Turun kaupungin nuorisotoimen                                                                  Khhal 10.3.2009 liite 3

 

 

Nuorten työpaja Fendari

 

 

 

Toimintakertomus 1.1.2008 - 31.12.2008

 

 

                     YLEISTÄ

 

Fendarin toiminta vuonna 2008 toteutui suunnitelmien mukaan. Kehittämistyötä pajalla jatkettiin vuonna 2008 toteuttamalla prosessityöskentelyssä kehitettyjä työvälineitä ja -muotoja käytäntöön. Fendarin toiminta-ajatus muokattiin ydinprosesseihin sopivaksi ja toiminta-ajatuksen mukaan pajan toiminnan tavoittena on

 

”nuoren suunnitelmallinen ja tarkoituksenmukainen siirtyminen koulutukseen, työhön tai muuhun toimenpiteeseen sekä nuoren valmiuksien vahvistaminen”.

 

Fendarin toiminta on suunnattu työttömille 16-25 -vuotiaille turkulaisille nuorille, jotka tarvitsevat tukea elämänhallinnassa ja koulutukseen tai työelämään hakeutumisessa.

 

Vuoden 2008 lopussa päättyi myös opetusministeriön asettama kahden vuoden siirtymäaika pajatoiminnalle asetettujen yleisten perusteiden täyttämisessä. Fendarin osalta yleiset perusteet on saatu kuntoon siirtymäajan puitteissa eli Fendarin työpajatoiminta 1) sijoittuu julkisen sektorin palvelukokonaisuudessa sosiaalialan palvelujen ja avoimien koulutus- ja työmarkkinoiden välimaastoon ja on moniammatillista toimintaa, 2) työpajatoiminta toteuttaa varhaisen puuttumisen ja yhteisöllisyyden periaatteita ja soveltaa tekemällä oppimisen ja motivoimisen menetelmiä, 3) pitkäjänteisen ja tuloksekkaan työpajatoiminnan edellytys on ammatillisesti osaava henkilökunta ja 4) paikallista työpajatoimintaa ohjaa ja kehittää asiantuntijoista koostuva ohjaus- tai johtoryhmä.

 

FENDARIN TOIMINTA 1.1.-31.12.2008

 

 

Työpajat ja Fendarin henkilöstö

 

Fendarissa toimi edelleen 7 työpajaa seitsemällä eri ammattialalla. Nuoren koulutuksen ja kiinnostuksen mukaan sijoituspaikka löytyi tekstiili-, kädentaito-, puu-, maalaus- korjaus-, retki- (sis. kuljetus) tai venepajasta. Pajoilla työskenteli 10 työpajaohjaaja. Tekstiili-, kädentaito- ja puupajalla on kullakin kaksi työpajaohjaajaa ja muissa yksi. Vuoden 2008 aikana kokeiltiin kaksi kertaa yhdettätoista työpajaohjaajaa, joka olisi pääsääntöisesti työskennellyt korjauspajalla, mutta aina tarvittaessa sijaistanut muita pajoja. Tämä kokeilu ei johtanut pysyvään ratkaisuun. Yrityksistä huolimatta vain kaksi henkilöä löytyi vuoden aikana ehdokkaiksi ja molemmat heistä lopettivat itse pajalla alle viikossa. Työpajaohjaajien lisäksi Fendarissa työskentelee suunnittelija, urasuunnittelija, vastaava ohjaaja sekä 2 nuorisotyöntekijää. Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaharjoittelijoita pajalla oli yksi ja myös tekstiilipajalla oli yksi työssäoppija ohjaajaharjoittelussa.

 

 

Työpajajaksot

 

Vuodelta 2007 jatkui yhteensä 33 nuoren työpajajakso vuodelle 2008. 1.9.-31.12.2008 välisenä aikana työpajajakson aloitti 42 nuorta, ja heistä poikia oli 24 ja tyttöjä 18. Yhteensä vuoden 2008 aikana pajoilla työskenteli 137 nuorta. Heistä tyttöjä oli 56 ja poikia 81. Neljä nuorta ei aloittanut sovittua pajajaksoa. Yhteensä pajajaksoja alkoi 104. Tyttöjä aloittaneista oli 41 ja poikia 63. Eniten alkoi työharjoittelujaksoja (41) ja toiseksi eniten kuntouttavan työtoiminnan jaksoja (19). Tarkemmat tiedot nuorista taulukoissa 1 ja 2.

 

(käytetyt lyhenteet: pt=palkkatuki, th=työharjoittelu, tk=työkokeilu, tev=työelämänvalmennus, tor=Kohon harjoitteluraha, sar=sosiaalitoimen ahkeruusraha, ktt=kuntouttava työtoiminta, toj=työssäoppimisjakso, tet=työelämään tutustuminen, Auraa=Ohjaamon harjoittelut, yhd=yhdyskuntapalvelu)

 

 

Pajalla työskennelleiden nuorten äidinkieli oli suurimmalla osalla suomi (126). Vuoden 2008 aikana pajalle alkoi kuitenkin tulla taas pienen tauon jälkeen nuoria, joiden äidinkieli oli joku muu kuin suomi. 4 nuoren äidinkieli oli arabia, 3 albania, 1 viro ja 1 somali ja 1 englanti ja 1 jokin muu.

 

Pajalla työskennelleiden tyttöjen keski-ikä vuonna 2008 oli 20 vuotta. Poikien iän keskiarvo oli koko vuonna 19.6 vuotta. Kaikkien iän keskiarvo oli 19.8 vuotta.

 

Työpajajakson pituus oli vuonna 2008 keskimäärin 2.8 kk. Tyttöjen jaksot (n. 3 kk) olivat keskimäärin hieman pidempiä kuin poikien (2 kk). Työpajajaksoille on ominaista, että alkuvuoden aikana jaksot ovat pitempiä kuin loppuvuodesta. Jaksojen keskimääräinen pituus ajalla 1.1.-31.8 oli n. 3.5 ja loppuvuoden osalta 1.5 kk.

 

Taulukko 1. Pajalla 1.9.-31.12.2008 aloittaneet nuoret

 

 

Työllistämisperuste

pojat

tytöt

palkkatuki/auraa

1

 

erilaiset työharjoittelujaksot

15

14

kuntouttava työtoiminta

6

2

työssäoppimisjaksot, tet-jaksot ja yhdyskuntapalvelu

2

2

yht.

24

18

ikä

 

alle 17-vuotiaat

2

2

17 - 19-vuotiaat

9

8

20 - 24-vuotiaat

13

8

25-vuotiaat tai vanhemmat

 

 

 

koulutus

 

ei koulutusta/peruskoulu kesken

1

peruskoulu

18

11

2. asteen ammatillinen tutkinto

3

3

lukio

 

ylioppilas

1

amk

 

muu

 

1

ei tietoa (yhdyskuntapalvelu, toj, tet)

2

2

 

työkokemus

 

ei työkokemusta

3

4

alle 6 kk alakohtaista

2

yli 6 kk alakohtaista

2

1

muu työkokemus

13

11

ei tietoa (yhdyskuntapalvelu, toj, tet)

4

2

 

Taulukko 2. Pajalla 1.1.-31.12.2008 pajalla työskennelleet nuoret. Vasemmassa sarakkeessa aloittaneiden lukumäärä ja jatkajat sarakkeessa vuodelta 2007 jatkaneet

 

Työllistämisperuste

pojat

jatkajat

tytöt

jatkajat

palkkatuki/auraa

2

1

1

erilaiset työharjoittelujaksot

47

14

29

11

kuntouttava työtoiminta

11

1

8

2

työssäoppimisjaksot, tet-jaksot ja yhdyskuntapalvelu

3

2

4

1

yht.

63

18

41

15

ikä

 

 

alle 17-vuotiaat

5

1

2

1

17 - 19-vuotiaat

26

10

18

6

20 - 24-vuotiaat

31

7

21

8

25-vuotiaat tai vanhemmat

1

 

 

 

 

 

 

koulutus

 

 

ei koulutusta/peruskoulu kesken

3

 

 

peruskoulu

45

11

30

11

2. asteen ammatillinen tutkinto

10

1

3

2

lukio

 

ylioppilas

1

4

1

1

amk

 

 

2

 

muu

 

 

1

 

ei tietoa (yhdyskuntapalvelu, toj, tet)

4

2

4

1

 

 

työkokemus

 

 

ei työkokemusta

12

6

7

 

alle 6 kk alakohtaista

8

1

4

 

yli 6 kk alakohtaista

3

 

2

1

muu työkokemus

34

9

24

13

ei tietoa (yhdyskuntapalvelu, toj, tet)

6

2

4

1

 

 

Toiminta ja tapahtumat

 

Pajatoiminnan sisältöjä ovat työ- ja yksilöohjaus, työtoiminta, leiri-, harraste- ja viriketoiminta, työ- ja toimintakyvyn arvioinnit, palveluohjaus ja verkostotyöt. Varsinainen pajajakson työskentely koostuu kunkin pajan ammattialakohtaisista töistä. Pajojen työt on mitoitettu nuorten osaamistason mukaan. Työpajaohjaajan tehtävänä on toimia ns. osallistuvana esimiehenä, joka paitsi ohjaa nuorta, myös osallistuu työntekoon ja omalla esimerkillään opastaa nuoria työn tekemiseen. Pajoilla tehtävät työt ovat joko nuorisotoimen tai kaupungin sisäisiä töitä, ulkopuolisten asiakkaiden tilaamia töitä tai pajojen omaa tuotantoa. Pajojen omia tuotteita myydään Onnimannissa, Forum Marinumissa sekä kesäisin keskiaikamarkkinoilla ja talvella joulumarkkinoilla.

 

Kestävä kehitys on osa pajan toimintaa. Vuonna 2008 nuorisotoimessa oli opiskelijaharjoittelija, joka teki ekokartoituksen myös pajalle. Harjoittelusta tehtiin raportti, jossa oli suositukset myös pajan toiminnan parantamiseksi vielä enemmän ympäristöystävällisemmäksi ja kestävää kehitystä toteuttavaksi.

 

Vuoden aikana pajoilla järjestettiin kädentaitopajalla 2 lasityökurssia. Huovutus-, kankaanpainanta ym. kurssit ovat osa pajojen toimintaa, joten työpajaohjaajat opettavat itse nuorille eri menetelmiä ja työstävät niillä tuotteita.

 

Elämänhallintaa tuetaan pajalla mm. teemapäivillä ja viriketoiminnalla. Nuorille tarjotaan mahdollisuus tutustua eri liikuntalajeihin ja vaihtoehtoisiin tapoihin viettää vapaa-aikaa. Tavoitteena on tutustuttaa nuoria sellaisiin liikuntalajeihin, joita nuoret voivat omien resurssiensa ja varojensa puitteissa harrastaa myös pajajakson ulkopuolella, ja jotka lisäävät nuoren psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Nuorten kanssa on käyty mm. kiipeilemässä, keilaamassa, kuntosalilla, pelaamassa pesäpalloa ja minigolfia sekä ratsastamassa.
Alkuvuonna oteltiin myös sählymestaruudesta Kaarinan pajamestareiden kanssa ja kesäkuussa järjestettiin neljännen kerran Varsinais-Suomen pajojen väliset pajaolympialaiset. Lisäksi nuorten kanssa on käyty tutustumassa oppilaitoksiin, esim. Lounais-Suomen käsi- ja taideteolliseen oppilaitokseen.

 

Koko pajan yhteisöpalavereja (sekä nuoret että henkilökunta) pidettiin kerran kuukaudessa. Näiden kokoontumisten tavoitteena on paitsi välittää nuorille tietoa ajankohtaisista asioista, saada nuoret osallistumaan aikaisempaa enemmän yhteisiin asioihin ja tapahtumiin. Kokoontumisista tehdään aina muistio, jotta myös infosta poissa olleet saavat tiedon käsitellyistä asioista.

 

Fendarissa kävi tutustumassa Espoon työhönvalmennuskeskuksen väkeä, Espoon Omnia pajaväkeä, Salon taidepaja sekä Rauman työpajat. Yhteensä Fendariin kävi tutustumassa 76 vierailijaa. Fendarin koko henkilökunta osallistui Lappeenrannassa järjestetyille valtakunnallisille työpajapäiville huhtikuussa.

 

Syksyllä Fendarin henkilökunnan aika meni turkulaisen työpajatoiminnan 20-vuotisjuhlien järjestelyissä. Juhlapäivä oli 24.10 ja juhlat järjestettiin kolmessa osassa. Aamulla vietettiin avoimien ovien päivää, iltapäivällä oli virallinen kutsuvierastilaisuus puhujineen ja illalla vielä kutsuvierastilaisuus lähimmille yhteistyökumppaneille. Juhlat onnistuivat loistavasti ja vieraita kävi yli 140.

 

Fendarin oma ohjausryhmä kokoontui 4 kertaa ja Varsinais-Suomen pajojen välinen ohjausryhmä 8 kertaa. Lisäksi etsivän työn puitteissa kokoonnuttiin Varsinais-Suomen muiden samaa avustusta saaneiden pajojen kanssa muutaman kerran.

 

Kansainvälistä toimintaa Fendarissa vuonna 2008 järjestettiin toteuttamalla perinteinen Kloogarannan talkooleiri Virossa toukokuussa. Lisäksi neljä opiskelijavaihdossa ollutta Turun AMK:n opiskelijaa, kaksi Hollannista ja kaksi Itävallasta, oli harjoittelemassa Fendarissa keväällä. Lisäksi Länsi-Suomen lääninhallituksen isännöimä valtuuskunta Novgorodista tutustui Fendarin toimintaan.

 

Yksilöohjaus

 

Yksilöohjausta elämänhallinnallisissa sekä koulutukseen ja työelämään liittyvissä asioissa annetaan jatkuvan vuorovaikutuksen periaatteella joustavasti koko pajajakson aikana. Jokaisen pajajakson aloittavan nuoren kanssa tehdään tavoitteiden pohjalta suunnitelma, jonka avulla nuori oppii selvittämään elämänsä pulmatilanteita ja itseään kiinnostavan toiminnan avulla sosiaalisen toiminnan ja työelämän pelisääntöjä. Pajajakson aikana tarkastellaan asetettuja tavoitteita ja niitä myös muutetaan ja päivitetään tarvittaessa. Työ- ja toimintakyvyn arviointia tehdään suunnitellusti pajajakson aikana nuoren itsearviointina sekä työpajaohjaajien ja nuorisotyöntekijöiden arviointina. Arviointia helpottamaan hankittiin Fendariin VAT-ohjelma, joka on ICF-luokitukseen perustuva valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä. ICF on kansainvälisesti luotu käsitteistö toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kuvauskohteiden luokittelemiseksi. VAT:in avulla selvitetään tai kuvataan nuoren toimintakykyä ja työssä suoriutumista Fendarin työtoiminnoissa. VAT auttaa pajatyön kohdistamista oikeisiin asioihin, antaa tukea palaute- ja tavoitekeskusteluihin sekä osoittaa myös pajatyön vaikuttavuutta. Ohjelma oli koekäytössä joulukuun 2008 ja sen varsinainen käyttö alkaa vuoden 2009 alusta.

 

FENDARIN TOIMINNAN MITTARIT

 

Pajatoiminnan vaikuttavuuden ja laadun mittareita ovat: 1) työpajajakson onnistuneesti suorittaneiden osuus kaikista pajajakson ko. vuonna päättävistä nuorista, 2) nuoren sijoittuminen välittömästi pajajakson jälkeen, 3) asiakastyytyväisyyskysely yhteistyökumppaneille sekä 4) asiakastyytyväisyyskysely pajajakson ko. vuonna päättäville nuorille. Sijoittumisprosentti määritellään kaikista muista paitsi tet-jaksolaisista, työssäoppijoista ja yhdyskuntapalvelua suorittavista nuorista. Nuoren jakso on onnistunut, jos hän pääsee jakson jälkeen töihin, kouluun tai hänellä on selkeä jatkosuunnitelma tehtynä tai jokin muu toimenpide tulossa. Jakso voi olla onnistunut myös silloin, vaikka nuori jäisi työttömäksi, koska asetetut tavoitteet ovat voineet toteutua tai hänellä on jo tieto pääsystä kouluun/kurssille tms. Sijoittumisprosentti lasketaan kaikista, jotka ovat lähteneet pajalta töihin, kouluun, kurssille, työharjoitteluun, muuhun toimenpiteeseen tai armeijaan tai jääneet äitiyslomalle. Ulkopuolelle jäävät ainoastaan vaihtoehdot työtön ja ei tietoa.

 

Vuoden 2008 tavoite oli, että 72 % pajajakson päättävistä nuorista onnistuu jaksollaan. Ajalla 1.9.-31.12.2008 pajajakson päätti 38 nuorta. Heistä 14 on ollut tyttöjä ja 24 poikia. Onnistumisprosentti viimeisellä kolmanneksella oli 58 %. Pajajakson päättäneistä tytöistä jaksollaan onnistui 64 % ja pojista 54 %. Pajajakso keskeytyi 16 nuorella. Heistä 4 oli tyttöjä. Keskeytyneistä jaksoista vain yksi oli onnistunut. Keskeyttäneiden nuorten ongelmat ovat olleet suuria ja nuoret itse eivät ole olleet valmiita ottamaan Fendarin tarjoamaa apua ja tukea vastaan. Fendarin palvelu ei ollut oikea-aikaista näille nuorille. Heidän motivaationsa pajalle tullessa ei ole ollut riittävän hyvä eikä pajajakson aikana (joka on jäänyt lyhyeksi) tätä motivaatiotasoa ole pystytty nostamaan.

 

Koko vuonna onnistumisprosentti on tytöillä 71 % ja pojilla 59 %. Kaikkiaan pajajakson päätti yhteensä 113 ja heistä 72 jakso onnistui eli onnistumisprosentti on 64 %. Keskeytyneitä pajajaksoja on yhteensä 46 ja näistä 6 on onnistuneita.

 

 

Nuorten sijoittumisprosentti 1.9.-31.12.2008 on 35 %. Pajajakson päättäneestä 38 nuoresta sijoittumistieto on 34 nuoresta (4 työssäoppijaa eivät ole tilastossa). Heistä 12 sijoittui johonkin toimenpiteeseen pajajakson jälkeen. Poikkeuksellisen paljon on loppuvuonna niitä, joista ei ole tietoa (11). Tyttöjen (11 lop.) sijoittumisprosentti on 55 % ja poikien (23 lop.) 26 %. Koko vuonna lopettaneista 113 nuoresta sijoittumistieto on 104 nuoresta (ei huomioitu 1 yhdyskuntapalvelu + 8 työssäoppijaa). Heistä 53 on sijoittunut eli sijoittumisprosentti on 51 %. Tyttöjen sijoittumisprosentti on 65 % ja poikien 42 %.

 

Asiakastyytyväisyyskysely yhteistyökumppaneille tehtiin syksyllä ja pajajakson päättäville nuorille pitkin vuotta. Yhteistyötahoille suunnatun kyselyn keskiarvo oli 4.46 ja nuorille suunnatun kyselyn keskiarvo oli 4.06.

 

PAJAJAKSON PÄÄTTÄNEIDEN SEURANTA

 

Pajajakson päättäneiden seurantaa on tehty 6 kk ja 12 kk jakson päättymisen jälkeen. Seuranta on ollut ongelmallista, koska nuorten osoitteet ja puhelinnumerot vaihtuvat ja yhteistyötahot eivät ole voineet antaa asiakkaidensa tietoja. Kyselyihin vastausprosentti on ollut huono. Kanuunakaupunkien (19 suurinta kaupunkia) osalta on sovittu yhteisistä mittareista, joista yksi on pajajakson päättäneiden sijoittumisseuranta 12 kk pajajakson jälkeen. Tämä mittari otetaan käyttöön vuoden 2008 nuorista. Taulukoissa 3. ja 4 on saadut tiedot vuoden 2007 ja 2008 nuorista. Vuoden 2008 pajajakson päättäneistä nuorista ei vielä ole vuosiseurannan tuloksia.

 

Taulukko 3. Pajajakson v. 2007 päättäneiden nuorten sijoittuminen

 

 

Pajajakson vuonna 2007 lopettaneet (yht. 123)

 

 

 

 

 

 

kurssi

opiskelu

työ-

harjoittelu

työ

muu

toimen-

pide

äitiys-

loma

armeija

työtön

ei

tietoa

yhteensä

6 kk pajajakson jälkeen

2

30

7

 

2

4

 

7

70

122

1 v. pajajakson jälkeen

 

11

2

3

1

 

 

2

103

122

v. 2007 yksi nuori kuollut

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Taulukko 4. Pajajakson v. 2008 päättäneiden nuorten sijoittuminen

 

Pajajakson vuonna 2008 lopettaneet (yht. 113)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

kurssi

opiskelu

työ-

harjoittelu

työ

muu toimen-

pide

äitiys-

loma

armeija

työtön

ei tietoa

yhteensä

6 kk pajajakson jälkeen

1

23

3

4

1

2

 

2

77

113

1 v. pajajakson jälkeen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

0

 

TALOUS

 

Työpajatoimintaa rahoitetaan kaupungin työllisyysmäärärahasta, nuorisoasiainkeskuksen budjetista sekä opetusministeriön myöntämällä kansallisella työpajatoiminnan avustuksella. Avustuksella rahoitettiin kahden vakinaisen nuorisotyöntekijän ja yhden vakinaisen työpajaohjaajan palkat.

 

TYÖPAJATOIMINTAAN LIITTYVÄ ETSIVÄ TYÖ

 

Opetusministeriö myönsi Turun kaupungin nuorisoasiainkeskukselle avustusta nuorten työpajatoimintaan liittyvän etsivän työn ammattilaisten palkkaukseen ajalle 1.5.2008 - 31.5.2009. Avustusta on käytetty neljän etsivän työn ammattilaisen palkkaukseen. Etsivää työtä tekevät ohjaajat aloittivat työnsä 28.7.2008.

 

Etsivän työn tavoitteena on turvata palvelujen tavoitettavuus niille nuorille, jotka eivät ole lainkaan tai ovat vain riittämättömästi palvelujen piirissä, kuten esimerkiksi nuoret, jotka eivät ole löytäneet peruskoulun jälkeen opiskelu/työpaikkaa tai suorittaneet peruskoulua loppuun. Projektin kohderyhmänä ovat turkulaiset erityistä sosiaalista vahvistamista tarvitsevat 15-25vuotiaat nuoret.

 

Projektin ohjausryhmänä toimii nuorten työpaja Fendarin ohjausryhmä.

 

Syksyn 2008 aikana etsivän työn ohjaajat tavoittivat yhteensä 55 nuorta, joista tyttöjä oli 10 ja poikia 42. Nuorista alle 16-vuotiaita oli 3 poikaa, 16-20vuotiaita 34, 21-25 –vuotiaita 13 ja yli 25-vuotiaita 2. Suurin osa näistä nuorista tavoitettiin kaduilta (29) tai kouluista (15). Tavoitetuista nuorista 13:n äidinkieli oli suomi. Yleisimmät äidinkielet olivat kurdi (8), venäjä (6), albania (6) tai somali (4). Muita äidinkieliä olivat ruotsi, englanti, eesti, arabia, afgaani, espanja, vietnam, punjabi ja ruwanda. Näistä 55 nuoresta toimintaan ohjattiin yhteensä 24. Heistä tyttöjä oli 5. Nuorista kaksi ohjattiin terveyspalvelujen pariin, kaksi työvoimatoimistoon, yksi opiskelemaan, neljä Kohoon, yksi krimiin ja loput muiden palvelujen esim. harrastustoiminnan pariin. Ohjauksen jälkeen nuorista 8 sijoittui eteenpäin. Opiskelemaan lähti yksi nuori, työharjoitteluun 3 nuorta, terveyspalveluihin 2 nuorta ja 2 nuorta johonkin muuhun toimenpiteeseen. Näistä kahdeksasta nuoresta yksi oli tyttö.