Kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen 14.1.2009:

YLEISTÄ

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on varmistaa maassamme laadukkaat ja kansalaisten saatavilla olevat peruspalvelut, parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvua kunta- ja palvelurakenteen vahvistamisen, palvelujen tuotantotapojen ja organisoinnin kehittämisen ja kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamisen kautta. Uudistuksen etenemistä ohjaa laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta, jonka voimassaoloaika on 27.2.2007–31.12.2012. (VM 4.12.2008)

Puitelain mukaisesti kaikki maamme kunnat laativat elokuun loppuun 2007 mennessä toimeenpanosuunnitelman (TPS) ja em. laissa määritellyt kaupunkiseudut yhteisesti kaupunkiseutusuunnitelman (KPS) samaan määräaikaan mennessä.

Vuoden 2009 alussa toteutui 32 kuntaliitosta, joissa oli mukana 99 kuntaa. Kuntien lukumäärä väheni 67:llä. Suomessa oli vuoden 2009 alussa 348 kuntaa.

Kuntarakenteiden kehittymistä voidaan kuvata seuraavasti:

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 2009

Valtiovarainministeriö on asettanut joulukuussa 2008 työryhmän valmistelemaan kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevaa valtioneuvoston selontekoa. Eduskunta edellyttää valtioneuvoston antavan vuonna 2009 eduskunnalle selonteon kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteutuksesta sekä kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain tavoitteiden toteutumisesta. Syksyllä 2009 annettavassa selonteossa tullaan tekemään kokonaisarvio puitelain tavoitteiden mukaisesta etenemisestä ja uudistuksen etenemisestä kokonaisuudessaan. Selonteossa tullaan myös esittämään linjauksia jatkotyöstä ja tarvittavista toimenpiteistä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ja sen toteuttamisen osalta.

Kaupunkiseutusuunnitelmien toteuttamisen etenemistä koskeva kysely on lähetetty vuoden alussa kaikille kaupunkiseutusuunnitelman laatineille seuduille. Kyselyllä halutaan saada tietoa niistä konkreettisista toimista, joihin seuduilla on ryhdytty kaupunkiseutusuunnitelman toteuttamiseksi. Tuloksia käytetään pohjana laadittaessa eduskunnalle selontekoa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen etenemisestä. Kyselyn toteuttavat ja sen tulokset arvioivat yhteistyössä eri ministeriöt ja Suomen Kuntaliitto, kuten kaupunkiseutusuunnitelmien arvioinnin aiemmassakin vaiheessa.

Kysely on lähetetty kaikkiin kaupunkiseutusuunnitelman laadintaan osallistuneisiin kuntiin. Jokaiselta kaupunkiseudulta toimitetaan kuitenkin vain yksi, seudun kuntien yhteinen vastaus tähän kyselyyn. Tarkoituksena on, että vastaajana toimii kaupunkiseutusuunnitelman toteuttamisesta vastaava organisaatio/toimielin/ryhmä. Vastausaikaa kyselyyn on 20.2. saakka.

Selvitys keskuskaupunkien ja kehyskuntien taloudellista vuorovaikutus- ja kehitystekijöistä

Valtiovarainministeriö asetti alkusyksystä Turun tekemän esityksen perusteella asiantuntija- ja kuntatyöryhmät selvittämään ja tekemään esityksiä otsikossa ilmaistussa asiakokonaisuudessa. Määräaika on helmikuun loppuun 2009. Kuntatyöryhmän puheenjohtaja on Turun kaupunginjohtaja.

TURUN KAUPUNKISEUTU

Turun kaupunkiseudulla Paras-hankkeen mukainen organisoituminen tapahtui ennakoidusti jo syksyllä 2006. Turku kutsui lakiluonnoksessa mainitut kunnat (Aura, Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio, Rusko, Vahto) koolle 26.10.2006. Neuvotteluissa sovittiin mm. organisoitumisesta ja sisällöstä seuraavasti:

A. Kuntakokous

–jokaisesta kaupungista/kunnasta kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtaja sekä kaupungin/kunnanjohtaja

–yhteensä 24 henkilöä

–määrittää päälinjat

–kokoontuu tarpeen mukaan.

B. Ohjausryhmä

–11 luottamushenkilöjäsentä, joista 4 edustajaa Turusta ja 1 edustaja muista yhteistyöalueen kunnista

–johtaa prosessia ja raportoi kuntakokoukselle

–vastaa myös hankkeen viestinnästä

–nimeää työryhmien jäsenet.

·Turku toimii kummankin organisaation puheenjohtajana

·Asiat kummallekin elimelle esittelee Turun kaupunginjohtaja, joka vastaa valmistelusta, koordinoinnista ja resursoinnista.

C. Työryhmät

–perustetaan 3 virkahenkilötyöryhmää, joihin kaupungit/kunnat nimeävät edustajiaan asiantuntijuuden ja harkintansa mukaan.

–maankäytön, asumisen ja liikenteen työryhmän puheenjohtajana toimii Raision kaupunginjohtaja.

–palvelutuotannon työryhmän puheenjohtajana toimii Kaarinan kaupunginjohtaja.

–elinkeino- ja kilpailukykytyöryhmän puheenjohtajana toimii Naantalin kaupunginjohtaja.

–edellä mainittujen työryhmien sihteerit nimeää Turku.

–muu resursointi tapahtuu työryhmän toimesta.

–työryhmät raportoivat ohjausryhmälle.

–työryhmätyöskentelyssä hyödynnetään Varsinais-Suomen liiton ja Turun seudun kehittämiskeskuksen (TAD) asiantuntemus.

Perustettiin seuraavat työryhmät:

·Maankäytön, asumisen ja liikenteen työryhmä

Perustetaan yksi työryhmä, vaikka lakiluonnoksessa mainitaan kolme asiakokonaisuutta – asuminen, maankäyttö ja liikenne. Maankäyttö sisältää laajasti ymmärrettynä myös asumisen ja liikenteen.

Työryhmän tavoitteena on käytännön ajankohtaisten hankkeiden ja toimenpiteiden lisäksi käynnistää valmistelu kuntien yhteisestä yleiskaavasta. Yleiskaavassa tarkasteltaisiin kaupunkiseudun maankäyttöä kokonaisuutena sisältäen asumisen ja liikenteen lisäksi palvelujen mitoituksen ja sijainnin sekä työpaikka- ja viheralueet.

Erityisenä tarkastelun kohteena on Turun ja Raision maankäyttöön liittyvän yhteistyön kehittäminen.

Lisäksi laaditaan erillisiä yhteisiä ohjelmia tai toimenpidetyyppisiä kokonaisuuksia, kuten asuntotuotanto-ohjelma.

·Palvelutuotannon työryhmä

Tehtävänä on tarkastella kokonaisvaltaisesti yhteistyöalueen palvelujen nykytilaa, kehittämismahdollisuuksia, tehdä esitys seudulla yhteisesti tuotettavista palveluista sekä edistää seudullista palvelustrategian valmistelua. Työryhmä arvioi palvelujen kustannukset myös markkinalähtöisesti. Kuntien ja valtion väliset tulonsiirrot kuuluvat myös toimeksiantoon.

Erityisesti tarkastellaan Turun ja Kaarinan palvelutuotantoyhteistyön edistämistä.

·Elinkeino- ja kilpailukykytyöryhmä

Tehtävänä syventää alueen strategista elinkeinopoliittista yhteistyötä sekä laatia ehdotukset Turun seudun kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi erityisesti tiedon, osaamisen, innovaatioiden ja hyvinvoinnin näkökulmasta siten, että puitelain edellyttämä kuntarakenne toteutuu.

Yhtenä keskeisenä painopisteenä on Turun ja Naantalin satamien yhteisen kilpailukyvyn parantaminen.

D. Tässä vaiheessa ei perusteta kuntarakennetyöryhmää.

Myöhemmin palvelutuotantotyöryhmän nimi muutettiin palvelutyöryhmäksi.

Ohjausryhmä päätti 23.9.2008, että Paimion kaupunki ja Sauvon kunta oikeutetaan osallistumaan Turun seudun Paras-hankkeen organisaation toimintaan huomioon ottaen mahdolliset Paras-puitelain asettamat rajoitukset.

Turun esitys kaupunkiseudun kunnille

Turun kaupunginhallitus päätti 17.12.2007 mm.,

että kaupunkiseutusuunnitelman mukaista yhteistyötä jatketaan ja syvennetään selvittämällä erityisesti isäntäkuntamallin mukaisen organisaatiomallin käyttömahdollisuudet,

että sisällöllisesti lähtökohtana on vuonna 2008 aloitettava Turku–Helsinki ‑kehityskäytäväselvitystyö ja sen mukainen kuntarakennetarkastelu,

että ehdotus kuntarakennetarkastelun tekemisestä esitetään tässä vaiheessa Turun työssäkäyntialueen Paras-kunnista Auralle, Kaarinalle, Liedolle, Naantalille, Raisiolle, Ruskolle ja Vahdolle sekä Piikkiölle, Paimiolle ja Sauvolle ja

että kuntarakenneselvitystyössä mukana olevien kuntien kanssa sovitaan ajallisesti sisäasiainministeriölle tehtävästä selvitysmiesesityksestä.

Tämän mukaisesti kaupunki lähetti kirjeen em. kunnille. Päälinjoiltaan saadut vastaukset olivat samansuuntaisia. Vastaajat olivat (Kh 16.6.2008):

1) valmiita tukemaan Turun valtiovarainministeriölle tekemää ehdotusta suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen erityiskustannusten rakenneselvityksen tekemisestä.

2) em. selvityksen jälkeen kunnat arvioivat kuntarakennetarkastelun tarpeellisuutta.

PROSESSIN JATKO

Edellä on kuvattu Paras-prosessin lähtökohdat, nykytilanne ja lähitulevaisuuden toimenpiteet. Ensimmäinen tuleva tehtävä on laatia kaupunkiseudun vastaus helmikuun loppupuolella valtiovarainministeriön kyselyyn kaupunkiseutusuunnitelman (KPS) toteutumisesta.

Arvioitaessa mennyttä yhteistyön ajanjaksoa voidaan todeta, että yhteistyörakenne on toiminut, joskin sisällölliset tulokset ovat olleet vielä varsin vaatimattomia. Kuitenkin voidaan sanoa, että saavutettu rakenteen toimivuus on edistysaskel kaupunkiseutuyhteistyössä. Toimiminen yhdessä antaa mahdollisuuden yhteistyön syventämiseen. Myös kehityskäytäväajattelu antaa uusia mahdollisuuksia seudun elinvoimaisuuden lisäämiseen.

Tältä perustalta voidaan tehdä se johtopäätös, että luodulla yhteistyömallilla on tarkoituksenmukaista sekä rakenteellisesti että sisällöllisesti jatkaa juuri alkaneen valtuustokauden. Tarkennuksia ja täsmennyksiä on aina mahdollisuus tehdä.