Asemakaavatoimisto/Christina Hovi 10.10.2008/449-08:

”Asemakaavatoimisto on laatinut 9.6.2008 päivätyn ja 7.10.2008 muutetun asemakaavanmuutosehdotuksen otsikossa mainitulle pääosin teollisuuskäytössä olevalle alueelle ja sen lähiympäristöön. Alueen koko on noin 62,4 ha.

Nykytilanne

Pansiontien ja Messukentänkadun väliin sijoittuva suunnittelualue on pääosin entistä Huhtamäki Oy:n teollisuusaluetta, jolla olevat toiminnot kuuluvat nykyisin useille eri yrityksille. Teollisuusalueella valmistetaan lääkkeitä ja lääkeaineita, mehuja ja alkoholia sekä elintarvikkeita. Messukentänkadun eteläpuolella sijaitsee Artukaisten kartanokokonaisuus ja siihen liittyvät ratsastuskoulun käytössä olevat talli- ja oheisrakennukset. Alueen koillisosassa toimii rakennustarvikkeita ja hirsitaloja myyvät yritykset. Työntekijöitä alueella on yhteensä noin 1200 ja asukkaita alle 10.

Alueen luonto on voimakkaasti ihmisen muokkaama, sillä suunnittelualue koostuu suurimmaksi osaksi teollisuustonteista. Alueen keskellä sijaitsee Artukaisten jalopuumetsiköksi nimetty luontotyyppi. Messukentänkatuun rajoittuvan mäkialueen luontoarvojen kartoituksen mukaan arvokkain osa-alue on mäen lounaisrinne, jossa sijaitsee osittain jalopuista koostuva metsä, joka ei aivan täytä luontotyypin määritelmää. Pansiontien pohjoispuolella sijaitseva mäkialue on maisemallisesti tärkeä. Suunnittelualue rajoittuu maisemallisesti merkittävään Raisionjokilaaksoon.

Suunnittelualueella sijaitsee valtakunnallisesti ja paikallisesti merkittäviä kulttuuri- ja teollisuushistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Museovirasto on luokitellut Artukaisten kartanomiljöön valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Turun maakuntamuseon inventoinnin perusteella teollisuusalueella sijaitsevat vanhimmat tehdas- ja asuinrakennukset ovat paikallishistoriallisesti arvokkaita.

Pansiontie, Messukentänkatu ja Länsikaari muodostavat suunnittelualueen liikenneverkon. Katujen varsilla on kevyen liikenteen väylät, lukuun ottamatta osaa Pansiontietä. Virkistyksen kannalta merkittävin alue on teollisuusalueen ja Artukaisten kartanokokonaisuuden väliin sijoittuva Artukaistenpuisto.

Liikenne on suurin ympäristöhäiriöiden aiheuttaja; tehdasalueen toiminnot synnyttävät liikennettä pääasiassa Länsikaarella ja Pansiontiellä. Alueen teollisuusyritysten normaalitoiminnasta ei aiheudu merkittävää melua, tärinää tai ilmapäästöä. Suunnittelualueella sijaitsevat teollisuuslaitokset ovat ympäristölupavelvollisia. Turvatekniikan keskus käsittelee Bayer Schering Pharma Oy:n, PCAS Finland Oy:n, V&S Finland Oy:n ja Marli Oy:n kemikaalien käsittelyn turvallisuutta lupa- ja ilmoitusmenettelyn yhteydessä.

Suunnittelutilanne

Yleiskaavassa suunnittelualue on pääosin tuotanto- ja varastotoiminnan aluetta. Messukentänkadun varsi on palvelujen ja hallinnon aluetta, josta osa on osoitettu virkistykseen tarkoitetuksi alueeksi, jonka kautta on osoitettu pääviheryhteys Pansiosta ja Pernosta keskustan suuntaan. Raisionjokilaakso on virkistysaluetta, joka on osoitettu kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti tai luonnonoloiltaan arvokkaaksi alueen osaksi. Alueella tapahtuvat muutokset tulee tehdä niin, että alueen ominaispiirteitä ei turmella. Suunnittelualueen keskellä sijaitsee kaksi suojelualuetta. Pansiontie on alueen pääkatu.

Valmisteilla olevan Turun yleiskaava 2025 osaksi laaditun viherkaavan viherverkkosuunnitelmassa Jalostajanpuisto ja osa Artukaistenpuistosta ovat osa viherverkkorunkoa. Artukaisten kartanon itä- ja eteläpuolella olevat viheralueet on luokiteltu erityisalueiksi ja alueella olevat luontotyypit suojelualueiksi. Jalostajan piippu on merkitty maamerkiksi. Ulkoilureitistön kehittämistarpeita on sekä Raisionjoen länsirannalla että Messukentänkadun ympäristössä – polut Raisionjoen länsirannalle ja Messukentänkadulta Artukaisten kartanon eteläpuolitse Pansion ja Pernon aluiden ulkoilureitistöihin ja pyöräreitti Messukentänkadun varteen.

