Maahanmuuttajakoordinaattori Regina Ruohonen 12.5.2009:

1. Tämänhetkinen tilanne

Maahanmuuttajat ovat Varsinais-Suomessa keskittyneet Turkuun (66 %). Vuoden 2008 lopulla vieraskielisten määrä Turussa oli vajaa 11 800 (6,4 %) ja määrä kasvaa noin 500 henkilöllä vuodessa. Suurimmat kansallisuudet: Venäjä, Viro, Iran, Irak, Serbia ja Montenegro, Ruotsi, Somalia ja Kiina. Maahanmuuttajat ovat keskittyneet tiettyihin lähiöihin Turussa (Varissuo 2938 eli 33,2 %, Lauste 823 eli 25,6 %, Halinen 785 eli 22,2 %).

Tällä hetkellä Varsinais-Suomessa pakolaisia vastaanottavia kuntia ovat Turun lisäksi Salo (25 hlö/vuosi) ja Raisio (avoin sopimus). Kaarinan kaupungilla on kuntaliitoksen myötä sopimus, Liedolla ja Naantalilla ei. Turku on vastaanottanut pakolaisia vuodesta 1987 lähtien (kiintiö 50 – 150/vuosi). Tällä hetkellä Turun kiintiö on 50 pakolaista/vuosi. Turkuun tulee vuosittain n. 200 - 300 pakolaistaustaista, joista itsenäisesti muuttavia 100 – 200. Alaikäisiä ilman huoltajaa tulevia nuoria Turku on vastaanottanut vuodesta 1992 lähtien yhteensä 97 nuorta (Turun Ensi - Koti yhdistys ry:n 8-paikkainen perheryhmäkoti).

Turvapaikanhakijoiden määrä lähti Suomessa nousuun viime syksynä. Arvio on, että vuonna 2009 Suomeen tulee noin 6 000 turvapaikanhakijaa. Tällä hetkellä sisäasiainministeriö perustaa eri puolille Suomea vastaanottokeskuksia ja perheryhmäkoteja. Turun SPR:n vastaanottokeskuksen (valtion ylläpitämä) paikkalukua on lisätty ja tällä hetkellä se on 300-paikkainen 2008 tehtyjen laajennusten jälkeen. Lisäksi keskuksessa toimii perheryhmäkoti ja tukiasumisyksikkö, joiden paikkalukua on nostettu 76:een ja nostetaan edelleen.

Turun työttömyysaste oli maaliskuussa 2009 10,4 %. Turun työttömistä työnhakijoista 15 % puhui äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Itä-Turun lähiöissä esim. Varissuolla työttömyysaste oli 19,5 %, joista vieraskielisten osuus on 48,4 % ja Lausteella 19,3 %, joista vieraskielisten osuus 37,5 %.

2. Kaupungin kotouttamisohjelma

Valtakunnallisella tasolla lähtökohtana maahanmuuttotyölle on kotouttamislaki ja hallituksen hyväksymä valtakunnallinen maahanmuuttopoliittinen ohjelma. Vastuu maahanmuuttoasioista on sisäasiainministeriöllä (maahanmuutto-osasto), joka tekee yhteistyötä työ- ja elinkeinoministeriön ja opetusministeriön kanssa. Alueellisella tasolla TE-keskukset ovat vastuussa maahanmuuttajatyöstä ja paikallistasolla maahanmuuttajatyön vastuutahoja ovat kunnat ja työ- ja elinkeinotoimistot.

Varsinais-Suomen TE-keskus yhdessä eri tahojen kanssa on valmistellut Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittisen ohjelman, painopisteenä työperäisen maahanmuuton edistäminen (v. 2007). Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi 12.1.2007 § 38 Turun kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelman vuosille 2007 – 2011 ja kaupunginhallitus linjasi kehittämiskokonaisuudet 14.1.2008 § 28, jotka ovat seuraavat:

1. Suomen kielen opetuksen ja muun opetuksen kehittäminen

2. Väliinputoajanuorten kotoutumisen tukeminen

3. Alkuvaiheen kotouttamiseen panostaminen

4. Pienten lasten kotoutumisen tukeminen

5. Yhteistyö maahanmuuttajayhdistysten kanssa

Edellä olevista kaupunkitasoisista kehittämisasioista kiireellisimmät toimenpiteet ovat:

