Va. henkilöstösuunnittelija Anna-Mari Sopenlehto 02.03.2009:

TYÖLLISYYSTILANNE

Työttömien määrä kasvoi loppuvuoden aikana koko maassa ja kasvua korosti lomautusten voimakas yleistyminen. Vuoden 2008 lopussa Turun kaupungin työttömyysprosentti oli noussut 0,6 prosenttiyksikköä edellisen vuoden vastaavasta tilanteesta.

Vertailulukuja (%) työttömyysasteen kehityksestä:

Turussa sekä pitkäaikaistyöttömien määrä on jatkanut edelleen laskuaan, kun taas nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrä lisääntyi. Pitkäaikaistyöttömien määrä laski Turussa edellisestä vuodesta yhteensä 20 henkilöllä (1.556 pitkäaikaistyötöntä) ja osuus kaikista työttömistä oli vuoden lopussa 18 % (20 %). Nuorten työttömien määrä lisääntyi 280 työttömällä (1.044 nuorta työtöntä). Nuorten osuus kaikista työttömistä oli 12 % (9 %).

Työ- ja elinkeinoministeriö seuraa työllisyyden kehitystä omilla kriteereillään, joita ovat rakenteellinen työttömyys, aktivointiaste ja työmarkkinatuen aktiiviosuus. Rakenteellisen työttömyyden määritelmä pitää sisällään tilastollisten pitkäaikaistyöttömien lisäksi eri toimenpiteissä kiertävät työttömät sekä 12 kuukautta viimeisen 16 kuukauden aikana työttömänä olleet. Aktivointiaste kertoo toimenpiteissä olevien työttömien osuuden. Työmarkkinatuen aktiiviosuus kertoo ne työttömät, jotka ovat toimenpiteessä työmarkkinatuella. Vertailuluvut vuoden 2008 osalta ovat keskiarvolukuja seurantakuukausilta 1-9/08.

Vuoden 2003 aikana käynnistettiin Turussa myös erityisseuranta työttömyyden kehityksestä kaupungin eri alueilla. Alueellisia tilastoerittelyjä on tehty neljännesvuosittain. Alueellisiin lukuihin vaikuttavat huomattavasti esim. tilastojen pohjana käytettävissä työvoimaluvuissa tapahtuvat muutokset ja muuttoliike, joten suoria luotettavia johtopäätöksiä erilaisten alueellisesti kohdennettujen toimenpiteiden vaikuttavuudesta ei ole mahdollista tehdä.

Vertailulukujen valossa työttömyys on kasvanut ja työllisyystilanne on heikentynyt kaikilla alueilla seuraavasti:

TOIMINTAPERIAATTEET

Työllisyysmäärärahojen käyttö vuonna 2008 on perustunut kaupunginhallituksen hyväksymään työllisyysmäärärahojen käyttösuunnitelmaan (Kh 17.2.2007 § 759).

Keskushallinnon henkilöstöasioiden vastuualue on koordinoinut työllistämissuunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden toteuttamista. Sosiaalikeskuksen alainen työllistymispalveluyksikkö (TYPY) on vastannut asiakaspalveluista, asiakastyön kehittämisestä ja tukityöllistämisen käytännön toteutuksesta.

Työllisyysmäärärahojen käyttö on perustunut toteutuneiden kustannusten tilittämiseen. Keskushallinnon henkilöstöasioiden vastuualue on seurannut ja ohjannut määrärahojen käyttöä keskitetysti ja vastannut valtionosuuksien perinnästä.

Työllisyysmäärärahojen käyttösuunnitelmiin varatut erilliset projektirahoitukset on siirretty projektien tileille hankekohtaisesti henkilöstöjohtajan päätöksillä. Projektit ovat käytännön vastuussa toimintansa etenemisestä projektisuunnitelman mukaisesti, määrärahojen käytöstä, valtionosuuksien anomisesta ja raportoinnista.

KAUPUNGIN JÄRJESTÄMÄT TYÖLLISTYMISPALVELUT

Työllistymispalveluyksikkö (TYPY)

Sosiaalikeskuksen alainen työllistymispalveluyksikkö (TYPY) on vastannut kaupungin työllistymispalveluiden käytännön toteutuksesta ja asiakastyöstä. TYPY toimii osana kaupungin, työhallinnon ja Kelan yhteistä työvoiman palvelukeskusta. Kaupungin järjestämien työllistymispalveluiden lähtökohtana on ollut moniammatillinen asiakastyö ja suunnitelmallinen palvelukokonaisuuksien muodostaminen asiakkaille. Käytössä olevia työvälineitä ovat esim. tukityöt, työelämävalmennus, työkokeilut, kuntouttava työtoiminta, työvoimapoliittinen koulutus ja ryhmäpalvelut.

Vuonna 2008 kaupungin TYPY-yksikössä aloitti asiakkuuden yhteensä 705 uutta asiakasta, joista 233 (31 %) oli TYP:n tehostetun moniammatillisen yhteistyön asiakkaita. Asiakkaista yhteensä 164 (23 %) oli muita kuin suomea äidinkielenään puhuvia. Sosiaalikeskuksen alaisessa työllistymispalveluyksikössä oli vuoden vaihteessa 1.715 työtöntä työnhakijaa.

Erilaisia asiakastoimenpiteitä käynnistettiin vuoden 2008 aikana yhteensä 2.279 (1.206 henkilölle). Asiakkuuksia päättyi 602, joista työllistyi 55 ja eläkkeelle siirtyi 35 henkilöä.

Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaista työtoimintaa järjestettiin ostopalveluna vuoden 2008 aikana 155:lle eri henkilölle yhteensä 7.344 työpäivää. TYPY-yksikkö on laatinut tilastoinnin vuoden 2008 toiminnasta ja kooste asiakasseurannasta on ohessa liitteenä 1.

Yksi osa TYPY-yksikön toimintaa on ollut Turun kaupungille tapahtuvan tukityöllistämisen organisointi. Vuoden aikana kaupungin virastoissa ja laitoksissa solmittiin yhteensä 448 uutta työsopimusta. Yhteenveto tukityöllistämisen toteutumisesta työllistämisperusteittain on esitetty liitteessä 2.

Eläkeselvitykset

Työllistymisedellytysten parantamisen lisäksi TYPY-yksikössä panostettiin voimakkaasti työttömiksi kirjattujen, mutta selvästi työkyvyttömien henkilöiden eläkemahdollisuuksien selvittämiseen. Eläkeselvitystyötä tehtiin yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa. Lisäksi yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa kehitettiin vaikeasti työllistyvien henkilöiden työkyvyn arviointimahdollisuuksien ja palveluohjauksen parantamiseksi. TYPYn terveydenhoitajan ja kuntoutussihteerin asiakasseurannan tiedot sisältyvät liitteeseen 1.

Nuorten työpajatoiminta

Liitteessä 3 on esitetty nuorisoasiainkeskuksen selvitys nuorten työpajatoiminnan toteutumisesta vuonna 2008. Vuoden aikana työpajoilla oli 137 nuorta, joista pajajakson aloitti yhteensä 104 uutta nuorta ja edelliseltä vuodelta siirtyneitä työsuhteita oli 33. Työharjoittelussa tai työkokeilussa oli yhteensä 101 nuorta ja kuntouttavassa työtoiminnassa 22 nuorta. Onnistuneesti pajajakson päätti 64 % nuorista (tavoite 72 %).

Työmarkkinatukikustannukset

Paikallisessa työmarkkinatukiuudistuksen toimeenpanosuunnitelmassa on linjattu niitä toimenpiteitä, joilla toisaalta ennalta ehkäistään valumaa työttömyyteen ja työttömyyden pitkittymistä ja toisaalta puretaan rakenteellista työttömyyttä eli aktivoidaan työmarkkinatukiuudistuksen kohderyhmää (yli 500 pv Kelan maksamaa työmarkkinatukea saaneet työttömät). Kohderyhmät, joihin kaupungin määrärahojen käyttöä tulisi suunnata, ovat nuoret alle 25-vuotiaat, kouluttamattomat ja kielitaidottomat maahanmuuttajat sekä pitkäaikaistyöttömyyteen valuvat työttömät.

Kelan tilastoinnin mukaan yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden passiiviajan työmarkkinakustannukset olivat vuonna 2008 Turussa yhteensä noin 11.780.324 euroa, josta kaupungin osuus on 6.461.668 euroa. Perustoimentulotuen valtionosuus tulee kattamaan em. summan.

Työllisyysmäärärahan (TA 1 04 18 12) käyttö

Työllisyysmäärärahan käyttö toteutui vuonna 2008 seuraavasti:

Kaupungin varaama omarahoitusosuutta jäi käyttämättä 478.027 €. Kaupungin oman rahoitusosuuden käyttöasteeksi muodostui 84 %.

Nettoalitus aiheutui alkuvuoteen ajoittuneesta Työllistämispalveluyksikön sisäisestä organisaatiouudistuksesta ja alkuvuoden verkkaisesta tukityöllistämisen tahdista.

Liitteenä 4 on tilitysselvitys työllisyysmäärärahan (TA 1 04 18 12) käytöstä ja liitteenä 5 yhteenveto käytöstä toimenpiteittäin eriteltynä.

ERILLISET TYÖLLISYYSPROJEKTIT

Kaupungin projektit

Turun kaupunki toteutti yhtä pitkäkestoista EU-rahoitteista työllisyysprojektia vuonna 2008. Kaupunginhallituksen määrärahalla (TA 1 04 18 13) rahoitettiin Sosiaalikeskuksen toteuttamaa ESR:n Equal -ohjelman HOT-hanke 2005-2008.

Kolmannen sektorin projektit

Kolmannen sektorin työllisyysprojektien toiminta oli kytketty vuonna 2008 tiiviisti työvoiman palvelukeskuksen toimintaan. Työttömien ohjaaminen kolmannen sektorin työllistäviin ja aktivoiviin hankkeisiin tapahtui pääsääntöisesti työvoiman palvelukeskuksen kautta. Hankkeet (10 kpl) ovat raportoineet toiminastaan kaupunginkanslian henkilöstökeskukselle rahoituspäätöksissä sovitulla tavalla.

Yhteenveto kolmannen sektorin työllisyysprojektien toteutumisesta on liitteenä 6. Hankkeille asetettujen tavoitteiden voidaan katsoa toteutuneen kohtalaisen hyvin. Vuoden 2008 aikana kolmannen sektorin toteuttamissa työllisyys-, aktivointi- ja koulutushankkeissa

·toteutui n. 235 työsuhdetta

·näistä n. 216 työllistämistuella

·n. 269 sijoittui työharjoitteluun, työelämävalmennukseen tai työkokeiluun

·n. 513 osallistui erilaisiin aktivointitoimenpiteisiin tai koulutushankkeisiin

·n. 17 osallistui kuntouttavaan työtoimintaan

Erillisen työllisyysmäärärahan (TA 1 04 18 13) käyttö

Erillisen työllisyysprojekteihin tarkoitetun määrärahan (TA 1 04 18 13) sitoutuminen on esitetty liitteessä 7.

Erillistä työllisyysmäärärahasta on myönnetty tai tehty ennakkovaraus kaupunginhallituksen, kaupunginhallituksen hallintojaoston (kaupungin omat projektit) ja kansliapäällikön (kolmannen sektorin projektit) päätöksillä. Toteutuneita hankkeita oli yhteensä 11 joista yksi oli kaupungin EU-hanke ja 10 kolmannen sektorin hankkeita.

Turun kaupunki ja Turun työvoimatoimisto suunnittelivat yhteistä ESR-rahoitteista maahanmuuttajahanketta vuosille 2008–2013. Vuoden 2008 kaupungin omarahoitusosuuden kattaminen varattiin erillisistä työllisyysmäärärahoista sekä kotouttamistoimintaan siirretyistä työllisyysmäärärahoista. Kaupunginhallitus päätti hankehakemuksen jättämisestä TE-keskukselle ja hankkeen jatkovalisteluista 28.1.2008 § 62.

Vuoden 2008 aikana käytiin tarkentavia hankeneuvotteluja TE-keskuksen laatiman aikataulutuksen mukaisesti. Kaupungin jättämä hankehakemus jakaantui kahdeksi eri hankkeeksi, josta maahanmuuttajien PALO-hanke sai myönteisen rahoituspäätöksen TE-keskuksesta 11.9.2008. Kaupunginhallitus päätti 20.10.2008 § 547, että PALO-hanketta hallinnoidaan sosiaali- ja terveystoimessa.

Toinen hankehakemus, Triangeli-hanke, toimitettiin TE-keskukselle 9.5.2008. Hakemuksen käsittely on TE-keskuksessa edelleen käynnissä ja hanketta varten varattu 100.000 € rahoitusvaraus jäi näin ollen käyttämättä.

Hankkeissa käytettiin varattua määrärahaa yhteensä 144.673 €. Määrärahasta jäi käyttämättä yhteensä 155.327 €. Käyttöasteeksi muodostui 48 %.

NUORTEN KESÄTYÖT (TA 1 04 18 11)

Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan (Kh 04.12.2006 § 758) kesätyömäärärahat siirrettään hallinnoitaviksi 1.1.2007 alkaen nuoriso- ja sosiaalitoimeen. Molemmat hallintokunnat raportoivat asiasta kaupunginhallitukselle kesätyöjärjestelyjen toteutumisesta ja määrärahojen käytöstä.

MÄÄRÄRAHA KORKEAKOULUHARJOITTELIJOIDEN KUSTANNUKSIIN (TA 1 04 18 14)

Talousarviotilille 1 04 18 14 tehtiin vuonna 2008 määrärahavaraus korkeakouluharjoittelun kustannuksiin 50.000 € (Kh 17.12.2007 § 759).

Hallintokunnat tekivät esitykset määrärahalla toteuttavista harjoittelujaksoista henkilöstökeskukselle ja rahoitettavat harjoittelujaksot päätettiin henkilöstöjohtajan päätöspöytäkirjalla.

Liitteessä 8 on selvitys korkeakouluharjoittelijoiden kustannuksiin varatun määrärahan käytöstä vuonna 2008. Hallintokunnat palkkasivat yksitoista korkeakouluharjoittelijaa niihin tehtäviin ja tarpeisiin, joiden katsottiin olevan ajankohtaisia sekä tukevan tutkintoihin liittyviä käytännön harjoittelujaksoja tai opinnäytetöiden toteuttamista yhteistyössä työnantajan kanssa (Turun kaupunki). Korkeakouluharjoittelijat palkattiin turkulaisista korkeakouluista.

Keskushallinnon henkilöstöasioiden vastuualue seurasi määrärahojen käyttöä ja siirsi henkilöstöjohtajan päätöksellä rahoituksen hallintokunnille toteutuneiden harjoittelujaksojen jälkeen takautuvasti tilitysmenettelyn perusteella.

Varauksesta käytettiin yhteensä 44.142 €. Käyttöasteeksi muodostui 88 %.

Liite 1                                 Asiakasseuranta TYPY/TYP 2008

Liite 2                                 Alkaneet tukityösuhteet työllistämisperusteittain

Liite 3                                 Nuorten työpajojen toimintaraportti

Liite 4                                 Työllisyysmäärärahan (TA 1 04 18 12) käyttö

Liite 5                                 Työllisyysmäärärahan käyttö toimenpiteittäin

Liite 6                                 Yhteenveto kolmannen sektorin työllisyyshankkeista

Liite 7                                 Erillisen työllisyysmäärärahan (TA 1 04 18 13) käyttö

Liite 8                                  Korkeakouluopiskelijoiden harjoittelumäärärahan (TA 1 04 18 14 ) käyttö