Voimassa olevissa asemakaavoissa suunnittelualue on pääosin teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Messukentänkadun varteen sijoittuu myös yleisten rakennusten korttelialue ja erityisalue messu- ja näyttelytoimintaa varten. Virkistysalueet sijaitsevat Raisionjoen länsipuolella (Jalostajanpuisto), Messukentänkadun eteläpuolella (Artukaistenpuisto) ja Länsikaaren länsipuolella (Piisamipuisto). Yleiset pysäköintialueet sijaitsevat Pansiontien pohjoispuolella (Pansiontie) ja Messukentänkadun eteläpuolella (Artukaisten paikoitusalue). Pääosa Artukaisten kartanokokonaisuuteen liittyvistä rakennuksista on suojeltu asemakaavalla. Alueen asemakaavat ovat pääosin toteutuneet.

Korttelin Artukainen-9 kaikki tontit ovat yksityisomistuksessa. Korttelin Artukainen-10 tontit sekä katu-, liikenne-, virkistys-, erityis- ja vesialueet ovat kaupungin omistuksessa.

Korttelin Artukainen-10 länsiosa on vuokrattu Turun Ratsastajat - Åbo Ryttare ry:lle 31.12.2032 asti ja korttelin itäosa Tasaval Oy:lle ja Asunto Oy Artukaisten kartanolle 31.12.2042 asti. Messukentänkadun eteläpuolella sijaitsevat peltoalueet on vuokrattu ratsastustoimintaan 30.4.2010 asti. Artukaistenrannan eteläosa on vuokrattu Merituuli Huvilat Oy:lle 31.12.2009 saakka. Erityisalueen ja Raisionjoen välinen on alue Kiinteistölaitoksen viljelyksessä. Piisaminpuiston lounaisosa kuuluu Turun Sataman hallinnolliseen alueeseen.

Aloitteet

Asemakaavan muuttaminen perustuu Bayer Schering Pharma Oy:n, Suomen Nestle Oy:n ja Oy Marli Ab:n asemakaavanmuutosanomuksiin sekä kiinteistölautakunnan 24.4.2002 päätökseen Artukaisten kartanokokonaisuuden ja siihen liittyvien talli- ja oheisrakennusten luovuttamisesta. Muilta osin kaava laaditaan kaupungin aloitteesta. Bayer Schering Pharma Oy:n aloitteen taustalla on tarve laajentaa tuotantolaitosta Pansiontien suuntaan.

Kaavoituksen tavoitteet

Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on turvata teollisuustoiminnan jatkuminen ja kehittäminen Artukaisissa, Artukaisten kartanokokonaisuuden nykykäyttö ja kehittäminen sekä ulkoilureittien monipuolistaminen yleiskaavan aluevarausten sekä asunto- ja maankäyttöohjelman pohjalta. Virkistysalueita tulee olla riittävästi kaava-alueen ja lähiympäristön nykyisille ja tuleville muille käyttäjille. Tavoitteena on myös parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Asemakaavalla tulee luoda edellytykset mm. terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle ja liikenteen järjestämiselle ja edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteiden toteutumista.

Osallistuminen ja yhteistyö suunnittelun eri vaiheissa

Kaavanmuutoksen vireille tulosta ilmoitettiin kaavoituskatsauksessa 2004 ja aloituskokous viranomaisille pidettiin 11.10.2004. Asemakaavanmuutoksen osallisille lähetettiin 1.6.2005 ilmoitus muutoksen vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman perusteella esitettiin kolme mielipidettä.

Kaavan valmistelun aikana on käyty neuvotteluita mm. Kiinteistölaitoksen ja teollisuusyritysten kanssa. Esitettyjen mielipiteiden, tehtyjen selvitysten ja käytyjen neuvottelujen pohjalta valmisteltiin kaavaluonnos, joka hyväksyttiin ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa 20.3.2007. Kaavaehdotus on valmisteltu hyväksytyn luonnoksen pohjalta. Kaavaehdotuksesta on pyydetty lausunnot viranomaisilta ja hallintokunnilta, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.

Lausunnot

Lounais-Suomen ympäristökeskuksella (28.8.2008), Turvatekniikan keskuksella (19.8.2008), Turku Energia Sähköverkot Oy:llä (7.8.2008) ja satamalautakunnalla (19.8.2008) ei ollut kaavaehdotuksesta huomautettavaa.

