Ympäristöterveydenhuolto, va. johtava hygieenikko Esko Salonen 9.5.2008:

Eläinlääkintähuoltolain (685/1990 § 8) mukaan ”kunnan on huolehdittava peruseläinlääkäripalvelujen järjestämisestä hyötyeläinten terveyden ja sairauksien hoitamiseksi sekä sellaisten eläinlääkäripalvelujen järjestämisestä, jotka on katsottava tarpeellisiksi muiden kotieläinten sairauksien hoitamiseksi tai tavanomaisten terveydenhoitopalvelujen antamiseksi”. Tämän on tulkittu tarkoittavan peruseläinlääkäripalvelujen tarjoamista myös muille kuin hyötyeläimille ja myös virka-ajan ulkopuolella eli eläinlääkäripäivystystä. Saman lain 12 §:n mukaan ”kunnan on järjestettävä 8 §:n 1 kohdassa tarkoitettua toimintaa varten tarpeelliseksi katsottavat toimitilat ja toimintavälineet”. Toimintavälineitä pieneläinklinikalla ei ole Turussa ollut.

Uudessa nyt lausuntokierroksella olevassa esityksessä eläinlääkintähuoltolaiksi kunnan on järjestettävä peruseläinlääkäripalvelut kaikille kotieläimille ja huolehdittava kiireellisestä eläinlääkäriavun järjestämisestä kaikkina vuorokauden aikoina. Kunnan on järjestettävä päivystys kiireellistä eläinlääkäriapua varten yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa. Lakiehdotuksessa on virka-ajan ulkopuolisen eläinlääkäripäivystyksen järjestämisvelvoite määritetty tarkasti. Päivystysalueena olisi maakunta, jossa on yksi tai useita päivystyspaikkoja. Päivystyksen kustannuksiin ottaisivat osaa kaikki alueen kunnat.

Hankesuunnitelman laadinnassa ovat terveystoimesta olleet mukana kaupungineläinlääkärit Liisa Palmu ja Jaakko Rasi sekä eläinsuojeluvalvoja Heidi Leyser. Heidän asiantuntemustaan on käytetty runsaasti hyväksi. Hankesuunnitelmassa on tutkittu yhteensä 8 eri vaihtoehtoa sijoituspaikaksi. Näistä parhaita ovat olleet Lausteen koulun tontti, Turun eläinsuojeluyhdistyksen omistama Luikkio Naantalissa ja Paimalan koulun tontti sekä myös eläinhoitolan nykyinen tontti. Lausteen koulun tontin suurehkot korkeuserot vaikeuttavat pohjatöitä ja sen kaavallinen valmius on huonompi. Eläinsuojeluyhdistyksen omistama tontti on huonojen liikenneyhteyksien vuoksi vaikeasti saavutettavissa. Eläinhoitolan nykyinen tontti Impivaaran alueella halutaan ulkoilu- ja virkistyskäyttöön. Paimalan koulun tontti on ollut paras vaihtoehto rakentamisen ja liikenneyhteyksien kannalta.

Hankkeen toteuttaminen ei ole sidoksissa Paimalan koulun jatkamiseen tai lakkauttamiseen. Koulurakennukseen ei hankkeen toteuttamisen yhteydessä tarvitse koskea. Klinikka- ja eläinhoitolahanke ei haittaa koulun toimintaa paitsi mahdollisesti rakentamisen aikana.

