Ympäristö- ja kaavoitusvirasto, hallintotoimisto Satu Lehto ja Christina Hovi 13.5.2009:

Kaupunginvaltuusto on 16.2.2009 § 56 hyväksynyt Raunistulan kaupunginosan korttelien 19 (osa), 23 ja 47 sekä eräiden virkistys-, katu- ja liikennealueiden asemakaavan- ja tonttijaonmuutoksen "Alfa, Barker + Raunistulan siilot". Päätöstä on 9.3.2009 § 75 tarkistettu tonttijaon muuttamista koskevassa osassa olleen virheen vuoksi ratkaisemalla asia uudelleen.

Viherpunainen vasemmisto ry sekä tonttien Raunistula 39 - 20 ja 39 - 21 haltijat ovat valittaneet asemakaavanmuutoksen hyväksymistä koskevasta päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen ja vaatineet päätöksen kumoamista. Hallinto-oikeus on pyytänyt hankkimaan asiassa valtuuston lausunnon 20.5.2009 mennessä.

Kaupunginhallituksen johtosäännön (Kv 9.6.2008 § 107) 7 § 1 mom. 6-kohdan mukaan kaupunginhallitus ratkaisee asian, joka koskee selityksen antamista valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta.

Ympäristö- ja kaavoitusvirasto esittää kaupunginhallitukselle, että asian johdosta annettaisiin seuraavanlainen lausunto:

Ehdotus annettavaksi lausunnoksi

Turun kaupunginhallitus palauttaa viitelähetteen asiakirjoineen ja liittää oheen pyydetyt asiakirjat sekä ilmoittaa lausuntonaan asiaan kunnioittavasti seuraavaa:

Asemakaavanmuutoksen tavoitteista

Valitusten mukaan kaavanmuutos on kaupunginvaltuuston kaavoituslinjausten vastainen, sillä Raunistulaa tulisi vuoden 1984 kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan edesauttaa säilymään puutalovaltaisena pientaloalueena. Kaavaa olisi huomattavasti kevennettävä, sillä se toteuttaa pääosin vain maanomistajan etua. Raunistulan aluetta olisi tullut käsitellä kokonaisuutena osayleiskaavatasolla yhdessä hiljattain hyväksytyn Jokikadun asemakaava-alueen ja muun ohella Raunistulan siltaa koskevan kaava-alueen kanssa.

Vastine

Turun oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa 2020 suunnittelualue on pääosin työpaikkojen ja asumisen aluetta (PAK). Yleiskaavan mukaan nykyistä teollisuusaluetta tulee kehittää tehokkaammaksi ja viihtyisämmäksi työpaikka- ja asuntoalueeksi palveluineen. Yleiskaava on ajan tasalla eikä osayleiskaavatasoisella tarkastelulla olisi saatu Raunistulan osalta parempaa lopputulosta. Asemakaavanmuutosalue on myös riittävän laaja.

Alueen osoittaminen tehokkaaseen asuinkäyttöön on yleiskaavan mukaista ja yhdyskuntarakenteen kannalta oikea ratkaisu, sillä se tukee kaupunkirakenteen tiivistämistä. Kaupungin maankäyttöohjelmassa asetettujen asuntotuotannon tavoitteiden toteutuminen riippuu viime kädessä Barkerin kiinteistön tulevasta käytöstä.

Vuoden 1984 kaupunginvaltuuston päätös koskee olemassa olevaa Raunistulan puutaloasutusta eikä nyt käsillä olevaa suunnittelualuetta. Kaavalla ei muuteta pientaloasutusta tai sen asemaa vaan suurin muutos voimassa olevaan asemakaavaan liittyy teollisuusalueen muuttamiseksi pääosin asuinalueeksi.

Valituksessa mainittu ympäristönsuojelulautakunnan lausunto puolestaan liittyy yleiskaavan valmisteluun eikä siinä esitettyä kantaa ole kirjattu yleiskaavaan.

Asemakaavalle asetettu tavoite on ollut yleiskaavan mukainen ja kaavaa muutettaessa on yleiskaava otettu MRL 42.1 §:n edellyttämällä tavalla huomioon.

Osallistumismenettelyt

Valituksen mukaan alueen asukkaista ei ole lupausten mukaisesti kuultu, sillä asukkaiden toiveet ja mielipiteet on jätetty huomioimatta. Kaavoitusprosessin etenemisestä ei ole myöskään tiedotettu osallisia luvatulla tavalla.