Ympäristönsuojelutoimisto (13.8.2008):

Ehdotuksessa ”on otettu riittävästi huomioon Raisionjoen varren, Artukaisten kartanon jalopuumetsikön, Artukaisten puiston ja kartanon piha-alueen sekä Piisaminpuiston maisemalliset, luonnonsuojelulliset ja virkistykselliset arvot. Länsikaaren uudelleenlinjaus ei nyt riko Piisaminpuiston kalliomuotoja. Sen sijaan Messukentänkadun varrella olevasta kallioalueesta ei jäisi jäljelle kuin luoteiskärki. Alueen arvokkain lounaisosa jalopuineen, käärmeenpistonyrtteineen (saaristovaiheen jäänne) ja sikoangervoineen (merkki muinaisasutuksesta) häviäisi. Paljon parempaan maisemalliseen tulokseen päästäisiin, jos kaksi kolmannesta kallioalueesta voitaisiin säästää liitekartan mukaisesti.

Maaperän pilaantuneisuutta koskevat määräykset ovat asianmukaiset. Melua ja ilmanlaatua koskevat määräykset ovat sinällään asianmukaiset, mutta joko määräyksissä tai vähintäänkin kaavaselostuksessa tulisi todeta se, että Ruissalon lehdot -nimisellä luonnonsuojelualueella noudatetaan tiukempia raja-arvoja. Myös se olisi hyvä todeta, että kaavanmuutoksen mahdollistama toiminta saattaa edellyttää ns. natura-arviointia Ruissalon Natura 2000 -alueen läheisyyden johdosta. Rikkidioksidia ja typen oksideja huomionarvoisempia voivat olla muiden kemikaalien ja lääkeaineiden päästöt ilmaan. T-1 ja T-2 -korttelialueita koskeva määräys Alueen toiminnassa on noudatettava myös muita toimialakohtaisia määräyksiä kattanee riittävästi tämän näkökohdan.”

Asemakaavatoimisto:

Kaavaselostukseen on lisätty tiedot, että Ruissalon lehdot -nimisellä luonnonsuojelualueella noudatetaan tiukempia raja-arvoja ja että, kaavanmuutoksen mahdollistama toiminta saattaa edellyttää ns. natura-arviointia Ruissalon Natura 2000 –alueen läheisyyden johdosta. Sen sijaan Messukentänkadun varrella olevan kallioalueen kaavamerkinnät ja -määräykset on säilytetty ennallaan. Kaavaehdotuksessa osa kallioalueesta säilyy, mutta mm. kalliolaki häviää kaavan täysimääräisen toteuttamisen myötä. Alue on Marli Oy:n ainut laajenemissuunta.

Turun maakuntamuseo (22.8.2008):

”Scheringin alueella olevilla kahdella entisellä asuinrakennuksella on kulttuurihistoriallista arvoa osana teollisuusalueen alkuperäistä rakennuskokonaisuutta, minkä vuoksi ko. rakennukset tulee merkitä kaavaehdotukseen säilytettäviksi kohteiksi. Korttelin 9 tontilla 10 sijaitseva suihkulähde ja taiteilija Heikki Häiväojan veistos liittyvät olennaisesti alueen alkuperäiseen kokonaisuuteen ja sen poistaminen aiheuttaa Turun maakuntamuseon käsityksen mukaan tähän teollisuusympäristöön sisältyvien kauneusarvojen hävittämistä. Kaavamerkinnän sr-1 loppuosa tulee muuttaa muotoon Rakennus- tai toimenpideluvanvaraisista toimenpiteistä on hankittava Turun maakuntamuseon lausunto.”

Asemakaavatoimisto:

Kaavamerkinnän sr-1 loppuosa muutetaan Turun maakuntamuseon esittämään muotoon. Asemakaava mahdollistaa teollisuusalueella sijaitsevien entisten asuinrakennusten, veistoksen ja suihkulähteen säilymisen, mutta niitä ei esitetä asemakaavalla suojeltaviksi. Bayer Schering Pharma Oy on tuonut esiin, että keskellä nykyistä teollisuusaluetta sijaitsevat entiset asuinrakennukset ovat sopimattomia teolliseen ja muuhun toimistokäyttöön ja ko. rakennukset rajoittavat lääketehtaan tontinkäyttömahdollisuuksia tulevaisuudessa. Myös Oy Lunden Ab:n tontilla sijaitsevien veistoksen ja suihkulähteen suojelu rajoittaisi tehtaan tontinkäyttömahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Varsinais-Suomen Pelastuslaitos (4.7.2008):

”YUR-1/s -alueella ei tule lisätä asumista tai majoitustoimintaa. Merkintää T-2 tulee muuttaa niin, että merkinnästä näkee suoraan että kyse on kemikaaliteollisuuden alueesta. Merkinnässä tulee olla muoto T/kem.”

Asemakaavatoimisto:

Ratsastustoiminnan korttelialueelle on lisätty määräys: Alueelle ei saa sijoittaa asumista eikä majoitustoimintaa. Sen sijaan t-2-korttelialueen kaavamerkintää ja -määräystä ei muuteta pelastustoimen esittämällä tavalla. Kaavamääräyksellä on pyritty siihen, että nykytoiminnot säilyvät, mutta alueelle ei saa sijoittaa uusia vaarallisia kemikaaleja valmistavia, käsitteleviä ja/tai varastoivia laitoksia lukuun ottamatta lääke- ja lääkeainetehtaita.

Kaupunkikuvaneuvottelukunta (5.8.2008):

”Pansiontien varressa sijaitsevan teollisuusrakennuksen osalta asemakaavaan tulisi ottaa määräys julkisivujen ennallistamisvelvollisuudesta tehtäessä rakennukseen rakennuslupaa edellyttäviä muutoksia.”

Asemakaavatoimisto:

T-2-korttelialueelle on Pansiontien varrella olevan vuonna 1965 rakennetun tehdasrakennuksen kahdelle julkisivulle annettu kaavamerkintä ja -määräys js-1 = Merkintä osoittaa rakennuksen julkisivun, jonka ulkoasun korjaus- ja muutostöiden tulee olla ennallistavia.

Rakennusvalvontatoimisto (23.7.2008), rakennuslautakunta (21.8.2008):

”Iu1/3: Jos kaavoittajan tarkoituksena on, että kyseessä on ullakko eikä kerros, tulee ullakon tasolla korvata sanalla ullakosta”.

Asemakaavatoimisto:

K-1/s-korttelialueella olevaa kaavamerkintää ja -määräystä Iu1/3 on muutettu rakennusvalvontatoimiston ja rakennuslautakunnan esittämällä tavalla.

Suunnittelutoimisto/ Maisema- ja miljöösektori (22.9.2008):

Ratsastustoimintaan liittyviä toimintamahdollisuuksia tulisi lisätä ja parantaa. Maasto- ja retkiratsastukselle tulisi varata osa läheisestä Jalostajanpuistosta Raisionjoen tuntumassa. ”Yhteys tallin ja Jalostajanpuiston välille on mahdollista suunnitella tyydyttävästi Messukentänkadun linjausta myötäillen. Maastoratsastusmahdollisuuden salliminen Jalostajanpuistossa ei estä pitkäntähtäimen suunnitelmaa, jolla Raisionjoen länsireunalle toteutettaisiin kevyen liikenteen jalankulku- ja pyöräilyraitti koko matkalle jokisuulta aina Raision Haunisen altaalle ja pidemmällekin, kuten esim. Turun viherverkkoselvityksessä esitetään. Ohjeellinen väylämerkintä tulisi sisällyttää myös kaavaehdotukseen Jalostajanpuiston alueelle.”

Asemakaavatoimisto:

Artukaistenpuistoon ja Jalostajanpuistoon on osoitettu sijainniltaan ohjeelliset ulkoilureitit, Artukaisten puistopolku ja Jalostajanpolku. Muilta osin suunnittelutoimiston antama lausunto ei anna aihetta kaavaehdotuksen muuttamiseen. Messukentänkadun katualueen leveys mahdollistaa ratsastusyhteyden toteuttamisen Messukentänkadulle Artukaistenpuiston ja Jalostajanpuiston välille. Kaava sallii myös maasto- ja retkiratsastusreitin toteuttamisen Jalostajanpuistoon.

Liikuntapalvelukeskus (10.9.2008):

”Kyseisellä kaava-alueella sijaitsee ratsastustalleja ja -kenttiä, joiden olosuhteet kaavaehdotus on säilyttämässä lukuun ottamatta P3-alueen alle osittain jäävää harjoituskenttää. Kyseinen harjoituskenttä on aktiivisessa ratsastuskäytössä, mistä johtuen liikuntapalvelukeskus esittää vielä harkittavaksi, voidaanko P3-alueen rajausta tai sijaintia muuttaa siten, että harjoituskenttä voitaisiin säilyttää kyseisellä alueella myös jatkossa. Liikuntapalvelukeskuksella ei ole kaavaehdotuksesta muuta huomautettavaa.”

Asemakaavatoimisto:

Liikuntapalvelukeskuksen lausunto ei anna aihetta kaavaehdotuksen muuttamiseen. Merkinnällä p-3 varustettu pysäköintialue on tarpeen, sillä Bayer Schering Pharma Oy:n laajennustarpeet edellyttävät myös autopaikkojen järjestämistä tontille. Uusi ratsastusta palveleva harjoituskenttä voidaan sijoittaa Jalostajanpuistoon, Raisionjoen tuntumaan (vrt. vastine suunnittelutoimiston lausuntoon).

