Kaupunginhallituksen jäsen Pirjo Rinne 23.2.2009:

Pyydän selvitystä Turun kaupungin kotihoidon järjestelyistä hallintokuntien yhdentymisen jälkeen.

EhdotusKaupunginhallitus päättää lähettää selvityspyynnön valmisteltavaksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Tulosaluejohtaja Sari Ahonen ja kotihoidon johtaja Anne Rauhala:

Kaupunginhallituksen jäsen Pirjo Rinne on kaupunginhallituksen kokouksessa 23.2.2009 § 112 pyytänyt selvitystä kotihoidon järjestelyistä hallintokuntien yhdentymisen jälkeen. Kaupunginhallitus on päättänyt lähettää selvityspyynnön valmisteltavaksi.

Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen yhdistymisessä suurin yksittäinen muutos on ollut kotihoidon yhdistyminen. Vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kotihoito organisoitiin aikaisemmin kahdesta eri hallintokunnasta. Perinteinen sosiaalihuoltolain mukainen kotipalvelu tuotettiin sosiaalitoimesta ja kotisairaanhoito taas terveystoimesta. Hallintokuntien yhdistyminen antoi odotetun mahdollisuuden yhdistää toiminnot. Aikaisemmin kahdesta eri organisaatiosta toteutettuna kotihoidossa ei välttämättä saavutettu parasta tulosta yhteisten tavoitteiden asettamisessa, taloudellisuudessa tai tehokkuudessa.  

Kotihoidon uudistamistyö koskee 3200 kotihoidon asiakasta ja 650 kotihoidon työntekijää.  Uudistamistyön aikataulu oli nivottu hallintokuntien yhdistymiseen ja kotihoidon uudet tiimit aloittivat toimintansa 19.1.2009.  Ensimmäisten viikkojen aikana kotihoidon toiminnassa oli pieniä puutteita johtuen uusista alueista ja henkilöstön vaihtumisesta. Uudet tiimit pitivät useita tiimien suunnittelukokouksia, mutta aikaa suunnittelutyöhön vähensi samanaikaisesti toteutettu asiakastietojärjestelmän vaihto. Kotihoidon tiimien henkilökunnan työaikaa on kulunut paljon myös asiakkaiden palvelu- ja hoitosuunnitelmien ja asiakaspäätösten tekoon asiakastietojärjestelmän vaihtoa varten.

Kuten yleensä kehittämistyössä työntekijät joutuvat kaikkein kovimpaan haasteeseen. Tervettä muutosvastarintaa näin suuressa asiassa ja näin suuren henkilökunnan kyseessä ollessa esiintyy luonnollisesti. Henkilökunta on venynyt yhteiseen ponnistukseen ja tehnyt yhdistymiseen liittyen monenlaisia tehtäviä oman päivätyönsä lisäksi. 

Kotihoidon uutta organisaatiota luotaessa haluttiin korjata selkeästi tietyt hoidon ja laadun pullonkaulat.  Kotihoidon tehtävät vaativat hyvin eritasoista koulutuspohjaa ja tehtäviä hoitavat eri ammattinimikkeillä toimivat työntekijät. Sosiaalitoimessa työskentelevillä lähihoitajilla ei aikaisemmin ollut mahdollisuus tehdä hoitotyön tehtäviä niin laaja-alaisesti kuin terveysvirastossa toimivien lähihoitajien. Uudessa organisaatiossa on pyritty osaaminen ja sen hyödyntäminen ottamaan huomioon. Lähtötilanteessa lähihoitajien osaamisessa on eroja. Tästä syntyvään koulutustarpeeseen vastataan välittömästi erilaisilla muodoilla ja tavoilla.

Asiakkaan hoidon laadun varmuus ja jatkuvuus on kotihoidossa tärkein asia. Nyt yhdestä organisaatiosta toteutettuna varmistuu myös parempi tiedonkulku esimerkiksi tilanteessa, jossa asiakkaan voinnissa on tapahtunut olennaisia yllättäviä muutoksia. Tätä tukee myös siirtyminen yhteiseen asiakastietojärjestelmään. Asiakkaan hoidon jatkuvuutta tuetaan myös omahoitajajärjestelmällä, jonka kautta pystytään takaamaan asiakkaalle mahdollisimman vähän hoitajavaihdoksia. Omahoitajajärjestelmään siirtymistä tuetaan koulutuksella ja prosessinohjauksella. Tiimien työnjakoasiat ja uuden asiakastietojärjestelmän osaamisen vahvistaminen vaativat alussa myös huomiota.