Vastine

Kaavaselostuksen kohdassa 4.2 on seikkaperäisesti kuvattu osallistumismenettelyt. Osallisiksi on määritelty muun ohella kaava-alueen ja naapuruston asukkaat, maaomistajat ja vuokralaiset, joille on postitse lähetetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Lisäksi on järjestetty useita asukastilaisuuksia. Kaavoituksen eri vaiheissa annetut mielipiteet, muistutus ja lausunnot on asianmukaisesti huomioitu ja niihin on vastattu kaavaselostuksen kohdassa 4.4. Lisäksi kaavanmuutoksesta on keskusteltu kaupungin internetissä olevalla keskustelufoorumilla ”Keskustelua kaupunkisuunnittelusta”. Kaavoituksen etenemistä on voinut seurata kaavoituksen internet -sivuilta.

Vuorovaikutus on ollut poikkeuksellisen runsasta ja se on ollut osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyn sekä laissa ja asetuksessa säädetyn mukaista. Kaavaa on myös kevennetty alkuperäisestä luonnoksesta pääosin juuri asukkailta saadun palautteen vuoksi.

Viihtyisä elinympäristö ja sen laadun heikkeneminen

Valituksen mukaan kaava on liian tehokas, kun otetaan huomioon alueen luonne ja ympäröivä rakennuskanta. Se heikentää olennaisesti alueen asumisviihtyisyyttä rakentamisen massiivisuuden ja lähes 900 uuden asukkaan johdosta. Pihakannelle sijoitetut leikki- ja oleskelupihat eivät luo viihtyisää elinympäristöä. Asemakaavanmuutoksen sosiaalisia vaikutuksia ei ole riittämättömien selvitysten vuoksi voitu luotettavasti arvioida.

Vastine

Valituskirjelmässä unohdetaan, että Raunistulassa on mittakaavaltaan hyvin erilaista rakennuskantaa – pieniä puutaloja ja isoja tehdaskiinteistöjä. Suunnittelualue on pääosin entistä teollisuusaluetta, jolla sijaitsee eri-ikäisiä ja erikokoisia teollisuus- ja varastorakennuksia. Alueella sijaitsee myös muutamia asuinrakennuksia.

Asemakaavanmuutoksen korttelialueiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on 87.460 k-m² (aluetehokkuus 0,47). Kaavanmuutoksen myötä kaava-alueen rakennusoikeus kasvaa 5856 k-m²:llä (+7 %). Kokonaisrakennusoikeudesta 7090 k-m² on osoitettu pysäköintilaitoksiin KTY-1 -korttelialueella. Kaavassa osoitetun sallitun rakennusoikeuden lisäksi saa mm. pysäköinti- ja varastotiloja rakentaa AKR-1 -korttelialueella maan pinnalle sekä AK-1, AK-2, AK-3 ja AKR-2 -korttelialueilla pihakannen alle. Sijoittamalla autopaikat pihakannen alle saadaan laajojen autopaikka-alueiden sijaan viihtyisämpiä pihoja, vaikkei isoksi kasvavia puita pihoille voikaan istuttaa. 

Asumiseen kaavoitettava rakennusoikeus merkitsee, että toteutuessaan alueella olisi 683 - 876 asukasta riippuen Barkerin alueen tulevasta käytöstä. Lisäystä nykyiseen asukasmäärään on noin 520 - 714 asukasta. Voimassa olevan asemakaavan täysimittainen toteuttaminen merkitsisi puolestaan asukasmäärän kasvua nykyisestä arviolta noin 360 asukkaalla.

Oppilastyönä, erillisenä selvityksenä laadittua sosiaalisten vaikutusten arviointia (SVA) on täydennetty kaavaselostuksessa osana kaavaprosessia. SVA:n laatimisen jälkeen kaava on lähinnä keventynyt, millä arvioidaan olevan positiivisia sosiaalisia vaikutuksia. Kaavan toteuttamisen myötä vanha tehdasalue siistiytyy ja yhtenäistyy, joten muutokset ovat tältä osin positiivisia.

Asemakaavanmuutoksen sosiaaliset vaikutukset on riittävästi selvitetty ja tarpeellisessa määrin arvioitu (MRL 9 §). Kaavaa ei voi myöskään pitää liian tehokkaana tai tiiviinä, jotta sen voisi katsoa tuottavan epäviihtyisää elinympäristöä. Rakentamisen määrän ei myöskään voida katsoa merkittävästi heikentävän kenenkään elinympäristön laatua vaikka kaava-alueella ja sen ympäristössä tilanne nykyiseen verrattuna muuttuukin (MRL 54.2 §).

