Vesiliikelaitos, hallintopäällikkö Juha Heininen ja ympäristönsuojelutoimisto, ympäristötoimenjohtaja Mikko Jokinen 11.3.2009:

Lounais-Suomen ympäristökeskus on 19.2.2009 antanut päätöksen 2875 lihasian sikalan perustamista koskevassa ympäristölupa-asiassa. Sikala sijaitsee Tarvasjoen kunnan Karhulan kylässä kiinteistöllä Mesilä 853-408-0002-0025.

Turun kaupungilla on vesioikeuden 26.3.1964 antamalla päätöksellä oikeus säännöstellä Paimionjokea turvatakseen raakaveden tarpeen. Vesilaitos on ennen lupapäätöksen antamista 11.11.2008 esittänyt Lounais-Suomen ympäristökeskukselle muistutuksen asiassa. Muistutuksessa todettiin muun muassa, että sikalan lannan levittäminen pelloille saattaa aiheuttaa riskin raakaveden laadulle, jonka vuoksi ympäristöluvassa ei tule mahdollistaa lannanlevitystä sellaisille pelloille, joista lanta saattaa levitä Paimionjokeen.

Ympäristökeskuksen 19.2.2009 antaman lupapäätöksen ehdoissa ei ole huomioitu muistutuksessa esitettyjä seikkoja veden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lupapäätös mahdollistaa sikalasta tulevan lietelannan (n. 5.750 m3) levittämisen sopimuspelloille, mutta peltojen sijaintia tai vesistön suojavyöhykkeitä ei ole lupapäätöksessä määritelty. Vesilaitoksen näkemyksen mukaan ympäristölupapäätös mahdollistaa lannan levityksen tavalla, mikä aiheuttaa riskin raakaveden laadulle, jonka vuoksi lupapäätöstä tulisi muuttaa siten, että siihen asetetaan tarpeelliset lannanlevitystä koskevat ehdot.

Ympäristölupapäätökseen haetaan valitusta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään 30 päivänä päätöksen antamispäivästä (19.2.2009), sitä päivää lukuun ottamatta.

Ehdotus Vaasan hallinto-oikeudelle tehtäväksi valitukseksi

Asia:

Valitus Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 19.2.2009 antamasta ympäristölupapäätöksestä (LOS-2008-Y-226-113)

Valittaja:

Turun kaupunki

Vaatimus:

Ympäristölupapäätöstä tulee muuttaa siten, että lupaehtoihin asetetaan riittävät lannan levittämistä koskevat lupaehdot, joilla ehkäistään vesistön pilaantumista. Lupaehdossa tulee velvoittaa toiminnanharjoittaja esittämään vuosittain Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi lannan levityssuunnitelma ennen levityksen aloittamista. Suunnitelman tulisi sisältää ainakin selvitykset lannan levitysalueiden sijainnista, lannanlevitysmenetelmistä ja vesistön suojavyöhykkeiden riittävyydestä sekä selvitys sijoituspeltojen omistajien tai haltijoiden kanssa tehdyistä sopimuksista. Lupaehdoissa tulee myös määritellä levityspeltojen vähimmäispinta-ala ja todeta, että vain ne pellot, joiden osalta suunnitelmaa noudatetaan, luetaan lupamääräyksen mukaiseen vähimmäispinta-alaan.

Perustelut:

Turun kaupungilla on Länsi-Suomen vesioikeuden 26.3.1964 antamalla päätöksellä oikeus säännöstellä Paimionjokea. Turun vesilaitos hoitaa säännöstelyä turvatakseen raakaveden tarpeen. Veden pumppaus Paimionjoesta tapahtuu Tarvasjoen Kättylän kylässä olevalla pumppaamolla, jolla vesi nostetaan vedenjakajan yli. Vettä pumpataan Halisten altaaseen silloin, kun Aurajoen oma virtaama ei riitä. Kuivimpina kuukausina Halisten altaan kaikki vesi on Paimionjoesta pumpattua. Vuonna 2008 oli syyskuun loppuun mennessä Paimionjoesta pumpattu 2,4 milj m3, mikä oli 20 % Halisten pintavesilaitoksen saman ajan tarpeesta. Paimionjoesta pumpatun raakaveden osuus oli 25 % vuonna 2006 ja 27 % vuonna 2007.

Paimionjoella on tärkeä merkitys Turun kaupungin raakavesilähteenä. Lietelannan pääsy Paimionjokeen on erityisen haitallista raakaveden laadun kannalta. Vedenkäsittelyssä ei pystytä poistamaan veteen päätyneitä typpiyhdisteitä ja niiden mukanaan tuomia haju- ja makuhaittoja.

Valituksenalaisessa ympäristölupapäätöksessä ei ole asetettu sellaisia ehtoja, joilla voitaisiin riittävästi ehkäistä lietelannan levittämisestä aiheutuvaa vesistön pilaantumisriskiä.

Lupapäätöksessä todetaan, että lannan levitys pelloille ei ole luvanvaraista toimintaa ja viitataan ympäristönsuojeluasetuksen 4 §:ään. Ympäristökeskuksen toteamus on osittain virheellinen, sillä ympäristönsuojeluasetuksen 4 §:n mukaan lannan hyödyntäminen maanparannusaineena ei ole sellaista jätteen laitos- tai ammattimaista hyödyntämistä tai käsittelyä, johon ympäristölupa olisi tarpeen ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin 4 kohdan perusteella. Muita ympäristönsuojelulain 28 tai 29 §:ssä säädettyjä lupaperusteita ympäristönsuojeluasetuksen 4 §:n poikkeus ei sen sijaan koske.

Lannan levittäminen voi siten itsenäisenä toimintanakin olla ympäristöluvan varaista muun ohella silloin, kun toiminnasta aiheutuu vesistön pilaantumista. Olennaisempaa kuin sen arviointi, onko lannan levitystoiminta itsenäisenä toimintona luvanvaraista on kuitenkin se, että lantaa ei levitetä pelloille hallitsemattomasti ja että ympäristöluvassa annetaan sitä koskien riittävät määräykset. Lounais-Suomen ympäristökeskuksella tulisi valvontaviranomaisena olla mahdollisuus puuttua pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan ja lupaehtojen tulee mahdollistaa se.

Luvan mukaan lannan levitys tapahtuu sopimuspelloille, jotka sijaitsevat etäällä varsinaisesta toiminnasta. Vaikka lannan levittämisen ei katsottaisi kuuluvan samaan toimintakokonaisuuteen sikalan kanssa, voidaan sikalan ympäristöluvassa antaa lannan levittämistä koskevia ehtoja. Tämän osalta voidaan viitata korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuun 30.6.2003 (KHO: 2003:40).

Ratkaisu annettiin vastaavanlaisesta tilanteesta, kuin nyt kyseessä olevassa tapauksessa. Sikalan lantaa levitettiin pelloille, jotka sijaitsevat etäällä sikalasta. KHO:n päätöksessä todetaan, että lannan levittäminen ei muodosta toimintakokonaisuutta sikalatoiminnan kanssa eikä sitä ole tarpeen sisällyttää luvanvaraisena osatoimintana sikalan ympäristölupaan. Luvan saajalle katsottiin kuitenkin voitavan ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla asettaa tarpeelliset määräykset jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä samoin kuin lain 45 §:n nojalla tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi. KHO:n päätöksen perusteella ympäristöluvassa voidaan antaa ehtoja myös lannan levityksen osalta.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa muun muassa merkittävää ympäristön pilaantumista tai vaaraa taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella.

Ympäristökeskuksen lupapäätöstä tulee muuttaa siten, että lupapäätökseen sisällytetään tarpeelliset ehdot sikalasta peräisin olevan lannan levityksestä mahdollisesti aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.

Oheismateriaali 1              Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös (LOS-2008-Y-226-113)

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen:

Ehdotus       Kaupunginhallitus päättää, että Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 19.2.2009 antamasta ympäristölupapäätöksestä (LOS-2008-Y-226-113) tehdään Vaasan hallinto-oikeudelle edellä olevan ehdotuksen mukainen valitus.