Ote Ratapiha-alueen osayleiskaavaehdotuksen 17.3.2009 muutetusta selostuksesta
VR-Yhtymä Oy:n ja Kiinteistölautakunnan lausunnot sekä yleiskaavatoimiston vastineet
VR-Yhtymä Oy (26.6.2008):
-”AK-3/res ja EV/res –alueiden käyttöönottoa koskeva osayleiskaavamääräysten kohta tulisi muuttaa muotoon: Alue varataan rautatiekäyttöön (LR-1) ja voidaan ottaa asuin-/suojaviheraluekäyttöön vasta kun edellytykset sille on olemassa.
-C-5/s-alueen luoteispäässä on kaksi asema-alueiden suojelusopimukseen sisältyvää rakennusta. Suojelukohdemerkintä ja piha-alueiden suojelua koskeva määräys tulee rajoittaa tälle alueelle. Alueen lounaispään tulisi olla kerrostalovaltaista asuntoaluetta (AK) ilman suojelumerkintöjä.
-Köydenpunojankaaren ja LR-alueen välinen rajaus tulisi palauttaa VR:n aikaisemman esityksen mukaiseksi. Yleiskaavaehdotuksen mukainen rajaus estää tarvittavien pitkien raiteiden toteuttamisen tavaraliikenteen tarpeisiin.”
-LR-alue voi olla Ratapihankadun suuntaan liian kapea ottaen huomioon matkakeskuksen raiteisto- ja laituritarpeet sekä tavaraliikenteen raidetarpeet.
-Matkakeskuksen riittävä liityntäpysäköinti tulee varmistaa osayleiskaavamääräyksellä.
-Meluntorjunnassa on huomioitava, että tavarajunaliikennettä ja vaihtotyötä voi tapahtua ratapihalla myös yöaikaan.
-Kaavaselostuksen kohtaan 3.2.4 liittyvät kommentit on esitetty lausunnon liitteessä” (laajapohjaiset asiantuntijahaastattelut tulee korvata asiantuntijahaastatteluilla, laaja viranomaisyhteistyö viranomaisyhteistyöllä, suuronnettomuuden pieni todennäköisyys erittäin pienellä todennäköisyydellä).
Yleiskaavatoimisto:
Reservialueet AK-3/res ja EV/res poistetaan kaavaehdotuksesta ja alueet osoitetaan rautatieliikenteen alueeksi (LR-1). Ympäristö- ja kaavoituslautakunta päätti 3.3.2009 palauttaa kaavaehdotuksen uudelleen valmisteluun perusteluina tarve säilyttää em. alueet rautatieliikenteen käytössä.
Rautatieliikennealuetta (LR-1) laajennetaan pohjoiseen, jotta kaksoisraiteen toteuttaminen Kupittaan asemalle on mahdollista. Muutos mahdollistaa myös tavaraliikenteen edellytysten turvaamisen ratapihalla. Aluevaraus perustuu VR-Yhtymä Oy:ltä ja Ratahallintokeskukselta saatuun tietoon. Ratapihan laajentaminen merkitsee myös, että C-1-alue laajenee ja Köydenpunojankaari siirretään enimmillään noin
Rautatiealueen ja Ajurinkadun ja Brahenkadun välissä olevan C-2-alueen raja muutetaan sijainniltaan ohjeelliseksi. Raja tarkentuu asemakaavavaiheessa. C-2-alueen kaavamerkintää muutetaan (C-2/LR) ja käyttötarkoitusta tarkennetaan lisäämällä kaavamääräykseen lause ”ratapihan tasoon saa sijoittaa matkakeskukseen liittyviä raiteita ja laitureita”.
C-1- ja C-1/LR -alueiden kaavamääräyksiin lisätään maininta liityntäpysäköinnistä.
Lisäksi kaavaselostukseen tehdään lausunnossa esitetyt korjaukset.