Rakennetun ympäristön vaaliminen

Valitusten mukaan hyväksytty kaavanmuutos poikkeaa perinteestä, jonka mukaan Raunistulassa on säilytetty ja kunnostettu persoonallisia vanhoja pientaloja sopusoinnussa uusien pientalojen kanssa. Kaavanmuutos hävittää Raunistulan omintakeisen, ainutlaatuisen luonteen ja erityiset arvot, sillä se ei onnistu nivomaan ns. vanhaa Raunistulaa ja uutta Raunistulaa keskenään. Kaavanmuutos ei myöskään ota huomioon Koroisten muinaismuistoaluetta.

Edelleen valituksissa todetaan, että erityisesti alueen korkeimmalle kohdalle entisen Partiomuseon kiinteistön lähelle pientaloasutuksen viereen on suunniteltu massiivinen kerrostalo (AKR-2), joka muuttaa koko alueen luonnetta merkittävästi. Sen paikalla sijaitsevaa vuonna 1947 rakennettua kaksikerroksista rakennusta ei saisi purkaa. Uudisrakennusten harjakorkeus ei saisi missään ylittä Barkerin teollisuusrakennusten harjakorkeutta. Myöskään Barkerin vanhaa tehdasalueen suojelu ei ole riittävää. 

Vastine

Kaavanmuutoksen lähtökohtina on ollut mm. suunnittelualueella sijaitseva Barkerin vanhin punatiilinen tehdasrakennus ja kaava-alueen ulkopuolelle jäävä puutalovaltainen Raunistulan pientaloasutus. Matalaa asuinrakentamista on osoitettu Konsantien ja Virusmäentien varteen sekä Raunistulanpuiston laidalle. Korkeampaa kerrostalorakentamista on osoitettu Barkerin kutomorakennuksen ympäristöön sekä Toijalan radan ja Raunistulantien varteen.

Rakennusten ympäristöön soveltumiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Olemassa olevan puutalovaltaisen pientaloasutuksen läheisyydessä on uudisrakennuksilta edellytetty mm. puujulkisivuja ja symmetrisiä satulakattoja. Barkerin ympäristöön sijoittuvien uudisrakennusten tulee mm. olla julkisivuiltaan punatiilisiä ja lähinnä rautatietä olevat rakennukset saavat olla enintään Barkerin kutomorakennuksen korkuisia. AK-2 -korttelialueen koillisreunaan on sijoitettu ainoa Barkerin tehdasrakennuksen harjakorkeuden ylittävä asuinrakennuksen rakennusala.

Barkerin kutomorakennuksen vanhimmat osat ja entinen asuinrakennus vuodelta 1899 on suojeltu ja osoitettu asuin-, liike-, toimisto- ja toimitilarakennusten korttelialueeksi (AKTY-1). Suojelumerkintää (sr-1) on täydennetty 3.4.2008 päivättyyn ehdotukseen kulttuurilautakunnan lausunnon mukaisesti sisätilojen osalta. Myös tehdasalueen savupiippu on suojeltu, sillä se sijaitsee sr-2 -merkinnällä osoitetulla rakennusalalla. Valituskirjelmä perustuu siten näiden osalta vanhentuneeseen ja virheelliseen tietoon. Voimassa olevassa asemakaavassa Barkerin tehdaskiinteistöä ei ole suojeltu.

Siiloja, niiden säilyttämisvaihtoehtoja ja merkittäviä vaikutuksia on kuvattu selostuksen luvussa 4.6. Kaavassa on selvitetty mahdollisuudet siilojen säilyttämiseen. Siiloille ei kuitenkaan ole löydettävissä niiden säilymisen mahdollistavaa ja alueelle sopivaa käyttöä. Siilojen purkaminen antaa Barkerin kutomorakennukselle enemmän painoarvoa maisemassa. Matalat uudisrakennukset soveltuvat siiloja paremmin maisemaan.

AKR-2 korttelin alueella sijaitsevaa vuonna 1947 rakennettua kaksikerroksista rakennusta ei ole suojeltu, joten asemakaava mahdollistaa sekä sen säilymisen että purkamisen. Kerrosluku vastaa olemassa olevan rakennuksen kerroslukua (II u ½), joten massiivisesta kerrostalosta ei voi puhua, vaikka rakennusoikeus olemassa olevaan tilanteeseen verrattuna kasvaakin.