-Pysyvän suomen kielen opetuksen järjestäminen kaupungin vastuulla oleville kohderyhmille (nuoret, kotiäidit) (rahoitus, vastuutahot, seudullinen yhteistyö)

-Maahanmuuttajanuorten osalta kriittisten kohderyhmien (15- 17-v) koulutusmahdollisuuksien luominen (Suomen kielen opetus, muu koulutus) sekä ohjauksen järjestäminen eri viranomaisten yhteistyönä

3. Selvitys maahanmuuttajien palveluista sosiaali- ja terveystoimessa

Perusturvalautakunnan yleisjaosto käsitteli 5.5.2009 maahanmuuttajien palveluja sosiaali- ja terveystoimessa. Asia on esillä lautakunnassa 13.5.2009. Kärkihankkeiksi esitettiin tulevien vuosien toimintaohjelmassa seuraavat asiat:

-Koto-toiminnan alkuvaiheen ohjauksen kehittäminen ja resursointi

-Maahanmuuttajakoordinaattorin palkkaaminen sosiaali- ja terveystoimeen kokeiluluontoisesti Drop in-hankkeen avulla

-perusterveydenhuollon lisäresursointi tiimi- ja parityöhön

-Varhaiskasvatukseen lisäresursointi suomen kielen opetukseen

-Nopean työllistämisen mahdollistavan hanketoiminnan tai pysyvän työkäytännön kehittäminen

Lisäksi työryhmä esitti maahanmuuttopolitiikkaa koskevia aloitteita.

Oheismateriaali 1              Sosiaali- ja terveystoimen selvitys maahanmuuttajien palveluista ja tarpeista

Selvityksen mukaan valtiovallan kanssa käytävissä neuvotteluissa tulisi nostaa esiin seuraavat kokonaisuudet:

1. Lastensuojelulain jälkihuolto olisi saatava koskemaan yksin alaikäisenä ilman huoltajaa tulleita turvapaikanhakijoita.

2. Pakolaisten vastaanotosta kuntien saama valtionkorvaus on muutettava kolmesta vuodesta viiteen vuoteen ja korvauksiin on saatava indeksikorotukset, jotka ovat nyt vuoden 1993 tasolla

3. Opetustoimi olisi lainsäädännöllä velvoitettava hoitamaan myös yli oppivelvollisuusiän olevien suomen kielen opetus.

4. Kunnille, joilla on keskimäärin enemmän maahanmuuttajia, olisi valtion maksettava erityistä valtionosuutta. (yli kolme tai viisi vuotta maassa asuvista)

5. Turun kaupungin olisi käynnistettävä neuvottelut SPR:n vastaanottokeskuksen toiminnan siirtämisestä kaupungin omaksi toiminnaksi.

6. Kaupungin tasolla maahanmuuttaja-asioiden koordinointi ja hallinnointi tarvitsee uudistuksen, jotta palveluketjujen toimivuus voitaisiin taata tehokkaammin ja vastuukysymykset normaali- ja erityispalvelujen järjestämisestä selkiytyisivät.

7. Kaupungin tulee käynnistää myös välittömästi neuvottelut työvoima- ja elinkeinoviranomaisten kanssa tehtävien vastuualueista (mm. kielikoulutus ja kielenkartoituskeskuksen järjestämisvastuu, yhteiset toiminnat jne.)

4. Kaupungin vastuulla olevien maahanmuuttajien suomen kielen opetus

Työhallinnon vastuulla on työikäisten (17 – 64 v.) maahanmuuttajien suomen kielen opetus (työvoimapoliittinen kotoutumiskoulutus, määrärahat TEM:stä) ja kaupungin vastuulla ovat työvoiman ulkopuoliset eli osa maahanmuuttajanuorista (alle 17-vuotiaat), kotiäidit ja iäkkäät maahanmuuttajat.

Tällä hetkellä haasteellisimmat kohderyhmät ovat seuraavat:

-Myöhään 14-vuotiaana tai sitä vanhempana Suomeen tulleet maahan- muuttajat, joista osa on käynyt peruskoulun omassa maassaan, mutta suomen kielen taito on puutteellinen

-15-vuotiaina tai sitä vanhempina Suomeen tulevat maahanmuuttajat, joilla ei ole koulutuspaikkoja VALMO- opiskelun jälkeen

-Luku- ja kirjoitustaidottomat maahanmuuttajanuoret

-Vasta maahan tulleet nuoret, mutta jo 17 vuotta täyttäneet

-Alle 3 vuotta maassa olevat, ja yli 3 vuotta maassa olleet kotiäidit

-Luku- ja kirjoitustaidottomat kotiäidit

Yllämainittujen kohderyhmien osalta ongelmana on ollut useamman vuoden ajan pysyvän rahoituksen ja vastuutahon puuttuminen suomen kielen opetuksen järjestämisessä. Maahanmuuttajanuorten osalta keskeisin ongelma on, että suomen kielen alkeiskielikoulutusta on liian vähän. Nonstop- tyyppistä koulutusta ei myöskään ole. Turun iltalukion toteuttamaan avoimeen suomen kielen opetukseen ei kaupunki ole osoittanut rahoitusta vuoden 2007 jälkeen.. Opetuksen vuosittaiset kustannukset ovat vaihdelleet 60 000 – 90 000 euron välillä.

Kotiäitien suomen kielen opetus on toteutettu yhteistyössä suomenkielisen työväenopiston ja sosiaalikeskuksen ulkomaalaistoimiston Koto-toiminnan kanssa aina vuoden kerrallaan tilapäisrahoituksella. Rahoitusta ei ole osoitettu vuoden 2007 jälkeen. Sekä iltalukion että työväenopiston opetuksen rahoitus loppui vuoden 2007 lopussa, koska rahoitus osoitettiin ESR -rahoitteisen Palo-hankkeen rahoitusosuudeksi (Kh. 28.1.2008 § 62). Suomenkielen opetuksen vuosittaiset kustannukset ovat vaihdelleet 10.000 – 12 560 euron välillä.

5. Seudullisen yhteistyön kehittäminen

Naantalin kaupunki on pyytänyt Turulta neuvotteluja koskien seudullista yhteistyötä pakolaisten vastaanotossa. Aikaisemmin myös Kaarina ja Lieto ovat olleet yhteydessä Turkuun. Ko. neuvottelujen tuloksena palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja Maija Kytän aloitteesta 22.4.2009 muodostettiin seudulliseen yhteistyöhön työryhmä (Naantalin, Raision, Kaarinan, Liedon ja Turun edustajat). Työryhmän tehtävänä on selvittää, miten seudullista yhteistyötä kuntien välillä kehitetään. Työryhmän ensimmäisen kokoontumisen (29.4.2009) tuloksena eri kuntien edustajat olivat halukkaita seudullisen yhteistyön kehittämiseen pakolaisten vastaanotossa ja toivoivat Turulta asiantuntija-apua.

Oheismateriaali 2              Muistio neuvottelusta TE -keskuksen ja seudun kuntien kanssa 29.4.2009

6. Neuvottelut pakolaisten vastaanottosopimuksen tarkistamisesta Varsinais-Suomen TE -keskuksen kanssa

Varsinais-Suomen TE- keskus pyysi Turun kaupungilta neuvotteluja pakolaisten vastaanoton laajentamisesta Turun seudulla. Neuvotteluissa 8.5.2009 TE -keskuksen edustaja totesi, että turvapaikanhakijoiden määrä lähti Suomessa nousuun viime syksynä ja jatkuu edelleen, samoin alaikäisten ilman huoltajaa tulevien nuorten. Turun SPR:n vastaanottokeskus on laajentunut 150-paikkiasesta 300 –paikkaiseksi ja laajenee edelleen. Tällä hetkellä vastaanottokeskuksessa odottaa kuntapaikkaa mm.16 nuorta (14 – 17 v.), joiden osalta TE -keskus toivoo seudullista yhteistyötä näiden nuorten sijoittamisessa sekä palvelujen tarjoamisessa (esim. perheryhmäkoti tai tuettu asuminen).

Neuvotteluissa Turun kaupungin näkemys oli, että seudullista yhteistyötä pakolaisten vastaanottoon liittyen tulee kehittää yhteistyössä Naantalin, Raision, Kaarinan ja Liedon kanssa esim. toteuttamalla hanke seudullisen palveluohjauksen kehittämiseksi. Lisäksi todettiin, ettei Turun sopimusta pakolaisten vastaanotosta ole tarvetta tarkistaa tässä taloudellisessa tilanteessa.

Oheismateriaali 3              TE- keskuksen neuvottelupyyntö

Oheismateriaali 4              Muisto neuvottelusta TE -keskuksessa

Oheismateriaali 5              Sopimus pakolaisten vastaanotosta kh. 3.4.2006 § 271

7. Turun SPR:n vastaanottokeskus

Turvapaikanhakijoiden määrä lähti nousuun Suomessa syksyllä 2008 (jouluk. 2007 139, jouluk. 2008 568, huhtik. 2009 400). Siksi myös Turun SPR:n vastaanottokeskusta laajennettiin lokakuussa 2008 ja laajennetaan edelleen kesän 2009 aikana.

Turussa on toiminut SPR:n ylläpitämä turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus 20 vuotta. Vastaanottokeskuksessa on turvapaikanhakijoiden vastaanotto, jossa on ns. transit osasto (= turvapaikanhakijat odottavat turvapaikkaprosessin käsittelyä). Sen lisäksi on varsinainen vastaanottokeskus (150-paikkainen), johon kuuluu myös yksityismajoituksessa kaupungilla asuvia. Alaikäisille ilman huoltajaa tulleille nuorille on ryhmäkoti (24-paikkainen) ja tukiasumisyksikkö (14-paikkainen). Turussa olevan SPR:n vastaanottokeskuksen toimintaa laajennettiin perustamalla Punkalaitumelle vuoden 2008 lopussa 70-paikkainen varsinainen vastaanottokeskus, 24-paikkainen ryhmäkoti ja 14-paikkainen tukiasumisyksikkö. Tällä hetkellä on siis paikkoja aikuisille yhteensä 300 (Turussa 230, Punkalaitumella 70) ja alaikäisille 76 (Turussa 38, Punkalaitumella 38).

Vastaanottokeskusten toimintaa säätelee kotouttamislain (493/1999) 4 luku ja niiden toimintaa ohjaa sisäasiainministeriö. Varsinaisen vastaanottokeskuksen henkilöstömitoituksessa noudatetaan ministeriön ohjeita. Ryhmäkotien osalta noudatetaan lastensuojelulain vaatimuksia (paikkaluku, henkilöstö), kun taas tukiasumisyksiköiden osalta ei ole olemassa minkäänlaista virallista ohjeistusta. Paikalliset TE -keskukset tekevät sopimukset vastaanottokeskusten toiminnasta ylläpitäjätahon kanssa ja sen kustannukset korvaa valtio.

Alaikäisten ilman huoltajaa tulevien nuorten määrän nopea nousu on tuottanut ongelmia nuorten asumisen osalta henkilökuntamitoitukseen ja majoitustiloihin liittyen. Valtion ylläpitämien vastaanottokeskusten toiminnan ja kehittämisen osalta ei tehdä yhteistyötä ko. kaupungin tai kunnan kanssa eikä tiedoteta säännöllisesti tilanteesta. Kaupungilla on kuitenkin velvollisuus antaa palveluja kaupungissa asuville. Oleskeluluvan saatuaan turvapaikanhakijasta tulee kuntalainen ja hän on kunnan vastuulla.

Maahanmuuttajan kokonaisvaltainen kotoutuminen turvapaikanhakijasta oleskeluluvan saaneeksi kuntalaiseksi onnistuu parhaiten kun kunnan palvelutarjonta on riittävä, mikä edellyttää tiivistä yhteistyötä vastaanottokeskuksen ja kunnan välillä.

Oheismateriaali 6              SPR:n ilmoitus vastaanottokeskuksen laajentamisesta