Muilta osin VR-Yhtymä Oy:n antama lausunto ei anna aihetta kaavaehdotuksen muuttamiseen. C-5/s-alue säilytetään keskustatoimintojen alueena; kaavamääräys sallii asumisen. Koko C-5/s-alueella säilytetään piha-aluei-den suojelua koskeva määräys. Alueen rakennukset suojellaan osayleiskaavassa (ks. vastine Museoviraston lausuntoon), sillä Museovirasto ja Kulttuurilautakunta ovat esittäneet, että myös alueen kaksi 1940-luvulla rakennettua asuinrakennusta tulee suojella osayleiskaavassa. C-5/s-alueen tarkempi käyttötarkoitus, rakennusten mahdollinen suojelu ja meluntorjuntatoimenpiteet ratkaistaan asemakaavatasolla.
Ne alueet, joille voi sijoittua uutta asumista on varustettu kaavamerkinnällä ”meluntorjuntatarve”. Asemakaavavaiheessa määritellään tarkemmin julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset, joissa on otettu huomioon yöaikainen tavarajunaliikenne ja vaihtotyö. Asemakaavan ääneneristävyysvaatimukset määritellään ratapihan reunassa osittain enimmäismelutasojen mukaan.
Kiinteistölautakunta (20.8.2008):
”Osayleiskaavatason ohjauksena Kiinteistölaitos katsoo paremmaksi käyttää Turun Matkakeskus -hankkeen tässä vaiheessa vain yhtä yhtenäistä aluetta osoittavaa C-1 merkintää, jossa osayleiskaavaehdotuksessa nyt erilliset C-1 alueet ja katualueen osa 5.5m on yhdistetty” … ”määritelmäteksteistä poistettaisiin lauseet Ratapihankadun ja Läntisen Pitkänkadun kohdalla rakennukset tulee suunnitella katutilaa selkeästi rajaaviksi, tavoitteena on säilyttää ruutukaavakeskustan korttelirakenne, Ratapihan ylittävästä kansirakenteesta on vähintään 30 % varattava avoimeksi julkiseksi tilaksi kevyen liikenteen ylityksen yhteyteen sekä Tämän yläpuolelle voidaan rakentaa C-1 alueita yhdistäviä rakenteita enintään 30 % alueen pituudesta.” Määräykset ”ohjaavat voimakkaasti Matkakeskuksen suunnittelua ja voivat näin olla haitaksi hankkeen toteutumiselle. Liikkumavara halutaan säilyttää mahdollisimman laajana, koska matkakeskuksen tarkkaa toiminnallista konseptia, taloudellisesti kannattavaa kokonaisratkaisua ja arkkitehtonista olemusta ei ole toistaiseksi vielä päätetty. Tarkempi kaavallinen ohjaus voidaan suorittaa asemakaavatasolla, kun matkakeskushankkeen tarkempi kuva on selkiytynyt.”
”Osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkintä C-2 osoittaa keskustatoimintojen aluetta, jolle ei saa sijoittaa asumista eikä sellaista toimintaa, joka aiheuttaa runsasta ajoneuvoliikennettä Brahenkadun ja Humalistonkadun välillä. Mitä tällainen keskustatoimintojen alueen toiminta on? Kuinka määritellään sana runsas? Keskustatoiminnot aiheuttavat pääsääntöisesti aina liikennettä. C-2 merkintä ja liikennettä rajoittava teksti ovat keskenään ristiriitaisia. Tämän vuoksi Kiinteistölaitos esittää, että liikennettä rajoittavat määräykset poistetaan C-2 alueen määritelmätekstistä. Lisäksi C-2 alueen määritelmätekstistä tulee poistaa osuus, joka estää asuinrakentamisen mahdollisuuden.”