Kaava-alueen koilliskulmassa olevan kerrostalokorttelin (AK-3) kerroslukua on luonnosvaiheessa madallettu. Niiden korkeus on määritelty olemassa olevan rakennuskannan (KTY-1, AK-4) mukaisesti (+25.3), joten ne muodostavat samankorkuisen kokonaisuuden ja täydentävät siten kaupunkikuvaa. Tältäkin osin valitus perustuu vanhentuneeseen ja virheelliseen tietoon.

Virusmäentien kalmistoalueella on tehty koekaivauksia vuonna 1988. Tontilla 23 - 20 tehdyissä tutkimuksissa ei löydetty viitteitä kalmistosta. Koska tontilla 23 - 19 ei ole tehty koekaivauksia, on asemakaavanmuutokseen otettu AP-4 ja AKR-2 -korttelialueilla sitä koskeva kaavamääräys.

Asemakaavanmuutoksessa on MRL 57.2 §:n mukaisesti tarpeelliset suojelumääräykset ja se vaalii rakennettua ympäristöä MRL 54.2 §:n edellyttämällä tavalla eikä hävitä siihen liittyviä erityisiä arvoja.

Luontoarvot ja niiden vaaliminen

Valitusten mukaan alueen luontoselvitys ja lepakkokartoitus ovat riittämättömiä.

Vastine

Kaava-alueen luontoarvot on kartoitettu kesällä 2006. Konsantien ja Saramäentien risteyksen itäpuolella sijaitsevan kallion etelärinteellä on rehevöitynyttä kallioketoa, jossa esiintyy mm. mäkikauraa ja sikoangervoa. Keto on luonnonsuojelullisesti kaava-alueen arvokkain kohde. Ympäristönsuojelutoimiston mukaan luontoselvitys on luontotyyppien, putkilokasvien ja lintujen osalta riittävä. 

AK-4 -korttelialueella on ketoa koskeva määräys (L): Luonnontilaisena säilytettävä alueen osa. Ympäristönsuojelutoimiston näkemyksen mukaan kaavamerkintä on riittävä. Korttelialueen rajaus on ollut hyväksytyksi tulleen mukainen myös 4.4.2007 päivätyssä luonnoksessa. VL-1/s -merkintä koskee koko Raunistulanmäki -nimistä lähivirkistysaluetta riippumatta siitä, missä kohtaa merkintä kartalla on esitetty.

Lepakkokartoitus on tehty osalta suunnittelualuetta syyskuussa 2007 ja sitä on täydennetty joulukuussa 2007 kartoittamalla lepakkojen talvehtimispaikkoja. Tarkastelualueelta ei ole tiedossa yhtään jatkuvassa käytössä olevaa lepakoiden suojapaikkaa eikä yhtään lisääntymisyhdyskuntaa. Alfa Centerin rakennuksista tai siiloista ei havaittu merkkejä lepakoiden jatkuvasta oleskelusta. Tarkastelualueelta ei myöskään löytynyt talvehtivia lepakoita eikä merkkejä lepakoiden kesäaikaisesta asumisesta. Ympäristönsuojelutoimiston mukaan kaava-alueen lepakkotilanne on selvitetty asemakaavoitusta varten riittävän hyvin ja perusteellisemmin kuin keskimäärin kaavahankkeissa.

Lepakot ovat ns. EU:n luontodirektiivin lajeja, joten niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on suoraan luonnonsuojelulain 49 §:n nojalla kiellettyä. Mikäli lepakkoja rakennusvaiheessa löytyy, on tilanne arvioitava suoraan luonnonsuojelulain nojalla uudelleen.

Kaava perustuu näin ollen riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin, joiden perusteella kaavan vaikutukset luonnonympäristöön on voitu arvioida (MRL 9 §). Kaava vaalii luonnonympäristöä eikä hävitä niihin liittyviä erityisiä arvoja (MRL 54.2 §).

Palveluiden saatavuus

Valituksen mukaan asemakaavanmuutos ei turvaa kulttuuri- ja harrastustoimintojen sekä pienyritysten toimintamahdollisuuksia. Luonnoksessa olleen päiväkodin (PA-1) olisi toivonut olevan mukana kaavassa.

Vastine

Asukasmäärän kasvu on edellytys palveluiden tuotettavuudelle ja saatavuudelle. Kulttuurilautakunnan tärkeänä pitämien kulttuuri- ja harrastustoimintojen sekä pienyritysten toimintamahdollisuudet on huomioitu osoittamalla Barkerin kiinteistö AKTY-1 -korttelialueeksi ja Alfan kiinteistö toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY-1). Entinen asuinrakennus vuodelta 1899, jossa nykyään toimii päiväkoti, on kaavanmuutoksessa osoitettu asuin- ja palvelurakennusten korttelialueeksi (PA-1), mikä mahdollistaa päiväkodin säilymisen. Tältäkin osin valitus perustuu virheelliseen tietoon.

Asemakaavanmuutoksella luodaan edellytykset palvelujen alueelliselle järjestämiselle MRL:n 54.2 §:n edellyttämällä tavalla. 

Puistojen riittävyys

Valitusten mukaan kaavanmuutoksen myötä lähivirkistyspaikat vähenevät oleellisesti. Myös yhteys jokilaakson ulkoilureitistöön heikkenee. Virusmäenpuistoon osoitettua uudiskerrostaloa ei tule sallia, vaan alue on varattava ja kunnostettava virkistyskäyttöön.

Vastine

Virusmäenpuistoon osoitettu nelikerroksinen uudiskerrostalo sijoittuu olemassa olevien IV -kerroksisten kerrostalojen väliin, joten se täydentää kaupunkikuvaa. Luonnosvaiheessa mukana ollut maanalainen pysäköinti poistettiin kaavanmuutosehdotuksesta. Vaikka Virusmäenpuiston alue pienenee, suojaa rakennus virkistysaluetta liikenteen melulta ja parantaa siten puiston käyttömukavuutta. Raunistulanpuisto säilyy virkistysalueena, jossa sijaitsevat leikkipaikka ja pelikenttä. Puistojen toteuttaminen ja niiden ylläpitäminen ovat asioita, joita ei ratkaista asemakaavassa.

Raunistulantien yhteyteen on osoitettu kaavanmuutosalueen pääviheryhteys. Kaava-alue rajoittuu Aurajoen rantaan, jossa on laajat ulkoilualueet ja yhteydet etäämmällä sijaitseviin virkistysalueisiin. Kaavanmuutoksessa on rautatiealueella osoitettu kaksi liikennealueen alittavaa kevyen liikenteen yhteyttä, jotka parantavat liikenneturvallisuutta. Valitus perustuu tältä osin virheelliseen tietoon kaavan sisällöstä.

Sekä kaavamuutosalueella että sen lähiympäristössä on riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita (MRL 54.2 §).

Toijalan radan aiheuttama tärinä - terveellisyys ja turvallisuus

Valituksen mukaan kaavanmuutosta varten teetetyt tärinämittaukset Toijalan radan varrella ovat ristiriidassa ratahallintokeskuksen teettämien mittausten kesken. Vuosina 2005 ja 2008 teetettyjen tärinämittausten perusteella raja-arvot ylittyvät radanvarressa selvästi. Rata-alueen läheisyyteen ei tule radan tärinästä johtuen rakentaa asuinkiinteistöjä.

Vastine

Kaavaehdotuksesta (22.1.2008) antamassaan lausunnossa ratahallintokeskus ei vastusta asuinrakennusten rakentamista radan läheisyyteen. Asemakaavanmuutoksessa ei sijoiteta yhtään uudisrakennusta alueille, joilla VTT:n uusille asuinalueille antama suositus (0,30 mm/s) ylittyy tärinämittaustulosten mukaan. Tämä ei tarkoita, etteikö tärinähaittoja esiintyisi. Asumisviihtyvyyden turvaamiseksi on kaavamääräyksellä korostettu, että junaliikenteestä aiheutuvan tärinän vaimentamiseen tulee kiinnittää erityistä huomioita rakennusten rakennesuunnittelussa. Tämä nostaa rakentamiskustannuksia, mutta ei tee asemakaavanmuutosta lainvastaiseksi.

Asemakaavanmuutokseen on näin ollen otettu riittävät asemakaavamääräys junaliikenteen aiheuttaman tärinän vaimentamiseksi, jolloin asemakaavanmuutos luo myös korttelialueiden AK-3 ja AK-1 osalta edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle (MRL 54.2 §).