Pieneläinklinikka nykyisessä paikassaan kellarissa Rauhankadulla ei vastaa hyväksyttäviä työtiloja. Eläinhoitolan nykyinen rakennus on laho ja huonokuntoinen ja alun perinkin tarkoitukseensa huonosti sopiva. Varsinkin märkätilojen sijoittaminen rakennukseen ei ole ollut sopivaa. Eläinhoitolan sijoittaminen uuteen tilaan on kiireellisin. Eläinhoitolan ja pieneläinklinikan sijoittaminen toistensa läheisyyteen tuo mukanaan synergiaetuja eläinhoitolassa tarvittavan eläinlääkäriavun vuoksi. Samasta syystä luonnosta löydettyjen eläinten hoitopaikan tulisi olla lähellä klinikkaa. Kupittaan puiston linnuilla ei myöskään ole sopivaa talvisäilytyspaikkaa. Kaikki nämä sijoitetaan hankesuunnitelmassa samalle alueelle eri rakennuksiin. Hankesuunnitelman yhteydessä on puhuttu ”eläinten hyvinvointikeskuksesta”. Erillisten rakennusten tarpeellisuutta ja osastojakoja on perusteltu varsinkin löytöeläinten tautistatuksella, jota ei tunneta. Tilat on nyt suunniteltu asianmukaisen kokoisiksi. Nykyiset toimitilat ovat tulleet tiensä päähän eivätkä ne ole tarkoituksenmukaisesti korjattavissa.

Eläinhoitola ja luonnonvaraisille eläimille tarkoitetut tilat vastaavat nykyisen laajuista toimintaa. Pieneläinklinikalle on varattu neljä eläinlääkärin vastaanottohuonetta, jotta ilta- ja viikonloppupäivystys olisi mahdollista toteuttaa klinikalla. Muut tilat kuten leikkaustilat, rtg ja laboratorio ovat yhteisiä. Pieneläinpäivystys on tällä hetkellä toteutettu ostopalveluna ja tätä käytäntöä on tarkoitus jatkaa myös tulevaisuudessa jos ostopalvelua suinkin on saatavissa. Varsinkin ilta- ja yöpäivystys on ollut vaikea järjestää tekijöiden puutteen vuoksi. Hankesuunnitelmassa on päivystäjille varattu omat huonetilansa. Riippumatta siitä, tehdäänkö päivystys ostopalveluna tai kaupungin omana työnä, päivystystyö joka tapauksessa tapahtuu pääasiassa kaupungin vastaanottotiloissa. Iltapäivystyksen tapahtuessa kahden eläinlääkärin vuoropäivin kumpikin tarvitsee oman vastaanottohuoneensa. Suuri osa välineistä ja varsinkin lääkkeet tulevat klinikalla edelleen olemaan eläinlääkärin omistamia. Nyt eläinlääkäri kantaa päivystykseen tullessaan 3-4 suurta laukkua tavaraa mukanaan. Iltapäivystäjien lisäksi tarvitaan huone viikonloppupäivystäjälle, joka nyt on saatu viikonloppu kerrallaan ilman pidempää sopimusta. Työskentely-ympäristö vaikuttaa olennaisesti eläinlääkärityövoiman saatavuuteen. Oma vastaanottohuone on houkutin iltapäivystäjälle ja antaa mahdollisuuden päivystäjälle tehdä halutessaan myös päivävastaanottoa. Vastaanottohuonetta voidaan myydä ostopalvelun tarjoajalle. Vakinaisen klinikkaeläinlääkärin tiloissa toimiminen on aiheuttanut lääkkeissä ja kulutustavaroissa runsastakin hävikkiä. Hävikki ei varmaan ole tahallista vaan aiheutuu päivystyksen kiireestä, jolloin tavaran lainaamisesta ei heti tehdä merkintää ja asia unohtuu. Hävikin selvittäminen on jälkikäteen mahdotonta.

Arki-iltapäivystys klo 20.00 - 8.00 on tarkoittanut vuodessa noin 2.500 työtuntia ja viikonloppupäivystys pe 16.00 - ma 7.00 noin 3.400 työtuntia. Päivystys tarkoittaa eläinlääkärityövoimana 3,5 henkilötyövuotta. Nykyisessä tilassa päivystykset mukaan lukien on työskennellyt 9 eläinlääkäriä ja 7 pieneläinhoitajaa vuorollaan.

Kaupungin järjestämien klinikkatilojen ja -laitteiden käyttöönoton yhteydessä on syytä ottaa käyttöön klinikka maksu, jonka suuruus voi olla tämän hetken tasossa 12 €. Tämä lisäisi klinikan tuottoja kaupungille vuoden 2007 potilasmäärällä 56.000 €. Kahden eläinlääkärin lisäys päivystyksen vuoksi ja pieneläinhoitajan palkkaaminen lisäisivät palkkakuluja 91.000 € /a. Netto menolisäys olisi siis 35.000 € /a, mikäli ostopalveluja ei saada toteutumaan. Toisaalta tätä menolisäystä vähentää lisääntyvästä potilasmäärästä saatava klinikkamaksujen lisäys. Eläinlääkärithän tekisivät myös päivätyötä päivystyksen lisäksi.

Hankesuunnitelmassa on hyötyalaa pieneläinklinikalle 444 m² ( nyt käytössä 361 m²), eläinhoitolalle 296 m² (141 m²), luonnonvaraisille eläimille 215 m² ja lintulalle124,5 m² sekä asunto 80 m² (91 m², hoitolakäytössä).

Hankkeen rakennuskustannusarvio kokonaisuudessaan on 3 642 000 €. Tilojen kalustaminen ja välineet on arvioitu maksavan 180.000 €, joka kustannus koituu terveystoimelle. Kaupunginvaltuuston päätös 2,3 M €:n varauksesta 2009 talousarvioon perustuu vuoden 2004 hintatasoon. Sen jälkeen suunnitelmaan on lisätty erillinen lintula Kupittaan puistolintujen talvisäilytykseen (125m²) ja erillinen luonnonvaraisten eläinten talo (215 m²).Perustamiskustannuksiin Turun Eläinsuojeluyhdistys ry. on luvannut tulla mukaan 500.000 €:lla, mutta ei osallistu käyttökustannuksiin. Tämä summa kohdistuisi luonnonvaraisten eläinten taloon.

Rakennusten ylläpitokustannukset ovat pääomavuokra 210 000 €/a ja ylläpitovuokra 77 000 €/a eli yhteensä 287 000 €/a. Tästä summasta lintulan vuokra 25 000 €/a kuuluu viherlaitokselle. Nyt klinikan vuosivuokra on ollut 18 480 € ja eläinhoitolan 15 780 € eli yhteensä 34 260 €.

Liite 1                                  Hankesuunnitelma

Ympäristöterveydenhuolto, va johtava hygieenikko Esko Salonen 9.5.2008:

EhdotusTerveyslautakunta toteaa pieneläinklinikan ja eläinhoitolan sijoittamisen uusiin tiloihin välttämättömäksi, hyväksyy omalta osaltaan hankesuunnitelman ja päättää lähettää hankesuunnitelmasta yllä olevan lausunnon tilalaitokselle.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

PäätösAsia pantiin pöydälle Harjanteen ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 4.6.2008 § 395

PäätösAsia pantiin pöydälle Kujasen Elfvingin kannattamana tekemästä ehdotuksesta.

Pöydältä 11.6.2008 § 417

PäätösAsia pantiin pöydälle yksimielisesti Laihisen Nylundin kannattamana tekemästä ehdotuksesta.

Lisäksi lautakunta edellytti, että suunnitelmasta hankitaan asian pöydälläoloaikana Anivet Oy:ltä ja Hippos ry:ltä lausunnot.

Pöydältä 18.6.2008 § 452

PäätösAsia pantiin yksimielisesti Harjanteen ehdotuksesta pöydälle kahdeksi viikoksi Anivet Oy:n ja Hippos ry:n lausuntoja odottamaan.

Asian esitteli va. tilalaitoksen johtaja Tiina Aaltonen.

Pöydältä 13.8.2008 § 482

Oheismateriaali 5Eläinklinikka Anivet 18.8.2008

Oheismateriaali 6Turun Hippos ry 18.8.2008

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Terveysvirasto, ympäristöterveydenhuollon tulosaluejohtaja Esko Salonen, talouspäällikkö Päivi Sannola, vs. hallintoylihoitaja Taina Soini 10.12.2008:

Eläinten hyvinvointikeskuksen hankesuunnitelma on valmistunut 15.4.2008, ja Tilalaitoksen mukaan hankkeen kustannusarvio on 3,642 miljoonaa euroa hyötypinta-alan ollessa 1159 m². Ympäristöterveydenhuoltoa on pyydetty vielä tarkentamaan toiminnallisia perusteluja ja niihin perustuvaa tilatarveselvitystä.

Hankesuunnitelma sisältää eläinklinikan, eläinhoitolan, eläinsuojeluvalvojan asunnon, luonnonvaraisten eläinten talon ja lintulan tilat. Turun Eläinsuojeluyhdistys on luvannut luonnonvaraisten eläinten talon rakentamiskustannuksiin 500 000 €, mutta yhdistys ei enää osallistu hoitokustannuksiin. Lintula tarkoittaa viheryksikön puistolintujen talvisäilytyspaikkaa. Hankesuunnitelman tilantarve perustuu nykyisen tasoiseen toimintaan ja varautumiseen eläinlääkäripäivystyksen asiakasmäärän kasvuun.

Hankkeen pienentämiseksi on toiminnan ja tilatarpeen vertailussa päädytty esittämään vähennystä sisätilojen hyötyalasta yhteensä 260,5 m² ja vähennystä ulkotiloihin 46 m². Em. vähennysten jälkeen hankkeen kustannusarvio on tilalaitoksen laskelman mukaan 2,970 miljoonaa euroa. Säästöä kustannuksissa tuo myös kaikkien sisätilojen sijoitus saman katon alle, arviota kustannussäästöstä ei ole. Klinikan tilojen pienentämisellä sitoudutaan nykyisen muotoiseen toimintamalliin eli tilaratkaisu mahdollistaa kahden eläinlääkärin samanaikaiseen vastaanottoon klinikalla.

Liite 1Tarkennettu Eläinten hyvinvointikeskuksen tilatarveselvitys

Terveysvirasto, vs. hallintoylihoitaja Taina Soini 10.12.2008:

EhdotusTerveyslautakunta päättää hyväksyä omalta osaltaan liitteessä 1 esitetyn Eläinten hyvinvointikeskuksen tilatarveselvityksen tarkennuksen ja lähettää sen edelleen Tilalaitokselle toimenpiteitä varten.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä 25.2.2009:

Hankesuunnittelu ja aiemmat päätökset

Terveyslautakunta on hyväksynyt eläinten hyvinvointikeskuksen hankesuunnitelman 21.5.2008 § 102 ja tarkentanut sitä 17.12.2008 § 234.

Alkuperäisen hankesuunnitelman mukaan hankkeen kokonaiskustannusarvio oli 3.642 milj. euroa ja hyötypinta-ala 1159 m2. Terveyslautakunta on tarkentanut hankesuunnitelmaansa tekemällä sisätilojen hyötyalasta 260,5 m2 ja ulkotiloista 46 m2 vähennyksen. Terveysviraston esityksen mukaan kustannusarvio on vähennyksen jälkeen 2.970 milj. euroa. Toiminnallisia muutoksia terveystoimi ei ole esitykseensä sisällyttänyt.

Eläinten hyvinvointikeskusta varten kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2009 talousarvioon eläinhoitolaa ja pieneläinklinikkaa varten 2 milj. euron määrärahan. Lisäksi on todettava, että aiemmista selvityksistä käy ilmi, että Turun Eläinsuojeluyhdistys ry on luvannut tulla mukaan 500.000 eurolla perustamiskustannuksiin, mutta se ei ole luvannut osallistua käyttökustannuksiin.

Terveyslautakunnan esitys eläinhoitolaksi muodostuu seuraavista osista: eläinklinikka, eläinhoitola, eläinsuojeluvalvojan asunto, luonnonvaraisten eläinten talo ja lintula, joka on tarkoitettu puistolintujen talvisäilytyspaikaksi. Suunnitelmassa on varauduttu eläinhoitolan ja luonnonvaraisten eläinten hoidon tarpeen kasvamiseen. Henkilöstön osalta ei suunnitelma sisällä tässä vaiheessa muutosesityksiä.

Kunnan järjestämisvastuu voimassa olevan ja uuden eläinlääkintähuoltolain mukaan

Kunnan velvoitteet pohjautuvat pääosin eläinlääkintähuoltolakiin ja eläinsuojelulakiin.

Voimassa olevan eläinhuoltolain mukaan kunnan on järjestettävä peruseläinlääkäripalvelut hyötyeläimiä varten. Muiden kotieläinten kuin hyötyeläinten sairauksien ja terveyden hoitamiseksi kunnan on järjestettävä tarpeelliseksi katsottavat eläinlääkäripalvelut. Kunta voi järjestää lain mukaiset eläinlääkäripalvelut itse tai ostamalla palveluja yksityisiltä palveluiden tuottajilta. Yksityinen palveluntuottaja ei voi kuitenkaan huolehtia säädetyistä valvontatehtävistä.

Parhaillaan ollaan uusimassa eläinlääkintähuoltolakia kokonaisuudessaan. Uudessa eläinlääkintähuoltolaissa säädettäisiin kunnan velvollisuudesta järjestää peruseläinlääkäripalveluja ja kiireellistä eläinlääkäriapua, kuntien yhteistoiminnasta eläinlääkintähuollossa ja muussa ympäristöterveydenhuollossa ja eläinlääkintähuollon suunnitteluvelvoitteesta.

Ehdotuksen mukaan kunta olisi edelleen vastuussa eläinlääkäripalveluiden järjestämisestä alueellaan. Kunnan olisi ehdotuksen mukaan järjestettävä hyötyeläimille arkipäivinä virka-aikaan peruseläinlääkäripalvelut. Muille kotieläimille kuin hyötyeläimille peruseläinlääkäripalvelut olisi järjestettävä silloin, kun niitä ei ole muutoin yhteistoiminta-alueella saatavilla. Eläintauti- ja eläinsuojeluvalvonta eivät ehdotuksen mukaan edelleenkään kuuluisi kunnan tehtäviin, vaan säilyisivät valtion tehtävinä.

Ehdotuksen mukaan pienikokoisia ja suurikokoisia eläimiä varten tulee lähtökohtaisesti perustaa erilliset päivystysjärjestelmät ja lisäksi kunta voi nykyiseen tapaan järjestää laissa säädetyt eläinlääkärin palvelut myös ostamalla ne yksityisiltä eläinlääkäripalvelujen tuottajilta. Lain perusteluiden mukaan kunnan järjestämisvelvollisuus koskee pieneläinten osalta niitä palveluita, joita yksityiset eläinlääkäriasemat eivät tuota.

Edellä kuvatun luonnoksen hallituksen esitykseksi eläinhuoltolaiksi mukaan eläinlääkäri ja

-huoltopalvelut voidaan jakaa hyötyeläinten peruseläinlääkäripalveluihin ja pieneläinten klinikkapalveluihin, erityisesti päivystyspalveluihin.

Eläinsuojelulain § 15 mukaan kunnan on huolehdittava alueellaan irrallaan tavattujen ja talteenotettujen koirien ja kissojen sekä muiden vastaavien pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten tilapäisen hoidon järjestämisestä. Talteenotettua eläintä on säilytettävä vähintään 15 päivän ajan, minkä jälkeen kunnalla on oikeus myydä, muutoin luovuttaa tai lopettaa eläin. Eläinsuojelulain 14 § mukaan sairasta, vahingoittunutta tai muutoin avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä on pyrittävä auttamaan. Jos eläin on kuitenkin sellaisessa tilassa, että sen hengissä pitäminen on ilmeistä julmuutta sitä kohtaan, eläin on lopetettava tai on huolehdittava siitä, että se lopetetaan

Turun kaupungin järjestämät palvelut nykyään

Turun kaupunki ylläpitää pieneläinklinikkaa osoitteessa Rauhankatu 14. Pieneläinklinikkaan liittyvät järjestelyt perustuvat eläinlääkintähuoltolain velvoitteisiin. Hyötyeläinten osalta todettakoon, että Turku on hoitanut lakiin perustuvan järjestämisvelvollisuuden ostamalla peruseläinlääkäripalvelut Liedolta. Uuden sopimuksen terveyslautakunta on merkinnyt tiedokseen päätöksellään 3.12.2008 § 218. Samalla sopimuksella Liedon kanssa Turku on sitoutunut myymään pienten lemmikkieläinten eläinlääkäripäivystyspalvelut Raisiolle ja Liedolle.

Turun kaupunki ylläpitää eläinhoitolaa, jonka ylläpito perustuu eläinsuojeluin 14 ja 15 §:n mukaisten velvoitteiden hoitamiseen. Eläinhoitolaan kuuluu myös luonnonvaraisten eläinten talo ja lintula, joka on tarkoitettu puistolintujen talvisäilytyspaikaksi.

Johtopäätökset

Tulossa olevan lainsäädäntömuutoksen lisäksi toimintaympäristössä on tapahtunut muutoksia mm. siten, että Turussa ja sen lähiympäristössä toimii tällä hetkellä lukuisia yksityisiä eläinlääkäriasemia, joilta kilpailutuksen kautta voitaisiin jatkossa ostaa tarvittavat pieneläinlääkäripalvelut.

Hyötyeläinten suhteen Turku on jo aiemmin tehdyllä sopimuksella Liedon kunnan kanssa hoitanut velvoitteensa. Näin ollen eläinlääkintähuoltolain velvoitteet voitaisiin hoitaa ilman oman yksikön perustamista. Vastaavantyyppinen ratkaisu on esimerkiksi tehty Tampereella, joka on myös jo tehnyt eläinten terveys- ja hyvinvointisuunnitelman. Tässä yhteydessä tulisi myös arvioida tarvittavien eläinlääkärien määrä ja tehtävät uudelleen.

Eläinhoitolan osalta voidaan todeta, ettei kunnalla ole lakisääteistä velvoitetta ylläpitää ko. eläinhoitolaa, mutta että toisaalta Turku on tehnyt uraauurtavaa työtä eläinsuojelun alalla. Nykyinen eläinhoitola toimii hyvin huonokuntoisissa tiloissa. Eläinhoitolan tilat vaativat pikaista uusimista/korvaamista muilla tiloilla. Tämän hankeosan osalta tulisi ryhtyä kiireellisiin toimenpiteisiin korvaavien tilojen/ratkaisujen löytämiseksi.

Edellä olevan perusteella totean, ettei eläinten hyvinvointikeskus -hanketta tulisi viedä eteenpäin terveyslautakunnan esittämällä tavalla, vaan asia tulisi palauttaa peruspalvelulautakunnalle siten ohjeistettuna, että pieneläinten päivystyspalvelut tulee hankkia kilpailuttamalla yksityisiltä palveluntuottajilta. Hyötyeläinten peruseläinlääkäripalvelut on jo hoidettu terveyslautakunnan 3.12.2008 tekemän päätöksen perusteella. Valmistelussa tulee huomioida eläinhoitolan korvaavien tilojen/ratkaisujen suunnittelu siten, että asian ratkaisu sisältää myös puistolintujen talvisäilytyksen. Samassa yhteydessä tulee selvittää kaupungin järjestämisvastuun edellyttämä eläinlääkärien lukumäärä ja tehtävät.

Lisäksi kaupunginhallituksen päätöksestä tulee ilmoittaa tilalaitokselle, että se keskeyttää nykyisen hankesuunnitelman mukaisen valmistelutyön.

Apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä:

EhdotusKaupunginhallitus päättää palauttaa peruspalvelulautakunnalle terveyslautakunnan 21.5.2008 § 102 ja 17.12.2008 § 234 tekemät esitykset eläinten hyvinvointikeskuksen hankesuunnitelmasta toteutettavaksi edellä olevan ohjeistuksen mukaisesti ja päättää ilmoittaa tilalaitokselle tekemästään päätöksestä.

PäätösAsia pantiin pöydälle Sarlundin Lundahnin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.