Kehitysjohtaja Pia Lagercrantz:

Opetushallitus toimii rahoittajana ja hakemusten käsittelijänä ammatillisen peruskoulutuksen kehittämiseen tarkoitettujen valtionavustusten 25.5.2009 päättyvässä haussa.

Turun ammatti-instituutti hakee Opetushallitukselta rahoitusta kahdeksaan hankkeeseen, jotka ovat jatkoa aiemmin rahoitusta saaneisiin kehittämishankkeisiin. Nyt haettavilla hankkeilla ammatti-instituutti aikoo kehittää nuorten ammatillisen peruskoulutuksen toteutusta eri aloilla, tukea opiskelijoiden yksilöllisten opintopolkujen mahdollistamista, laajentaa ammattiosaajan työkykypassin käyttöönottoa ja tukea ammattiosaamisen näyttöjen toteutusta sekä työssäoppimisen laadunvarmistusta. Lisäksi nyt haettavilla valtionavustuksilla mahdollistetaan vuonna 2006 Opetushallituksen aloitteesta käynnistetyn Kiina-verkoston toiminnan jatkuminen ja vakiintuminen.

Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittämisessä keskeisenä tavoitteena on tehdä uusiutuvien opetussuunnitelmien vaatimat muutokset työssäoppimisen järjestämiseen, mikä edellyttää opettajien ja työelämän yhteissuunnittelua (työpaikoilla tai oppilaitoksessa) määritettäessä kuinka paljon työssäoppimista sisältyy uusin tutkinnon osiin ja milloin työssäoppiminen järjestetään. Myös työssäoppimisen tavoitteet ja sisällöt on suunniteltava uudestaan ja opastettava työpaikkaohjaajat uusiin tavoitteisiin ja sisältöihin.

Hankkeessa arvioidaan myös noin 200 työpaikan soveltuvuus työssäoppimis- ja näyttöpaikaksi (huomoiden myös työturvallisuus ja riskit). Työssäoppimisen ohjaamisessa laajennetaan mobiilitekniikkaa hyödyntävän eTaitava-menetelmän käyttöä kahteen uuteen perustutkintoon ja jatketaan menetelmän kehittämistä logistiikka-, rakennus- ja talotekniikka-aloilla, joissa opiskelijoiden työssäoppimispaikat sijaitsevat hajallaan eri puolilla Turun talousaluetta.

Ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönottoa tukevaa valtionavustusta on tarkoitus käyttää ammattiosaamisen näyttöjen uusien toimielinten jäsenten (toimikausi 2009 - 2011) perehdyttämiseen ja kouluttamiseen. Haettavalla avustuksella toteutetaan uudistuvien ammatillisten perustutkintojen edellyttämä näyttöjen toteutukseen suunnittelu kolmessatoista perustutkinnossa yhteistyössä alojen työelämän edustajien kanssa. Hankkeessa sovelletaan lisäksi neljällä alalla vertaisoppimista ja - arviointia näyttöjen laadun kehittämiseksi ja levitetään hyviä toimintamalleja oppilaitoksen sisällä. Ammattiosaamisen näyttöjä kehittämistä pääasialliseksi arviointimenetelmäksi laajennetaan uusille aloille (kone- ja metalliala ja catering-ala).

Opiskelijoiden yksilöllisten oppimispolkujen toteutumista ja opiskelijoiden opintojen etenemistä tuetaan jatkamalla Laajennetun työssäoppimisen kokeilua sosiaali- ja terveysalalla ja laajentamalla kokeilua hotelli-, ravintola- ja catering-aloille, liiketalousalalle sekä kone- ja metallialalle. Kokeilun tarkoituksena on edistää koulutukseen hakeutumista ja tutkinnon suorittamista erityisesti sellaisten opiskelijoiden osalta, jotka ovat käytännöllisesti orientoituneita, erityisen ohjauksen tai tuen tarpeessa tai joilla on erilaisia vaikeuksia opiskelussa.

Haettavalla rahoituksella on tarkoitus löytää sellaisia työpaikkoja, joissa opiskelijan on mahdollista suorittaa nykyistä laajemmat työssäoppimisjaksot ja sopia työpaikkojen kanssa oppimistavoitteista, joiden toteutuminen työssäoppien on mahdollista. Myös yksilöllisten oppimispolkujen toteutumisen edellyttämiä tukitoimia ja ohjauspalveluja selkiytetään ja mallinnetaan yhteistyössä koulutusalakohtaisten kansallisten kehittämisryhmien kanssa, joiden toimintaa Opetushallitus koordinoi. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu on osa opetusministeriön nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä tukevaa rahoitusta.

Kiina-verkosto, ChiNet, on Opetushallituksen rahoittama oppilaitosverkosto, joka aloitti toimintansa vuonna 2006. Verkoston tarkoituksena on ammatillisen koulutuksen toimijoiden yhteistyö sekä kansallisesti että Kiinan Suzhoussa; keskeisimpänä tavoitteena Suomen ja Kiinan välisen pysyvän ammatillisen koulutuksen verkoston luominen.

Kiina-verkostoa on alusta lähtien koordinoinut Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä/PIRKO ja tänä vuonna koordinointivastuun on tarkoitus siirtyä Turun ammatti-instituutille. Muut verkostoon kuuluvat suomalaiset oppilaitokset ovat Suomen ympäristöopisto, Tampereen ammattiopisto, Hyvinkään ammattiopisto ja Vantaan Varia. Verkoston kiinalaiset partnerit ovat Jiangsun maakunnan opetushallinto, Suzhou Industrial Park Institute of Vocational Technology ja Jiangsun maakunnan ammatillista oppilaitoksista koostuva China - Finland - verkosto. Tulevaisuudessa verkostoa on tarkoitus laajentaa Nankingiin.

Kiina-verkostolle haettavalla rahoituksella toteutetaan kone- ja metalli- sekä automaatioalojen työssäoppimisjaksoja Kiinassa (mm. vientiasentajiksi opiskeleville). Vastaavasti kiinalaisille opettajille tarjotaan mahdollisuus osallistua Turun Koneteknologiakeskuksessa suomalaisten opettajien täydennyskoulutuskursseille. Opiskelijoiden työssäoppimisjaksojen käytännön järjestelyjä kehitetään niin, että suomalaisten opiskelijoiden on turvallista ja mielekästä suorittaa työssäoppimisjaksoja Kiinassa. Keskeistä toteutuksessa ovat ChiNetin toimijoiden yrityskontaktit, jotka luodaan Suomessa ja Kiinassa hyödyntäen Kiinaan etabloituneita suomalaisyrityksiä. Vastaavasti Turun ja Pirkanmaan alueen kone- ja metallialan yritykset tarjoavat kiinalaisopiskelijoille hyviä kansainvälisiä työssäoppimisjaksoja.

Ympäristö- ja työturvallisuuskoulutus muodostaa tärkeän osan työssäoppimisjaksoja, sillä työturvallisuuslainsäädäntöä ollaan Kiinassa juuri uudistamassa. Hankkeessa toteutetaan myös kieli- ja kulttuurikoulutusta osana opiskelijoille annettavaa ennakkovalmennusta, jota pilotoitiin kevään 2007 suomalaisten opiskelijoiden kanssa ensimmäisessä vaihdossa.

Hankkeen koordinoinnista vastaava oppilaitos hakee koko Kiina-verkostolle rahoituksen, josta vain verkostossa sovittava osa kohdistuu ammatti-instituutin omaan toimintaan.

Ammatillisen kansainvälisen kilpailutoiminnan edistämishankkeella tuetaan ammatillisessa peruskoulutuksessa olevien ammattitaitoa kehittämällä työelämäyhteyksiä ja lisäämällä työllistymismahdollisuuksia niin kotimaassa kuin ulkomailla toimivissa yrityksissä. Hankkeessa vahvistetaan myös teknologisiin ja organisatorisiin muutoksiin sopeutumista kehittämällä ko. teollisuuden alojen opiskelijoiden ja opettajien ammattitaitoa ja työelämän tarpeista lähtevää oppilaitosten ja yritysten välistä asiantuntijayhteistyötä. Ammatilliseen kilpailutoimintaan osallistuvien oppilaitosten taholta kansallisten Taitaja-kilpailujen yhteydessä on tullut vahvasti esille keskeisten tekniikan alojen laajamittainen tarve kansainvälisen henkilövaihtoverkoston perustamiseen.

Hankkeen kohteena olevissa ammateissa on keskeistä perinteisen ammattialakohtaisen jaottelun korvaaminen laaja-alaisilla tiimityökokonaisuuksilla. Tiimien koko vaihtelee kahdesta kuuteen opiskelijaan. Kansainväliseen kilpailu- ja teollisuusympäristöön sijoitettuina ammatit ovat saaneet uudet nimet seuraavasti: tuotantoteknologia, protoelektroniikka, teollinen mekatroniikka, talonrakennus ja logistiikka.

Suomessa yhteistyöoppilaitoksina toimivat vain kunkin lajin valmennusoikeudet omaavat koulut ja kansainvälisinä kumppaneina WSC-kisoissa mukana olevien eksperttien taustayhteisöt (sekä yritys että heidän yhteistyöoppilaitoksensa). Turun ammatti-instituutti toimii koordinaattorina ja muina yhteistyöoppilaitoksina ovat Jyväskylän ammattiopisto, Vaasan ammattiopisto, Vantaan ammattiopisto, Espoon seudun ammattiopisto, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä LUKKI, Oulun seudun ammattiopisto, Hämeen ammattikorkeakoulu, SkillsNetherlands, ROC Zadkine, CSi, BureauTop, Kenteq, Reading College, Swindon College. Yhteistyön kohderyhmänä on sekä kansallisten että kansainvälisten kilpailujen lajivastaavat ja tuomarit (ekspertit) seuraavilla aloilla: mekatroniikka, polymekaniikka, talotekniikka, lvi- ja putkiasennus, logistiikka.

Hankkeessa toimenpiteet kohdistuvat kansallisiin, eurooppalaisiin, Taitaja-kisoja vastaaviin kilpailuihin osallistumisen Irlannissa, Portugalissa, Turkissa, Ruotsissa ja Alankomaissa sekä kansainvälisten kumppanien osallistumisen Oulussa 2010 pidettäviin Taitaja-kisoihin. Hankerahoitusesitys koskee vain ammatti-instituutin osuutta koko hankkeessa.

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen kehittämiseen haettavalla rahoituksella on tarkoitus tukea maahanmuuttajataustaisten nuorten kielten opetukseen liittyviä erityisjärjestelyjä ja kehittää yhteisopettajuutta (suomen kielen S2- opettajat ja ammatillisten opintojen opettajat yhdessä). Lisäksi hankkeessa kehitetään maahanmuuttajaopiskelijoiden ohjaus- ja opiskelijahuoltopalveluja ja tuetaan oppilaitoksen monikulttuurisuustaitojen kehittymistä (ml suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden kehittyminen). Keskeisenä tavoitteena tässä hankkeessa on tukea maahanmuuttajataustaisten nuorten opintojen edistymistä ja ehkäistä opintojen keskeyttämistä.

Ammatillisen peruskoulutuksen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen eli ammattistartti- kokeilun tueksi Opetushallitus myöntää valtionavustusta niille koulutuksen järjestäjille, jotka ovat saaneet kokeiluluvan. Ammattistartti-opinnot ovat 20 – 40 opintoviikon laajuiset opinnot niille peruskoulun päättäneille nuorille, jotka eivät ole löytäneet itselleen sopivaa koulutusalaa. Ammattistartissa on mahdollista korottaa peruskoulun päättötodistuksen arvosanoja. Ammattistarttikokeilun tueksi myönnettävä avustus on myös osa opetusministeriön nuorten syrjäytymistä ehkäisevää rahoitusta.

Ammatti-instituutilla on tarkoitus jatkaa syksyllä 2009 kokeilua kolmella opiskelijaryhmällä. Yksi ryhmistä keskittyy ruotsinkieliseen koulutukseen, yksi tekniikan aloille ja kolmas palvelualoille ohjaavaan ja valmistavaan koulutukseen. Kokeilussa on keskeisenä tavoitteena kehittää ammattistartista sellainen koulutus, jonka aikana, oman koulutusalan löydyttyä, voidaan siirtyä joustavasti perustutkintoa opiskelemaan. Haettavalla lisärahoituksella kehitetään ammattistarttiryhmien opetuksen erityisjärjestelyjä, yhteisopettajuutta ja ohjaajan toimintaa. Lisäksi kehitetään ammattistarttiopiskelijoiden tutkintoon johtavaan koulutukseen siirtymistä tukevia käytäntöjä ja mallinnetaan toimintaa, koska ammattistartit tultaneen vakinaistamaan osaksi ammatillista koulutusta vuonna 2010. Hankkeessa kehitetään myös opettajien ja ohjaajien ohjausosaamista ja luodaan malli ammattistartin päättäneiden opiskelijoiden jatkopolkujen seuraamiseen.

Opetusministeriö ja Opetushallitus käynnistivät keväällä 2006 hankkeen ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelevien nuorten toiminta- ja työkyvyn parantamiseksi. Vapaaehtoisen ammattiosaajan työkykypassin tavoitteena on osaltaan varmistaa, että tulevaisuuden ammattilaiset suoriutuvat hyvää fyysistä toimintakykyä vaativista työtehtävistä ja jaksavat töissä terveinä ja hyvinvoivina.

Ammatti-instituutissa työkykypassin käyttöönotto aloitettiin syksyllä 2008 kokeiluna terveyden ja hyvinvoinnin tulosalueella. Haettavalla avustuksella käyttöönottoa on tarkoitus laajentaa muillekin aloille sitouttamalla sekä henkilökuntaa että opiskelijoita työkykypassiin käyttöönottoon. Ammatti-instituutille sopivaan työkykypassiin sisällytettävien opintokokonaisuuksien suunnittelussa ja toteuttamisessa ovat opiskelijat itse myös mukana.

Koordinering av funktioner och verksamhet inom den svenskspråkiga utbildningen

Den svenskspråkiga enheten handel och data vid Åbo yrkesinstitut har under det senaste året påbörjat arbetet att ta fram en personlig studieplan på nätet för sina studerande. I samband med att nya läroplaner tas i bruk under åren 2009 och 2010 krävs att studieplanen ytterligare utvecklas för att kunna uppfylla de kravs som ställs på individuella studieplaner. En välfungerande elektronisk personlig studieplan är ett viktigt arbetsredskap vid handledning av studerande och är ett viktigt stöd i arbetet att få våra studerande utexaminerade inom utsatt tid. Utvecklingsarbetet skall göras i samarbete med 3 andra svenskspråkiga yrkesskolor och målsättningen är att den elektroniska personliga studieplanen kan tas ibruk i möjligast många yrkesskolor. Belopp som vi ansöker om från UBS: Totalt 16 000 - UBS andel 11 200 , egen finansering 4 800 (fördelas på deltagande skolor).

Haettava avustus yhteensä

Opetushallitus edellyttää hankkeissa 30 % (kv-hankkeissa 40 %) omarahoitusosuutta. Omarahoitus koostuu ammatti-instituutin yksikköjen rahoituksesta ja on suurelta osin laskennallista. Hankkeiden toteuttaminen ei lisää ammatti-instituutin henkilöstön määrää lukuvuoden 2008/2009 tasosta.

Johtava rehtori Seija Mattila:

Turun ammatti-instituutti esittää, että Turun kaupunginhallitus myöntää Turun ammatti-instituutille luvan hakea ammatillisen koulutuksen kehittämiseen tarkoitettua valtionavustusta yhteensä 368 996 € ja jos myönteinen rahoituspäätös saadaan, myös lupaa toteuttaa myönteisen rahoituspäätöksen saaneet projektit.