Talousjohtaja Ari Mäkinen ja talousarviopäällikkö Heikki Silpola 11.3.2008:

Talouden tilanne

Suomen talous on painunut jyrkkään taantumaan. Viennin väheneminen ja investointien heikkeneminen ovat johtaneet kansantalouden lamaan. Valtiovarainministeriö on helmikuun lopulla ennustanut kokonaistuotannon supistuvan tänä vuonna jopa 4,4 % ja ensivuonnakin yli prosentin. Kansainvälisen talouden näkymät ovat synkät eikä nopeasta paranemista ole merkkejä. Kansantuotteemme alentuminen ja työttömyyden lisääntyminen tulevat heikentämään kuntien tulopohjaa. Viimeisempien ennusteiden mukaan kuntien verotulot vähenisivät viime vuodesta 2,5 prosenttia. Tästä huolimatta kuntien menojen ennustetaan kasvavan keskimäärin 4,5-5 %.

Kaupungin talous

Turun kaupungin tilinpäätökset ovat olleet alijäämäisiä vuodesta 2005 lähtien. Taloustilanteen kääntyessä dramaattisesti huonompaan suuntaan kuntataloudessa, joudutaan Turussa toimimaan nopeasti. Meillä ei ole puskureita, joilla voitaisiin lieventää jyrkän laskun aiheuttamia ongelmia. Kaupungin verotulojen nopea lasku aiheuttaa jo entisestään alijäämäisen talousarvion syöksymisen syvälle. Talouden tasapainoa joudutaan korjaamaan nopeilla toimilla, jotta alijäämä ei pääsisi kasvamaan vuoden edetessä aivan kohtuuttomiin mittasuhteisiin. Tässä tilanteessa tuleekin erottaa selvästi pitkän tähtäimen tasapainottamistoimet ja lyhyen tähtäimen menojen hillintä toisistaan. Lyhyen tähtäimen menojen leikkaukset eivät saa vaarantaa pitkän tähtäimen kestävän tasapainon löytämistä.

Verotulojen ennustaminen

Kuntien vuoden 2009 verotuloja ennustettaessa ei osattu olettaa näin nopeaa ja syvää talouden taantumaa. Kunnissa on pääsääntöisesti ennustettu verotulot liian suuriksi vuonna 2009. Verotulojen ennustamisessa on pitäydytty pitkälti Kuntaliitolta ja verottajalta saatuihin ennusteisiin, näin myös Turussa. Taantuman kehittyessä myös Kuntaliitosta ja verottajalta saadut ennusteet ovat käyneet yhä hatarammiksi ja epävarmemmiksi. Suunta on ollut aivan selvä, kuntien verotulot vähenevät, mutta kuinka kauan ja kuinka paljon.

Viimeisempien ennusteiden perusteella Turun verotulot alittuisivat yhteensä 38 milj. euroa (kunnallisvero 12,7 milj. euroa ja yhteisövero 25,7 milj.) talousarvioon merkitystä. Verotulojen ennustamisessa on käytetty verottajan arvioita kunnallisveron ja yhteisöveron valtakunnallisesta määrästä vuonna 2009 sekä Kuntaliitolta saatua kuntakohtaista ennustekehikkoa. Vuoden 2009 tuloslaskelma oli alun pitäen alijäämäinen 10,8 milj. euroa, joten verotulojen alitus aiheuttaisi lähes 50 milj. euron alijäämän. Tämä vastaisi kahden veroprosentin korotuksen tuottoa kunnallisverossa. On aivan selvä, että näin suuri alijäämän uhka on pikaisesti yritettävä torjua. Tässä vaiheessa ei ole mahdollista löytää nopeita tuloja lisääviä toimia, joten jäljelle jäävät vain menojen leikkaukset. Vuoden kuluessa verottajalta saattaa tulla uusia ennusteita, mutta pelättävissä on, että ne ovat vielä huonompaan suuntaan.

Valtion toimet

Maan hallitukselta ei ole tulossa mitään merkittäviä toimenpiteitä kuntatalouden ahdingon helpottamiseksi. Työnantajien kansaneläkemaksun poistosta on sovittu osana työmarkkinajärjestöjen ”sosiaalitupoa”. Kela-maksua alennetaan 1.4.2009 alkaen 0,8 prosenttiyksikköä ja se poistetaan kokonaan 1.1.2010 alkaen. Turun talouteen toimenpide vaikuttaa vain noin 2,3 milj. euroa vuonna 2009 ja vuonna 2010 vaikutus on 6,0 milj. euroa. Maaliskuun kehysriihestä odotetaan yhteisöveron jako-osuuteen muutosta kuntien eduksi. Tämä saattaa tuoda hieman yhteisöverotuloja lisää, mutta sillä tuskin on merkittävää vaikutusta kokonaisuuden kannalta. Valtiosihteeri Raimo Sailaksen mukaan valtiolta ei ole tulossa enää lisää elvytystoimia. Näin ollen valtion toimesta ei Turun talousongelmia voida ratkaista.

