Kaupunginhallituksen jäsenet Rauno Artesola ja Pirjo Rinne 2.2.2009:

Valtion peruspalveluohjelmaan sisältynyt työmarkkinatuen ja toimeentulotuen rahoitusta koskeva lakimuutos tuli voimaan vuoden 2006 alusta. Työmarkkinatuen rahoitusta muutettiin siten, että työmarkkinatukea yli 500 päivää passiivisesti saaneiden työmarkkinatukikustannukset jaettiin tasan kuntien ja valtion kesken. Tarkoitus oli, että kunta voi välttää oman maksuosuutensa sijoittamalla työttömän aktiivitoimenpiteisiin.

Pyrkimyksenä oli näin nostaa pitkään työttömänä olleiden henkilöiden aktivointiastetta. Kustannusten kompensaationa kunnille muutettiin sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallista valtionosuusjärjestelmää. Kompensoinnin tarkoitus oli vähentyä asteittain kolmen vuoden siirtymäkauden aikana. Nyt tuo kolme vuotta on kulunut.

Edellä olevaan viitaten, pyydämme kohteliaammin kaupunginhallitukselle selvityksen kyseisen työmarkkinatukiuudistuksen vaikutuksista Turun kaupungin talouteen. Onko uudistus kyseisenä ajanjaksona toteutunut kustannusneutraalisti? Mitä tapahtuu tänä vuonna kun siirtymäaika on päättynyt? Kansaneläkelaitoksen tilaston mukaan Turun osuus työmarkkinatuen menoista vuoden 2008 tammi-elokuun väliseltä ajalta on peräti 4 921 705 €. Olisiko tämä meno ollut vältettävissä aktiivitoimenpiteillä? Entä miten tämä työmarkkinatukiuudistus on vaikuttanut toimeentulotuen menoihin?

Samalla pyydämme kohteliaammin selvittämään kyseiseltä 3 vuoden ajanjaksolta talousarvioihin varattujen työllistämiseen osoitettujen määrärahojen käyttöasteen (Tilit 1 04 18 12 ja 1 04 18 13). Onko varatut rahat tehokkaasti käytetty, vai onko peräti jäänyt käyttämättä? Olisiko tarpeen jopa lisätä työllistämiseen suunnattuja määrärahoja ja tällä tavalla vähentää kelan ns. sakkomaksuja?

Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa asian selvittäminen on pikaisesti tarpeen, jotta mahdollisesti tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä talouden tarkastelun ensimmäisen neljänneksen aikana. Pyydämme siis asian selvittämistä viipymättä.

Kuntoutumispalvelut, työelämäkuntoutus, toimistopäällikkö Jaana Malén, tulosaluejohtaja Jukka Juvonen 30.3.2009:

Kaupunginhallituksen jäsenet Rauno Artesola ja Pirjo Rinne ovat tehneet selvityspyynnön työmarkkinatukiuudistuksen vaikutuksista Turun kaupungin talouteen ajanjaksolta 2006 – 2008 (Kh 2.2.2009 § 61).

Selvityspyynnössä halutaan saada myös selvitys kyseiseltä 3 vuoden ajanjaksolta seuraavista asioista:

- Talousarvioihin varattujen työllistämiseen osoitettujen määrärahojen käyttöaste (Tilit 1 04 18 12 ja 1 04 18 13)

- Onko varatut rahat tehokkaasti käytetty, vai onko peräti jäänyt käyttämättä?

- Olisiko tarpeen jopa lisätä työllistämiseen suunnattuja määrärahoja ja tällä tavalla vähentää Kelan ns. sakkomaksuja?

Lausuntonaan selvitettäviin kysymyksiin sosiaali- ja terveystoimen kuntoutumispalveluiden tulosalue toteaa seuraavaa:

Taustaa:

Työmarkkinatukiuudistuksen uudistuksen toimeenpanosta sovittiin kolmikantaisesti Turun kaupungin, Turun työvoimatoimiston ja Turun Kelan vakuutuspiirin kanssa 15.11.2006 päivätyllä sopimuksella. Nämä kolme organisaatiota toimivat Turun työvoiman palvelukeskuksessa, jossa valtaosa asiakastyöstä sopimuksen mukaisesti tehtiin.

Valtakunnallisesti työmarkkinatukiuudistuksen keskeinen tavoite oli tiivistää työhallinnon ja kuntien välistä yhteistyötä yli 500 päivää työmarkkinatukea saavien työttömien henkilöitten palveluissa. Tähän tavoitteeseen sisältyi ns. aktivointiasteen nosto, jolla tarkoitettiin erilaisia lähinnä työhallinnon tarjoamia palveluja, joitten aikana työttömälle henkilölle maksettiin ainoastaan työmarkkinatukea eikä kunnan tarvinnut osallistua työmarkkinatuen maksatukseen.

Kunnan toimenpiteistä ainoastaan kuntouttava työtoiminta laskettiin niihin aktivointitoimenpiteisiin, joilla kunnan maksuosuutta työmarkkinatuen maksatuksessa saatiin laskettua.

Työmarkkinatukiuudistuksen toimeenpanoa valtakunnallisesti kuin myös aktivointiasteen kehitystä seurattiin silloisen Työministeriön toimesta. Kriteerit ja tavoitteet Turun kaupungin aktivointiasteelle ja siihen varattaville resursseille työhallinnon toimesta tehtiin vuosittain Turun työvoimatoimiston ja Varsinais-Suomen TE-keskuksen välillä vuosittaisissa tulosopimuksissa.

Työmarkkinatukiuudistuksen toimeenpanolle asetettiin myös paikalliset tavoitteet. Vuoden 2006 aikana tehtiin selvitys asiakaskohderyhmästä. Tehostettuja toimenpiteitä työmarkkinatukiuudistuksen toimeenpanemiseksi kohdennettiin erityisesti kolmeen erityisryhmään: 

- nuoret alle 25-vuotiaat

- kouluttamattomat maahanmuuttajat

- pitkäaikaistyöttömyyteen ”valuvat” (työttömyys ylittää 6kk).

Erityinen piirre Turussa sekä laajan rakennetyöttömyyden että vaikeasti työllistyvien osalta oli maahanmuuttajien suuri määrä ja maahanmuuttajien työttömyyden ongelmallinen rakenne

- Turussa työttömistä maahanmuuttajista 43% ei ollut minkäänlaista ammatillista koulutusta(pakolaistausta) ja maahanmuuttajien suhteellinen osuus työttömistä kasvoi koko ajan.

- Turkuun siirtyi pienistä ympäristökunnista vuosittain 100 – 200 maahanmuuttajaa, joilla oli vajavainen tai olematon kielitaito ja joiden valtionosuuksin tuettu kotoutumisaika oli mennyt umpeen.

Toteutus:

Turun työvoimanpalvelukeskus toteutti 2006 – 2008 yhteistyössä muitten tahojen kanssa työmarkkinatuen toimeenpanosuunnitelmaa. Kaupungin osalta työvoimanpalvelukeskuksessa toimi sosiaalitoimen alainen työllistymispalveluyksikkö. Merkittävä asiakkaille aktivointitoimenpiteitä toteuttava yksikkö oli sosiaalitoimen työkeskus.

Työllistymispalveluyksiköllä ei ollut mahdollisuutta täsmällisesti kohdentaa aktivointitoimenpiteitä erityisesti kaikkiin niihin asiakkaisiin, joiden työmarkkinatuen maksamisen kustannuksiin kaupunki uudistuksen johdosta joutui osallistumaan.  Työhallinnon ja Kelan asiakaslistoja yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneista työttömistä työnhakijoista ei voitu tietoturvallisuussyistä koota yhteen.

Sosiaalitoimen otosseurannan mukaan kuitenkin jaetun kustannusvastuun kohderyhmästä eli vaikeasti työllistyvistä asiakkaista oli sosiaalitoimen asiakkaina n.2/3. Otoksen perusteella toimenpiteet kohdennettiin mahdollisimman tehokkaasti pitkäaikaistyöttömiin asiakkaisiin, jotka saivat myös toimeentulotukea.

Asiakaskunnan kokonaisuuden selvitessä kävi ilmi, että suurella osalla pitkäaikaistyöttömistä asiakkaista Turussa ei ollut mahdollisuuksia työllistyä suoraan avoimille työmarkkinoille alentuneen työ - ja toimintakyvyn takia, kielitaidottomuuden tai sosiaalisen suuren syrjäytymisen seurauksena.

Kaupungin keskeisiä toimenpiteitä, joilla toisaalta voitiin vaikuttaa kunnan maksaman työmarkkinatuen maksamisen pienentämiseen ja toisaalta auttaa pitkäaikaistyöttömiä asiakkaita heidän elämäntilanteissaan olivat kuntouttava työtoiminta sekä tukityöllistäminen.

Kuntouttava työtoiminta toteutettiin pääosin sosiaalitoimen työkeskuksen järjestämänä aktivoivana toimenpiteenä. Lisäksi vuonna 2007 kilpailutettiin kuntouttava työtoiminta ensimmäisen kerran ja näin saatiin lisää asiakaspaikkoja.

Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneitten asiakkaiden määrä nousi vuodesta 2007 vuoteen 2008 lähes 100 prosentilla. Vuonna 2008 kuntouttavaan työtoimintaan osallistui lähes 300 eri asiakasta, kun luku vuonna 2006 oli 169. Määräraha kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen on sisällytetty kaupungin työllisyysmäärärahaan.

Vuosina 2006 – 2008 työllisyysmäärärahaan sisällytetty tukityömääräraha pyrittiin kohdentamaan mahdollisimman paljon yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneisiin pitkäaikaistyöttömiin. Useimmilla asiakkailla tukityöjaksot onnistuivat vasta pitkänkin kuntoutusjakson jälkeen. Työllistymispalveluyksikkö kohdensi em. asiakaskuntaan pitkiä, 18kk kestoisia työssäolojaksoja, joiden avulla osa siirtyi jopa avoimille työmarkkinoille, osa erilaisiin määräaikaisiin työsuhteisiin ja sijaisuuksiin kaupungin eri hallintokuntiin. Osalle asiakkaista syntyi myös uudelleen oikeus ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan tai heidät ohjattiin eläkeselvittelyn kautta työkyvyttömyyseläkkeelle tai sairauslomille.

Työmarkkinatuen toimeenpanosuunnitelman aikana 2006-2008 yhteiskunnan korkeasuhdanteen aikana nuoret alle 25-vuotiaat työttömät nuoret työllistyivät verraten hyvin avoimille työmarkkinoille työvoimatoimiston kautta. Työllistymispalveluyksikön KOHO-toimintaan ohjautui niin heikkoresurssisia nuoria, ettei edes kuntouttava työtoiminta tullut kaikkien kohdalla kyseeseen vaan asiakkaita ohjattiin paljon muiden palvelujen piiriin, lähinnä mielenterveyspalveluihin sekä päihdekuntoutukseen.

Työllistymispalveluyksikön maahanmuuttaja-asiakkaat olivat pääsääntöisesti humanitäärisistä syistä maahan tulleita henkilöitä. He olivat usein kykenemättömiä oppimaan suomenkieltä työelämässä tai koulutuksessa vaadittavaa tasoa. Vaikeuksista huolimatta maahanmuuttaja-asiakkaita ohjattiin heille suunniteltuun kuntouttavaan työtoimintaan sekä myös tukityöllistettiin vajavaisellakin kielitaidolla avustaviin tehtäviin lähinnä päiväkoteihin ja vanhainkoteihin.

Yhteenveto:

Työmarkkinatuen toimeenpanosuunnitelmaa toteutettiin Turussa sopimuksessa kirjattujen tavoitteiden ja painopisteitten mukaisesti. Suurten kaupunkien välisessä vertailussa työhallinnon aktivointiastetta tarkasteltaessa kyseisenä ajanjaksona voidaan todeta Turun kaupungin selvinneen vähintään kohtuullisesti. Pitkäaikaistyöttömyys oli 90-luvun laman seurauksena erityisen vaikeaa suurissa kaupungeissa ja myös valuma yli 500 päivän työttömyyteen oli selvästi suurempaa suurissa kaupungeissa kuin pienemmillä paikkakunnilla.

Valtion kompensaatio työmarkkinatuen kuntaosuuden maksamisessa loppui vuoden 2008 lopussa. Vuodelta 2007 ilmestyneen kuusikkokuntien raportin mukaan Turussa oli vuonna 2007 aktivoinnin piirissä 77 % pitkäaikaistyöttömistä asiakkaista. Muulle osalle yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneille pitkäaikaistyöttömille kaupunki maksoi 50% työmarkkinatuen kuntaosuutta. Asiakkaan elämässä tämä tarkoitti passiivista tilannetta ilman aktivoivia toimenpiteitä kohti työelämää.

Turussa työllisyyden hoitoon suunnattu määräraha on tasaisesti pienentynyt koko 2000-luvun yhteiskunnallisen noususuhdanteen takia. Avoimet työmarkkinat ovat vetäneet heikkokuntoisempaakin asiakaskuntaa töihin.

Tilanteen äkillinen muuttuminen vuoden 2008 lopussa on muuttanut ja tulee muuttamaan kaupungin roolia työllisyyden hoidossa erittäin paljon ja etenkin heikoimmin työllistyvän asiakaskunnan osalta. Työllisyysmäärärahaa tulee korottaa vastaamaan olemassa olevaa tarvetta ja samalla tulee ennakoida vuonna 2010 edelleen heikkenevä tilanne. Työttömyyden vaikutukset kunnan tasolla näkyvät n. vuoden viiveellä työttömyyden alkaessa yhteiskunnassa kasvaa.

Apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä 23.4.2009:

Keskushallinnon henkilöstön vastuualue ja sosiaali- ja terveystoimi ovat antaneet lausuntonsa selvityspyynnön johdosta. Lausunnoista käy ilmi, että kaupunki on toiminut aktiivisesti ja KELA:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti työllistämistoiminnassa pitkäaikaistyöttömien osalta. Hyvä suhdannetilanne ja työllistettävien moniongelmaisuus on johtanut siihen, että tukitoimiin käytetty määräraha ei tullut kokonaan käytetyksi vuonna 2008. Työllistettävillä on usein päihde- ja mielenterveysongelmia, minkä vuoksi tukityöllistämistä ei voida aina suoraan käyttää toimenpiteenä vaan ao. henkilöt tulee ensin saattaa työmarkkinakelpoisiksi. Toiseksi voidaan todeta, että tukityöllistäminen ei pelkästään taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna ole kannattavaa, koska osan työllistettävistä työsuoritukset ovat melko matalia tuottavuudeltaan. Tukityöllistämisellä on kuitenkin mahdollista saavuttaa myös muita etuja kuin työpanos kuten syrjäytymisen ehkäisyä. Tämä edellyttää kuitenkin, että työllistettävän henkilökohtainen tilanne mahdollistaa työhönoton. Molemmissa lausunnoissa on todettu, että suhdannetilanteen muutos edellyttää varautumista työllistämistoimenpiteiden lisäämiseen ja työllisyysmäärärahojen lisäämiseen.

Erikseen on vielä todettava, että vuoden 2006 työmarkkinatukiuudistuksen tarkoituksena oli muuttaa kuntien ja valtion rahoitusvastuuta perustoimeentulotuen ja työmarkkinatuen maksamisessa siten, että kunnat osallistuvat nykyään työmarkkinatuen maksamiseen (50 %) ja valtio osallistuu puolestaan perustoimeentulotuen maksamiseen (50 %). Kuntien maksuosuutta vähentää niiden suorittamat pitkäaikaistyöttömien aktivointitoimenpiteet ja kuntien osuus maksetaan KELA:lle jälkikäteen laskutettuna. Kyse ei ole siis sakkomaksusta vaan työvoimapalveluista annetun lain mukaisen maksuosuuden suorittamisesta. Erityisenä kysymyksenä kuntien osuuden laskemisessa on se, minkä toimenpiteiden kustannukset hyväksytään kunnan maksuosuudeksi. Nykyisen tulkinnan mukaan ainoastaan kuntouttava työtoiminta ja tukityöllistäminen ovat näitä. Moniongelmaisten työttömien aktivointi työelämään edellyttää usein kunnan peruspalveluita kuten mielenterveys- ja päihdepalveluita.

TEM on laatinut helmikuussa 2009 selvityksen työmarkkinatuen aktivointitoimenpiteiden vaikutuksista (julkaisu 02/2009). Julkaisun johtopäätöksessä on todettu, että aktivointi ei ole lisännyt työttömien hakeutumista avoimille työmarkkinoille. Työllistämistoimenpiteillä on kuitenkin kyetty estämään syrjäytymistä ja työllistetyt ovat kokeneet hyötyvänsä erityisesti tukityöllistyksen kautta saadun palkan myötä.

http://www.tem.fi/files/21928/TEM_7_09_nettiin.pdf

Peruspalvelulautakunta on tehnyt 1.4.2009 § 173 esityksen kaupunginhallitukselle esityksen työllisyysmäärärahojen käytöstä sekä esityksen määrärahojen lisäämisestä 800.000 €:lla vuonna 2009. Esitys tuodaan kaupunginhallituksen päätettäväksi eri esittelystä.

Apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä:

EhdotusKaupunginhallitus päättää merkitä selvityksen tiedokseen ja kaupunginhallituksen jäsenten Rauno Artesolan ja Pirjo Rinteen selvityspyyntö merkitään käsitellyksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Lehtisen ehdotuksesta yksimielisesti käsiteltäväksi kaupunginhallituksen kokouksessa 18.5.2009.

Pöydältä 4.5.2009 § 241

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Asiaa olivat kaupunginhallituksen kokouksessa selvittämässä va. henkilöstösuunnittelija Anna-Mari Sopenlehto ja toimistopäällikkö Jaana Malén.