STRATEGINEN PALVELUSOPIMUS                                     12.1.2009   

1.Sopimusosapuolet

Tämän sopimuksen osapuolia ovat Turun kaupunginhallitus ja Turun kaupungin peruspalvelulautakunta.

2. Sopimuksen tarkoitus

Peruspalvelulautakunnan toiminnan ja talouden ohjaaminen perustuu sopimusohjausjärjestelmään. Sosiaali- ja terveystoimessa toteutetaan sopimusohjausta palveluiden tilaamisessa ja tuottamisessa. Sopimusohjausjärjestelmä perustuu kolmiportaiseen sopimushierarkiaan.

Tällä strategisella palvelusopimuksella kaupunginhallitus ja peruspalvelulautakunta sopivat strategisista painopisteistä, strategisista kehittämistavoitteista ja resursseista.

Sopimus muodostuu yleisestä osasta ja liiteosasta. Yleinen osa sisältää peruspalvelulautakunnan vision, arvot ja strategian sekä siitä johdetut yleiset tavoitteet.

Liiteosassa määritellään strategian toteuttamiseksi tarvittavat talousresurssit ja palveluiden sisältö.

3. Peruspalvelulautakunnan visio

Turun sosiaali- ja terveystoimi on tuloksellisesti turkulaisten terveyttä, elämänhallintaa ja hyvinvointia tukeva nopeasti palvelukysynnän muutoksiin vastaava, innovatiivinen organisaatio, jossa henkilöstön tietotaito käytetään asiakkaiden hyväksi.

4. Peruspalvelulautakunnan arvot

Sosiaali- ja terveystoimen arvot noudattavat kaupungin yhteisiä arvoja. Näiden arvojen pohjalta on luotu sosiaali- ja terveystoimen toimintaa ohjaavat periaatteet.

5. Sosiaali- ja terveystoimen strategiset painopisteet

Toimintaa ohjaavat strategiat ja ohjelmat

Turun kaupungin strategia vuosille 2005-2008 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 2.5.2005. Palvelustrategia on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 22.1.2007. Palvelustrategia on laadittu siksi, että turkulaisten palveluiden saatavuus ja laadukkuus on kyettävä turvaamaan tilanteessa, jossa kaupungin talous on alijäämäinen ja väestön ikääntymisestä ja muuttoliikkeen rakenteesta johtuen palvelujen kysyntä voimakkaasti kasvaa. Turun ikääntymispoliittinen strategia vuosille 2009-2012 ja lasten- ja nuorten hyvinvointiohjelma ovat valmisteilla.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma ns. Kaste- ohjelma vuosille 2008-2011 vahvistettiin 31.1.2008. Ohjelman valtakunnalliset tavoitteet ovat:

–lisätä osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä

–lisätä hyvinvointia ja terveyttä ja kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja

–parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta ja saatavuutta sekä kaventaa alueellisia eroja

Monet lakihankkeet tukevat Kaste-ohjelman toimeenpanoa. Valmisteilla olevan terveydenhuoltolain tavoitteena on mm. tukea ja vahvistaa perusterveydenhuoltoa, asiakaslähtöisyyttä ja kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja. Hallituksen politiikkaohjelmista mainittakoon Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma. Valtioneuvosto on asettanut komitean (SATA) valmistelemaan sosiaaliturvan kokonaisuudistusta.

Turun kaupungin hyväksymistä strategisista painopisteistä peruspalvelulautakunnan kannalta tärkeimmät asiat liittyvät hyvinvoinnin ja elämänlaadun parantamiseen kaikkien kaupunkilaisten osalta. Näkökulmalla on huomattava merkitys kaupungin kilpailukyvyn suhteen. Sosiaali- ja terveydenhuollon menestystekijät liittyvät pääasiassa tähän painopisteeseen. Kuitenkaan sosiaali- ja terveystoimen panostus ei yksinään riitä näiden asioiden toteuttamiseen, vaan hyvinvoinnin ja elämänlaadun edistämisessä tulee kaikkien hallintokuntien olla mukana. Lapsiperheet, joista erityisesti yksinhuoltajat sekä vaikeuksissa olevat nuoret ja eräät erityisryhmät ovat sosiaalitoimen strategian kohderyhmiä. Myös terveydenhuollossa kohderyhmänä ovat olleet erityisesti lapset ja nuoret, lisäksi tavoitteena on ollut kaikkien turkulaisten terveyden ja esteettömyyden edistäminen sekä elämänhallinnan ja oman aktiivisuuden tukeminen.