Turun kaupungin reagointi tilanteeseen

Kaupungin toimenpiteet tässä taloustilanteessa jaetaan kahteen vaiheeseen sen mukaan ovatko toimet luonteeltaan nopeasti jarruttavia ja vaikutukseltaan lyhytkestoisia, kuten hankintojen siirtäminen vai pitkän tähtäimen tasapainoon tähtääviä.

Nopeasti vaikuttavana keinona käytetään määrärahojen vähentämistä antamalla säästötavoitteita virastoille ja laitoksille. Pitkän tähtäimen keinot taas ovat luonteeltaan sellaisia, että ne tulisivat joka tapauksessa tehtäviksi. Talouskriisi vain nopeuttaa niiden aikataulua. Pitkän tähtäimen keinoihin kuuluu mm. syksyllä talousarvion käsittelyn yhteydessä hyväksyttyjen talousohjelmatoimenpiteiden syventäminen ja nopeuttaminen. Nopeita säästöjä etsittäessä tulee kuitenkin kaiken aikaa turvata kestävämpien talousohjelmakeinojen toteuttaminen. Tämä on erityisen tärkeää uusissa liikelaitoksissa ja muissa yksiköissä, joissa juuri on otettu käyttöön uudenlaisia toimintamalleja.

Verotulojen alittumisen perusteella asetettu 38 miljoonan euron säästötavoite jaettiin virastoille ja laitoksille. Keskushallinnossa on suunniteltu lisäksi kaupunkitason keinovalikoimaa, jolla autetaan virastoja ja laitoksia säästötavoitteeseen pääsemisessä. Tähän valikoimaan kuuluvat mm. vahvat suositukset rekrytoinnin, matkustuksen ja koulutusten rajoittamisesta sekä hankintojen siirtäminen niiden osalta, joissa se on mahdollista. Lisäksi yhdessä pääluottamusmiesten kanssa pyritään löytämään henkilöstöön liittyviä vapaaehtoisia keinoja säästötavoitteen tukemiseksi.

Liitteenä 1 on taulukko, jossa on esitetty 38 miljoonan euron säästötavoite hallintokunnittain ja sektoreittain. Jako on tehty ulkoisten bruttomenojen suhteessa. Sosiaali- ja terveystoimesta on lisäksi vähennetty mm. sairaanhoitopiirin maksuosuus. Tämän alustavan jaon jälkeen hallintokunnilta kysyttiin kannanottoja säästötavoitteen toteutumisesta. Kannanotot saatiin 26.2.2009 mennessä. Osittain kannanottoihin ja lisäselvityksiin perustuen on muodostettu hallintokuntakohtainen määrärahan vähennysesitys. Vähennysesitykset ovat yhteensä 35,9 milj. euroa. Hallintokunnat aikovat kohdistaa vähennyksiä henkilöstömenoihin ja muihin menoihin. Liikelaitosten osalta vähennyksiä on kohdistettu enimmäkseen muihin menoihin. Henkilöstömenoihin kohdistuvan säästötavoitteen toteutumisessa on avain asemassa menestyksellinen sopiminen talkoovapaista, lomautuksista tai muista järjestelyistä eri osapuolten välillä. Oheismateriaaliin on koottu hallintokuntien tämän hetken kannanottoja vähennysten kohdistumisesta henkilöstöön ja vähennysten vaikutuksesta palvelutuotantoon. (Oheismateriaali on vielä valmistelussa, mutta se toimitetaan myöhemmin kaupunginhallituksen jäsenille)

Lisätalousarviossa tulee tehdä myös muutos rahoitusmenoihin. Korkojen laskun kautta voidaan rahoitusmenoja alentaa talousarviossa noin 4,5 miljoonaa euroa. Määrärahojen vähentämisen ja rahoitusmenojen muutoksen jälkeen saadaan talousarvion tuloslaskelmaan parannusta yhteensä noin 40 milj. euroa. Tällä parannuksella voidaan vastata verotulojen laskuun. Tämän vuoden talousarvio saatetaan näin alkuperäiseen alijäämätasoonsa eli noin 11 milj. euroon.

