Turun hallinto-oikeus 2.4.2009:

Hallinto-oikeus pyytää oheisen valituksen johdosta

1) hankkimaan valtuuston lausunnon ja

2) liittämään asiakirjoihin

– värillisen kaavakartan ja kaavamääräykset, joissa on valtuuston hyväksymismerkintä

– kaavaselostuksen lopullisessa muodossaan ja kaikkine liitteineen

– voimassa olevan kaavan määräyksineen

– otteen yleiskaavasta

– otteen seutukaavasta

– mahdolliset luonto- ja ympäristövaikutusselvitykset

– kaikki asiassa hankitut lausunnot

– kaikki asiassa tehdyt muistutukset

– muut asian käsittelyssä kertyneet tai siihen liittyvät asiakirjat.

Lisäksi hallinto-oikeus pyytää ilmoittamaan asiasta tarvittaessa lisätietoja antavan henkilön nimen ja yhteystiedot.

Asian valmistelusta hallinto-oikeudessa vastaa Tuire Nurmio.

Tämä lähete liitteineen sekä edellä pyydetyt asiakirjat on palautettava viimeistään 04.05.2009.

Ympäristö- ja kaavoitusvirasto, hallintotoimisto/ympäristölakimies Satu Lehto ja kaavoitustoimenjohtaja Markku Toivonen 20.4.2009/99-09:

Kaupunginvaltuusto on 16.2.2009 § 58 hyväksynyt III kaupunginosan Kivenhakkaajankadun ja Kupittaankadun katualueiden osien asemakaavamuutoksen sekä tonttijaon (os. Itäinen Pitkäkatu 64) "Kivenhakkaaja".

Kulttuuriympäristöyhdistys Puu ja Talo ry on valittanut valtuuston päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen, joka on pyytänyt hankkimaan asiassa valtuuston lausunnon 4.5.2009 mennessä. Valituksessa vaaditaan päätöksen kumoamista sekä ehdotetaan katselmuksen järjestämistä asemakaavanmuutosalueella.

Kaupunginhallituksen johtosäännön (Kv. 9.6.2008 § 107) 7 § 1 mom. 6-kohdan mukaan kaupunginhallitus ratkaisee asian, joka koskee selityksen antamista valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta.

Ympäristö- ja kaavoitusvirasto esittää kaupunginhallitukselle, että asian johdosta annettaisiin seuraavanlainen lausunto.

Ehdotus annettavaksi lausunnoksi

Kaupunginhallitus palauttaa viitelähetteen asiakirjoineen ja liittää oheen pyydetyt asiakirjat sekä ilmoittaa lausuntonaan asiaan kunnioittavasti seuraavaa:

Valitusperusteet

Valitusperusteina esitetään, että asemakaavan muutos on maankäyttö- ja rakennuslain vastainen, sillä se ei vaali rakennettua ympäristöä. Kaavoituksessa ei ole tutkittu mahdollisuutta nykyisen rakennuskannan säilyttämiseen eikä huomioitu maakuntamuseon lausuntoa, jonka mukaan alueella olevat rakennukset tulisi pyrkiä ensisijaisesti säilyttämään. Pyörätien sijoittaminen alueen itäreunaan heikentää liikenneturvallisuutta eikä autopaikkojen määrä ole riittävä. Kaava on myös tehokkaampi kuin lähistöllä olevilla tonteilla. Kaavassa ei ole määritetty rakennusten maksimikorkeutta, joten rakennuksen vaikutusta kaupunkikuvaan tai haittaa naapuritonteille ei voi arvioida. Alueella olisi tullut tehdä meluselvitys.

Sovellettavat säännökset

Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. (Maankäyttö- ja rakennuslaki 54 § 2 mom.)

Asemakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus tai sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan asemakaava-aluetta rakennettaessa tai muutoin käytettäessä (asemakaavamääräykset). (Maankäyttö- ja rakennuslaki 57 § 1 mom.)

Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. (Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 §, maankäyttö- ja rakennusasetus 1 §.)