Turun kaupunginvaltuustossa kaudella 2009-2012 edustettuina olevat ryhmittymät ovat sopineet valtuustokauden tärkeimmistä tavoitteista. Tehdyn sopimuksen linjausten mukaisesti:

-Palveluissa keskitytään ydinpalveluihin ja toteutetaan hyväksyttyä palvelustrategiaa.

-Palveluverkkoselvitys tehdään kaikkien palveluiden osalta poikkihallinnollisesti ja asiakaslähtöisesti

-Ennaltaehkäisevä työ otetaan linjaavaksi ajatukseksi palvelutuotannon kehittämisessä

-Yhteistyötä yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuottajien kanssa kehitetään. Palvelusetelijärjestelmän käyttöä laajennetaan ja säännöistä sovitaan. Perusterveydenhuollossa toteutetaan vaihtoehtoisten järjestämistapojen kokeiluja eri terveysasemilla. Senioriväestön elämänlaatuun panostetaan kehittämällä monipuolisia toimintapisteitä, joiden toiminnassa kolmannen sektorin toimijat ovat mukana.

Toimintaympäristön muutokset

Maailman rahoitusmarkkinoiden kriisiytymisen myötä Suomen talouden näkymät ovat heikentyneet nopeasti. Suomen pankki on tarkistanut lähivuosien kasvuennusteitaan merkittävästi. Vuonna 2009 Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan supistuvan 0,5 %. Työttömyysasteen ennustetaan kasvavan 7,7 %:iin vuonna 2010 (vuonna 2007 6,9 %). Talouskehityksen heikentyminen tulee vaikuttamaan myös julkiseen talouteen.

Turun työttömyysaste oli elokuussa 2008 9,1 % (2007 keskimäärin 9,4 %). Turun taloudellinen huoltosuhde oli vuonna 2007 1,25 (ilmoittaa kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti). Vastaavasti Vantaalla huoltosuhde oli 0,96, Espoossa 0,97 ja Tampereella 1,18. Turun taloudellisena tavoitteena on tulojen ja menojen tasapaino. Haasteena on kaupungin asukasmäärän lisääminen ja työpaikkojen määrän kasvattaminen.

Turun asukasluku vuoden 2007 lopussa oli 175 286 asukasta. Turkulaisten ikärakenne on seuraava: 0-24v. 28 %, 25-64v. 55 % ja 65v. täyttäneet 17 %. Väestön ennustetaan kasvavan tulevina vuosina hyvin hitaasti. Palvelutuotannon suunnittelussa on otettava huomioon eri ikäryhmien välillä tapahtuvat muutokset. Suurten kaupunkien vertailussa Turussa oli suhteellisesti eniten (2,3%) yli 85-vuotiaita. Muita kieliä kuin suomea ja ruotsia äidinkielenään puhuu noin 6,4 % turkulaisista.

Turun väestökasvu on viimeisten vuosien aikana ollut hidasta. Kaupunkiin tapahtuva ja kaupungista poislähtevä muuttoliike on kaupungin talouden kannalta ollut negatiivinen. Kaupunkiin tulomuutto on koostunut suurelta osin opiskelijoista, maahanmuuttajista ja tulotasoltaan alemmista tuloryhmistä. Sen sijaan poismuuttaneiden joukossa on usein hyvätuloisia lapsiperheitä, jotka hakeutuvat ympäristökuntiin heille houkuttelevampien olosuhteiden perässä. Samanaikaisesti palvelutarpeen kasvaessa mm. vanhusväestön lukumäärän lisääntyessä ja maahanmuuttajien palvelutarpeen kasvaessa, on tulopohja kaventumassa.

Turussa on 13 vuoden ajalta systemaattisesti seurattu hyvinvoinnissa tapahtuneita muutostrendejä vuosina 1995-2008. Tämä ajanjakso sisältää 90-luvun syvän taloudellisen laman ja 2000-luvun pitkän nousukauden.

Laman jälkeinen epävarmuus tulevaisuudesta on poistunut. Turkulaiset tuntevat itsensä onnellisiksi ja onnellisuus näyttää lisääntyneen 90-luvun alun jälkeen. Vuonna 1995 turkulaisille merkitsivät eniten läheiset ihmissuhteet ja ystävät sekä toisena asiana asumiseen liittyvät arvot. Vuonna 2008 asumiseen liittyvien arvojen sijalle toiseksi on noussut luonnon merkitys. Myös vapaa-ajan merkitys on noussut asumista tärkeämmäksi.

Turussa keskimääräinen tulotaso on jonkin verran alhaisempi kuin muualla Suomessa. Tulo-osuuksien kehittyminen Turussa ja koko maassa on melko sama. Ylimmät tuloluokat hajaantuvat muista luokista, mikä tarkoittaa tuloerojen kasvua. Alimmat tulonsaajaryhmät ovat jääneet suhteellisesti jälkeen yleisestä tulokehityksestä. Tuloerot ovat kasvaneet, mutta subjektiivinen kokemus taloudellisesta tilanteesta on kuitenkin parantunut. Toimeentulon helppous on lisääntynyt selvästi kaikilla ikäryhmillä tämän13 vuoden aikana. Suhteellinen köyhyys on vakiintunut ilmiö ja samaan aikaan vähimmäisturvan taso on jäänyt noin 20% jälkeen keskimääräisestä ansiotason kehityksestä.

Hyvinvointitutkimuksen aineiston perusteella 60 % turkulaisista kokee terveytensä hyväksi. Kaikkiaan koettu terveys on parantunut, mutta kuitenkin vähemmän kuin suomalaisilla keskimäärin. Suurimmat kansanterveydelliset uhat ovat diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien lisääntyminen sekä mielenterveys- ja päihdeongelmat.

Yleinen tyytyväisyys elämään on kasvanut. Useiden hyvinvoinnin puutetilojen yhtäaikainen kuormittavuus ei ole lisääntynyt. Kuormittavuuden osalta oltiin heikoimmassa tilanteessa 1990-luvun lopussa, laman jälkeisinä vuosina. Vuonna 2008 aikuisväestöstä 45 % oli sellaisia, joilla ei ollut lainkaan hyvinvointipuutteita ja vähintään kolme puutetilaa oli 6 % väestöstä.

Asiakastarpeet, kehittäminen ja toiminnan painopisteet ydinprosesseittain tarkasteltuna

Ydinprosessi: Lasten ja nuorten kasvun tukeminen

Asiakastarveanalyysi

Sosiaalibarometrin mukaan myös turkulaisten lapsiperheiden ja nuorten tilanne on kehittynyt valtaosin positiiviseen suuntaan. Negatiivinen kehityssuunta on, että lapsiperheiden, erityisesti yhden huoltajan perheiden kohdalla tulo- ja hyvinvointierojen kasvu näkyy selvimmin. Heikoimmassa asemassa olevien perheiden tilanne on parantunut vähiten. Tilanne näkyy lastensuojelun palvelujen tarpeen kasvuna, huostaan otettujen lasten ja nuorten edelleen valtakunnallisesti suurena määränä, nuorten päihteiden käytön kasvuna sekä ylipäätään lasten ja nuorten psykososiaalisten ongelmien lisääntymisenä ja vaikeutumisena. Myös palvelujen tarve ja käyttö keskittyy voimakkaasti ja painottuu kustannuksiltaan kalliisiin erityistason palveluihin. Kaupunginvaltuusto edellyttikin talousarviopäätöksessään vuodelle 2009 lastensuojelun ennaltaehkäisevän toiminnan lisäämistä. Turun eri alueiden välillä on merkittäviä eroja väestörakenteessa ja sosiaali- ja terveyspalvelujen käytössä. Alueille, joissa hyvinvointipuutteiden kasautuminen on keskimääräistä suurempaa, on pystyttävä järjestämään tarvittavaa lisätukea. Vuoden 2008 aikana varhaiskasvatuspalvelujen kysyntä kasvoi voimakkaasti erityisesti alle kolmevuotiaiden ikäryhmässä. Palvelutarpeeseen on pystyttävä vastaamaan päivähoitolain edellyttämällä tavalla. Pienten lasten palvelujen kehittämisessä on lisäksi kiinnitettävä erityistä huomiota palvelujen saatavuuteen lähialueelta. Yhtenäinen palvelualuejako tukisi palvelujen kehittämistä lähipalveluperiaatteella.

Kehittämisosa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden aseman parantaminen on Turun strateginen tavoite. Tavoite on nostettu myös valtakunnallisesti politiikkaohjelmatasolle. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaa toteutetaan STM:n KASTE-ohjelmalla, johon on valmisteltu Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa Remontti-hanke. Turun pilottihanke kohdistuu raskausajan ja pikkulapsivaiheen työmallien kehittämiseen. Tavoitteena on tukea perheitä ja lapsen kehitystä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa toimenpiteillä, joiden vaikuttavuudesta on näyttöä. Hanke toteuttaa Kaste-ohjelman tavoitteita lisätä hyvinvointia ja terveyttä ja kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta ja saatavuutta sekä kaventaa alueellisia eroja. Nämä tavoitteet ovat yhdenmukaiset Turun sosiaali- ja terveystoimen lasten ja nuorten palvelujen kehittämisen tavoitteiden kanssa.

Sosiaali- ja terveystoimen yhdistäminen sinällään antaa hyvän mahdollisuuden palvelujen ja palvelurakenteen kehittämiseen. Tulosalueiden sisällä ja välillä tapahtuva kehittämistyö lähtee monin osin liikkeelle vasta vuoden 2009 alussa, nyt käynnissä on vasta lasten ja nuorten psykososiaalisten palvelujen kehittämisen suunnitteluvaihe. Hyvän pohjan kehittämiselle tarjoaa Lastentalo-hankkeessa tehty työ, jossa on STM:n rahoituksella kehitetty moniammattillista palvelumallia kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä kumppanuutta järjestöjen kanssa Perhetalo-hankkeessa. Tulevaisuuden haasteena on kehittää kaupungin lasten ja nuorten palveluja siten, että yhteistyö erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä koulun ja toisen asteen oppilaitosten kanssa on saumatonta.

Turun kaupungin lasten, nuorten ja nuorten aikuisten palvelujen kehittämistavoitteet kootaan lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmaan. Osana tätä ohjelmaa on uuden lastensuojelulain edellyttämä kunnan lastensuojelusuunnitelma.

Sisältöosa

Lasten ja nuorten palvelujen painotus on peruspalvelujen saatavuuden ja laadun turvaamisessa ja sitä kautta ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa. Jotta lasten ja nuorten palvelujen sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan turvata, tavoitellaan palvelujen tuotannossa vuonna 2009 seuraavia asioita:

1.lastensuojelun ennaltaehkäisevää toimintaa

2.normaalin kasvun ja kehityksen tukemista

3.vaikeimpien ongelmien ja häiriöiden varhaista tunnistamista sekä niihin puuttumista tarpeenmukaisella ja tehokkaalla palvelulla tai hoidolla

4.tarkoituksenmukaista palvelurakennetta.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi vuonna 2009 painotetaan erityisesti seuraavia asioita:

1.turvataan monipuolisten varhaiskasvatuksen palvelujen saatavuus

2.kehitetään neuvolatoimintaa perhekeskeisempään suuntaan ja tiivistetään neuvoloiden, varhaiskasvatuksen ja sosiaalityön yhteistyötä, työtä tehdään osin Kaste-hankkeen tuella

3.parannetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluja mm. verkostotyön keinoin

4.käynnistetään lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen kehittäminen

Ydinprosessi: Nuorten aikuisuuden vahvistaminen

Asiakastarveanalyysi

Nuorten aikuisuuden vahvistamisen ydinprosessi perustuu vahvasti asiakastarpeeseen. N. 80 % nuorista selviää nuoruusiästä ilman erityispalvelujen tarvetta. Tämän nuorten aikuisuuden vahvistamisen prosessin palvelut kohdistuvat nuorille, joiden aikuistuminen ei suju ilman erityistä tukea.

Sosiaalibarometrin mukaan myös nuorten hyvinvointi on kehittynyt suotuisasti vuosina 1996 -2008. Nuoret ovat kuitenkin yksi taloudellisesti heikoimmin toimeen tulevista väestöryhmistä. Osin tämä johtuu opiskelijoiden suuresta osuudesta, mutta osin on kysymys todellisesta, usein myös ylisukupolvisesta syrjäytymisestä. Myös nuorten kohdalla heikoimmassa asemassa olevien tilanne on parantunut vähiten. Positiivisena kehityksenä on nähtävissä nuorten työttömyyden voimakas lasku. Taantuman ja mahdollisen laman tilanteessa on ensiarvoisen tärkeää ehkäistä nuorten syrjäytymistä koulutuksesta ja sitä kautta työelämästä. Tällä hetkellä tuen tarve näkyy myös nuorten osalta lastensuojelun palvelujen tarpeen kasvuna, huostaan otettujen nuorten edelleen valtakunnallisesti suurena määränä, nuorten päihteiden käytön kasvuna sekä psykososiaalisten ongelmien lisääntymisenä ja vaikeutumisena.

Kehittämisosa

Valtakunnallisissa kehittämisohjelmissa aikuistuvien nuorten palveluja koskee lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin lisäämisen ja terveyden edistämisen politiikkaohjelma. STM:n Kaste-ohjelman Turun pilotiksi on valmisteltu Union-hanke, jossa kehitetään moniammatillista helposti saavutettavaa palvelua nuorille. Nuorten kohdalla merkittäviä tavoitteita ovat osallisuuden vahvistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Myös terveyserojen kaventamisen merkitys korostuu suomalaisessa nuorten kohdalla päihdemyönteisessä kulttuurissa. Painotus on peruspalvelujen saatavuuden ja laadun turvaamisessa ja sitä kautta ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa.

Tulevaisuuden haasteena on kehittää kaupungin nuorten ja nuorten aikuisten palveluja siten, että yhteistyö sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä koulun ja toisen asteen oppilaitosten kanssa on saumatonta. Sosiaali- ja terveystoimessa käynnistyy nuorten psykososiaalisen tuen kehittäminen.

Myös nuorten palvelujen kehittämistavoitteet kootaan lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmaan ja lastensuojelusuunnitelmaan.

Sisältöosa

Nuorten aikuistumista tukevien palvelujen turvaamiseksi tavoitellaan palvelujen tuotannossa vuonna 2009 seuraavia asioita:

1.normaalin kasvun ja kehityksen tukemista

2.vaikeimpien ongelmien ja häiriöiden varhaista tunnistamista sekä niihin puuttumista tarpeenmukaisella ja tehokkaalla palvelulla tai hoidolla

3.tarkoituksenmukaista palvelurakennetta.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi vuonna 2009 painotetaan erityisesti seuraavia asioita

1.edistetään nuorten aikuisten terveyttä (erityisesti mielenterveys ja päihteidenkäytön vähentäminen) vahvistamalla elämänhallintaa ja omaa aktiivisuutta

2.tiivistetään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perus- ja toisen asteen oppilashuollon yhteistyötä

3.käynnistetään nuorten psykososiaalisen tuen kehittäminen

5.käynnistetään nuorten ja nuorten aikuisten syrjäytymistä ehkäisevien kehittäminen osana Kaste-hanketta

Ydinprosessi: Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn vahvistaminen

Asiakastarveanalyysi

Turkulaisten hyvinvointi ja terveydentila on kehittynyt viime vuosina kokonaisuudessaan hyvään suuntaan, mutta sosiaaliryhmien välillä on havaittavissa sama ero kuin valtakunnallisesti: väestöryhmien väliset hyvinvointi- ja terveyserot kasvavat. Vuoden 2008 hyvinvointitutkimuksen (Miten Turku voi – turkulaisten hyvinvoinnin muutossuuntia 1995-2008) perusteella turkulaisten hyvinvointierot ovat vuosien mittaan asteittain lisääntyneet ja hyvinvointipuutteiden kasautuminen on vakiintunutta. Työikäisessä väestössä riski hyvinvointipuutteiden kasautumiseen kohdentuu yksinasuviin ja yksinhuoltajiin. Maahanmuuttajien määrä on Turussa suhteellisen suuri. Heidän hyvinvointinsa on kantaväestön hyvinvointia matalammalla tasolla, mikä tuli tutkimuksessa esille kaikilla hyvinvoinnin osa-alueilla. Vuoden 2007 Harrastukset ja hyvinvointikyselyn perusteella turkulaisten hyvinvointierot näyttävät olevan alueellisesti painottuneita.

Kehittämisosa

Prosessin kehittämislinjaukset perustuvat valtakunnallisiin terveyspoliittisiin ja kaupungin omiin linjauksiin. Keskeistä on:

–hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

–diabeteksen ja muiden kansansairauksien ehkäiseminen

–terveyserojen kaventaminen

–peruspalveluihin panostaminen

–palveluiden tarkoituksenmukainen kehittäminen

Peruspalveluihin ja ehkäisevään toimintaan panostamalla pystytään tehokkaasti lisäämään kaupunkilaisten terveyttä ja hyvinvointia. Esimerkiksi diabeteksen ehkäisy ennen taudin puhkeamista tai hyvä hoito ennen liitännäissairauksien ilmaantumista on sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta järkevää. Hyvien ja kattavien peruspalveluiden avulla pystytään myös tunnistamaan ongelmat ja puuttumaan niihin ajoissa.

Sisältöosa

Sosiaali- ja terveystoimessa on käynnissä useita hankkeita näiden tavoitteiden toteuttamiseksi.

1.Perusterveydenhuoltoon pyritään panostamaan entistä enemmän.

2.TEROKA-hanke yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa pyrkii terveyserojen kaventamiseen. Turku on lisäksi mukana eurooppalaisessa hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää konkreettisia menetelmiä terveyden edistämisen vaikuttavuuden selvittämiseksi.

3.Maahanmuuttajien terveys ja heidän erityispalvelutarpeensa selvitetään erillisen tutkimuksen avulla.

4.Turku on sitoutunut valtakunnalliseen aiesopimukseen, jossa se selvittää pitkäaikaisasunnottomuuden tilanteen Turussa ja suunnittelee tarpeelliset toimet sen vähentämiseksi, sekä kehittää asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn tähtäävää asumisneuvojatoimintaa.

5.Vammaispalvelujen hoidon porrastus ja eri hoitomuotojen kustannukset ja sisältö selvitetään vuoden 2009 aikana.

Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden aikaansaaminen ei ole yksin sosiaalitoimen tai terveydenhuollon toiminnasta riippuvaista, vaan edellyttää kaupungin sisällä hallintokuntien välistä yhteistyötä ja yhdensuuntaisia toimenpiteitä.

Vuoden 2009 kehitystyössä on valmistauduttava vastaamaan mahdollisesti hyvinkin huonon talouskehityksen aiheuttamiin ongelmiin, esimerkiksi lisääntyvään työttömyyteen ja sen lieveilmiöihin.

Ydinprosessi: Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen

Asiakastarveanalyysi

Turussa yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa tällä hetkellä lähinnä sillä määrällä, joka syntyy 64-vuotiaiden täyttäessä 65 vuotta. Turussa yli 75-vuotiaiden määrä väestöstä on 8.8%, joka on kuuden suurimman kaupungin vastaavasta väestöosuudesta suurin, samoin kuin yli 85-vuotiaiden prosentuaalinen osuus 2.3%.

Väestön odotettavissa oleva elinikä on viime vuosikymmeninä pidentynyt ja suhteellisesti eniten se on pidentynyt yli 80-vuotiaiden osalta Kansanterveys 2015- ohjelman mukaan. Tulevina vuosina ikääntyvien ihmisten odotetaan myös elävän terveempinä ja parempikuntoisina. Miten hyvin Turku voi- raportin mukaan myös Turussa koetun terveyden kehitys eläkeikäisillä on 1990-luvulta lähtien ollut positiivista. Pitkäaikaissairauksien määrä on vähentynyt eikä niissä enää ole suurtakaan eroa eri sukupuolten välillä kuten aikaisemmin.

Sosiaalisessa kanssakäymisessä yksinäisyyden väheneminen on ikäihmisillä tutkimuksen mukaan ollut selkeää. Yksin asuvilla eläkeläisillä pienituloisuuden ja sairauksien kasaantuminen on kuitenkin ollut suurempaa kuin parisuhteessa elävillä. Muuten taloudellisten vaikeuksien kohtaaminen näyttää eläkeläisillä olevan vähäisempää varsinkin nuorten väestöryhmiin verrattuna.

Suuri vaikutus sosiaali- ja terveyspalveluille on niin sanotun neljännen iän mukanaan tuoma raihnaisuus sekä sairauksista mm. sokeritauti, sydämen vajaatoiminta sekä keskivaikean ja vaikean dementian suuri ilmeneminen kaikkein iäkkäimpien henkilöiden keskuudessa. Tämä merkitsee tässä ikäryhmässä muita vanhusikäryhmiä suurempaa ympärivuorokautisen hoidon tarvetta

Kehittämisosa

Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen -ydinprosessille laaditaan vuosiksi 2009-2012 Turun ikääntymispoliittinen strategia, joka perustuu uusittuun Ikäihmisten laatusuositukseen, Turun kaupungin strategiaan ja on osa Turun kaupungin hyvinvointipalvelujen strategiaa. Strategiassa otetaan huomioon Turun kaupungin ikärakenne ja sitä vastaava palvelutarve. Näiden tekijöiden avulla ikäihmisten käyttämiä säännöllisiä palveluja voidaan kehittää pitkäjänteisesti koko valtuustokauden ajan. Samanaikaisesti palveluiden strategisen kehittämisen kanssa tulee arvioida taloudelliset resurssit, henkilöstön osaamisen, rakenteen ja määrän muutostarpeet.

Ikääntymispoliittinen strategia luodaan yhdessä oman palvelutuotannon, kaupungin muiden hallintokuntien, järjestöjen, 3. sektorin ja yksityisten palvelutuottajien kanssa ja siinä huomioidaan myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osuus palvelutuotannossa.

Sisältöosa

Ydinprosessin strategisen palvelusopimuksen painopistealuilla huomioidaan turkulaisten ikäihmisten erilaiset tarpeet jaoteltuna 65-74-, 75-84- ja yli 85-vuotiaiden ikäryhmiin.

Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen -ydinprosessin painopisteet 2009- 2012

Asiakaspalveluiden painopisteet

1.Aktiivisen kansalaisuuden turvaaminen sekä yksinäisyyden ja sitä kautta sairastuvuuden ehkäiseminen toimintakykyä ylläpitävien preventiivisten palvelujen avulla yhdessä järjestöjen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa

2.Palveluohjauksen lisääminen huomioon ottaen myös ikääntyvien maahanmuuttajien erityistarpeet

3.Omaishoidon tuen lisääminen laatusuosituksen tasolle

4.Kotihoidon kattavuuden ja palveluiden tarpeenmukaisen vaikuttavuuden parantaminen

5. Ikäihmisten hoidon painopisteen siirtäminen laitoshoidosta avohoitoon kuitenkin samalla yli 85-vuotiaiden määrän painoarvon huomioiminen erityisesti dementiahoidon erityistarpeen suhteen

6. Palveluiden järjestämisen yleiset periaatteet

Palvelustrategia on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 22.1.2007.

Terveys- ja sosiaalipalveluiden kysyntä tulee kasvamaan seuraavan kymmenen vuoden aikana muun muassa väestön ikääntymisestä johtuen. Tähän kysyntään vastaamiseen tulee käyttää sekä julkisia että yksityisiä palvelumahdollisuuksia. Tavoitteena tulisi olla kuntalaisten oman valinnanvapauden ja mahdollisuuksien kasvattaminen ja oman vastuun lisääminen. Tällä perusteella esimerkiksi palvelusetelin käytön laajentamisen mahdollisuuksia tulee selvittää eri toimintalinjoilla.

Sähköistä asiointia kehitetään siten, että siitä tulee kuntalaisille merkittävä palvelukanava.

7. Sopimuksen voimassaoloaika

Sopimus perustuu Turku-strategiaan ja sopimusta päivitetään tarpeen mukaan vuosittain.

Liiteosa on voimassa talousarviovuoden 2009.

8. Seuranta ja arviointi

Tämä sopimus hyväksytään strategian ja strategisten tavoitteiden määrittelemiseksi. Tätä sopimusta yksityiskohtaisemmat ja konkreettisemmat tavoitteet ilmenevät tätä sopimusta toteuttavista strategisesta palvelutuotantosopimuksesta ja operatiivisesta palvelutuotantosopimuksesta. Näiden sopimusten tavoitteiden toteutumisen mittaamisesta sovitaan erikseen ao. sopimuksissa.

9. Muut sopimusehdot

Jos olosuhteet sopimusaikana muuttuvat oleellisesti sopimuksen tekemisen jälkeen, on sopijaosapuolilla oikeus vaatia neuvotteluja sopimuksen muuttamiseksi. Tämä voi tapahtua esim. toimintaan vaikuttavien olosuhteiden (lainsäädäntö, suositukset, ympäristömuuttujat jne.) muuttuessa, organisaation muuttumisen johdosta tai jonkin muun strategiseen painopisteeseen vaikuttavien muutosten niin vaatiessa.

Liiteosa:

Taloudelliset resurssit