Turun vesilaitos (25.8.2008):

”Messukentänkadulle on rakennettava uutta jätevesilinjaa, jotta korttelialueet K-1/s ja YUR 1/s saadaan liitettyä Turun vesilaitoksen jätevesiverkostoon. Länsikaaren kohdalla sijaitsee Turun vesilaitoksen hulevesiviemäreitä (H 400 M ja H 500 B) sekä vesijohto (V 300 SG). Mikäli Länsikaaren siirto toteutetaan, maksaa siirrosta aiheutuneet kustannukset kokonaisuudessaan siirtoa haluava taho. Ennen vesi- ja viemärijohtojen siirtämistä, on suunnitelmat esitettävä Turun vesilaitokselle hyväksyttäviksi.

Turun vesilaitoksen verkostojen päälle ei saa sijoittaa rakennuksia, rakennelmia, laitteita, puita tms., koska verkostojen kunnossapito vaikeutuu tai pahimmassa tapauksessa estyy kokonaan.

Turun vesilaitoksen verkostot tulee merkitä kaavakarttaan asianmukaisin kaavamerkinnöin.”

Asemakaavatoimisto:

Turun vesilaitoksen putkia ei ole tarpeen erikseen merkitä kaavakarttaan, sillä kaava-alueella sijaitsee vesi- ja viemärijohtojen lisäksi lukuisia kaukolämpö-, sähkö-, teleliikenne- ja höyryputkia. Kaavan luettavuuden vuoksi ei näitä ole kaavakartan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueilla osoitettu, vaan T-1- ja T-2-korttelialueilla on kaavassa määräys ”Alueelle on rakennettava siten, että alueella sijaitsevia, toiselle tontille tai alueelle kulkevia maanalaisia tai rakennusten sisällä olevia kaukolämpö-, sähkö-, teleliikenne-, vesi-, viemäri-, höyry- tmv. putkia, johtoja ja kaapeleita voidaan tarkastaa ja korjata.” Em. määräystä on Turun vesilaitoksen lausunnon perusteella muutettu siten, että määräykseen on lisätty rakennusten alla olevat johdot sekä lause ”Uudisrakennuksia, rakennelmia, laitteita, puita tms. ei saa sijoittaa maanalaisten verkostojen päälle”, jotta turvataan verkostojen kunnossapito.

Ajoyhteyden (ajo-1) ja p-1-merkityn pysäköimispaikan kaavamääräyksiä on täydennetty lauseella ”Maanalaisten johtojen päälle ei saa sijoittaa rakennelmia, laitteita puita tai pensaita” ja p-3-merkitys pysäköimispaikan kaavamääräystä on täydennetty lauseella ”Istutuksia ei saa sijoittaa maanalaisten johtojen päälle”.

Kaavan toteuttaminen edellyttää mm. Turun vesilaitoksen vesi- ja viemärijohtojen siirtämisen T-1- ja T-2-korttelialueilta, jonka vuoksi ko. korttelialueille on lisätty kaavamääräys ”Ennen alueella olevien johtojen siirtämistä, on suunnitelmat esitettävä johtojen omistajille hyväksyttäviksi.”

Em. kaavamääräysten täydennykset koskevat myös muita kuin Turun vesilaitoksen verkostoja. Muilta osin Turun vesilaitoksen antama lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta.

Kiinteistölautakunta 10.9.2008:

”Voimassa olevan maapoliittisen ohjelman mukaan kaupunki tulee tekemään yksityisen kiinteistönomistajan kanssa maankäyttösopimuksen kun asemakaavan seurauksena aiheutuu yhdyskuntarakennekustannuksia ja maanomistaja saa asemakaavan seurauksena taloudellista hyötyä. Puhtaasti teollisuuskäytössä olevien kiinteistöjen kohdalla ei maankäyttösopimusta ole vaadittu, mikäli lisärakennusoikeus palvelee yrityksen kehittymistä kyseisellä tontilla eikä rakennusoikeuden määrä poikkea saman toimialan kiinteistöjen tonttitehokkuudesta. Koska Artukaisen teollisuusalueen asemakaavanmuutos kuuluu ns. strategisesti merkittäviin asemakaavoihin, ei maankäyttösopimuksia tulla laatimaan alueelle. Kiinteistölaitos tulee kattamaan Länsikaaren siirtämisen kustannukset myymällä yrityksille tontinosia, jotka asemakaavanmuutoksessa osoitetaan kuuluvaksi teollisuustontteihin. Kiinteistölaitos tulee tekemään tontinosakaupoista kiinteistölautakunnalle erillisen esityksen asemakaavan ja katusuunnitelmien tultua lainvoimaisiksi.

Asemakaavassa osoitetun tonttijakojen muutoskustannukset tulee periä samanaikaisesti asemakaavanmuutoskustannusten kanssa.”

Asemakaavatoimisto:

Kaavaselostuksen lukua 6 on korjattu kiinteistölautakunnan lausunnon perusteella. Asemakaavassa esitettyjen, aloitteisiin perustuvien tonttijakojen muutoskustannukset peritään samanaikaisesti asemakaavanmuutoskustannusten kanssa.

Kaavaehdotuksen muut tarkistukset

Kaavaehdotuksen kaavamerkintä YUR 1/s on muutettu muotoon E-1/s = Ratsastustoiminnan korttelialue, jolla ympäristö säilytetään.

Asemakaavanmuutosehdotus

Alue säilyy pääosin teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueena. Messukentänkadun varteen on osoitettu liike- ja toimistorakennusten sekä ratsastustoiminnan korttelialueita. Länsikaaren siirtoon ja Messukentänkadun leventämiseen on kaavallisesti varauduttu. Pansiontien pohjoisreunalle on esitetty kevytliikenneväylä. Maisemallisesti ja luonnonarvoiltaan arvokkaimmat alueet säilyvät virkistysalueina. Artukaisten kartanon rakennukset ja vanhimmat tehdasrakennukset suojellaan asemakaavalla.

Kaava-alueen kokonaisrakennusoikeus on 332891 k-m2, mikä merkitsee aluetehokkuutta ea = 0,53. Rakennusoikeus kasvaa 112920 k-m2:llä (+51 %).

Lääke- ja lääkeaineteollisuuden käytössä olevasta alueesta on muodostettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta, jolle saa toimialan mukaisten toimisto- ja tutkimustilojen lisäksi sijoittaa vaaralliseksi luokiteltuja kemikaaleja valmistavan, käyttävän ja/tai varastoivan lääke- ja lääkeainetehtaan (T-2). Muilta osin kortteli 9 on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa toimialan mukaisia toimisto- ja tutkimustiloja (T-1).

Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueiden pinta-ala on yhteensä noin 40 ha ja niilleon osoitettu rakennusoikeutta tehokkuusluvulla e = 0,8, mikä merkitsee n. 320 000 k-m2 rakennusoikeutta. Teollisuuskorttelialueiden pinta-ala kasvaa noin 6,3 ha:lla (n. 19 %) ja rakennusoikeus n. 119 000 k-m2:llä (n. 59 %) voimassa olevan kaavaan nähden.

Rakennusten julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema vaihtelee välillä +20,0…+39,5 olemassa olevan rakennuskannan mukaan. T-1-korttelialueella sijaitsevat konttorirakennus, entinen Turun kalajäähdytyslaitos, säilöntätehdas, voimalaitos ja piippu on merkitty asemakaavalla suojeltaviksi (sr-1). T-2-korttelialueella sijaitsevan v. 1965 valmistuneen rakennuksen julkisivujen ulkoasun muutos- ja korjaustöiden tulee olla ennallistavia.

Korttelialueille on osoitettu rakennusalat muuntamoille ja alueiden aitaaminen on turvallisuussyistä sallittu. Korttelialueille on rakennettava siten, että alueella sijaitsevia, toiselle tontille tai alueelle kulkevia maanalaisia, rakennusten sisällä tai rakennusten alla olevia kaukolämpö-, sähkö-, teleliikenne-, vesi-, viemäri-, höyry- tmv. putkia, johtoja ja kaapeleita voidaan tarkastaa ja korjata. Uudisrakennuksia, rakennelmia, laitteita, puita tms. ei saa sijoittaa maanalaisten verkostojen päälle. Ennen alueella olevien johtojen siirtämistä, on suunnitelmat esitettävä hyväksyttäväksi johtojen omistajille.

Ajoyhteydet korttelialueille on osoitettu Pansiontieltä, Länsikaarelta ja Messukentänkadulta. Korttelialueiden Pansiontien, Artukaistenpuiston ja Jalostajanpuiston puoleiset osat on osoitettu pysäköintialueiksi. Korttelialueille on varattu osat ajoyhteyksille sekä maanalaisia johtoja ja kaapeleita varten (ajo-1, p-1, p-3). Korttelialueille on lisäksi osoitettu rakennusalat muuntamoille (et-1).

Maisemallisista syistä tulee virkistysalueiden lähellä olevat pysäköintialueet (p-2, p-3) jäsennöidä puu- ja pensasistutuksin. T-2-korttelialueen Messukentänkadun puoleiselle rajalle tulee istuttaa puurivi. Artukaistenpuistoon rajoittuva p-3-merkinnällä varustettu pysäköintialue tulee säilyttää maanviljelykäytössä kaavan toteuttamiseen asti. T-1-korttelialueen Artukaistenpuistoon ja osittain Messukentänkatuun rajoittuva mäkinen alue on osoitettu luonnontilaisena säilytettäväksi alueeksi.

Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueille on annettu ympäristölupaa ohjaavia määräyksiä. Melua rajoittavalla määräyksellä pyritään turvaamaan hyvä ääniympäristö teollisuusalueen läheisyydessä sijaitsevilla asuin-, luonnonsuojelu- ja virkistykseen tarkoitetuilla alueilla. Ilmanlaatumääräyksellä pyritään siihen, että toiminta ei merkittävästi heikennä kaava-alueen eteläpuolella olevan Ruissalon Natura2000-alueen arvoja. Melutasojen ja ilmanlaadun kontrollointi tapahtuu ympäristöluvan avulla. T-1- ja T-2-korttelialueiden toiminnassa on lisäksi noudatettava myös muita toimialakohtaisia määräyksiä.

T-1- ja T-2-korttelialueilla on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Jos maaperä todetaan pilaantuneeksi, on se kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä.

Kaavassa on T-2-korttelialueelle laadittu sitova tonttijako (tontit 12 ja 13). T-1-korttelialueelle on laadittava erillinen tonttijako.

Korttelin 10 länsiosasta on muodostettu ratsastustoiminnan korttelialuetta, jolla ympäristö säilytetään (E-1/s). Alueelle ei saa sijoittaa asumista eikä majoitustoimintaa. Korttelialueen pinta-ala on noin 29193 m2 ja rakennusoikeus 11000 k-m2. Vuonna 1814 rakennettu navetta ja sen 1900-luvun alussa rakennettu siipiosa suojellaan asemakaavalla (sr-1). Korttelialueen uudis- ja lisärakentamisen on sopeuduttava ympäristöön.

Korttelin 10 itäosassa sijaitsevasta Artukaisten kartanon päärakennuksesta pihapiireineen on muodostettu liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö säilytetään (K-1/s). Alueelle saa pääkäyttötarkoituksen lisäksi sijoittaa enintään kolme asuntoa. Korttelialueen pinta-ala on noin 18988 m2 ja rakennusoikeus1860 k-m2. Alueen rakennuksista viisi säilyvät asemakaavalla suojeltuina (sr-1). Uudis- ja lisärakentamisen on sopeuduttava ympäristöön.

Jalostajanpuiston eteläosasta on muodostettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue enintään 25 k-m2:n suuruista muuntamoa varten (ET-1).

Länsikaaren katualueen eteläosasta on muodostettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue enintään 25 k-m2:n suuruista raideliikenteen ohjainlaiterakennusta varten (ET-2).

Pansion satamaan johtava raide on osoitettu satamaraidealueeksi (LRS). Alueen osat, joilla ajo korttelin 9 tonteille ja Länsikaarelle on sallittu, on osoitettu tasoristeysmerkinnällä.

Länsikaari ja Messukentänkatu säilyvät katualueina. Länsikaarta on siirretty länteen ja kadulta on risteysalueita lukuun ottamatta sallittu ajoneuvoliittymien toteuttaminen 9. korttelille. Messukentänkadun katualuetta on levennetty ja ajoneuvoliittymien paikkoja on katualueelta rajoitettu mm. siten, että 9. korttelin itäosaan on ajo sallittu vain Artukaisten kiitotien kohdalta. Katualueen mitoitus Messukentänkadun ja Länsikaaren liittymässä mahdollistaa myös kiertoliittymän rakentamisen. Messukentänkadun katualueen leventäminen mahdollistaa tarvittaessa katuosuudella olevien liittymien uudelleenjärjestelyjä.

Pansionraiteen ja teollisuuskorttelialueiden väliin on Raisionjoen ylittävältä sillalta Länsikaarelle osoitettu 5 metriä leveä jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, joka mahdollistaa yhtenäisen kevytliikenneväylän rakentamisen Pansiontien varteen. Kevytliikenneväylän poikki on sallittu ajo korttelille 9 (pp/t). Alue, jossa raide risteää tasossa kevyen liikenteen väylän kanssa, on osoitettu tasoristeysmerkinnällä.

Artukaistenpuisto ja Jalostajanpuisto on osoitettu lähivirkistysalueeksi, jolla ympäristö säilytetään (VL/s). Artukaistenpuistossa sijaitseva LsL 29 §:n mukainen luontotyyppi Artukaisten kartanon jalopuumetsikkö on osoitettu suojeltavaksi alueen osaksi (s-1). Virkistysalueille on osoitettu sijainniltaan ohjeelliset ulkoilureitit.

Piisaminpuisto on osoitettu suojaviheralueeksi (EV), sillä pääosalla aluetta liikenteestä, teollisuustoiminnasta ja satamatoiminnasta aiheutuva melu on arvioitu ylittävän Valtioneuvoston päätöksen mukaisten melutasojen ohjearvon (päivällä 55 dBA).

Raisionjoki säilyy vesialueena (W). Alueen eteläosassa Raisionjoen yli on sallittu sillan rakentaminen (xs).”

Asemakaavatoimisto/Christina Hovi 8.12.2008/579-08:       

”Schering ja Artukaisten kartano” kaavaehdotus oli julkisesti nähtävänä 3.11. - 2.12.2008 välisen ajan. Tänä aikana ehdotuksesta jätettiin yksi muistutus.

Turun Ratsastajat – Åbo Ryttare ry (26.11.2008):

”Turun Ratsastajat – Åbo Ryttare ry on suunnitellut toisen ratsastusmaneesin rakentamista hallinnassamme olevalle tontille Artukaisten kartanon alueella. Mielestämme paras vaihtoehto olisi laajentaa nykyistä maneesia L–muotoisesti… Tontillamme on riittävästi rakennusoikeutta, mutta maneesin laajennusosa ulottuisi suureksi osaksi rakennusoikeudettomalle alueelle. Pyydämme, että kaavamuutoksessa otettaisiin huomioon rakennustarpeemme ja että rakennusoikeus laajennettaisiin myös pysäköintialueeksi kaavoitetulle tontin osalle. Pysäköintialue on tällä hetkellä turhan suuri päivittäistä tarvettamme ajatellen ja sen kaavoittaminen yhdistystämme palvelevan rakentamisen alueeksi parantaisi toimintaedellytyksiämme Artukaisissa.”

Asemakaavatoimisto

Asemakaavaehdotusta on Turun Ratsastajat – Åbo Ryttare ry:n muistutuksen perusteella muutettu siten, että rakennusalaa on laajennettu, jolloin suunniteltu laajennusosa sijoittuu rakennusalalle. Muilta osin muistutus ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. Pysäköintialueeksi osoitetun alueen säilyminen rakentamattomana turvaa valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuurihistoriallisen ja maisemallisesti merkittävän kartanokokonaisuuden näkyvyyden kaupunkikuvassa.

Asemakaavatoimisto on lisännyt kaavaselostukseen yllä olevan vastineen muistutukseen.”

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on 21.10.2008 esittänyt, että 9.6.2008 päivätty ja 7.10.2008 lausuntojen perusteella muutettu Artukaisten kaupunginosan korttelien 9 ja 10, eräiden katu-, liikenne-, virkistys-, erityis- ja vesialueiden sekä Pansion kaupunginosan eräiden katu-, liikenne-, virkistys- ja vesialueiden asemakaavanmuutosehdotus hyväksytään siten tarkistettuna, että kaavaselostuksen liitekuvassa 10 rajatusta mäkialueesta korttelialueella sijaitseva osa varustetaan määräyksellä: ”alueen osa, joka tulee säilyttää luonnonmukaisena, mikäli kulloisetkin rakentamishankkeet voidaan toteuttaa tontin muilla osilla”

Lautakunta on samalla päättänyt esittää, että asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään sitovat tonttijaonmuutokset: (Artukainen) 64-9 tontit 12 ja 13 sekä (Artukainen) 64-10 tontit 2 ja 3.

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on 16.12.2008 päättänyt esittää kaupunginhallitukselle Turun Ratsastajat – Åbo Ryttare ry:n muistutuksen johdosta asemakaavanmuutosehdotuksen muuttamista siten, että muistutuksen tekijän hallinnassa olevalle tontille osoitettua rakennusalaa laajennetaan muistutuksen tekijän toivomalla tavalla.

Oheismateriaali 1              Selostus

Oheismateriaali 2              Tilastolomake

Kartta on jaettu erillisenä.

Kaupunginhallitus ilmoittaa puoltavansa asemakaavanmuutosehdotuksen hyväksymistä ympäristö- ja kaavoituslautakunnan esittämässä jäljempänä olevassa kaupunginhallituksen ehdotuksessa tarkemmin yksilöidyssä muodossa.

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä asemakaavatoimiston laatiman 9.6.2008 päivätyn, 7.10.2008 lausuntojen, 21.10.2008 ympäristö- ja kaavoituslautakunnan päätöksen ja 8.12.2008 muistutuksen perusteella muutetun Artukaisten kaupungin kaupunginosan korttelien 9 ja 10, eräiden katu-, liikenne-, virkistys-, erityis- ja vesialueiden sekä Pansion kaupunginosan eräiden katu-, liikenne-, virkistys- ja vesialueiden asemakaavanmuutosehdotuksen.

Samalla kaupunginvaltuusto päättää, että asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään sitovat tonttijaonmuutokset: (Artukainen) 64-9 tontit 12 ja 13 sekä (Artukainen) 64-10 tontit 2 ja 3.