Asemakaavan tavoite

Kaavanmuutoksen ensisijainen tarkoitus on toteuttaa yleiskaavan mukainen kevyenliikenteen yhteys eteläisistä kaupunginosista ja Kaarinan suunnasta Turun keskustan pyörätieverkostoon. Sen tarkoituksena on siten luoda mahdollisuus turvalliseen pyöräilyyn erillisellä, harkitulla pyörätieverkolla. Tämä ei ole mahdollista, jos tontin koko rakennuskanta säilytetään.

Rakennetun ympäristön arvot

Asemakaavassa purettavaksi esitettyjä rakennuksia ei voi pitää rakennussuojelun kannalta merkittävinä. Rakennuksia ei ole mainittu Turun keskustan rakennussuojelun inventointiluettelossa suojeltaviksi. Ympäristökeskuksen ja maakuntamuseon kanssa käydyissä keskusteluissa on todettu, ettei lausuntojen antamiseen asemakaavanmuutosehdotuksesta ole tarvetta. Kaavaehdotuksesta ei ole jätetty muistutuksia.

Maakuntamuseo on antanut kaavaselostukseen liitetyn lausunnon rakennusten purkamislupahakemuksen käsittelyn yhteydessä. Lausunnon mukaan tontin kautta suunnitellun kevyenliikenteen väylän tieltä on mahdollista purkaa 1930-luvulla rakennettu huonokuntoinen laajennusosa, mutta muut rakennukset tulisi pyrkiä ensisijaisesti säilyttämään.

Rakennuksia voi pitää arvokkaana ainoastaan sen vuoksi, että ne ovat alkuperäisessä 1930-luvun puolivälin asussa. Ne ovat olleet pitkään tyhjillään. Yksi rakennuksista on kaavoituksen aikana osittain palanut ja rakennuksiin on kohdistunut ilkivaltaan. Rakennusten saattaminen asuttavaan kuntoon tuhoaisi niiden merkityksen, sillä rakennuksissa on arvokasta juuri se, että niitä ei ole korjattu ajanmukaisiksi asunnoiksi. Rakennukset säilyttävä vaihtoehto on ollut mukana luonnosvaiheessa, joten maakuntamuseon toive siitä, että rakennukset pyrittäisiin säilyttämään, on asianmukaisesti otettu huomioon.

Purettavaksi esitetty rakennuskanta ei liity visuaalisesti kahden kerrostalon takana olevaan ns. vapriikkitalojen suojeltuun ryhmään. Purettavaksi esitettyjen rakennusten suojelemiselle ei siten ole myöskään kaupunkikuvallisia perusteita. Asemakaavalla ei näin ollen hävitetä rakennettuun ympäristöön liittyviä erityisiä arvoja asemakaavan sisältövaatimusten vastaisesti.

Autopaikat ja liikenneturvallisuus

Autopaikkoja on tontille sijoitettu saman verran kuin Portsakodissa, joka käyttötarkoitukseltaan vastaa Kivenhakkaajan kaavassa osoitettua. Portsakodista saadun kokemuksen perusteella autopaikkamäärä on riittävä. Kaupunkiympäristössä on lisäksi arvioitu olevan katutilaa vierailupysäköintiä varten.

Pyörätie on sijoitettu kaava-alueen itälaitaan Puropellonpolun ja Purokadulle suunnitellun erillispyörätien jatkeeksi. Näin pyörätie sijoittuu mahdollisimman kauaksi naapuritonttien rakennuksista. Itäisen Pitkänkadun katualueen laajennuksen vuoksi pyörätie voidaan linjata siirtymään Kivenhakkaajankadun länsireunassa olevalle nykyiselle pyörätielle ennen Itäisen Pitkänkadun ylitystä. Tällä ratkaisulla on tarkoitus lisätä turvallisuutta: käännöksen vuoksi pyöräilijät hidastavat luontevasti nopeuttaan Kivenhakkaajankadulta tulleessaan. Jos pyörätie jatkuisi suoraan linjassa, pyöräilijällä olisi houkutus jatkaa vauhdilla Itäisen Pitkänkadun yli.

Tarkemmin pyörätien rakentamiseen liittyvät kysymykset ratkaistaan myöhemmin laadittavassa katusuunnitelmassa. Katu on maankäyttö- ja rakennuslain 85 §:n mukaan suunniteltava ja rakennettava siten, että se muun ohella täyttää turvallisuuden vaatimukset. Kaava luo näin ollen asemakaavan sisältövaatimusten edellyttämällä tavalla edellytykset liikenteen järjestämiselle.

Rakennustehokkuus ja vaikutus kaupunkikuvaan

Kaava-alueen ympäristön asuinkerrostalotonttien rakennustehokkuus (e) vaihtelee 1,0:n ja 1,97 välillä, mikä vastaa myös asemakaavassa YSA-1 -tontille osoitettua tehokkuutta (e=1,4). Lisäksi on otettava huomioon, että tontti on muuhun käyttöön kuin asumiseen, joten tehokkuuslukuja ei voi suoraan verrata toisiinsa.

Asemakaavassa tontin suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi on osoitettu viisi, mitä on pidettävä maltillisena kun otetaan huomioon Itäisen Pitkänkadun varrella toteutunut rakentaminen. Rakentamisen painopiste on sijoitettu Itäisen Pitkänkadun varrelle ympäristöstä poikkeavalla tavalla. Tällä kaupunkitilaa muokkaavalla ratkaisulla on haluttu viestittää risteävästä polkupyöräliikenteestä. Rakentamisen sijoittaminen myös suuntaa pihatilan etelän puolelle, suojaa pihaa ja antaa mahdollisuuden muodostaa rakennuksesta suora näköyhteys polulle.

Asemakaavan valmistelun yhteydessä on tehty havainnekuvia eri vaihtoehdoista, joiden perusteella niiden vaikutukset kaupunkikuvaan on voitu selvittää. Kun otetaan huomioon naapuritonttien toteutunut rakentaminen, ei erityinen määräys esimerkiksi rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylimmästä korkeusasemasta ole ollut tarpeen. Asemakaava vaikutukset kaupunkikuvaan on pystytty asianmukaisesti arvioimaan. Kaava myös luo sisältövaatimusten edellyttämällä tavalla viihtyisää elinympäristöä.

Meluselvityksen tarve

Kaavaselostuksessa on todettu, että Itäinen Pitkäkatu on pääkatu, jolla liikenteen melu ja päästöt ylittävät asuinympäristön laatuvaatimukset. Erillisen meluselvityksen tekeminen ei näin ollen ole ollut tarpeen. Kaavamääräyksin rakennuksen julkisivuille on asetettu 34 dBA:n ääneneristysvaatimukset. Myös rakentamisen sijoittelulla on voitu suunnata pihatila etelän puolelle ja suojata piha liikenteen melulta ja päästöiltä. Lisäksi kaavamääräyksellä edellytetään, että korttelialueelle järjestetään liikenteen melulta suojattua piha-aluetta, jolla liikenteen aiheuttama päivän keskiäänitaso on enintään

55 dBA. Rakennuslupavaiheessa asia tulee todentaa laskelmin.

Kaava perustuu näin ollen riittäviin selvityksiin ja luo kaavalle asetettavien sisältövaatimusten edellyttämällä tavalla terveellistä ja viihtyisää elinympäristöä.

Yhteenveto

Asemakaavan muutosta koskevassa selostuksessa ja päätöksessä sekä edellä esitetyin perustein kaupunginhallitus katsoo, että valituksissa ei ole esitetty perusteita päätöksen kumoamiseksi, joten valitus tulee hylätä. Myöskään katselmuksen toimittaminen ei ole tarpeen asian selvittämiseksi.

Lisätietoja antaa tarvittaessa rakennuslakimies Harri Lehtinen, puh. (02) 262 4289, sähköposti harri.lehtinen@turku.fi, PL 355, 20101 Turku.