Määrärahojen vähentämistarve hallintokunnittain

Esitettävät talousarviomuutokset hallintokunnittain ovat seuraavat:

Kaupunginhallitus:

Peruspalvelulautakunta:

Liikuntalautakunta:

-Seniorikortin ikärajan lasku 70 vuodesta 65 vuoteen lykättävä

Nuorisolautakunta:

Kulttuurilautakunta:

-Museoiden ilmainen sisäänpääsy pyritään peruuttamaan

Opetuslautakunta:

Ammattiopetuslautakunta:

Ammattikorkeakoulun hallitus:

Joukkoliikennelautakunta:

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta:

Rakennuslautakunta:

Turun vesilaitos:

Satamaliikelaitos:

Kiinteistöliikelaitos:

Tilaliikelaitos:

Jätteenpolttoliikelaitos:

Kunnallistekniikkaliikelaitos:

Viherliikelaitos:

Talotoimiliikelaitos:

Kiinteistöpalveluliikelaitos:

Kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen lauta- ja johtokuntien tulee tehdä tarkemmat käyttösuunnitelmamuutokset siitä, miten kaupunginvaltuuston päättämään uuteen talousarviotavoitteeseen päästään. Tilanteen kehittymistä pitkin vuotta seurataan kuukausiraportoinnin yhteydessä. Määrärahojen vähentämisen kohdistaminen oikein tilaajahallintokunnille ja tuottajille ei ole helppoa, sillä tuottajahallintokunnan on vaikea tehdä leikkauksia niin, ettei se samalla leikkaisi palveluista saatavaa tulopohjaa. Toisaalta tilaajalta leikattavat määrärahat saattavat vaikuttaa tuottajilta ostettavien sisäisten palveluiden määrää. Nyt tuottajille kohdennetut tavoitteen muutokset saattavat käytännössä näkyä tilaajan puolella säästöinä.

Taloussuunnitelmavuosien 2010 – 2011 muuttaminen

Lisätalousarvio eli hallintokuntien määrärahojen alentaminen aiheuttaa myös muutostarpeen koko taloussuunnitelmaan. Taloussuunnitelmaa tulee korjata myös siksi, että verotuloennusteet tulevilta vuosilta 2010 ja 2011 ovat aivan liian optimistiset talousnäkymiin nähden. Laman syvyys ja väistämätön pitkittyminen tulee huomioida verotulokertymien ennustamisessa tuleville vuosille. Toisaalta korkomenojen ennustetaan pysyvän lähivuosina melko alhaalla.

Vuoden 2010 taloussuunnitelman korjaaminen on aiheellista myös siksi, että ensivuoden talousarvion valmistelemiseksi tarvitaan aivan uusi pohja hallintokunnille. Taloussuunnitelmaa korjattaessa lähtöoletuksina on että:

-vuoden 2010 palkkaratkaisu on hyvin maltillinen talouden nykytilan huomioiva

-verotulot eivät vuonna 2010 kasva

-korkotaso pysyy alhaisena

-valtionosuudet jatkavat tasaista kasvuaan

-hallintokuntien käyttömenot eivät kasva

-tuloslaskelman vuosikate vastaa poistoja

Vuoden 2009 osalta kela-maksun osittainen alennus on hallintokuntien käytettävissä yhtenä säästötoimena. Vuoden 2010 taloussuunnitelmaluvuista on poistettu hallintokuntien määrärahoista kela-maksun poisto täysimääräisenä. Koko kaupunkitasolla kela-maksun poiston on arvioitu olevan 6,0 milj. euroa vuonna 2010.

Investointimäärärahoihin ei esitetä tässä lisätalousarvioesityksessä muutoksia, koska investointien toteuttamisella pyritään pitämään yllä työllisyyttä. Jotkut hallintokunnat ovat esittäneet kuitenkin pieniä säästöjä käyttöomaisuushankinnoissa.

Työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoimintalain mukaisesti taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantavaa osa-aikaistamista, lomauttamista tai irtisanomista koskevat asiat on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä ennen kuin kunnanhallitus tekee valtuustolle lopullisen talousarvioehdotuksen. Tällainen menettely on merkitty käytäväksi 13.3.2009. Koska talousarvion muuttaminen saattaa johtaa lomautuksiin, tulee kaupunginhallituksen merkitä tiedoksi, että neuvotteluja pääsopijajärjestöjen kanssa käydään yhteistoimintamenettelyn mukaisesti ja valmistaudutaan mahdollisesti myös lomauttamaan henkilöstöä.

Kaupunginhallitus päättää palauttaa lisätalousarvioesityksen uudelleen valmisteltavaksi tilaaja- ja tuottajaliikelaitosten osalta. Palautuksen perusteena on neuvottelujen käyminen tilaaja- ja tuottajaliikelaitoksille esitettyjen uusien tulostavoitteiden kohdentamisesta laitoksittain.

Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle muiden hallintokuntien uusien meno- ja tuloarvioiden hyväksymistä liitteen 2 mukaisesti.

Lisäksi kaupunginhallitus hyväksyy taloussuunnitelmaan vuosille 2009 - 2011 tehdyt muutokset sekä muutosten perusteella laaditun uuden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman.