Apulaiskaupunginjohtaja Tero Hirvilammi 11.3.2009:

Turun seudun elinkeinoelämä on toistaiseksi selvinnyt talouden nopeasta taantumasta paremmin kuin monet muut alueet. Turun talousalueen monipuolisesta elinkeinorakenteesta huolimatta ovat erityisesti vientiyritysten sekä niitä tukevan pk-yritysverkoston tilaukset laskeneet selvästi, mikä on johtanut työvoiman kysynnän voimakkaaseen laskuun. Erityisen haasteellinen tilanne on teknologiateollisuudessa, logistiikassa ja rakentamisessa. Toimialoista lääketeollisuus ei ole yhtä suhdanneherkkä ja kulutuskysynnästä riippuvaiset palvelualat reagoivat talouden supistumiseen viiveellä. Meriklusterin merkitys alueen työllisyydelle on huomattava, mutta korkea ulkomaisen keikkatyövoiman osuus saattaa toimia puskurina heikkenevässä työllisyystilanteessa. Merkittävin ero 1990-luvun taantumaan on samaan aikaan tapahtuva suurten ikäluokkien poistuminen työmarkkinoilta suhteessa pieneen työmarkkinoille saapuvaan nuorten määrään, joka ilmiönä edellisen taantuman aikana oli täysin päinvastainen. Tämä korostaa tarvetta kasvattaa ammattiin tähtäävän koulutuksen aloituspaikkoja sekä yritysten tarvetta pitää kiinni osaavasta työvoimasta mahdollisimman pitkään.

Taantuma tarjoaa myös mahdollisuuksia. Tuotannon hiljaisina aikoina on yrityksillä tilaisuus panostaa henkilöstön osaamistasoon ja uusien kumppaneiden löytämiseen. Talouden murros jakaa uudelleen myös kaupunkiseutujen välisiä kilpailukykytekijöitä.1990-luvun laman jälkeen menestyjiksi nousivat kommunikaatio- ja viestintäteknologiaan erikoistuneet korkeakoulukaupungit. Myös nyt läpi käytävän taantuman jälkeen tulevat toiset toimialat nousemaan aluetalouden vetureiksi toisia enemmän. Tämä korostaa Turun kaupungin tulevaisuuteen katsovan elinkeinopolitiikan merkitystä, koska sillä on keskeinen rooli uusien työllistävien kasvualojen kehittämiseksi.

Käsillä oleva taantuma on osoittautumassa vakavammaksi ja pidemmäksi kuin alun perin ennakoitiin ja sillä on selviä negatiivisia vaikutuksia myös Turun työllisyyteen. Turun kaupungin Tilasto- ja tutkimusyksikön mukaan marraskuussa 2008 Turun työttömien määrä ylitti ensi kertaa edellisvuoden vastaavan arvon oltuaan sitä pienempi yhtäjaksoisesti tammikuusta 2004. Joulukuussa 2008 työttömien määrän kasvu oli 540 ja vuoden 2009 tammikuussa 768. Työttömien kokonaismäärä kuluvan vuoden tammikuussa oli 8947. Avoimien työpaikkojen määrä laski vuodessa 1800:sta 1300:an. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrän kasvu alkoi jo lokakuussa 2008 ja tammikuussa 2009 nuorisotyöttömiä oli 368 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Muunkielisten työttömien määrä kasvoi vuodessa kaksi prosenttiyksikköä ja oli 2008 joulukuussa 1402. Myös pitkäaikaistyöttömien määrän lasku on hidastumassa.

Hallitus esitteli tammikuussa 2009 ns. kolmannen elvytyspaketin, jossa lisätalousarviolla suunnattaan elvyttäviä panostuksia eri puolille Suomea. Turun seutu ei ole saamassa esityksessä yhtään merkittävää korvamerkittyä investointia. Elvytyspaketissa hallitus päätti suunnata huomattavia lisäpanostuksia myös työllisyys- ja koulutuspolitiikkaan, jotka ovat myös Turun hyödynnettävissä. Elvytysohjelmassa hallitus esittää lisämäärärahoja mm. ammatillisen peruskoulutuksen uusiin aloituspaikkoihin (3 M€), ammatilliseen lisäkoulutukseen (4 M€), ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavaan aikuiskoulutukseen (3 M€), korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen aikuiskoulutukseen (1 M€), työvoimakoulutukseen ja starttirahaan (15 M€), työllistämis- ja koulutustoimiin lomautettujen muutosturvan laajennukseen (7 M€), Tekesin avustuksiin (12 M€), sekä julkiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan mm. korkeakouluille (12 M€).

Osaamis- ja elinkeinotoimi käynnisti marraskuussa 2008 valmistelun nopeasti heikkenevään taloustilanteeseen reagoimiseksi kuulemalla sektorin johtoryhmässä työvoimahallinnon ja toimialojen asiantuntijoita. Asiantuntijoiden keskeinen viesti oli nostaa ammatillisen koulutuksen volyymeja, lisätä täydennyskoulutuksen reagointivalmiutta sekä käynnistää hankkeita, joilla taantuman aikana voidaan kannustaa pk-yrityksiä nostamaan henkilöstön osaamistasoa ja teknologista valmiutta. Tämän pohjalta käynnistettiin sektorilla suhdannetilanteeseen soveltuvien koulutus- ja elinkeinopoliittisten toimenpiteiden suunnittelu. Lisäksi pyrittiin huomioimaan valtakunnalliset elvytystoimenpiteet ja niiden hyödyntäminen. Sektorin toimielimiä pyydettiin toimittamaan 9.2.2009 mennessä konkreettiset esitykset jaoteltuna kahteen luokkaan: 1) vuoden 2009 aikana käynnistettävät toimet heikkenevään suhdanteeseen ja työllisyystilanteeseen, sekä 2) vuosina 2011 - 2012 konkretisoituvat toimet, joilla vahvistetaan Turun kilpailukykyä laskusuhdanteen kääntyessä nousuun. Esityksiä saapui lähes 80, joista 2-3 vuoden päästä konkretisoituvat toimenpiteet siirrettiin huomioitavaksi uuden Turku sopimuksen osaamis- ja elinkeinopoliittisen ohjelman valmistelussa keväällä 2009.

Kuluvan vuoden aikana käynnistettävät toimet arvioitiin keskushallinnossa niiden kohderyhmän, käynnistysvalmiuden ja saatavilla olevan ulkoisen rahoituksen perusteella sekä tiivistettiin esityskelpoiseksi kokonaisuudeksi. Valittujen koulutustoimien erityisenä kohderyhmänä ovat väliinputoaja riskiryhmään kuuluvat nuoret, lomautetut sekä työttömyysuhan alaisena olevat pk-yritysten työntekijät. Koulutuksen ohella esitetään lisättäväksi nuorille uusia työssäoppimispaikkoja mm. kaupungin organisaatiossa, koska yritykset ovat voimakkaasti leikanneet opiskelijoiden työmahdollisuuksia. Tällä tavoin tutkintojen myöntämisen ehtona oleva pakollinen työssäoppiminen voitaisiin suorittaa ja ohjata kaupungin kannalta mahdollisimman tuottavaan toimintaan.

Yrityksille suunnatun koulutuksen painopisteenä on käynnistää toimia, joilla madalletaan yrittäjien kynnystä panostaa hiljaisina aikoina henkilöstön koulutukseen ja toimintojen kehittämiseen. Näiden toimien tavoitteena on lomautusten ja irtisanomisten sijasta panostaa yrityksen osaamistason nostamiseen tulevaisuutta silmällä pitäen YT-neuvotteluja käyvissä yrityksissä. Tämän ohella yrittäjyysmahdollisuuksien aktivointia tehostetaan. Yhteistyössä korkeakoulujen kanssa lisätään toimia, joilla varmistetaan hallituksen uusien tutkimus- ja kehittämismäärärahojen saaminen turkulaisille tutkimusryhmille. Lisäksi osaamis- ja elinkeinostrategian vastuiden mukaisesti tiivistetään yhteydenpitoa alueen avainyritysten johtoon sekä työmarkkinajärjestöihin.

Toimenpiteiden käynnistäminen edellyttää, että kaupunki on asiassa itse aloitteellinen ja varautuu talousarviossaan hankkeiden omarahoitukseen. Merkittävä osa esityksistä voidaan toteuttaa nykyisen budjetin puitteissa ja suuri osa esitetyistä nuoriso- ja aikuiskoulutuksista voidaan rahoittaa kokonaisuudessaan valtionosuuksilla, joita hallitus päätti lisätä elvytyspaketissaan. Nämä toimet edellyttävät kuitenkin riittävää opetushenkilöstöä, joka tulee huomioida Turun Ammatti-instituutin ja Turun Ammattikorkeakoulun henkilöstön tavoitetasoissa. Yrityksille suunnattujen toimenpiteiden rahoitus tullaan pääosin hakemaan TE-keskukselta, mutta Turun kaupungin on varauduttava hankkeiden kuntarahoitukseen, jonka taso vaihtelee normaalisti 20 - 40 % välillä. Toimenpiteet on valikoitu siten, että niiden toteuttaminen on kaupungin kannalta mahdollisimman kustannustehokasta ja ne hyödyntävät hallituksen kansallista elvytysrahoitusta.

Liite 1                                 Elvytysohjelman toimenpidetaulukko

Apulaiskaupunginjohtaja Tero Hirvilammi:

Ehdotus       Kaupunginhallitus päättää, että

- kaupunki varaa vuoden 2009 talousarvion tarkistuksessa 400.000 euroa kuluvan vuoden aikana käynnistyvien elvyttävien elinkeino- ja koulutuspoliittisten toimenpiteiden omarahoitukseen, joihin on saatavilla vähintään 50 % ulkopuolista rahoitusta. Etusijalla ovat tässä esityksessä listatut hankkeet ja mahdollisesti yritysneuvotteluissa myöhemmin esille nousevat akuutit toimenpiteet.

- kaupunginhallituksen hallintojaoston tulee huomioida Turun Ammatti-instituutin ja Turun Ammattikorkeakoulun esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset henkilötyövuosien tavoitetasoihin sekä määräaikaisen henkilökunnan palkkauksen mahdollistamisen, jotta toimenpiteiden toteutumisen edellyttämä opetushenkilökunnan palkkaus voidaan suorittaa. Mahdollisissa rekrytoinneissa tulee ensisijaisesti käyttää aina sisäistä hakua.

- Turun Ammatti-instituutin nuorisoasteen valtionosuuksilla katettava opiskelijamäärän lisäys 2009 tuodaan erillisenä asiana aiempien vuosien tapaan kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle opetusministeriön tehtyä lopullisen päätöksen uusista aloituspaikoista.

- esitetyt toimenpiteet merkitään tiedoksi ja niiden valmistelussa voidaan edetä merkittyjen vastuiden mukaisesti.