Liikenteen järjestäminen ja melu

Valituksen mukaan liikennesuunnitelmat on tehtävä uudestaan ja liikennerasitus on valtioneuvoston ohjeiden mukaisesti jaettava Raunistulantien ja Pohjolan sillan puoleisen alueen kesken. Jotta valtioneuvoston ohjearvo liikennemelulle (enintään 55 dB päivällä ja 50 dB yöllä) alittuisi, saisi lähiteillä kulkea päivittäin korkeintaan 1000 - 1500 autoa. Raunistulantien varrelle osoitettu meluesteen sijainti on ongelmallinen, sillä se joudutaan rakentamaan Siirintien varrella olevien tonttien rajaan kiinni. Raunistulantie on linjattava uudestaan siten, että melusuojaus ja vihersuoja-alueet voidaan toteuttaa tien molemmin puolin.

Vastine

Liikenne asuinkerrostaloalueille ja toimitilarakennusten korttelialueille on asemakaavanmuutoksessa pääosin osoitettu Raunistulantien kautta, uudelta Toijalan radan luoteispuolelle sijoittuvalta kadulta. Pientalo- ja pienkerrostaloalueille ajo on osoitettu Alfankadulta, Konsantieltä, Virusmäentieltä ja Ramstedtinkadulta. Virusmäentie on osoitettu katkaistavaksi läpiajoliikenteeltä joukkoliikennettä lukuun ottamatta. Raunistulantien lounaispuolelle sekä Toijalan radan ja Konsantien väliin on osoitettu suojaviheralueet (EV).

Liikenneverkon valintaa ja meluselvityksiä on kuvattu tarkasti kaavaselostuksen osassa 4.5. Melua ympäristön häiriötekijänä on kuvattu luvussa 5.3.1.

Asemakaavanmuutoksessa on edellytetty toteutettavan meluntorjuntatoimenpiteitä Raunistulantien varrella, jolloin saavutetaan valtioneuvosten ohjearvo (alle 55 dB). Sen sijaan meluesteen rakennetta, materiaalia, ulkonäköä ja sijaintia ei ole kaavassa määrätty tai osoitettu vaan asia ratkaistaan katusuunnitelmassa. Raunistulantien katualue on riittävän leveä meluesteen rakentamiseen alueella sijaitsevasta kunnallistekniikasta huolimatta.

Asemakaavan laatimisen yhteydessä on tehty alustavaa katu- ja liikennesuunnittelua. Asemakaavanmuutos mahdollistaa Raunistulantien ajoratojen sijoittamisen myös nykyistä lähemmäs Virusmäenpuistoa. Ajoratojen ja muiden rakenteiden tarkemmat sijainnit, rakenteet, korkeusasemat ja kallistukset osoitetaan myöhemmin laadittavassa katusuunnitelmassa. Liikennesuunnitelmassa puolestaan tullaan osoittamaan liikennejärjestelmät ja liikennemerkit.

Valituksessa ei ole esitetty mitään perusteita sille, mihin valituksessa vedottu 1000 - 1500 auton päivittäinen enimmäismäärä perustuu. Ainakaan valtioneuvoston päätöksestä melutason ohjearvoista (993/1992) tai meluselvityksiä ja meluntorjuntaa koskevasta asetuksesta (801/2004) sille ei löydy laskentaperusteita. Valtioneuvosto ei myöskään ohjeista liikenteen järjestämistä muutoin esimerkiksi edellyttämällä liikenteen jakamista eri reiteille.

Kaavan liikennejärjestelyt perustuvat riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin, joiden perusteella on voitu tarpeellisessa määrin selvittää muun ohella liikennemelun vaikutukset (MRL 54.2 §) ja osoittaa kaavassa tarpeelliset kaavamääräykset (MRL 57.1 §). Näin olleen asemakaavanmuutos luo edellytykset liikenteen järjestämiselle sekä terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle (MRL 54.2 §).

Yhteenveto

Kaupunginhallitus katsoo, että valituksissa ei ole esitetty perusteita päätöksen kumoamiseksi. Valitukset tulee hylätä.

Lisätietoja antaa tarvittaessa rakennuslakimies Harri Lehtinen, puh. 02-

262 4289, sähköposti harri.lehtinen@turku.fi, PL 355, 20101 Turku.

Oheismateriaali 1Viherpunainen vasemmisto ry:n valituskirjelmä 16.4.2009

Oheismateriaali 2Tonttien Raunistula 39-20 ja 39-21 haltijoiden valituskirjelmä 20.4.2009

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen:

EhdotusKaupunginhallitus päättää antaa asiassa Turun hallinto-oikeudelle edellä olevan ehdotuksen mukaisen lausunnon.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.