selvitystyöhön maahanmuuttajien kielikoulutuksen järjestämisvastuusta.

Tavoitteena tulisi olla, että luotava malli voisi toimia myös kansallisena pilottina kun hallitus kohdentaa uudelleen vuodeksi 2010 määrärahoja yht. 200 milj. euroa mm. maahanmuuttopolitiikan tarpeisiin. Erityisesti Helsinki on toiminut aktiivisesti tämän uudelleen kohdennettavan määrärahan saamiseksi pääkaupunkiseudulle. Tästä johtuen selvitystyö on käynnistettävä välittömästi syksyllä 2009.

Turun kaupunki	§	Kokouspvm	Asia	1
Kaupunginhallitus	354	08.06.2009	3 Oj