”Osayleiskaavaehdotuksessa esitetty C-2 alueiden liikennöintiin ja asuinrakentamiseen rajoitteita luova ratkaisu perustuu voimakkaasti nykyiseen olemassa olevaan liikenneverkkoon. Valmisteilla oleva osayleiskaava ei saa vahvistuessaankaan olla esteenä asemakaavatasolla mahdollisesti myöhemmin tehtäville tarkemmille C-2 alueita ja Ratapihankadun liikenteellisistä ja toiminnallisesta kokonaisratkaisua koskeville vaihtoehtoisille ratkaisumalleille ja niiden toteuttamiselle. Yksi tutkittava vaihtoehto saattaisi olla Ratapihankadun uusi linjaaminen kulkemaan ratapiha-alueen reunassa Aninkaistensillalta kohti nykyistä rautatieasemaa niin pitkälti kuin mahdollista ja samalla liittäen nykyisen osayleiskaavaehdotuksen C-2 alueet osiksi Ratapihankadun varren kortteleita 853-7-31 ja 853-6-19. Nykyinen Ratapihankadun linjaus ja C-2 alueet vaihtaisivat siis paikkoja keskenään. Vaihtoehdon luomia mahdollisuuksia, hyötyjä ja haittoja ei ole toistaiseksi tarkemmin tutkittu.”
Yleiskaavatoimisto:
Kiinteistöliikelaitoksen kanssa 13.3.2009 käydyn neuvottelun pohjalta on kaavaehdotusta muutettu siten, että C-1-alue on ulotettu Ratapihankadun yläpuolelle ja Ratapihankadulta on poistettu kadun ylittävää rakentamista koskeva 30 %:n rajoitus. Myös C-1- ja C-1/LR -alueiden määräystekstiä on muutettu poistamalla lause ”tavoitteena on säilyttää ruutukaavakeskustan korttelirakenne”. Osayleiskaavalla luodaan puitteet asemakaavoitukselle ja muulle tarkemmalle jatkosuunnittelulle.
Muilta osin Kiinteistölautakunnan lausunto ei anna aihetta kaavaehdotuksen muuttamiseen. C-1/LR-alueen kaavamääräyksillä on pyritty aikaansaamaan riittävä kaupunkimaisuuden aste ja korkeatasoinen kevyen liikenteen yhteys C-1-alueen halki.
Ratapihankadun reuna on hankala paikka liikenteellisesti jo nykyisinkin. Liikennemäärien lisääntyessä liittymät Ratapihankadulle ovat vaikeasti järjestettävissä ilman, että liikenteen sujuvuus merkittävästi heikkenee. C-2 ja C-2/LR -alueiden kaavamääräyksen, joka kieltää runsasta ajoneuvoliikennettä aiheuttavan toiminnan, tarkoituksena on ollut rajata mahdollisista käyttötarkoituksista pois mm. päivittäistavarakauppa. Sen sijaan alueelle toivotaan jatkossa sijoittuvan esimerkiksi toimistotiloja, jotka eivät aiheuta yhtä runsasta liikennettä kuin esimerkiksi päivittäistavarakauppa. Asemakaavavaiheessa määritellään tarkemmin alueen tuleva käyttötarkoitus ja ajoneuvoliikenteen määrä.
C-2 ja C-2/LR -alueiden ei arvioida soveltuvan asumiselle kahdesta suunnasta, ratapihalta ja Ratapihankadulta, kantautuvan liikenteen melun vuoksi. Alueen kapeuden ja sijainnin perusteella voidaan jo yleiskaavavaiheessa sanoa, että asumista ei pystytä sijoittamaan em. alueille niin, että täytetään maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset terveellisestä ja turvallisesta asuinympäristöstä.
Kiinteistölautakunnan esittämän Ratapihankadun siirron hyvä puoli olisi, että vilkkaasti liikennöity pääväylä kulkisi ratapihan ja uuden rakentamisen välissä eikä korttelirakenteen keskellä.
Uuden matkakeskuksen tekeminen edellyttää rautatieaseman toimintojen siirtämistä ratapihan toiseen päähän, linja-autoaseman korttelin kohdalle. Matkakeskustyöryhmä, jonka työskentelyyn Kiinteistölaitos on osallistunut, on teettänyt matkustajalaitureiden siirrosta suunnitelman konsulttitoimisto Sito Oy:llä ja VR-rata Oy on vielä tarkistanut tätä suunnitelmaa ja laitureiden tilantarvetta. Matkustajajunien laitimmaisen raiteen ja Ratapihankadun ajoradan reunan väliin jää tulevassa tilanteessa tilaa noin