Talousjohtaja Ari Mäkinen 30.1.2009:

Kuntarahoitus Oyj on laatinut 20.12.2004 päivätyn selvityksen Turku-konsernin rahoitustoiminnasta ja rahoituksen riskienhallinnasta. Selvityksen perusteella tarkistettiin kaupungin Sijoitustoiminnan periaatteita ja muutettiin työnjakoa Rahoituksen ja sijoituksen toimintakokonaisuuden sisällä.

1.9.2008 voimaan tulleiden kaupunginhallituksen johto- ja toimintasääntöjen johdosta talouden vastuualueen prosesseja on käyty läpi viime syksyn aikana. Sijoitustoimintaan liittyen on kehitetty raportointia ja salkunhoitajan vastuuta on hajautettu eri henkilöille. Toimintaa tulee vielä kevään 2009 aikana kehittää päivittämällä rahoitukseen ja sijoitukseen liittyvää säännöstöä.

Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspira Oy kävi syksyllä 2008 läpi Turun rahatoimen eli rahoituksen ja sijoituksen toimintakokonaisuuden. Inspira teki suosituksia rahatoimen kehittämisestä ja analysoi kaupungin sijoitussalkut riskin ja tuoton näkökulmista.

Raportin keskeiset havainnot tulee läpikäymään Inspiran analyytikko Jon Forssell.

Keskeisimmät strategisen tason havainnot raportissa ovat seuraavat:

1. Rahatoimi tulee strategisessa katsannossa nähdä mahdollistajana ja edellytysten luojana

2. Toiminnan painopistettä tulee siirtää rahoitukseen sijoitustoiminnan sijasta.

3. Kaupunki luopuu asteittain sijoitustoiminnasta muiden kuin lahjoitusrahastojen ja vahinkorahaston kautta

a. kaupungin velkaantuminen ei ole väliaikaista, velkavetoinen sijoitustoiminta ei ole kaupungin tehtävä

b. sijoitustoiminnasta saatavilla mahdollisilla lisätuloilla ei ole rahoituksen kokonaisuuden kannalta olennaista merkitystä

c. rahatoimen resursseille on tehokkaampaakin käyttöä

Inspira näkee rahatoimen mission seuraavasti: ”rahatoimi vastaa Turku-konsernin investointien rahoituksesta ja varmistaa sen maksuvalmiuden siten, että säilytetään ja lisätään Turku-konsernin omistajan arvoa”

Keskeisimmät operatiivisen tason havainnot raportissa ovat seuraavat:

1. Kassan sijoitussalkun hallittu alasajo seuraavan vuoden kuluessa

2. Tarkennettava sijoitustoiminnan toteutuksen periaatteita (kustannukset, tuottotavoitteet, raportointi ja seuranta)

3. Rahatoimella tulee olla parempi informaatio ja tiiviimmät yhteydet suuria investointeja tekeviin kaupunkikonsernin yksiköihin

a. investointien rahoitussuunnittelu voidaan tehdä riittävän aikaisessa vaiheessa

b. rahatoimen asiantuntemusta voidaan käyttää investointien suunnitteluun

4. viikoittainen kassaraportti kaupunginhallitukselle on turhan usein, kuukausittainen laajempi raportointi olisi riittävää

5. raportointiin tulee ottaa mukaan taseen ulkopuoliset vastuut eli leasingrahoitus

6. raportoinnissa tulisi seurata myös lainasalkun korkoriskiä tarkoitukseen soveltuvalla riskimittarilla

7. omistajaohjauksen vastuut tulee selkiinnyttää

Keskeisimmät havainnot kaupungin sijoitussalkusta (kassa):

1. Kaupungin sijoitukset keskittyvät hyvin vahvasti rahoitussektorille ja Suomeen

2. Sijoitusten luottoriski on korkeahko ja strukturoitujen sijoitusten määrä on huomattava

3. Portfolio-optimoinnin perusteella kaupungin sijoitussalkun tuotto-odotusta voitaisiin parantaa riskiä nostamatta allokoimalla sijoituksia yritysbondeista valtion obligaatioihin. Tuotto-odotus nousisi tosin vain noin 0,8 prosenttiyksikköä.

Keskeisimmät havainnot vahinkorahastosta:

1. Osakesijoitukset ovat seuranneet hyvin vertailuindeksiä Euro Stoxx 50

2. Strukturoitujen sijoitusten osuus joukkovelkakirjoista on suuri, lähes puolet

3. Salkun tuotto on hyvin lähellä tehokasta rintamaa

Keskeisimmät havainnot lahjoitusrahastoista:

1. Rahaston varat on pääosin sijoitettu osakkeisiin

2. Rahaston allokaatio on hyvin lähellä tehokasta rintamaa eikä tuottoa voi näin ollen merkittävästi parantaa nykyisellä riskitasolla

Sijoitussalkkujen arvioista tulee huomata, että niissä on arvioitu nykyistä riskitasoa nykyiseen tuottoon. Riskitason alentaminen tulee kuitenkin olla keskeisenä tavoitteena kaupungin tulevissa sijoitustoiminnan linjauksissa. Tämä näkyy käytännössä kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi esitettävässä vuoden 2009 sijoitussuunnitelmassa. Käytännössä se tarkoittaa kassan pitkäaikaisten sijoitusten alasajoa ja strukturoitujen velkakirjojen määrän merkittävää vähentämistä kaikissa salkuissa. Jatkossa kassan sijoitukset ovat lyhyitä tai keskipitkiä, pääpainon ollessa lyhyissä. Kevään aikana esitetään valtuustolle myös rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteiden uudistamista.