Va johtava hygieenikko Esko Salonen 24.10.2008:

RMR Oy Merirakenne korjaustelakka sijaitsee Pansiossa Pansiontie 48-52. Se on keskellä laajaa teollisuusaluetta ja toiminut alueella jo pitkään. Ympäristöhaittoja tuottavat ilmaan, maahan ja veteen puhallushiekka, puhalluksessa irtoava maali ja ruiskumaalauksen maali sekä maalauksessa haihtuvat liuottimet.

Korjaustelakan lähellä ei ole sellaisia häiriytyviä kohteita, joille toiminnasta aiheutuisi merkittävää terveydellistä haittaa.

Palotarkastusinsinööri Frans Schaper 30.10.2008:

Lounais-Suomen Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa, RMR Oy Merirakenne, TURKU, LOS-2006-Y-1168-111 ympäristölupahakemuksesta.

Varsinais-Suomen pelastuslaitos ilmoittaa pyydettynä lausuntonaan ettei sillä ole huomauttamista ympäristölupahakemukseen.

Lausunnossa huomioidut lait, asetukset ja päätökset:

Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 59/1999.

Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005.

Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös palavista nesteistä 313/1985.

Pelastuslaki 468/2003 ja valtioneuvoston asetus 787/2003.

Ympäristönsuojelutoimisto 2.2.2009 / Helena Pakkala

ASIA

Lounais-Suomen ympäristökeskus on pyytänyt Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunnan lausuntoa RMR Oy Merirakenteen ympäristölupahakemuksesta. Hakemus koskee alusten telakointia ja korjausta, erityisesti suihkupuhdistusta ja ruiskumaalausta Pansiossa, osoitteessa Pansiontie 48 – 52 ns. entisen Laten telakka-alueella.

Tarkastus telakalle tehtiin 17. marraskuuta 2008 yhdessä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Hakemuksen täydennykset on toimitettu ympäristönsuojelutoimistoon 13.1.2009.

TOIMINNAN KUVAUS

Telakalla tehdään korjaustöitä, kuten metallilevyhitsausta sekä pintakäsitellään alusten pohjia hiekkapuhaltamalla ja maalaamalla. Vetotelakka, jonka päälle alukset uitetaan ja nostetaan kuiville vetotelakan vaunulla, sijaitsee teollisuusalueen eteläreunalla, aivan rannassa. Korjattavien alusten määrä on yli 20 kpl vuodessa. Yhteensä telakalla käsitellään vuodessa 30 – 40 alusta, joista noin 25 suihkupuhdistetaan ja maalataan. Pääosa aluksista on Tielaitoksen losseja ja Merenkulkulaitoksen yhteysaluksia. Käytössä on noin 4.000 m² hallitilaa, 5.000 m² kenttätilaa ja 200 m laituria, jotka on vuokrattu Turun kaupungilta. Työntekijöitä on 18 henkilöä.

Painekompressorin avulla suoritettavaa hiekkapuhallusta ja korkeapainesuihkumaalausta voidaan tehdä ainoastaan sateettomana aikana. Toiminta tapahtuu pääasiassa kesäaikana. Hiekkapuhallusta tehdään yleensä arkipäivisin klo 7 – 19 ja tarvittaessa muuna aikana. Maalausta voidaan suorittaa myös lauantaisin ja pyhäpäivisin klo 7 – 22.

Hiekkapuhallettavat ja maalattavat alukset nostetaan maan päällä olevalle kiskoilla kulkevalle vetotelakalle. Noin 5 – 10 % hiekkapuhalluksesta ja maalauksesta tehdään sisähallissa. Ulkona tehtävään puhallukseen käytetään karkean hiekan ja nikkelikuonan sekoitusta, sisähallissa luonnonhiekkaa. Puhallushiekka varastoidaan umpinaisissa terässiiloissa, joita on vetotelakan, laiturin ja hallin vieressä. Puhallushiekan käyttömäärä on n. 100 t/a. Esimerkiksi 44 tonnin lossin puhdistamiseen käytetään noin kaksi tonnia hiekkaseosta.

Ulkona tapahtuvan hiekkapuhalluksen ajaksi telakalla olevan aluksen ympärille asennetaan kevytpeiteseinät estämään puhallushiekan ja maalipölyn leviämistä ympäristöön. Jokaisen telakoinnin jälkeen telakka puhdistetaan rautaromusta ja muista jätteistä. Maahan laskeutunut hiekkapuhallusjäte kaavitaan ja varastoidaan hiekkapuhallushalliin. Hiekkapuhalluksen jälkeen alus maalataan.

Suurin osa puhalluksella poistettavista maaleista on epoksi- ja uretaanimaaleja, vanhemmissa aluksissa myös lyijymaaleja.

Hiekkapuhallettu pinta ruiskumaalataan saman tien, koska pinnan maalaus ei onnistu hapettumisen takia enää seuraavana päivänä ilman uutta hiekkapuhallusta. Kesäaikana liuotinpohjaisia maaleja käytetään noin 600 litraa kuukaudessa ja talvella noin 100 litraa kuukaudessa. Käytetyt maalit ovat epoksi-, alkydi-, antifouling- ja akryylipolyuretaanimaaleja. Ruiskujen pesuun käytetään ksyleeniä noin 600 l/a, joka haihtuu ilmaan tai käytetään maalin ohentamiseen seuraavissa maalauksissa.

Alusten ylösnoston yhteydessä tehdään tarvittavat metallityöt, kuten runkolevyjen vaihtoja ja hitsaustöitä. Käytettävät kaasut ovat asetyleeni, happi ja suojakaasu sekä nestekaasu (n. 10 pulloa happea ja 5 pulloa asetyleeniä/kk). Korjattavista aluksista vaihdetaan yleensä moottoriöljyt. Vanha öljy pumpataan laiturialueella olevaan 6 m³:n siirrettävään säiliöön. Uusi moottoriöljy pumpataan alukseen 200 litran tynnyristä, joita säilytetään lukittavassa hallissa. Tarvittaessa alusten polttoöljysäiliö voidaan tilapäisesti tyhjentää korjaustöiden ajaksi pumppaamalla öljy 3 m³:n siirrettävään säiliöön, jonka täyttö ja tyhjennys tapahtuu yläkautta. Hydrauliöljyä varastoidaan korjauksen aikana lukittavalla pohjaventtiilillä varustetussa 2,8 m³:n säiliössä. Hiekkapuhallushallin ulkopuolella on siirrettävä polttoöljysäiliö pienkoneita ja trukkeja varten.

Hallissa on alivuokralaisena Tieliikelaitoksen Lauttavarustamo, joka käyttää tilaa moottoriöljytynnyreiden varastoimiseen kahden 0,25 m³:n valuma-altaan päällä.

Kemikaalien käyttö ja varastointi on laitoksella kemikaalilainsäädännön mukaan vähäistä.HMaa

PÄÄSTÖT YMPÄRISTÖÖN

Päästöt ilmaan

Ilmapäästöt ovat maalien liuottimina ja ohentimina sekä välineiden pesuissa käytettyjä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöjä, jotka vapautuvat ulkotiloissa tehtävistä töistä suoraan ulkoilmaan. Vuonna 2005 VOC-päästö oli noin 3.500 kg.

Hakemuksen täydennyksen mukana toimitettiin laskelmat toimitetuista maali- ja liuotinmääristä vuodelta 2006, jolloin maalien ja liuotteiden kokonaiskulutus oli 8.227 kg. Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä tästä määrästä oli 2.805 kg, josta suurin oli aromaattisia hiilivetyjä (1.839 kg), alkoholeja (729kg) ja loput glykoleja ja glykolieettereitä, alifaattisia hiilivetyjä ja ketoneja.

Nikkelikuonalla suihkupuhallettaessa syntyy pölypäästöjä ja ruiskumaalauksesta liuotinpäästöjen lisäksi maalihiukkasia. Suomen telakoilla vuosina 1981 - 82 tehdyn tutkimuksen mukaan suihkupuhdistettaessa nikkelikuonalla mitattiin 6 metrin päässä kokonaispölypitoisuus 28 mg/m³, joka 30 metrin etäisyydellä oli laskenut 2,1 mg/m³:een. Pölyn leviämiseen vaikuttaa mm. tuulen voimakkuus ja ilman kosteus ja monet muut tekijät. Eräiden arvioiden mukaan tuuliolosuhteista riippuen kaikkein hienojakoisin pöly saattaa levitä 150 metrin päähän.

Pölyhaittoja voidaan vähentää tekemällä työ sisätiloissa tai eristämällä kohde tilapäisillä työsuojilla, joiden käyttö saattaa olla kohtuuttoman työlästä puhallukseen kuluvaan työaikaan nähden. Varsinkin läheisiin työkohteisiin kohdistuvien haittojen torjumisessa työn jaksotuksesta voi olla apua.

Työkoneiden moottoreissa ja teräksen polttoleikkauksessa syntyy vähäiset määrät palamistuotteita ilmaan.

Melu

Telakan alueella on 28.3. – 13.4.2007 teetetty ympäristömelumittaukset. Melun leviämisen kannalta on todettu, että vetotelakka sijaitsee lahden poukamassa, aivan rannassa. Vetotelakan eteläpuolella on avoin merialue ja länsi- ja luoteispuolella on korkeita teollisuushalleja. Pohjoispuolella on avointa piha-aluetta, jonka takana on Pansiontie, n. 150 m päässä. Lähimmät omakotitalot sijaitsevat pohjoisessa n. 300 metrin päässä ja kerrostalot pääosin korkeiden teollisuusrakennusten katveessa luoteessa. Ympäristömelua aiheutuu Pansiontien runsaasta raskaasta liikenteestä ja itäpuolisesta junalauttasatamasta sekä luoteispuolisesta liimapuutehtaan poistopuhaltimesta.

Taustamelu vaikeutti merkittävästi telakan aiheuttaman meluhaitan selvittämistä ja jo lähimmässä 300 m päässä sijaitsevassa mittauspisteessä oli vaivoin erotettavissa hiekkapuhalluksen ääntä. Melutasoon se ei vaikuttanut. Puolen kilometrin päässä sijaitsevan toisen mittauspisteen kohdalla ei taustamelun takia voinut ollenkaan havaita hiekkapuhallukselle tyypillistä ääntä.

Pansiontien pohjoispuolella mitatut melutasot ylittivät päivä- ja yöajan ohjearvot. Vetotelakalla suoritetun hiekkapuhalluksen vaikutusta melutasoon ei kuitenkaan voitu osoittaa ja ylitykset aiheutuivat muista lähteistä.

Jätteet

Kerätty hiekkapuhallusjäte seulotaan ja sen laatu analysoidaan mm. liukoisuustestillä. Seulottu kuona toimitetaan New Boliden Oy:lle Harjavaltaan loppusijoitettavaksi ja karkea seulontajäte viedään kaatopaikalle.

Telakan piha-alueella on lavat puu-, seka- ja metallijätteelle sekä sisätiloissa ongelmajätteelle. Laiturialueella on 6 m³:n siirrettävä säiliö jäteöljylle. Jäteöljysäiliön tyhjennyksestä vastaa Hans Lang Oy, joka toimittaa sen uudelleen käsittelyyn. Laivoilta tuleva pilssivesi imetään suoraan tankkiautoon (Hans Lang Oy).

Toiminnassa muodostuvista ongelmajätteistä pidetään kirjaa ja niitä varastoidaan enimmillään yksi vuosi. Vuoden aikana muodostuu seuraavia ongelmajätteitä:

• akut, toimituspaikka Valinta-Akku Oy
• hiekkapuhallushiekka: 100 tonnia, New Boliden Oy, Harjavalta
• jäteöljy: n. 3 m³, Ekokem Oy, Pesupalvelu Hans Lang Oy
• loisteputket ja elohopealamput: n. 20 kpl, Lassila & Tikanoja Oy
• pilssivesi: 20 m³/a, Hans Lang Oy
• tyhjät maalipurkit: n 1 t, Mepak-Kierrätys Oy
• öljysuodattimet, öljyiset rätit: 100 kg, Lassila & Tikanoja Oy

Lisäksi vuodessa muodostuu muita jätteitä seuraavasti:

• metalli: n. 60 t, toimituspaikka romukauppa
• puujäte: n, 20 t, energiajätteeksi, kaatopaikka
• sekajäte: n. 20 t, kaatopaikka

Hakemuksen täydennyksessä on todettu, että liuotinjätettä ei synny, koska ruiskumaalauksessa käytettävän maaliruiskun pesussa käytetty liuotin käytetään seuraavalla maalauskerralla maalin ohentamiseen. Maaleja joudutaan ohentamaan vuodenajasta riippuen 10 – 20 %.

Ympäristöriskit

Toiminnan suurimmaksi ympäristöriskiksi arvioidaan korjattavana olevasta aluksesta tapahtuva öljyvuoto, jonka torjumiseksi telakalla on öljypuomit. Tulipalon varalta alueella on vesiposteja ja palokunnan tuloaika alueelle on 6 min. Puurakenteista hallia käytetään varastotilana sen tulipaloherkkyyden takia.

Alueen viemärikaivot voidaan onnettomuustilanteissa eristää suojapuomeilla ja esim. imeytysaineella. Telakka-alueella ei ole sadevesiviemäröintiä.

Hiekkapölyn ja maalihiukkasten leviämistä tuulen mukana pyritään estämään laittamalla vetotelakan ympärille pressut. Käytetty hiekkapuhalluskuona kerätään ja varastoidaan sisätiloissa hiekkapuhallushallissa.

Liuotinsäiliötynnyrin rikkoutuessa ympäristöön pääsisi haitallista kemikaalia, minkä yhteydessä on myös tulipalovaara. Valuma-altailla varustetut liuotintynnyrit säilytetään lukituissa katoksissa tai varastoissa. Maali- ja liuotinvarastojen ulkopuolella sekä kaasupullojen varastopaikkojen yhteyteen on asennettu jauhesammuttimet.

Hiekkasiilojen pohjaventtiilit ovat lukittavia.

Laivateollisuuden alue Turun satamassa on määritelty turvatoimialueeksi ISPS-koodin mukaisesti.

Natura 2000 –esiarvio

Toiminnanharjoittaja on teettänyt Natura 2000 –esiarvion, koska Pohjoissalmen eteläpuolella sijaitsee lähimmillään n. 600 metrin etäisyydellä Ruissalon saari. Lisäksi toimipaikan koillispuolella sijaitsee kaksi pienialaista luonnonsuojelualuetta. Esiarvion mukaan telakan toiminta ei heikennä Ruissalon alueen eikä muunkaan lähialueen tunnettuja luontoarvoja. Tarvetta luonnonsuojelulain 65 §:n mukaiseen Natura-arviointiin ei tämän perusteella ole.

Tarkastus ja hakemuksen täydennys

Tarkastuksessa 17.11.2008 todettiin, että tyhjät maalipurkit toimitetaan metallinkeräykseen liuottimen haihduttua ja kun kuivunut maalilietekakku on poistettu purkista. Kuivaa maalijätettä syntyy noin 100 kg vuodessa ja se toimitetaan kaatopaikalle. Maalintoimittaja Tikkurila Oy:n näkemys maalijätteen kaatopaikkakelpoisuudesta on toimitettu hakemuksen täydennyksen yhteydessä. Sen mukaan Merirakenteen metallipintojen maalauksessa käyttämät maalit eivät sisällä raskasmetallipigmenttejä tai muita ympäristölle erityisen haitallisia yhdisteitä. Purkkien pohjalle kovettunut kiinteä jäte voidaan tehtaan käsityksen mukaan sijoittaa normaalille yhdyskuntajätteen kaatopaikalle, joskin lopullisen hyväksynnän kaatopaikkakelpoisuudelle antaa paikallinen jätehuoltoviranomainen.

Alueen maaperästä ei ole selvitetty suihkupuhdistuksen aiheuttamia raskasmetallipitoisuuksia. Tarkastuksen yhteydessä todettiin, että maaperäselvitys olisi tarkoituksen mukaista tehdä koko Pansion sataman alueelta.

Merenpohjan sedimentin tilaa on selvitetty useassa eri yhteydessä.

Telakan etenkin kesäaikana iltaisin aiheuttamasta melusta on valitettu ympäristökeskukseen. Melua on kuvattu suihkupuhdistuksen kaltaiseksi meluksi, mutta toiminnanharjoittaja arveli sen johtuvan hiekkapuhallukseen käytettävän painesäiliön varoventtiilistä.

Hakemuksen täydennyksessä todetaan, että yhtiö selvittää, alentaako varoventtiilin kapselointi tai siihen asennettava äänenvaimennin melua. Lisäksi telakalla on loppusyksystä 2008 siirrytty käyttämään paksumpia (ennen 80 g/m², nyt 220 g/m²) suojapeitteitä hiekkapuhalluksen aikana.

Sataman konepajan työntekijöiden autoja on jouduttu puhdistamaan alueelle levinneen maalisumun takia.

YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTON KANNANOTTO:

Lupahakemuksesta ei jätetty muistutuksia.

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on 22.4.2008 hyväksynyt lähialueelle (alle kilometrin etäisyydelle hiekkapuhallus- ja ruiskumaalauspaikoista) ns. Ahjokadun asemakaavaluonnoksen. Asemakaavatoimiston mukaan kaavamuutos mahdollistaa Valmetinkadun ja Ahjokadun risteyksen lounaispuolisen sekä Metallikadun ja Ahjokadun risteyksen eteläpuolisen alueen osoittamisen asumiselle. Luonnoksessa on esitetty jälkimmäiselle alueelle neljän seitsenkerroksisen ja edelliselle kolmen kolmikerroksisen kerrostalon sijoittamista. Jo olemassa oleva asuinkerrostalojen korttelialueella (Pansiontien ja Valmetinkadun risteyksen luoteispuolinen alue) tulisi ympäristö säilyttää. Alueelta tulee kaavoitusta varten vielä selvittää ympäristön häiriötekijät ja tehdä mm. melu-, päästö- ja riskienarviointiselvitykset. Kaavan aikatauluksi on alustavasti arvioitu, että ehdotus lautakuntaan voisi olla valmis vuoden 2009 aikana. Rakentamisen ajankohta saattaisi olla vuosina 2011 – 2013.

Hakemuksessa on mainittu, että laivateollisuuden alue on määritelty turvatoimialueeksi ISPS-koodin mukaisesti ja että turvasuunnitelma tullaan auditoimaan v. 2006 loppuun mennessä. Auditoinnin toteutumisesta ja sen tuloksista ei hakemuksessa ole mainintaa.

Hiekkapuhalluksesta ja ruiskumaalauksesta on aiheutunut haittaa sataman alueella sekä ilmeisesti meluhaittaa myös pohjoispuolisille asuinalueille. Telakka-alueella haittaa on aiheutunut pysäköityjen autojen päälle sataneesta maalisumusta. Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimistoon ei ole tullut meluvalituksia.

Vetotelakalla tapahtuvassa hiekkapuhalluksessa irtoaa aluksen pohjasta materiaalia, kuten vanhaa maalijätettä ja sen sisältämää kuparia, ja puhalluksessa käytettävää nikkelikuonaa. Osa jätteistä jää siirrettävän vetotelakkavaunun päälle, josta se on kerättävissä talteen. Merkittävä määrä tätä jätettä kulkeutuu kuitenkin vaunun alle, osittain kuivalle maalle ja osittain satama-altaaseen, josta pinnankorkeuden vaihtelut kuljettavat sitä jonkin verran myös mereen. Pääasiassa aallokko kasaa savea ja puhallukseen käytettävää nikkelikuonaa ja puhallusjätettä kasaksi telakka-altaan perälle, josta sitä nostetaan ylös ja varastoidaan kasaan.  

Mittauksiin perustuvan meluselvityksen mukaan melutason ohjearvot ylittyvät lähimpien asuntojen kohdalla. Ylitys ei kuitenkaan aiheudu telakan toiminnasta, vaan liikenteestä ja yleisestä taustamelusta. Asutuksen kohdalla telakan aiheuttamaa melua ei enää pystytty erottamaan taustamelusta. Valituksia läheiseltä asuinalueelta aiheuttanut ääni on peräisin hiekkapuhalluksesta, mutta ääni liittyy telakan mukaan puhalluksessa käytettävän painesäiliön varoventtiiliin eikä itse puhallukseen. Toiminnanharjoittajan mukaan ääni hiljenee kompressorin paineen tasaantuessa. Melun alkuperä on selvitetty ja varoventtiilin kapselointia voidaan pitää tässä vaiheessa riittävänä suunnitelmana melun vähentämiseksi, mikäli se on valituksia aiheuttaneen äänen alkuperä. Meluntorjunnan tulee olla kunnossa kesään 2009 mennessä.

RMR Merirakenne Oy:n ympäristölupapäätöksessä tulee laitokselta edellyttää mm. seuraavaa:

Maaperän ja vesistön suojelu

• Vetotelakan alueella tapahtuvan hiekkapuhalluksen jätteiden pääsyä suoraan veteen tulee rajoittaa. Lisäksi kiskojen väliin joutuva hiekkapuhallusjäte tulee poistaa säännöllisesti ja varastoida niin, että merivesi tai sadevedet eivät pääse huuhtelemaan varastokasoja.
• Lupapäätöksessä tulee edellyttää hakijalta suunnitelmaa siitä, miten veteen joutuvaa hiekkapuhallusjätteen määrää vähennetään jatkossa.
• Siirrettävät polttoainesäiliöt tulee varustaa valuma-altaalla

Jätehuolto

• Ongelmajätteiden varastointi ja säilytys tulee järjestää telakka-alueella siten, että niiden pääsy maaperään, vesistöön, pohjaveteen, viemäriin, rakennusten rakenteisiin tai muuhun ympäristöön on estetty. Ongelmajätteet tulee varastoida asianmukaisesti merkittyinä erillään toisistaan lukitussa tilassa tai siten, etteivät asiattomat saa niitä haltuunsa. Ongelmajätteet eivät saa sekoittua muihin jätteisiin. Ongelmajätteiden varastotiloissa on oltava nestetiivis pinnoite ja tilat on varustettava riittävin suojarakentein, esimerkiksi kynnyksin tai valuma-altain. Varastotiloissa ja lastaus-paikoilla on oltava imeytysainetta ja työkaluja mahdollisten vuotojen korjaamiseksi.
• Kuivunut maalijäte voidaan toimittaa kaatopaikalle, mikäli sen kaatopaikkakelpoisuus kyseisen tyyppiselle kaatopaikalle on asianmukaisesti arvioitu perustuen jätteen ominaisuuksiin ja koostumukseen. Ympäristönsuojelutoimiston käsityksen mukaan arvioinnin voi teettää joko maalin toimittaja tai maalijätteen haltija. 
• Hiekkapuhallusjäte tulee varastoida asfaltoidulla alueella siten, ettei se altistu sadevesille.
• Nikkelipitoinen kuona tulee toimittaa laitokseen, jolla on lupa käsitellä tai loppusijoittaa kyseistä jätettä.

Melu- ja pölypäästöt:

• Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristöön VNp 993/1992 mukaisia ohjearvoja ylittäviä melutasoja
• Mikäli hiekkapuhalluksen aikaista, mahdollisesti kompressorin varoventtiilistä syntyvää, ääntä ei pystytä poistamaan tai riittävästi vähentämään, tulee toiminta-aikoja rajoittaa siten, ettei meluhaittaa esiinny ilta- tai yöaikana eikä viikonloppuisin, vaikka ohjearvojen mukaiset melutasot eivät ylittyisikään.
• Mikäli joistakin toiminnoista aiheutuu telakka-alueen ulkopuolelle kantautuvaa iskumaista melua, kuten kolinaa tms., tulee tällaiset toiminnot mahdollisuuksien mukaan suorittaa arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo 07 – 18 välillä viihtyvyyshaitan vähentämiseksi.
• Hiekkapuhalluksesta aiheutuvaa pölyn ja ruiskumaalauksesta syntyvän maalisumun leviämistä tulee torjua käyttämällä suojapeitteitä mahdollisimman tehokkaasti jokaisen työn yhteydessä. Mikäli tuuliolosuhteet ovat pölyn tai maalisumun leviämisen kannalta huomattavan epäedulliset eikä suojapeitteillä pystytä haittoja riittävästi estämään, työtä ei tule aloittaa tai se pitää tarvittaessa keskeyttää, kunnes olosuhteet paranevat

Tarkkailu

• Toiminnanharjoittajan tulee yhdessä muiden alueen toimijoiden kanssa osallistua sedimentin tina-, nikkeli- ja kuparipitoisuuden seurantaan merialueen vesistötarkkailun yhteydessä
• Toiminnasta aiheutuvaa melua tulee tarvittaessa seurata mittauksin

Oheismateriaali 1Yhteenveto lupahakemuksesta

Oheismateriaali 2Kartta

Koko lupahakemus on nähtävänä kokouksessa

Ympäristötoimenjohtaja Mikko Jokinen:

EhdotusYmpäristö- ja kaavoituslautakunta päättää antaa Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ympäristönsuojelutoimiston kannanoton mukaisen lausunnon.

PäätösAsia pantiin pöydälle Hellsténin ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 10.2.2009 § 78.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Päätös tehtiin esittelijän kokouksessa muuttamasta esityksestä tarkkailukappaleen osalta seuraavasti:

Tarkkailu

• Toiminnanharjoittajan tulee yhdessä muiden alueen toimijoiden kanssa osallistua sedimentin tina-, nikkeli- ja kuparipitoisuuden seurantaan merialueen vesistötarkkailun yhteydessä
• Toiminnasta aiheutuvaa melua tulee seurata mittauksin

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen:

EhdotusKaupunginhallitus päättää antaa Lounais-Suomen ympäristökeskukselle RMR Oy Merirakenteenympäristölupahakemuksesta ympäristönsuojelutoimiston kannanoton mukaisen lausunnon.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää liittää lausuntonsa oheen ympäristöterveydenhuollon ja aluepelastuslaitoksen RMR Oy Merirakenteen ympäristölupahakemuksesta antamat lausunnot.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.