Kotihoidon tiimien tilannetta on arvioitu palveluesimiehille tehdyn kyselyn avulla. Kyselyn ajankohtana uudet tiimit olivat toimineet kolme viikkoa. Palveluesimiesten vastauksissa lähes kaikki pitivät toimintaa tiimeissään jo tyydyttävänä. Tiimeissä oli jonkin verran eroja, joten kypsyyttä ja kehittymistä vielä odoteltiin. Jotkut palvelusesimiehistä pitivät jonkun yksittäisen tiimin toimintaa jo erittäin hyvänä. Palveluesimiehet mainitsivat sijaisten puutteen olevan selkein yksittäinen tehokasta toimintaa haittaava tekijä, eikä niinkään uuden toiminnan aloittaminen. Tällä hetkellä on rekrytoinnissa täyttämättä 19 lähihoitajan pitkäaikaista sijaisuutta. On selvää, että näin suurella vajauksella töiden tekeminen kuormittaa henkilöstön jaksamista ja vaikeuttaa asiakastyön toteutumista.

Toiseksi tärkeimpänä tiimien toimintaa heikentävänä asiana pidettiin yhteisten työtilojen puutetta. Tiimien yhteistyön ja todellisen tiimityön aloittaminen edellyttää usein myös yhteisiä tiloja.

Tiimien sairaanhoitajat ovat kokeneet uuden toimenkuvansa mukaisen tehtävänsä haasteellisena. Tehtävän kuormittavuutta on pohdittu yhdessä sairaanhoitajien kanssa yhteisneuvotteluissa. Suurimpana yksittäisenä kuormittavana tekijänä sairaanhoitajatkin mainitsivat työvoiman puutteen. Palveluesimiehen ja tiimin sairaanhoitajan toimenkuvat tarvitsevat selkiyttämistä erityisesti asiakasohjauksen kannalta. Toimenkuvia tullaan tarkastelemaan moniammatillisessa työryhmässä maaliskuun 2009 aikana.  Työryhmän on tarkoitus selvittää toimenkuvien kuormittavuus erityisesti suhteessa osaamiseen. 

Kotihoidossa on tehty jo erilaisia toimenpiteitä, joiden tarkoitus on vahvistaa tiimien toimintavalmiuksia. Hoitotyön projektisihteeri aloitti määräaikaisen työskentelyn 23.2.2009. Hänen tehtäviinsä kuuluu mm. välittömästi päivittää kotihoidon lääkehoitosuunnitelma ja viedä se tiimitasolle. Lääkehoitosuunnitelman yleisen osan tulee olla valmiina huhtikuun loppuun mennessä ja tiimitason suunnitelman toukokuun loppuun mennessä. Lisäksi projektisihteeri suunnittelee lähihoitajien osaamisen vahvistamiseen tarvittavan koulutusjärjestelmän. Lisäksi kotihoidossa aloitti 2.3.2009 kouluttajasairaanhoitaja, jonka tehtävänä on käydä läpi kaikkien tiimien lähihoitajien osaamistarpeet ja kouluttaa paikan päällä lähihoitajia. Kouluttajasairaanhoitaja ottaa myös vastaan lääkelupakoulutukseen liittyvät näytöt. Näin helpotetaan tiimien sairaanhoitajien työtaakkaa.

Kotihoidon palvelupäälliköt ovat arvioineet tiimien tilanteita säännöllisesti kokouksissaan. Keväällä he toteuttavat vielä järjestelmällisen lähipalvelualueiden kartoitukset, missä tietyn rungon mukaisesti käydään lähipalvelualueiden tiimit läpi kolmikantaneuvotteluin, jossa paikalla palvelupäällikön lisäksi ovat palveluesimies ja ko. alueen tiimien sairaanhoitajat. Keskustelussa käsitellään ainakin henkilökunnan jaksaminen, asiakasmäärät, tiimirajat, henkilöstön osaaminen, työnjakoon liittyvät asiat, tiimien vuorovaikutussuhteet, tila-asiat ja tiimien erityistilanteet. Keskustelut käynnistyvät maaliskuussa. Tämän lisäksi sairaanhoitajille tehdään erityinen työhyvinvointikysely.

Kotihoito on saanut ns. TYKES-rahoituksen koulutukseen ja konsultointiin uuden organisaation jalkauttamiseksi ja tiimimäisen työskentelyn eteenpäin viemiseksi. Tällä hetkellä palveluesimiehien koulutus on jo alkanut ja sairaanhoitajien alkaa maaliskuun aikana. Muun henkilökunnan koulutukset alkavat myös jo keväällä 2009.

Apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä:

EhdotusKaupunginhallitus päättää merkitä edellä olevan selvityksen tiedokseen ja samalla kaupunginhallituksen jäsenen Pirjo Rinteen selvityspyyntö merkitään käsitellyksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Hovirinnan esityksestä yksimielisesti.

Pöydältä 23.3.2009 § 181

Kaupunginhallituksen jäsen Pirjo Rinne 6.4.2009:

Vastauksessa esitetty tilatarve on puutteellisesti selvitetty. Pyydän, että kotihoidon tiimien toiminnan kannalta välttämättömien toimitilojen tilanteesta tuodaan selvitys kaupunginhallitukselle.

PäätösAsia pantiin pöydälle Rinteen ehdotuksesta yksimielisesti.

Asian esitteli apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen.