Asemakaavatoimisto/Christina Hovi 17.4.2008/208-08:

”Asemakaavatoimisto on laatinut 22.1.2008 päivätyn ja 3.4.2008 muutetun asemakaavanmuutosehdotuksen otsikossa mainitulle entiselle Raunistulan teollisuusalueelle ja sen lähiympäristöön. Alueen koko on noin 18,5 hehtaaria.

Nykytilanne

Rakennettu ympäristö

Alue on pääosin entistä Alfan ja Barkerin teollisuusaluetta. Alueella toimii mm. liikuntakeskus Alfa, Barker-teatteri ja useita eri alojen pienyrityksiä. Lisäksi rakennuksissa sijaitsee taiteilijoiden työtiloja ja varastoja. Teollisuusalueeseen kuuluu Virusmäentien varressa sijaitsevat kaksi entistä asuinrakennusta, jossa toisessa toimii nykyään päiväkoti. Alueen eteläosassa sijaitsee tyhjillään olevat Hankkijan entiset rehusiilot. Saramäentien ja Virusmäentien varrella sijaitsee neljä kerrostaloa ja rivitalo, joissa asukkaita on n. 160. Konsantien ja Raunistulantien varrella sijaitsee muuntamot.

Rakennuksista siilot, Barkerin tehtaan vanhimmat osat ja Alfan liikuntakeskus sekä eräät muut uudemmat teollisuus- ja varastorakennukset hallitsevat maisemaa Aurajoen suuntaan.

Kaava-alueella ei ole valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia rakennuksia. Sen sijaan osa alueella sijaitsevista teollisuus- ja asuinrakennuksista ovat paikallisesti arvokkaita. Turun maakuntamuseon mukaan Barkerin kutomorakennuksen vanhimmat osat, piippu ja entinen asuinrakennus vuodelta 1899 tulee suojella asemakaavalla ja vuosina 1946-47 rakennettu rapattupintainen asuinrakennus ja siilot tulee säilyttää kaavalla suojeltuina. Kaava-alue liittyy laajempaan paikallisesti merkittävään kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen pientaloalueeseen ja valtakunnallisesti merkittävään kansallismaisemaan.

Kaava-alueen pohjoisosassa sijaitsee rautakautinen kalmistoalue. Osalla aluetta on suoritettu arkeologisia kaivauksia.

Luonnonympäristö

Kaava-alueen arvokkain luontokohde (rehevöitynyt kallioketo) sijoittuu Saramäentien varrella olevalle kerrostalotontille Raunistula-23.-17.

Kaava-alueella ei ole havaittu lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Alueella olevat yksittäispuut, puuryhmät sekä puistomaiset maat ovat tärkeitä suoja- ja saalistuspaikkoja muualla Raunistulassa elävien lepakoiden kannalta. Lepakoille olisi suotavaa taata esteetön ja suojaisa lentoreitti jokirantaan, joka on tärkeä lepakoiden saalistus- ja parveilualueena.

Virkistys

Kaava-alueella sijaitsee Raunistulanpuisto, osia Virusmäenpuistosta ja Paattistenpuistosta sekä nimetöntä puistoaluetta Raunistulantien varrella. Raunistulanpuistolla on tärkeä virkistyksellinen merkitys erityisesti lapsille, sillä puistossa on leikkipaikka ja pallokenttä. Virusmäenpuiston virkistyksellinen merkitys on vähäisempi, sillä alue on vuokrattu viljelykäyttöön.

Kaava-alue rajoittuu Aurajokilaaksoon, jolla on merkittävä virkistyksellinen merkitys sekä raunistulalaisille että muille kaupunkilaisille.

Liikenne

Virusmäentie, Konsantie, Saramäentie ja Raunistulantie muodostavat alueen liikenneverkon. Raunistulantien varrella on kevyen liikenteen väylä. Virusmäentiellä ja Konsantiellä on alueita, joista myös jalkakäytävä puuttuu. Yhteydet Aurajoen rantaan sijaitsevat tasossa Toijalan radan kanssa.

Barkerin alueen toiminnot synnyttävät liikennettä pääasiassa Virusmäentiellä ja Raunistulantiellä. Suurin yksittäinen liikenteen aiheuttaja alueella on Alfan liikuntakeskus.

Ympäristöhäiriöt

Kaava-alueella melua aiheuttavat junaliikenne Toijalan radalla ja ajoneuvoliikenne Virusmäentiellä ja tärinää erityisesti tavarajunaliikenne Toijalan radalla. Entisellä teollisuusalueella on ollut toimintaa, joka on aiheuttanut maaperän pilaantumisen. Siilot eivät tutkimusten mukaan sovellu asuinkäyttöön, sillä rakenteiden sisäpintoihin melko syvälle on tunkeutunut terveydelle haitallista mikrobikasvustoa. Siilojen rakenteista erittyvä voimakas paha haju on myös ongelmallinen. Toijalan radalla kuljetetaan vaaralliseksi luokiteltuja aineita.

Kaava-alueen nykytilannetta on kuvattu tarkemmin selostuksen luvussa 3.

Kaavatilanne

Turun yleiskaava 2020:ssa kaava-alue on pääosin työpaikkojen ja asumisen aluetta (PAK), jota koskee yleismääräys: ”Nykyistä teollisuusaluetta tulee kehittää tehokkaammaksi ja viihtyisämmäksi työpaikka- ja asunto-alueeksi palveluineen”. Kaava-alueen Virusmäentien reuna on pientalovaltaista asuntoaluetta ja kaava-alueen kaakkoisreunalla sijaitsee rautatie. Raunistulantien yhteyteen on osoitettu pääviheryhteys.

Asemakaavanmuutosalue on voimassa olevissa, vuosina 1946…2000 hyväksytyissä / vahvistetuissa asemakaavoissa pääosin teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta ja toteutumatonta asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialueita. Kaava-alueen rakennusoikeudesta (81604 k-m2) on käytetty 57540 k-m2. Betonirakenteiset siilot, siilojen siipiosien ensimmäinen kerros sekä entinen asuinrakennus vuodelta 1899 on suojeltu asemakaavalla.

Asemakaavan muuttamisen tarve

Asemakaavan laadinta perustuu muutosalueen maanomistajien, Danisco Finland Oy:n 28.9.2001 ja Kiinteistö Oy Business Park Alfan ja Kapiteeli Oy:n 28.4.2004 tekemiin anomuksiin. Anomusten jättämisen jälkeen kaava-alueen tontit Raunistula-23.-16, 18-20 ovat siirtyneet Alfa Center Oy:n omistukseen. Alfa Center Oy:ltä on saapunut uusi aloite asemakaavan laatimiseksi.

Aloitteiden taustalla on havainto siitä, ettei siilojen muuttamiselle asuinkäyttöön ole löytynyt teknis-taloudellista eikä terveydellistä toteutuspohjaa voimassa olevassa suojelukaavassa ajatellulla tavalla.

Siilot suojeltiin asemakaavalla vuonna 2000 tarkoituksena muuttaa rakennus asunnoiksi. Kaavaa ei kuitenkaan ole toteutettu, sillä siilojen rakenteet todettiin kolme vuotta myöhemmin sisältävän terveydelle haitallisia mikrobikasvustoja. Asiantuntijatarkastuksen mukaan betonisten siilorakenteiden käyttäminen asuin- tai vastaaviin käyttötarkoituksiin on mahdotonta ilman, että rakenteet kapseloitaisiin tai rakenteiden vaurioitunut kerros poistettaisiin 50 mm:n syvyyteen asti. Kaasutiiviin kapseloinnin teko olisi lopputulokseltaan epävarmaa. Betonin poistaminen 50 mm syvyyteen asti piikkaamalla vaurioittaisi rakenteita siten, että ainakin palkit, laatat ja pilarit menettäisivät kantavuutensa. Rakenteiden korjaaminen entiselleen eli uudelleen raudoitus ja betonointi olisivat lähes mahdottomia. Lisäksi siilojen rakenteista erittyvä voimakas paha haju on erittäin vaikea ongelma, olkoon se terveydellisesti haitallinen tai ei. Hajun esiintyminen asuin- tai oleskelutiloissa on sietämätön.

Asemakaavan muuttamisen tarvetta on esitetty tarkemmin selostuksen luvussa 4.

Kaavoituksen tavoitteet

Raunistulan alueen suunnittelussa tarkoituksena on luoda kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen ja ympäristöön soveltuva asuin- ja työpaikka-alue keskustan tuntumaan yleiskaavan ja asunto- ja maankäyttöohjelman tavoitteiden mukaisesti.

Alueen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota kaupunkikuvallisiin arvoihin sekä alueen liittymiseen olemassa olevaan rakenteeseen. Suunnittelu tähtää alueen kulttuurihistoriallisten ja kaupunkikuvallisten arvojen säilymisen turvaamiseen mm. etsimällä suojeltaville rakennuksille toteuttamiskelpoista käyttöä ja mahdollistamalla ympäristöön soveltuvaa uudisrakentamista.

Kaavalla tulee luoda edellytykset mm. terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle ja kaavan tulee edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista.

Tarkoituksena on myös parantaa liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta sekä tukea kestäviä liikkumismuotoja.

Virkistysalueita tulee olla riittävästi kaava-alueen ja lähiympäristön nykyisille ja tuleville asukkaille ja muille käyttäjille.

Asemakaavan tavoitteet on esitetty tarkemmin selostuksen luvussa 4.3.

Asemakaavaehdotus

Kaava-alueen pinta-ala on 18,5 ha ja kerrosala on 87460 k-m². Rakennusoikeus kasvaa noin 5860 k-m2:llä voimassa olevaan kaavaan verrattuna.

Barkerin kiinteistö

Barkerin kiinteistö on osoitettu asuin-, liike-, toimisto- ja toimitilarakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa myös päiväkoti-, liikunta- ja kulttuuritiloja (AKTY-1). Ajo korttelialueelle on osoitettu Raunistulantieltä. Tehdasrakennuksen vanhimmat osat on suojeltu asemakaavalla (sr-1, sr-2). Korttelialueelle osoitettu rakennusoikeus 15900 k-m2 sisältää suojeltavan rakennuksen rakennusoikeuden lisäksi uusien välipohjien rakentamisen nykyisen rakennuksen vaipan sisäpuolelle ja vähäisessä määrin uudisrakennettavia osia. Asuinkerrosala on rajoitettu enimmillään 55 %:iin kokonaiskerrosalasta. Asumista ei saa sijoittaa sr-1-merkityn rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen. Suojeltavan rakennuksen joen puoleiselle julkisivulle saa sijoittaa ns. ranskalaisia parvekkeita ja luoteisjulkisivulle ulokeparvekkeita. Rakennukseen saa rakentaa lasikatteita siten, että rakennuksen kattomuotoja ei muuteta. Ilmanvaihto- ym. tekniset tilat tulee sijoittaa rakennuksen vaipan sisäpuolelle. Rakennuksen pääasiallinen julkisivuverhousmateriaali tulee olla punatiili. Asuintilojen julkisivuja koskee 39 dBA:n ääneneristävyysvaatimus. Kaavassa on lisäksi annettu määräyksiä auto- ja pyöräpaikoista, ajoyhteyksistä ja pilaantuneen maaperän kunnostamisesta.

Alfan kiinteistö

Alfan liikuntakäytössä oleva kiinteistö on osoitettu toimitilarakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa myös liike-, toimisto-, liikunta- ja pysäköintitiloja (KTY-1). Ajo korttelialueelle on osoitettu Raunistulantieltä. Rakennusoikeutta on osoitettu yhteensä 28090 k-m2, josta 7090 k-m2 autopaikoitusta varten. Myymälätilojen osuus kokonaiskerrosalasta saa olla enintään 10 % ja alueelle ei saa sijoittaa tilaa vievää kauppaa. Kaava mahdollistaa alueella olevan rakennuksen säilymisen ja sen laajentamisen. Rakennuksen julkisivun ylin korkeusasema on määritelty olemassa olevan rakennuksen mukaan (+25.3). Laajennusosien julkisivujen ylin korkeusasema saa olla enintään +21.0. Rakennuksen pääasiallinen julkisivuverhousmateriaali tulee olla punatiili. Rakennuksen lounaispuolelle on muodostettu aukio, jolla oleva puusto on pyrittävä säilyttämään. Aukiota ei saa käyttää pysäköintiin. Alueella olevien korkeuserojen vuoksi Valvillankujan esteettömyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kaavassa on lisäksi annettu määräyksiä auto- ja pyöräpaikoista ja ajoyhteyksistä.

Entinen asuinrakennus

Entinen asuinrakennus vuodelta 1899 on osoitettu palvelu- ja asuinrakennusten korttelialueeksi (PA-1). Rakennus säilyy asemakaavalla suojeltuna.

Rakennusoikeutta on osoitettu 495 k-m2, joka mahdollistaa päiväkotitoiminnan säilymisen alueella, mutta myös rakennuksen palauttamisen asuinkäyttöön. Ajo korttelialueelle on osoitettu Virusmäentieltä. Kaavassa on lisäksi annettu määräyksiä puuston säilyttämisestä sekä auto- ja pyöräpaikoista. Museoviranomaisille on varattava tilaisuus korttelialueen arkeologiseen tutkimiseen.

Muuntamot

Alueen sähkönjakelun kannalta välttämättömät muuntamot sijoittuvat Konsantien, Saramäentien ja Raunistulantien varteen (ET-1) sekä Barkerin kiinteistön eteläpuolelle muodostetulle kerrostalojen korttelialueelle AK-1.

Asuinkorttelit

Asuinkerrostalojen korttelialueita on osoitettu Toijalan radan varteen (AK-1), Barkerin ja Alfan kiinteistöjen välittömään läheisyyteen (AK-2, AK-3) sekä Raunistulanpuiston ja Virusmäenpuiston laidalle (AK-4). Uudisrakennusten korkeudet ja julkisivumateriaalit on sopeutettu Raunistulan teollisuusalueen ja Virusmäenpuiston laidalla olevaan rakennuskantaan. Uudisrakennukset ovat 4-6-kerroksisia. Rakennusoikeutta asuinkerrostalojen korttelialueille on osoitettu yhteensä 34050 k-m2.

Konsantien, Virusmäentien ja Raunistulanpuiston laidalle on muodostettu matalampaa rakentamista. Uudisrakennusten korkeudet, julkisivumateriaalit ja kattomuodot on sopeutettu Raunistulan puutalovaltaisen pientaloalueen rakennuskantaan. Pientalo-, rivitalo- ja pienkerrostalokortteleissa uudisrakennukset ovat enintään IIu½ -kerroksisia. Rakennusten julkisivujen tulee olla pääosin puuta ja rakennuksissa on käytettävä harja- tai satulakattoja. Pysäköinti on pääosin järjestetty maan tasoon sijoittuviin autokatoksiin / talleihin. Rakennusoikeutta näille korttelialueille on osoitettu yhteensä 8830 k-m2.

Barkerin kiinteistön lounaispuolelle on muodostettu asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK-1). Korttelialue on jaettu 8 tonttiin, joille ajo on osoitettu Raunistulantieltä. Rakennusoikeutta on korttelialueelle osoitettu yhteensä 15125 k-m2. Toijalan radan ja Ramstedtinkadun puoleisten rakennusten julkisivujen enimmäiskorkeus on rajoitettu Barkerin kutomorakennuksen radan puoleisen julkisivun korkeusasemaan (+28.8), mikä merkitsee neljäkerroksisia asuinrakennuksia pihakannen tasolta laskettuna. Pihakannen korkeusasema tulee olla noin +15. Muut korttelialueen rakennukset saavat olla viisikerroksisia. Asuinrakennusten pääasiallinen julkisivuverhousmateriaali tulee olla paikalla muurattu punatiili. Julkisivujen ja kattokaltevuuksien tulee olla korttelialueella yhteneväiset.

Asuinrakennukset muodostavat ns. suurkorttelin, jonka vuoksi tonttia ei saa aidata toista tonttia vasten. Autopaikat tulee sijoittaa pihakannen alle. Pihakannen alle rakennettavat tilat saa rakentaa sallittua rakennusoikeutta ylittäen. Kaavassa on lisäksi annettu määräyksiä mm. autopaikoista ja ajoyhteyksistä. Korttelialueella on sallittava naapuritonttien kesken yhteisjärjestely (leikki- ja oleskelu, pysäköinti, huolto, jätehuolto, pelastustiet).

Barkerin säilytettävän kiinteistön luoteispuolelle on muodostettu asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK-2), jolle ajo on osoitettu Raunistulantieltä AKTY-1-korttelialueen kautta. Rakennusoikeutta on korttelialueelle osoitettu 6765 k-m2. Uudisrakennukset saavat pääosin olla viisikerroksisia. Rakennuksen kuusikerroksinen osa ylittää vähäisessä määrin kutomorakennuksen koillispuolisten siipiosien harjakorkeuden. Asuinrakennusten pääasiallinen julkisivuverhousmateriaali tulee olla paikalla muurattu punatiili. Pysäköinti tulee järjestää rakenteellisena asuinrakennusten kellaritiloihin ja pihakannen alle. Pihakannen korkeusasema tulee olla noin +16.5. Kaavassa on lisäksi annettu määräyksiä mm. ajoyhteyksistä.

Alfan kiinteistön pohjoispuolelle on muodostettu asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK-3), jolle ajo on osoitettu sekä Raunistulantieltä että Virusmäentieltä. Rakennusoikeutta on osoitettu 3700 k-m2. Asuinrakennusten julkisivujen enimmäiskorkeus on rajoitettu Alfan liikuntakeskuksena toimivan rakennuksen julkisivun korkeusasemaan (+25.3), mikä merkitsee neljäkerroksisia asuinrakennuksia rautatielle päin. Pysäköinti järjestetään pääosin maan tasossa. Asuinrakennusten kellaritiloihin ja pihakannen alle saa sijoittaa pysäköinti-, varasto-, jätehuolto- ja väestönsuojatiloja. Ne saa rakentaa sallittua rakennusoikeutta ylittäen. Kaavassa on lisäksi annettu määräyksiä puuston säilyttämisestä.

Raunistulanpuiston ja Virusmäenpuiston laidalle on muodostettu asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK-4). Raunistulanpuiston laidalla oleville kerrostaloille on osoitettu 3900 k-m2 rakennusoikeutta kaksikerroksisille asuinrakennuksille. Ajo tontille säilyy Saramäentieltä. Tontilla sijaitseva rehevöitynyt kallioketo on osoitettu luonnontilaisena säilytettävänä alueen osana. Virusmäentien varrella olevalle kerrostalolle on osoitettu 2310 k-m2 rakennusoikeutta IV-kerroksiselle asuinrakennukselle ja 50 k-m2 yksikerroksiselle talousrakennukselle. Ajo tontille säilyy Virusmäentieltä. Museoviranomaisille on varattava tilaisuus korttelialueen arkeologiseen tutkimiseen. Virusmäenpuiston laidalle on osoitettu 2200 k-m2 rakennusoikeutta IV-kerroksiselle uudisrakennukselle. Ajo tontille on osoitettu Raunistulantieltä Viruspientareen suojaviheralueen kautta. Pysäköinti on osoitettu maan tasoon.

Konsantien varteen on muodostettu asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialuetta (AKR-1), jolle ajo on osoitettu Ramstedtinkadulta. Rakennusoikeutta on osoitettu yhteensä 2000 k-m2 ½kII- ja IIu½ -kerroksisille asuinrakennuksille. Asuinrakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla peittomaalattu lauta. Rakennuksissa on käytettävä harjakattoa. Korttelialueelle saa rakentaa yksikerroksisia autokatoksia, autotallit, jäte- ja keräilykatoksia sallittua rakennusoikeutta ylittäen.

Virusmäentien varteen on muodostettu asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialuetta (AKR-2), jolle ajo on osoitettu Virusmäentieltä ja Alfankujalta. Korttelialueelle on osoitettu rakennusoikeutta 1000 k-m2 IIu½ -kerroksiselle harjakattoiselle asuinrakennukselle, jonka pääasiallinen julkisivuverhousmateriaali tulee olla peittomaalattu lauta tai rappaus. Leikki- ja oleskelualueet tulee sijoittaa rakennusalan osille, joita ei käytetä asuinrakentamiseen. Kaavassa on lisäksi annettu määräyksiä mm. puuston säilyttämisestä. Autopaikat tulee toteuttaa vaihtoehtoisesti rakennusalalle kellari- ja maanalaisina tiloina tai pihalle maan tasoon. Asuinrakennuksen kellaritiloihin ja pihakannen alle sijoitettavat pysäköinti-, varasto-, jätehuolto- ja väestönsuojatilat saa toteuttaa sallittua kerroslukua ja rakennusoikeutta ylittäen. Museoviranomaisille on varattava tilaisuus korttelialueen arkeologiseen tutkimiseen.

Konsantien varteen on muodostettu asuinpientalojen korttelialuetta (AP-1). Korttelialue on jaettu 6 tonttiin. Osalle tonteista ajo on osoitettu Konsantieltä ja osalle Ramstedtinkadulta. Korttelialueelle on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 1260 k-m2 kuudelle asuinrakennukselle ja talousrakennukselle. Kunkin pientalotontin rakennusoikeus on 210 k-m2. Asuntojen lukumäärä on rajoitettu yhteen tonttia kohti. Asuinrakennusten pääasiallinen julkisivuverhousmateriaali tulee olla peittomaalattu lauta. Rakennuksissa on käytettävä symmetristä satulakattoa. Konsantiehen rajoittuvilla tonteilla on rakennusten sisäänkäynnit toteutettava rakennusten päädyistä tai pihan puolelta.

Raunistulanpuiston laidalle on muodostettu asuinpientalojen korttelialuetta (AP-2), jolle ajo on osoitettu Alfankadulta. Korttelialue on jaettu kahteen tonttiin. Raunistulanpuiston laidalle on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 1330 k-m2 seitsemälle IIu½ -kerroksiselle asuinrakennukselle. Asuinrakennusten väliin saa rakentaa yksikerroksisia katoksia. Alfankujan eteläpuolelle on osoitettu kolme rakennusalaa IIu½ -kerroksisille asuinrakennuksille, joiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on 1330 k-m2. AP-2-korttelialueiden asuinrakennusten pääasiallinen julkisivuverhousmateriaali tulee olla peittomaalattu lauta. Rakennuksissa on käytettävä symmetristä satulakattoa. Korttelialueelle toteutettavat autokatokset, autotallit, säilytys- ja keräilykatokset sekä ilmanvaihto ym. tekniset tilat saa rakentaa sallittua rakennusoikeutta ylittäen. Kaavassa on lisäksi annettu määräykset mm. ajoyhteyksistä.

Virusmäentien varteen on muodostettu pientalojen korttelialuetta (AP-3). Olemassa olevalle rivitalolle on osoitettu rakennusoikeutta 850 k-m2 kaksikerroksiselle asuinrakennukselle ja 140 k-m2 yksikerroksiselle piharakennukselle. Ajo AP-3-korttelialueelle on säilytetty Virusmäentieltä osittain Raunistulanpuiston kautta. Autopaikkoja on rakennettava yksi kutakin asuntoa kohti.

Virusmäentien varteen on muodostettu pientalojen korttelialuetta (AP-4), jolle on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 920 k-m2 kolmelle kaksikerroksiselle asuinrakennukselle ja kuudelle yksikerroksiselle talousrakennukselle. Ajo korttelialueelle on osoitettu Virusmäentieltä. Asuinrakennusten pääasiallinen julkisivuverhousmateriaali tulee olla peittomaalattu lauta. Rakennuksissa on käytettävä symmetristä satulakattoa. Rakennusten sisäänkäynnit on toteutettava rakennusten päädyistä tai pihan puolelta. Kaavassa on lisäksi annettu määräyksiä mm. puuston säilyttämisestä. Museoviranomaisille on varattava tilaisuus korttelialueen arkeologiseen tutkimiseen.

Autopaikkoja on asuinkerrostalokorttelialueilla rakennettava vähintään yksi kutakin 85 asuinkerrosneliömetriä kohti. Rivitalojen korttelialueilla autopaikkoja on rakennettava vähintään 1,5 kutakin rivitaloasuntoa kohti. Asuinkerrostalokorttelialueilla ja rivitalokorttelialueilla on lisäksi rakennettava yksi vieraspaikka kutakin 7 asuntoa kohti. Uudisrakennettavilla asuinpientalojen korttelialueilla on autopaikkoja rakennettava kaksi kutakin asuntoa kohti. Kaikilla asuinkorttelialueilla on osoitettava kaksi pyöräpaikkaa kutakin asuntoa kohti.

Asuinkorttelialueilla, lukuun ottamatta korttelialuetta AP-1, tulee rakentaa leikki- ja oleskelualuetta vähintään 10 m2 asuntoa kohti. Lähimpänä rautatietä osoitetuilla korttelialueilla AK-1, AK-3 ja AKR-1 tulee leikki- ja oleskelualueiden olla suojassa liikenteen melulta.

Asuinrakennusten julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset ovat 28…39 dBA lähimpänä rautatietä ja Raunistulantietä sijoittuvilla korttelialueilla AK-1, AK-2, AK-3, AK-4 ja AKR-1. Ääneneristävyysvaatimuksissa on otettu huomioon mm. rakentamisjärjestys ja junaliikenteen aiheuttama yöajan maksimimelutaso. AK-1-, AK-3 ja AKR-1-korttelialueilla tulee radalle suuntautuvat parvekkeet lasittaa.

Asuinrakennusten suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota liikenneväylien aiheuttaman tärinän pienentämiseen lähimpänä rautatietä osoitetuilla korttelialueilla AK-1, AK-3 ja AKR-1.

Mikäli alueen purettavista rakennuksista löytyy lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, tulee uudisrakennusten räystäiden alle rakentaa ns. lepakkopönttöjä korttelialueilla AK-1, AK-2, AKR-1, AKR-2 ja AP-2.

Maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava korttelialueilla AK-1, AK-3, AKR-1, AP-1 ja AP-2. Jos maaperä todetaan pilaantuneeksi, on se kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä.

Liikenne

Liikenne asuinkerrostaloalueille ja toimitilarakennusten (AKTY-1, KTY-1) korttelialueille on pääosin osoitettu Raunistulantien kautta, uudelta Toijalan radan luoteispuolelle sijoittuvalta kadulta. Pientalo- ja pienkerrostaloalueille ajo on osoitettu Konsantieltä, Virusmäentieltä, Alfankadulta ja Ramstedtinkadulta. Virusmäentie on osoitettu katkaistavaksi läpiajoliikenteeltä, lukuun ottamatta joukkoliikennettä. Toijalan rata säilyy rautatiealueena (LR). Kevyelle liikenteelle on osoitettu uusia yhteyksiä kaava-alueen sisällä (Rafunkuja, Kuplettikuja, Valvillankuja) ja kaava-alueelta mm. rautatien alitse Aurajoen rantaan ja keskustan suuntaan.

Kaavan toteuttamisen myötä liikennemäärien arvioidaan Raunistulantiellä kasvavan niin paljon, että ko. katualueelle tulee rakentaa meluesteet, jotta ko. katualueelta aiheutuva päivämelutaso ei ylitä 55 dB sen viereisellä asumiseen varatulla alueella.

Virkistys- ja suojaviheralueet

Raunistulanpuisto säilyy virkistysalueena (VL). Alueelle on osoitettu sijainniltaan ohjeellinen leikkipaikka ja pelikenttä sekä 20 k-m2 rakennusoikeutta huoltorakennukselle. Alueella olevien luontoarvojen vuoksi on Raunistulanmäki osoitettu lähivirkistysalueeksi, jolla ympäristö tulee säilyttää (VL-1/s). Alueen maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava. Jos maaperä todetaan pilaantuneeksi, on se kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä.

Raunistulantien lounaispuolelle sekä Toijalan radan ja Konsantien väliin on osoitettu suojaviheralueet (EV).

Kaavaehdotuksen sisältöä, kaavan toteuttamisen vaikutuksia ja tavoitteiden toteutumista on kuvattu selostuksen luvussa 5.

Vaikutukset

Kaavan toteuttaminen edistää kaupunkiseudun aluerakenteen tasapainoista kehittämistä. Keskustan palveluiden läheisyys sekä hyvät kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen yhteydet vähentävät henkilöautoliikenteen tarvetta. Entinen teollisuusalue muuttuu kaavan toteuttamisen myötä rakennetummaksi osaksi olevaa kaupunkirakennetta. Siilojen ja usean teollisuusrakennuksen purkaminen sekä uusien asuinrakennusten toteuttaminen muuttavat maisemaa erityisesti Aurajoen suuntaan. Siilojen purkaminen hävittää yhden paikallis- ja teollisuushistoriallisesti arvokkaan maamerkin maisemasta. Kaavan toteuttamisen myötä liikenteen painopiste muuttuu ja uuden maankäytön aiheuttama liikenne ja sen päästöt kohdistuvat pääosin Raunistulantielle.

Kaavan toteuttaminen merkitsee alueen asukasmäärän kasvua noin 690…880 asukkaalla ja alueen muuttumista nykyistä kerrostalovaltaisemmaksi. Vaikutukset elinkeinotoimintaan ovat riippuvaisia erityisesti Barkerin kutomorakennuksen tulevasta käytöstä; vähintään 45 % rakennuksesta säilyy elinkeinokäytössä. Alfan kiinteistö säilyy elinkeinokäytössä.

Kaavan toteuttamisen vaikutuksia on kuvattu tarkemmin selostuksen luvussa 5.4.

Tavoitteiden toteutuminen

Kaava toteuttaa lainsäädännön, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja pääosin kaupungin asettamia tavoitteita. Valtuuston hyväksymän asunto- ja maankäyttöohjelman tavoitteiden toteutuminen kerrostalojen ja elinkeinotoiminnan osalta ovat riippuvaisia Barkerin kutomorakennuksen tulevasta käytöstä. Omakotitonttituotantotavoitteet alittuvat. Tavoitteiden toteutumista on kuvattu selostuksen luvussa 5.5.

Kaavan toteuttaminen

Asemakaavan toteuttaminen käynnistyy kaavan saatua lainvoiman. Selostuksen luvussa 6 on esitetty toimenpiteitä, joita kaavan toteuttaminen edellyttää.

Osallistuminen ja yhteistyö

Kaavan vireilletulosta ilmoitettiin kaavoituskatsauksessa vuonna 2004. Osallisille lähetettiin maaliskuussa 2005 ilmoitus asemakaavanmuutoksen valmistelusta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jota päivitettiin viimeksi 31.8.2006 kun kaava-alueen rajaukseen lisättiin tontti Raunistula-23.-17, Raunistulantien katualuetta ja nimetöntä puistoaluetta Raunistulantien pohjoispuolella. Kaavoituksen vireilläolosta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa vuosina 2005…2008.

Anomusten ja kaupungin tarpeiden pohjalta käytiin neuvotteluja alueen kehittämiseksi. Neuvottelujen tuloksena syntyi alustava maankäyttösuunnitelma, jota esitettiin 14.3.2005 Raunistulan asuinkiinteistöyhdistyksen kokouksessa ja 13.4.2005 Kirveen omakotiyhdistykselle. Alustava suunnitelma on ollut esillä myös asemakaavatoimistossa sekä asemakaavatoimiston internetsivuilla. Alustavan suunnitelman perusteella jätettiin 97 kpl kirjallista mielipidettä ja kansalaisadressi. Kaavanmuutosta ja tielinjausta vastustavan adressin on allekirjoittanut 306 henkilöä. Lisäksi kaavanmuutoksesta on keskusteltu kaupungin internetissä olevalla keskustelufoorumilla ”Keskustelua kaupunkisuunnittelusta”.

Aloituskokous viranomaisille ja hallintokunnille järjestettiin 11.4.2005. Kesällä 2005 käynnistettiin sosiaalisten vaikutusten arviointi ja tulevien asukkaiden kartoitushanke, joiden tuloksia esiteltiin yleisölle 24.1.2006.

Esitettyjen mielipiteiden, tehtyjen selvitysten ja käytyjen neuvottelujen pohjalta valmisteltiin alustava kaavaluonnos. Selvityksiä ja alustavaa kaavaluonnosta esiteltiin yleisölle 7.9.2006. Alustavasta kaavaluonnoksesta jätettiin 38 mielipidettä.

Esitettyjen mielipiteiden, tehtyjen lisäselvitysten ja suunnitelmien sekä käytyjen neuvottelujen pohjalta valmisteltiin kaavaluonnos. Turun Vesilaitos laati alustavan vesihuoltosuunnitelman ja Schauman Arkkitehdit Oy tutki mm. Barkerin kutomorakennuksen uudiskäyttöä. Kaavaluonnos hyväksyttiin ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa 8.5.2007.

Kaavaehdotuksen valmistelun aikana on pidetty Maankäyttö- ja rakennuslain 66 §:n mukainen viranomaisneuvottelu (25.9.2007) ja järjestetty erillisneuvotteluita maaperän pilaantuneisuudesta (10.12.2007) ja Barkerin kutomorakennuksen suojelumääräyksistä (20.12.2007).

Kaavanmuutosehdotuksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.

Kaavan valmistelua on kuvattu selostuksen luvussa 4.

Lausunnot

Lounais-Suomen ympäristökeskus toteaa antamassaan lausunnossaan, että betonisiilojen kaupunkikuvallinen merkitys on huomattava. Siilot ovat osa paikallisesti arvokasta teollisuushistoriaa ja edustavat arkkitehtuuriltaan modernismia. Siilojen poistuminen on kulttuurimaiseman kannalta valitettavaa. Siilojen purkaminen ja alueen osoittaminen asuinrakentamiseen voidaan hyväksyä, koska siiloille ei ole löydettävissä niiden säilymisen mahdollistavaa ja alueelle sopivaa käyttöä.

Barkerin tehtaan vanhimmat kutomorakennukset on osoitettu suojelumerkinnöin. Tehtaanpiippu ei ole pohjakartalla, mutta oletettavasti se kuuluu sr-2 -merkinnällä osoitettuun rakennukseen korttelissa 23. Asia on syytä kaavassa täsmentää.

Kaavassa on kartoitettu alueen luontoarvot sekä selvitetty lepakoiden esiintymistä. Kuten selostuksessa todetaan, selvityksistä puuttuu kesäaikaiset lepakkohavainnot. Talvehtimispaikkojen osalta selvitystä on täydennetty. Ympäristökeskus suosittelee selvitysten kattavuuden varmistamista vielä lepakoiden lisääntymisaikana, touko-heinäkuussa tehtävillä havainnoilla.

Ympäristökeskus pitää laadittua ehdotusta huolellisesti laadittuna ja katsoo, että alueen osoittaminen tehokkaaseen asuinkäyttöön on yhdyskuntarakenteen kannalta oikea ratkaisu. Kaavaehdotus tukee osaltaan kaupunkirakenteen tiivistämisen tavoitetta. Ympäristökeskus pitää valintaa uudeksi katuyhteydeksi perusteltuna. Ympäristökeskuksella ei ole muutosehdotukseen huomautettavaa.

Asemakaavatoimisto:

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen antama lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. Kaavan toteuttaminen edellyttänee lepakoiden täydennyskartoitusta, sillä kaavassa on edellytetty, että korttelialueilla AK-1, AK-2, AKR-1, AKR-2 ja AP-2 uudisrakennusten räystäiden alle tulee rakentaa ns. lepakkopönttöjä, mikäli alueen purettavista rakennuksista löytyy lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Barkerin tehtaan piippu sijoittuu sr-2-merkitylle rakennusalalle.

Maanomistaja on ilmoittanut vastustavansa Barkerin piipun suojelua, sillä piippua ei voi millään kohtuullisilla kustannuksilla hyödyntää. Piipun säilyttäminen merkitsee myös suoja-alueen muodostamista pihalle. Suoja-alueen vähimmäiskoko on 5-7 metriä, jolloin piipun ja suoja-alueen vaatima tila (n. 200 m2) on pois pihan muutoinkin vähäisistä leikki-, tuuletus- ym. tiloista. Piipun ylläpitokustannukset, jolla estetään rapautumisen aiheuttamat tiilien putoamiset, ovat olleet 25 000…30 000 euroa vuodessa ja sen maksattaminen asunto-osakeyhtiöllä lienee mahdotonta. Tämä taas merkinnee sitä, että Barkerista ei voida osaksikaan muodostaa asunto-osakeyhtiötä. Kaavaa, jonka mukaista rakentamista ei todennäköisesti voida toteuttaa, on kaikille osapuolille turhauttavaa.

Kulttuurilautakunta toteaa lausuntonaan, että asemakaavassa toteutuu suurelta osin museon esittämät suojelutavoitteet vanhan Barkerin kiinteistön osalta. Barkerin rakennuksen suojelumääräykseen sr-1 tulee lisätä kohta, jossa todetaan, että ”rakennuksen sisätiloissa on pyrittävä säilyttämään alkuperäisiä rakennusteknisiä yksityiskohtia kuten kattorakenteita.” Vuonna 1946 rakennetulla asuinrakennuksella on kulttuurihistoriallista merkitystä osana alueen teollisuushistoriaa, jonka vuoksi rakennuksen säilyminen olisi turvattava myös asemakaavassa. Maisemallisesti huono ratkaisu on korttelin AK-3 sijoittuminen näkyvälle paikalle Koroisten muinaismuistoaluetta vastapäätä. Siilojen säilyttämisvaihtoehdoista ja niiden vaikutuksesta tehty selvitys on erittäin seikkaperäinen ja hyvä ja se tuo esille siilojen käytön ja säilyttämisen ongelmallisuuden. Raunistulan Alfa-Barkerin alue voisi toimia pilottina ympäristöön suuntautuvan prosenttiaatelinjan soveltamisessa. Kaavapäätöksessä tulee ottaa kantaa, että %-periaate otetaan kaavoituksessa huomioon puistojen ja aukioiden osalta. Asemakaavan laatimisen yhteydessä tulee huomioida alueella toimivien kulttuuri- ja harrastustoimintojen sekä pienyritysten toimintamahdollisuudet.

Asemakaavatoimisto:

AKTY-1-korttelialueen käyttötarkoitukseen on lisätty kulttuuritilat ja Barkerin kutomorakennuksen suojelumääräystä sr-1 on tarkennettu: Rakennuksen sisätiloissa on pyrittävä säilyttämään alkuperäisiä rakennusteknisiä yksityiskohtia kuten kattorakenteita. Muilta osin kulttuurilautakunnan antama lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. Kaava mahdollistaa vuonna 1947 valmistuneen entisen asuinrakennuksen säilymisen, mutta myös sen purkamisen. AK-3-korttelialueen asuinrakennukset on säilytetty kaavaehdotuksen mukaisina. Asuinrakentamiseen soveltuva alue on suhteellisen pieni junaliikenteen aiheuttaman tärinän vuoksi. Asemakaavatoimiston mielestä punatiilisten, enintään Alfan kiinteistön korkuisten asuinkerrostalojen rakentaminen Toijalan radan länsipuolelle ei merkittävästi heikennä maisemallisia näkymiä Koroisten muinaismuistoalueelle. Siilot esitetään edelleen purettaviksi niiden käytön ja säilyttämisen ongelmallisuuden vuoksi (ks. tarkemmin selostuksen luku 4.6).

Kaupunginhallituksen 17.10.2005 päätöksen mukaan prosenttiperiaate koskee uusia julkisia rakennushankkeita, joten prosenttiperiaatetta ei ole sovellettu KTY-1-korttelialueelle sijoittuvalle Barkerinaukiolle. Kaavassa ei ole otettu kantaa mihin kohteisiin ympäristöön suuntautuvaa prosenttiperiaatelinjaa tulee soveltaa. Asia pyritään ottamaan huomioon yleisten alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Mahdollisia kohteita valaistuksen ja viherrakentamisen laadukkaan toteutuksen lisäksi ovat mm. Erik Jorpeksen raitti ja Raunistulantien meluaidat.

Ympäristönsuojelutoimisto toteaa lausuntonaan, että luontoselvitys on luontotyyppien, putkilokasvien ja lintujen osalta riittävä ja tulokset vastaavat ympäristönsuojelutoimiston käsitystä, jonka mukaan alueen tärkein luontokohde on mäkikauraa ja sikoangervoa kasvava keto. Sen kaavamerkintä, luonnontilaisena säilytettävä alueen osa, on riittävä. Lepakkoselvitykset on tehty asianmukaisesti. Kaavaselostuksessa on todettu selkeästi se, että lepakkojen mahdollinen löytyminen rakennusvaiheessa on otettava huomioon selvityksistä huolimatta.

Kaavamuutosehdotuksen osalta meluvaikutukset on selvitetty kattavasti ja myös eri liikennevaihtoehtojen kannalta. Meluvaikutukset on tarpeellisissa kohdissa huomioitu rakennusten äänieristävyysvaatimuksissa. Vaikka melusuojaukset rakennetaan, päiväajan keskiäänitaso rakennusten kohdalla paikoin ylittää melutason ohjearvot. Myös hetkelliset, etenkin raideliikenteen aiheuttamat, maksimitasot nousevat huomattavan korkeiksi. Konsantien varressa junaliikenne on todettu merkittävimmäksi melulähteeksi ja sen aiheuttama päivän keskimelutaso on talojen julkisivulla 50…55 dBA, mikä sinänsä ei ole korkea eikä ylitä ohjearvoja. Raidemelun osalta tulisi kuitenkin aina keskittyä melun häiritsevyyteen, johon vaikuttavat eniten maksimimelutasojen esiintymisajankohdat. Aamuyön tunteina ohikulkevan junan aiheuttama häiriö on huomattavasi suurempi kuin päiväaikaisen junaliikenteen.

Tärinäselvitykset on tehty asianmukaisesti. Kaavamääräyksissä on huomioitu maaperän mahdollinen pilaantuneisuus ja siitä aiheutuva arviointitarve ennen rakentamiseen ryhtymistä.

Asemakaavatoimisto:

Ympäristönsuojelutoimiston antama lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. Radan läheisyyteen sijoittuvien asuinkorttelien julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset perustuvat yöajan maksimimelutasoon.

Rakennusvalvontatoimisto ja kaupunkikuvaneuvottelukunta katsovat, että korttelialueiden kattomuotoja on määriteltävä yksityiskohtaisemmin ja, että julkisivujen laadun takaavia kaavamääräyksiä on lisättävä asuinkerrostalokorttelialueille AK-3 ja AK-4.

Asemakaavatoimisto:

Kaavaehdotuksen AK-3-korttelialueelle on lisätty määräys, jonka mukaan asuinrakennusten pääasiallinen julkisivuverhousmateriaali tulee olla paikalla muurattu punatiili. Korttelialueiden AP-1, AP-2 ja AP-4 asuinrakennuksissa on käytettävä symmetristä satulakattoa, AKR-1-korttelialueen asuinrakennuksissa enintään kaksilappeista harjakattoa ja AKR-2-korttelialueen asuinrakennuksissa harjakattoa. Kaavamääräyksillä on pyritty varmistamaan uudisrakentaminen soveltuminen ympäristöön. Muilta osin rakennusvalvontatoimiston ja kaupunkikuvaneuvottelukunnan antamat lausunnot eivät anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. Asemakaavatoimiston mielestä asuinkerrostalojen korttelialueille ei ole tarvetta kaavassa määritellä kattomuotoja. Asemakaavatoimisto pitää rakennuksen kerroslukua riittävänä turvaamaan uudisrakennuksen ympäristöön soveltumista Virusmäenpuiston laidalla.

Kiinteistölautakunta toteaa lausuntonaan, että voimassa olevan maapoliittisen ohjelman mukaan kaupunki tekee yksityisen kiinteistönomistajan kanssa maankäyttösopimuksen kun asemakaavan seurauksena aiheutuu yhdyskuntarakennekustannuksia ja maanomistaja saa asemakaavan seurauksena taloudellista hyötyä. Maankäyttösopimuksella kaupungille perittävän korvauksen määrää laskettaessa otetaan huomioon muodostuvat yhdyskuntakustannukset sekä kiinteistöllä tapahtuva hankkeen kokonaistaloudellinen arvonmuutos. Asemakaavanmuutoksen johdosta tulee suoritettavaksi sellaisia kunnallistekniikan investointeja, jotka edellyttävät maankäyttösopimusten laatimista. Kiinteistölaitos tulee tekemään kiinteistölautakunnalle erilliset esitykset maankäyttösopimuksista kun maanomistajien kanssa käytävät sopimusneuvottelut on saatu valmiiksi. Asemakaavaehdotus tulee viedä kaupunginhallituksen käsittelyyn vasta sen jälkeen kun kiinteistölautakunta on hyväksynyt maankäyttösopimukset.

Asemakaavaehdotuksessa AK-1-korttelialue on jaettu 8 tontiksi, mutta alueen rakennusoikeus on ilmoitettu luvuilla 6825 k-m2 ja 8300 k-m2. Asemakaavan yhteydessä hyväksyttävä tonttijako edellyttää kunkin tontin rakennusoikeuden osoittamista täsmällisesti, joten ko. alueen rakennusoikeus tulee esittää joko teholuvulla tai rakennusoikeuden ilmaiseva lukusarja tulee jakaa yksiselitteisesti kullekin tontille.

Asemakaavassa osoitetun tonttijakojen muutoskustannukset tulee periä samanaikaisesti asemakaavanmuutoskustannusten kanssa.

Asemakaavatoimisto:

Kaavaehdotuksen AK-1-korttelialueella on rakennusoikeus osoitettu tonttikohtaisesti. Tonttijakojen muutoskustannukset peritään samanaikaisesti asemakaavanmuutoskustannusten yhteydessä.

Kiinteistölaitoksen osoitetoimisto ei pidä Raunistulantietä osoitenimenä radan varressa hyvänä, koska voimassa olevissa kaavoissa Raunistulantietä on kahdessa paikassa (väli Satakunnantie – Vakka-Suomentie ja väli Raunistulan puistotie – Virusmäentie). Osoitetoimisto ehdottaa, että radan vieressä oleva katu nimetään uudestaan, koska nykyinen osoitenumerointi alkaa Toijalan radasta jatkuen länteen ja uutta numerointia ei voi laittaa ns. miinuspuolelle. KTY-1-korttelialueen tontille 44 johtaa Alfankatu, johon tontti rajoittuu, mutta sitten kadunnimi muuttuu Valvillankujaksi. Osoitetoimisto ehdottaa, että Valvillankuja poistetaan ja Alfankatua jatketaan, jotta osoitenumerointi voidaan antaa siltä.

Asemakaavatoimisto:

KTY-1-korttelialueelle on lisätty liittymäkielto Alfankujalta. Muilta osin Kiinteistölaitoksen osoitetoimiston antama lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. Raunistulantie on säilytetty radan varren kadun nimenä nimistötoimikunnan (26.2.2008 § 22) päätöksen mukaisesti. Osoitenumeroinnin muuttaminen ei aiheuta merkittävää haittaa Raunistulantien varren kiinteistöille, sillä Raunistulantieltä ei ole yhtään ajoneuvoliittymää. Toijalan radan ja Raunistulan puistotien välissä sijaitsevilla, Raunistulantien varrella olevilla kiinteistöillä on ajoneuvoliittymät ja osoitteet Saramäentieltä, Siirintieltä ja Virusmäentieltä. Valvillankuja on säilytetty ja KTY-1-korttelialuelle on tarkoitus muodostaa osoite Raunistulantieltä.

Liikuntapalvelukeskuksen mielestä kaavaehdotus huomioi melko hyvin kaava-alueeseen liittyvät sisäliikunta-, ulkoilu- ja virkistysolosuhteet. Sisäliikuntaolosuhteiden osalta liikuntapalvelukeskus haluaa huomauttaa ainoastaan asuin-, liike-, toimisto- ja toimitilarakennusten korttelialueesta (AKTY-1), jonka kaavamääräysten tulisi mahdollistaa liikuntatilojen sijoittamisen Barkerin kiinteistöön myös jatkossa. Barkerin kiinteistössä sijaitsee itämaisten taistelulajien harjoitustiloja, eikä pitäisi sulkea pois sitäkään vaihtoehtoa, että Barkerin kiinteistöön voitaisiin sijoittaa jatkossa kaupallisia liikuntapalveluja, esim. kuntosali.

Ulkoliikuntaolosuhteiden osalta liikuntapalvelukeskus haluaa huomauttaa vain Alfan pallokentästä, jonka laajentaminen leveydeltään ei ole mahdollista kentän nykyisellä paikalla kaavaehdotuksen mukaisella Raunistulanpuiston lähivirkistysalueen (VL) rajauksella. Jos kentän laajentamiselle ilmenee jatkossa tarvetta, tulisi kaavan mukaan olla mahdollista siirtää kenttä leikkipaikan länsipuolella olevalle puistonosalle, joka olisi laajennuksen kannalta riittävä tai ainakin parempi kuin kentän nykyinen paikka.

Asemakaavatoimisto:

Kaavaehdotuksen AKTY-1-korttelialueen käyttötarkoitusta koskevaan määräykseen on lisätty liikuntakäyttö ja määräys, jonka mukaan äänihäiriötä aiheuttavat toiminnot on sijoitettava maantasokerrokseen ja Raunistulanpuiston huoltorakennuksen rakennusala on muutettu sijainniltaan ohjeelliseksi. Muilta osin Liikuntapalvelukeskuksen lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. Raunistulanpuistoon on osoitettu sijainniltaan ohjeellinen leikkipaikka ja pelikenttä. Erillisessä puistosuunnitelmassa leikkipaikka ja pelikenttä voidaan osoittaa myös kaavasta poiketen muualle Raunistulanpuistoon.

Sosiaalikeskus kiinnittää lausunnossaan erityisesti huomiota päivähoidon tarpeeseen. Suunnitellulla alueella toimii tällä hetkellä yksi yksityinen päiväkoti, ruotsinkielinen päiväkoti Lyckobo, joka ei voi tarjota palveluja suunnitellun alueen suomenkielisille asukkaille. Yksityisiä tai kunnallisia perhepäivähoitajia ei asemakaavanmuutosalueella ole.

Raunistulan alueella ja sen läheisyydessä nykyisin toimivat päiväkodit vastaavat melko hyvin tämän hetkiseen tarpeeseen, vaikkakin kaikkiin alueen päiväkoteihin on jono. Mikäli kaavamuutoksessa mainittu väestön lisäys toteutuu, alueelle tarvitaan kunnan järjestämää päivähoitoa. Yleensä keskustan tuntuman kerrostalovaltaisille alueille ei merkittävässä määrin muuta lapsiperheitä, normaalisti väestöarvioinnissa lasketaan, että alle kouluikäisten määrä alueen väkiluvusta on noin 5 %. Sen sijaan Raunistulan vanhalla puutaloalueella on sukupolven vaihdoksista johtuen lapsiperheiden määrä koko ajan kasvussa, joten alueen päivähoitopaikkojen tarve lisääntyy sitäkin kautta koko ajan.

Päiväkodin sijainti voisi olla Barkerin vanhan kutomorakennuksen tiloissa. Kunnallinen päiväkoti kaavamuutosalueella palvelisi myös niitä perheitä, jotka eivät ole saaneet läheltä kotia hoitopaikkaa ja haluavat lapsensa ensisijaisesti keskustan päiväkoteihin, joissa päivähoitopaikat ovat olleet jatkuvasti riittämättömät. Kaava-alueen uusi päiväkoti helpottaisi näin ollen myös keskustan päiväkotien tilannetta. Kaava-alueen liikennejärjestelyissä tulee huolehtia siitä, että päiväkotiin on joustavat ja helpot kulkuyhteydet. Alueen nykyinen katuverkko on paikoin turvatonta, koska alueelta puuttuu pyöräteitä, risteysalueet ovat vaarallisia, liikenne on paikoin erittäin vilkasta ja kävelyteitä puuttuu. Alueen liikennesuunnittelussa tulisi erityisesti kiinnittää huomiota lisääntyvän väkimäärän myötä em. seikkoihin, käyttämällä mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi teiden hidasteita, kavennuksia tai pihakatuja. Näin parannettaisiin alueen asukkaiden viihtyvyyttä ja turvallisuutta.

Alueen asukasmäärän kasvaessa virkistys- ja leikkipaikkojen käyttö todennäköisesti lisääntyy, joten lienee tarpeellista saada alueelle uusi leikkipaikka ja mahdollisesti pelikenttä. Hallituksen linjausten mukaisesti kuntien tulisi kehittää avointa varhaiskasvatustoimintaa, joka on osa päivähoitoa. Kunnallinen puistotätitoiminta on viriketoimintaa tarjoava palvelu kotona hoidettaville lapsille. Tulevalla kaava-alueella tulisi ottaa huomioon myös mahdollisuus tällaisen toiminnan järjestämiseen alueelle suunniteltavassa leikkipaikassa. Aluetta rakennettaessa menetetään myös nykyistä luonnontilaista vihreyttä, joten leikki- ja virkistyspaikkojen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota niiden turvallisuuteen, viihtyisyyteen ja virikkeellisyyteen.

Kaava-alueen liikennesuunnittelussa tulisi taata vähintään nykyisenkaltainen liikennöintimahdollisuus (huolto- ym. liikenne) Sillankorvan ensisuojalle.

Asemakaavatoimisto:

Kaavaehdotuksen AKTY-1-korttelialueen käyttötarkoitusta koskevaan kaavamääräykseen on lisätty päiväkotikäyttö. Muilta osin Sosiaalikeskuksen antama lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. Voimassa oleva asemakaava mahdollistaa tarvittaessa uuden leikkipaikan ja pelikentän toteuttamisen Virusmäenpuistoon. Puistosuunnitelmissa kiinnitetään huomiota leikki- ja virkistyspaikkojen turvallisuuteen, viihtyisyyteen ja virikkeellisyyteen ja suunnitelmissa voidaan ottaa huomioon myös mahdollisen puistotätitoiminnan edellyttämät tarpeet. Liikenne- ja katusuunnittelussa otetaan huomioon liikenneturvallisuus erityisesti lasten, jalankulkijoiden ja kevyen liikenteen käyttäjien kannalta. Kaava mahdollistaa huoltoajoyhteyden järjestämisen Toijalan radan alitse Sillankorvan ensisuojaan.

Ratahallintokeskus (RHK) toteaa antamassaan lausunnossaan, että Turku-Toijala-rataosa tulee osaksi 25T akselipainon rataverkkoa, jolloin junien kokonaispainot nousevat jopa 5000 tonniin nopeuksien ollessa 100 km/h. Tämä tulee ottaa huomioon suunniteltaessa alueen lähellä olevia rakennuksia melun, tärinän ja runkomelun osalta. Korttelialueen tärinämääräystä tulee täsmentää esimerkiksi seuraavasti: ”Rakennukset ja mahdolliset tärinän vaimennustoimenpiteet tulee suunnitella siten, että asuinrakennuksissa saavutetaan VTT:n laatiman ohjeen (Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, VTT tiedotteita 2278) värähtelyluokka C (v,w95 < 0,30 mm/s).”

Rautatiealueelle osoitetut kaksi alikulkua tulee toteuttaa Ratahallintokeskuksen antamien ohjeiden mukaisesti. Lisäksi hankkeista johtuvat mahdolliset työraot on sovittava RHK:n kanssa kaksi vuotta ennen rakentamisvuotta syyskuun loppuun mennessä, että ne voidaan huomioida rataverkkoselostuksessa.

Asemakaavatoimisto:

Kaavaehdotuksen AK-1-, AK-3- ja AKR-1-korttelialueiden määräystä ”Rakennusten rakenteiden suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota liikenneväylien aiheuttaman tärinän pienentämiseen” on tarkennettu lauseella ”… siten, että voimassa olevia ohjearvoja tai niiden puuttuessa yleisesti käytössä olevia uusia asuntoalueita koskevia suositusarvoja ei ylitetä.” Muilta osin Ratahallintokeskuksen lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. Rautatiealueelle toteutettavien kevyen liikenteen alikulkujen rakentaminen hoidetaan sopimusasiana kaupungin ja Ratahallintokeskuksen välillä.

Turun Vesilaitos katsoo, että kaavaan olisi syytä merkitä johtoa varten varatut alueen osat myös Konrad Lehtimäen polulle ja Rafunkujalle sille osalle, jota kautta verkosto voidaan jatkaa Ramstedtinkadulle. Kuplettikujalta ja Alfankujalta tulevat verkostot liittyvät Rafunkujan kautta Raunistulantielle. AK-1- ja AKTY-1-alueiden välissä varaus maanalaista johtoa varten on jo olemassa, mutta muilta em. osin varaus puuttuu.

Asemakaavatoimisto:

Vesilaitoksen antama lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta, sillä kaava mahdollistaa maanalaisten johtojen ja putkien rakentamisen Rafunkujalle (pp-1 kaavamerkintä ja -määräys) ja Konrad Lehtimäen polulle (yleistä aluetta).

Turku Energia Sähköverkot Oy:n mukaan tulee kaavaehdotuksen mukaista sähkönjakelun muuntamopaikkaa Toijalan radan vieressä (49 ET-1) siirtää sähkönkäytön parempaan sijaintipaikkaan lausunnon liitekartan mukaisesti. Turku Energia Sähköverkot Oy:n maanalaisten sähkönjakelujohtojen siirrot (RHK:n vastapenkereet ja kaksoisraide) edellyttävät erillistä sopimusta Turku Energia Sähköverkot Oy:n kanssa.

Asemakaavatoimisto:

Lausunnossa ehdotettu muuntamopaikka sijoittuu hyvin näkyvälle paikalle saavuttaessa alueelle keskustan suunnasta Konsantietä pitkin. Korttelin 49 ET-1-korttelialue on siirretty Konsantien suuntaisesti Konsanpientareen suojaviheralueen ja Konsantien väliin Turku Energia Sähköverkot Oy:n kanssa 2.4.2008 käydyn keskustelun pohjalta. Muilta osin Turku Energia Sähköverkot Oy:n lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta.

Varsinais-Suomen pelastuslaitos ilmoittaa, että kaavaehdotuksessa tulee huomioida seuraavat asiat:

- AP-2; Kun asuinrakennuksessa on enemmän kuin 2 kerrosta, tulee se rajaamaan rakennuksen paloluokkaa. Paloluokaksi muodostuu joko P2 sprinklattuna tai P1.

- AK-1; Pihakannelle tulee järjestää pääsy pelastusajoneuvoille.

- AK-1; Tontin rajat ovat hyvin haasteelliset, jos pihakannen alle rakennetaan yhtenäinen parkkihalli. Tonttien rajoilla tulee olla palomuuri.

- AK-4; Rakennuksen molemmille puolille on voitava tehdä pelastustie tai asuntojen aukeamissuuntaa joudutaan rajoittamaan.

- AKR-1; Puujulkisivu johtaa asuinkerrostaloissa rakennuksen varustamiseen automaattisella sammutuslaitoksella.

- Radalla kulkee vuosittain suuria määriä vaarallisia kemikaaleja. Asuinalueella on otettava huomioon mahdollinen kemikaalionnettomuuden vaara.

- Koko alueelle tulee rakentaa riittävä palopostiverkosto.

Asemakaavatoimisto:

Kaavaehdotuksen AK-1-korttelialueelle on lisätty määräys, jonka mukaan pihakannelle tulee järjestää pääsy pelastusajoneuvolle ja määräys, joka sallii palomuurin rakentamatta jättämisen pihakannen alla olevalle tontin rajalle edellyttäen, että henkilö- ja paloturvallisuudesta huolehditaan hyväksyttävin järjestelyin. Muilta osin Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen antama lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. Jatkosuunnittelussa on syytä ottaa huomioon riittävän palopostiverkoston rakentaminen alueelle ja rakennussuunnittelussa on otettava huomioon mm. rakennusten paloluokat. Rakentamismääräyskokoelman mukaan ullakollisen ja/tai kellarillisen kaksikerroksisen rakennuksen paloluokka on P3 (esim. AP-2-korttelialueen asuinrakennukset). AKR-1-korttelialueella puujulkisivuisten kaksikerroksisten asuinrakennusten paloluokka on P2 tai P3 riippuen siitä toteutetaanko alueelle kerrostaloja vai rivitaloja. Kaksikerroksisia rakennuksia ei tarvitse varustaa automaattisella sammutuslaitteistolla, jos asunnot osastoidaan huoneistoittain. Raunistulantien eteläpuolella sijaitsevan AK-4-korttelialueella voidaan pelastustie järjestää rakennusten kaikille julkisivuille, mutta Saramäentien varrella sijaitseville olemassa oleville kerrostaloille pelastustien järjestäminen on hankalampaa korkeuserojen ja luonnontilaisena säilytettävän tontinosan vuoksi. Koska kyseessä on olemassa olevat kerrostalot, ei rakennuksissa olevien asuntojen aukeamissuuntaa voida rajoittaa. Vaarallisten aineiden Toijalan radalla saattavat aiheuttaa suuronnettomuusvaaraa. Alueella ei kuitenkaan ole järjestelytoimintaa, joten vaarallisten aineiden kuljetuksista mahdollisesti aiheutuvat onnettomuusriskit ovat erittäin pieniä.

Joukkoliikennetoimisto pitää ensiarvoisen tärkeänä, että Virusmäentie säilyy joukkoliikennereittinä. Ratkaisut, jotka vähentävät kapean Virusmäentien läpiajoliikennettä mahdollistavat turvallisemman kulun joukkoliikenteen pysäkeille.

Asemakaavatoimisto:

Joukkoliikennetoimiston antama lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta.

Kaavaehdotuksesta annetut lausunnot on kuvattu tarkemmin selostuksen luvussa 4.4.4.

Opetuspalvelukeskukselta, Lasten ja nuorten hyvinvoinnin johtoryhmältä ja Turku Energialta (kaukolämpöasiat) ei ole saapunut lausuntoa.

Kaavaehdotuksen muut tarkistukset

Kaavaehdotukseen on lausuntojen lisäksi tehty seuraavat muutokset:

·AK-1-korttelialueella on lähinnä rautatietä olevat rakennusalat osoitettu ulokkeina (vrt. havainnekuva) ja korttelialueelle on lisätty määräys, jonka mukaan radalle suuntautuvien asuinrakennusten asuntojen alin lattiataso tulee olla noin +15.

·AK-1-korttelialueelle on lisätty määräys, jonka mukaan korttelialueella on sallittava naapuritonttien kesken yhteisjärjestely (leikki- ja oleskelu, pysäköinti, huolto, jätehuolto, pelastustiet).

·AK-1-korttelialueen pihakannen alapuolelle ja rakennusten kellarikerrokseen saa pysäköinti- ja muuntamotilojen lisäksi rakentaa varasto- ja väestönsuojatiloja sallittua rakennusoikeutta ylittäen.

·AK-2-, AKR-2- ja AK-3-korttelialueille on lisätty määräys, joka sallii ilmanvaihto- ym. teknisten tilojen sekä asuinrakennusten kellarikerrokseen ja pihakannen alle sijoitettavien pysäköinti-, varasto-, jätehuolto- ja väestönsuojatilojen rakentamisen sallittua rakennusoikeutta ylittäen.

·AKR-1- ja AP-2-korttelialueille on lisätty määräys, jonka mukaan myös ilmanvaihto ym. tekniset tilat saa toteuttaa sallittua rakennusoikeutta ylittäen.

·AK-2- ja AK-3-korttelialueille on lisätty määräys, jonka mukaan julkisivujen ja kattokaltevuuksien tulee olla korttelialueilla yhteneväiset.

·AK-2-korttelialueelle on lisätty määräys, jonka mukaan autopaikat tulee toteuttaa pihakannen alle ja asuinrakennusten kellarikerrokseen.

·AP-2-korttelialueen rakennusaloja on väljennetty ja katosmääräystä on tarkennettu siten, että alueelle saa rakentaa yksikerroksisia katoksia.

·AP-3-korttelialueelle on lisätty määräys, jonka mukaan leikki- ja oleskelualueita tulee rakentaa vähintään 10 m2 asuntoa kohti.

·AP-4-korttelialueella yhden piharakennuksen rakennusalaa on laajennettu ja rakennusoikeutta on lisätty 20 k-m2:llä, jotta rakennukseen voi toteuttaa väestönsuojan.

·Osa AKTY-1-korttelialueen autopaikoista saa sijoittaa myös AK-1-korttelialueelle.

·KTY-1-korttelialueella olevaa aukiota ei saa käyttää pysäköintiin.

·PA-1-korttelialueella on rakennuksen kerroslukua muutettu siten, että rakennuksen itänurkkaan voidaan palauttaa kaksikerroksinen rakennuksen osa.

·Rautatiealueen alittavan Erik Jorpeksen raitin vapaa kulkukorkeus tulee olla vähintään 3,9 metriä.”

Asemakaavatoimisto/Christina Hovi 1.8.2008/372-08:

”Ns. Alfa, Barker ja Raunistulan siilojen asemakaavanmuutosehdotus oli julkisesti nähtävänä 19.5. - 17.6.2008 välisen ajan. Tänä aikana ehdotuksesta jätettiin yksi muistutus.

Pauli Kossila, Murtomaantie 35, Pro Raunistula -kansanliike (17.6.2008):

”Otsakkeessa mainittua asemakaavan muutosehdotusta ei tule nykyisessä muodossaan hyväksyä, vaan se on palautettava uudelleen valmisteltavaksi. Asemakaava ehdotetussa muodossaan on maankäyttö- ja rakennuslain vastainen.” Muistutuksessa viitataan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) pykäliin 50 ja 54. ”Asemakaavan muutosehdotus raskaine kerrostaloineen poikkeaa radikaalisti Raunistulan luonteesta vanhana pientaloalueena, ja asemakaavaehdotus on MRL:n asettaman asemakaavan tarkoituksen vastainen... Asemakaavaehdotus ei ole sisällöltään lain mukainen.”

Perusteluina Kossila esittää seuraavaa:

- ”Asemakaavaehdotus heikentää olennaisesti alueen asumisviihtyisyyttä rakentamisen massiivisuuden ja lähes 900 uuden asukkaan johdosta. Tällainen volyymi näin pienellä alueella tulee varmuudella aiheuttamaan asumisviihtyisyyden häiriintymistä sekä vanhojen että uusien asukkaiden osalta.

- Terveellinen ja turvallinen asuminen ei varmastikaan toteudu Toijalanradan varressa, millä kulkee päivittäin vaarallisten aineiden kuljetuksia henkilöliikenteen lisäksi. Jo pelkkä junaliikenteen tärinä on olennainen haitta radanvarren asumiselle, puhumattakaan niistä riskeistä, joita vaarallisten aineiden kuljetukset tuovat mukanaan.

- …Lähes tuhannen uuden asukkaan aiheuttama liikennerasitus Raunistulantielle tulee olemaan katastrofi. Lisäksi on varsin todennäköistä, että jo nyt erityisen kovan liikenteen rasittama kapea ja mutkainen Virusmäentie ja vielä kapeampi Konsantie tulee käytännössä olemaan kulkuväylä ainakin keskustaa lähinnä oleviin radanvarren kerrostaloihin. On varsin hurskasta toiveajattelua, että henkilöautoliikenne voitaisiin korvata julkisilla kulkuvälineillä; jos luodaan keskustan tuntumaan korkeatasoista asuinaluetta, on päivän selvää, että siellä asuvat henkilöt kulkevat valtaosin omilla autoilla – jopa kahdella.

- Raunistula rakennettuna ympäristönä on ainutlaatuinen Turussa ja koko valtakunnassa. Persoonallisia vanhoja pientaloja on säilytetty ja kunnostettu sopusoinnussa uusien pientalojen kanssa alueen omintakeinen luonne säilyttäen. Mikäli alue muutetaan kerrostalopainoitteiseen suuntaan – kuten kaavaehdotus tekee – häviää rakennetun Raunistulan erityinen arvo omaperäisenä ja kaupunkihistoriallisesti merkittävänä alueena, mikä laissa on nimenomaisesti ja ehdottomasti kielletty. Pelkkä kaavakartan havainnekuvan vilkaisu riittää osoittamaan, miten radikaalista mullistuksesta asemakaavaehdotuksessa on kysymys. Mikäli kaavaehdotus hyväksytään, ei Turkuun enää jää vastaavaa yhtenäistä ja kaupunkihistoriallisesti varsin rikasta ja värikästä pientaloaluetta.

- Elinympäristön merkittävä heikkeneminen Raunistulan nykyisille asukkaille on selviö asemakaavaehdotuksen toteutuessa. Rakennus- ja asukastiheys, liikenne ja näiden tuomat seuraukset yhdessä alueen luonteen olennaisella muutoksella lisättynä muuttaa Raunistulaa elinympäristönä merkittävästi; vanhalta perinteikkäältä pientaloalueelta kodin hankkineiden perheiden kannalta varmasti heikompaan suuntaan. Esim. lasten päivähoidon kasvaviin tarpeisiin ei alueella pystytä vastaamaan.

- MRL edellyttää kaavoitusmenettelyssä vuorovaikutusta osallisten kanssa. Muodollisesti vuorovaikutusta on tässäkin asiassa järjestetty, mutta mitään käytännön vaikutusta ei vuorovaikutuksella ole kuitenkaan ollut. Tämä ilmenee selvästi siitä, että Turun kaupungille toimitettu 2.555 henkilön allekirjoittama ja kerrostaloja vastustava adressi ei ole aiheuttanut mitään sen sisältämiä muutoksia kaavaan. Allekirjoittajien määrä kertoo myös omaa kieltään siitä, miten asemakaavaehdotus Raunistulassa ja Turussa muutenkin koetaan.

- Kaavaehdotus on myös monella tavoin ristiriidassa Kulttuuripääkaupunki 2011 hankkeen kanssa. Kaavaehdotus ei sovi millään tavoin myöskään alueella vireillä olevan kaupunkipuistohankkeen kanssa.”

”Uusi kaava tulee valmistella siten, että MRL:n vaatimukset tulevat täytetyksi kaikilta osin. Raskaasta kerrostalorakentamisesta tulee luopua ja alueen kaavoituksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen asukkaiden toivomukset. Nykyisellään kaava toteuttaa vain maanomistajan toiveita… Nykyinen kaavaehdotus selkeästi jättää alueen asukkaiden toiveet huomioon ottamatta.”

Lisäksi Pauli Kossila pyytää, että hänelle toimitetaan kirjallinen ja perusteltu kannanotto edellä esitettyyn ja asianmukaisesti ilmoitetaan päätöksestä, jolla kaupunginvaltuusto myöhemmin mahdollisesti asemakaavanmuutoksen hyväksyy.

Asemakaavatoimisto

Kaavanmuutos on laadittu pääosin entiselle teollisuusalueelle, ei Raunistulan pientaloalueelle. Entisellä teollisuusalueella sijaitsee mittakaavaltaan pientaloalueesta suurestikin poikkeavia korkeita tehdaskiinteistöjä. Kaavasuunnitelman kantavana ajatuksena on, että radan varteen sijoittuvat uudisrakennukset muodostavat rakennetun reunan Aurajokirantaan ja soveltuvat Alfa-Barkerin alueen vanhoihin säilyviin tehdasrakennuksiin julkisivukorkojen ja -materiaalien suhteen ja, että Virusmäentien ja Konsantien varteen sekä Raunistulanpuiston laidalle sijoittuvat uudisrakennukset soveltuvat Raunistulan pientaloalueeseen mm. rakennusten mittakaavan ja julkisivumateriaalien suhteen. Kaavan toteuttamisen ei arvioida heikentävän Raunistulan puutaloalueen kulttuurihistoriallisia arvoja.

Vaikka kaavanmuutoksen myötä Raunistulan väestön arvioidaan kasvavan nykyisestä noin 1150 asukkaasta enimmillään noin 900 asukkaalla, ei kaupunginosan väkiluku tulevaisuudessa yllä siihen asukasmäärään joka alueella oli vielä 1960-luvulla – noin 5000…6000 asukasta. Kaava-alueen väkiluvun kasvun ei arvioida vähentävän asumisviihtyvyyttä Raunistulassa.

Kaava-alueen sijainti lähellä keskustaa ja alueen asukasmäärän kasvaminen parantaa mm. palveluiden tuottamisen edellytyksiä ja palveluiden saavutettavuutta. Kossila on muistutuksessaan esittänyt huolensa päivähoidon riittävyydestä tulevaisuudessa. Sosiaalikeskuksen mukaan yleensä keskustan tuntuman kerrostalovaltaisille alueille ei merkittävässä määrin muuta lapsiperheitä; normaalisti väestöarvioinnissa lasketaan, että alle kouluikäisten määrä alueen väkiluvusta on noin 5 %. Kaavassa on huomioitu päivähoidon lisääntynyt tarve mahdollistamalla myös uusien päivähoitopalveluiden sijoittuminen Barkerin entiseen tehdaskiinteistöön (AKTY-1-korttelialue).

Liikenne

Eheyttävä yhdyskuntarakenne vaikuttaa henkilöautoliikenteen kasvua hillitsevästi, mutta kaavan toteuttamisen myötä alueen asukas- ja käyttäjämäärät lisäävät liikennettä paikallisesti.

Kaavan toteuttaminen lisää liikennettä Raunistulantiellä nykytilanteeseen nähden. Raunistulantien liikennemäärien arvioidaan vuonna 2025 kasvaneen nykyisestä 1700 ajoneuvosta vuorokaudessa noin 5000 ajoneuvoon vuorokaudessa. Raskaiden ajoneuvojen osuuden liikenteestä arvioidaan olevan noin 5 %. Liikennemäärän kasvuun vaikuttavat sekä ns. liikenteen yleiskasvu että Raunistulan lisääntyvä maankäyttö.

Sen sijaan Virusmäentien liikennemäärät välillä Saramäentie - Raunistulantie vähenevät kaavan toteuttamisen myötä yli 1000 ajoneuvolla vuorokaudessa liikennemäärän jäädessä alle 500 ajoneuvoon vuorokaudessa. Ajoneuvoliikenne uusille kerrostaloille on pääosin osoitettu Raunistulantien kautta; kaavassa Virusmäentieltä tai sen kautta on osoitettu liittymät kaava-alueen uusille pientalokortteleille ja muutamalle kerrostalolle. Virusmäentie on kaavassa esitetty katkaistavaksi ajoneuvoliikenteeltä joukkoliikennettä lukuun ottamatta Alfa-Barkerin nykyisen portin itäpuolelta. Liikenteen rauhoittamiseksi voidaan Saramäentie mahdollisesti katkaista ajoneuvoliikenteeltä tai muuttaa katu yksisuuntaiseksi. Konsantien liikennemäärien ei arvioida juurikaan kasvavan, sillä ko. kadulta on osoitettu liittymät vain kahdelle omakotitalolle.

Kaava-alue sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa ja sinne on hyvät kevyen liikenteen yhteydet. Alueella on myös kohtuullisen hyvä linja-autoliikenteen tarjonta. Raunistulan täydennysrakentaminen lisää siis asukkaiden mahdollisuutta käyttää kestäviä kulkumuotoja verrattuna johonkin kauempana keskustasta sijaitsevaan uuteen rakennusalueeseen.

Asumisviihtyvyys

Entisen teollisuusalueen muuttuminen pääosin asuinalueeksi pehmentää erilaisten maankäyttömuotojen naapuruudesta aiheutuvaa kitkaa. Kaavan toteuttamisen myötä alueen muuttuminen asumispainotteisemmaksi, erityisesti pientaloasutus Konsantien, Virusmäentien ja Raunistulanpuiston laidalla, ja alueen siistiytyminen, erityisesti siilojen alue, vaikuttaa myönteisesti asumisviihtyvyyteen koko Raunistulan alueella. Koetun asumisviihtyvyyden heikentymiseen vaikuttavat mm. alueen esteettisyys ja sosiaalisen luonteen muuttuminen alueen muuttuessa entistä kerrostalovaltaisemmaksi. Kaavan ei kuitenkaan arvioida merkittävästi heikentävän asumisviihtyvyyttä Raunistulassa.

Asumisviihtyvyyden arvioidaan paranevan Virusmäentien varrella liikenteestä aiheutuvien haittojen vähentyessä. Sen sijaan liikennemäärien lisääntyminen Raunistulantiellä aiheuttaa haittaa ko. alueen lähiympäristössä asuville. Haittojen minimoimiseksi tulee ajoratojen ja omakoti- ja rivitalotonttien väliin rakentaa melueste. Kaava-alueen tuottamat liikennemäärät eivät missään ole kuitenkaan niin suuria, että pakokaasupäästöille asetetut maksimipitoisuuden raja-arvot ylittyisivät. Maasto on myös avointa ja rakennukset suhteellisen matalia, joten alueella ei ole huonosti tuulettuvia katukuiluja, joihin pakokaasupäästöt erityisesti kerääntyisivät. Kaavan toteuttamisen ei arvioida merkittävästi heikentävän asumisviihtyvyyttä Raunistulantien varren asuinkiinteistössä.

Terveys, turvallisuus

Toijalan radan läheisyyteen muuttavat asukkaat saattavat kokea junaliikenteen häiriöt (melu, tärinä) asumisviihtyvyyttä heikentävinä tekijöinä, vaikka mm. rakennusten sijoittelulla ja julkisivujen ääneneristävyysvaatimuksilla on pyritty varmistamaan, että hyvän elinympäristön vaatimukset täyttyvät rakennusten toteuttamisjärjestyksestä riippumatta. Liikenteen melu niin sisällä kuin ulkonakin on kaavassa otettu huomioon. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset on määrätty tavanomaista tiukemmiksi, jotta ohikulkevien junien melu ei kantautuisi sisälle häiritsevästi, etenkään yöaikaan. Melulaskelmilla on varmistettu, että kullakin tontilla on liikenteen melulta suojattua pihaa.

Kaava-alueen rakennukset sijoittuvat vähintäänkin alueelle, joka täyttää VTT:n suosituksen värähtelyluokasta uusille asuinalueille. Tällöinkin pieni osa, arviolta enintään 15 % erityisesti lähimpänä rataa olevista asukkaista, saattavat pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voivat valittaa häiriöistä. Tärinän huomioon ottaminen ja sen pienentäminen on kaavassa varmistettu erillisellä kaavamääräyksellä lähinnä rataa olevilla korttelialueilla.

Toijalan radalla tapahtuvien vaarallisten aineiden kuljetusten vuoksi alueella on olemassa suuronnettomuusvaara. Vaikutukset vaihtelevat onnettomuustilanteesta riippuen. Suuronnettomuuksien todennäköisyys on erittäin pieni,mutta niiden mahdollisuutta ei voi sulkea pois. Alueella ei suoriteta vaihtotöitä, joten maankäyttö Raunistulan entisellä teollisuusalueella on verrannollinen maankäyttöön ratojen ympäristössä Suomessa.

Kulttuuripääkaupunkihanke, kaupunkipuistohanke

Asemakaavan ei arvioida olevan ristiriidassa kulttuuripääkaupunki 2011-hankkeen kanssa. Kaava mahdollistaa Barkerin entisten tehdaskiinteistöjen säilymisen kulttuuri-, liikunta-, liike-, toimisto- ja toimitilakäytössä; suojeltavaan tehdasrakennukseen saa sijoittaa asuntoja enintään 55 % sallitusta kerrosalasta. Kaavan toteuttaminen käynnistynee arviolta vasta vuoden 2011 jälkeen, sillä alueelle on rakennettava kunnallistekniikka ja Raunistulantie on tarkoitus saattaa vähintäänkin työmaaliikenteelle ajettavaan kuntoon ennen muihin rakennustoimenpiteisiin ryhtymistä.

Aurajokivarsi on valmisteilla olevan kaupunkipuiston yhteen kokoava pääakseli. Kaava-alueen kaakkoispuolella sijaitsevat Aurajoen ranta-alueet ovat mukana ympäristö- ja kaavoituslautakunnan 29.1.2008 hyväksymässä kansallisen kaupunkipuiston rajausluonnoksessa. Kansallisessa kaupunkipuistohankkeessa tarkoituksena on antaa kaupungille väline hoitaa ja kehittää kaupunkikulttuurin ja virkistyksen kannalta arvokkaimpia alueitaan. Kaavan toteuttaminen ei ole ristiriidassa vireillä olevan kansallisen kaupunkipuistohankkeen kanssa, sillä kaupunkipuistohankkeessa on mm. pidetty tärkeänä, että kansalliseen kaupunkipuistoon rajautuvat uudet alueet tulee kytkeä uusilla yhteyksillä alueeseen. Kaavan toteuttamisen myötä yhteydet Raunistulasta Aurajokirantaan paranevat.

Vuorovaikutus

Vuorovaikutus on kaavaa valmisteltaessa hoidettu MRL 62 §:n ja MRA 30 §:n edellyttämällä tavalla.

Kaavan valmistelun aikana on jätetty lähes 140 mielipidettä ja kaksi kaavanmuutosta vastustavaa adressia, joista toisen on allekirjoittanut noin 300 henkilöä ja toisen noin 2500 henkilöä. Kansalaisten kaavasta antaman palautteen perusteella mm. Raunistulanpuiston kaakkoispuolelle suunnitellut kolme kerrostaloa korvattiin pientaloilla, Raunistulantien varrelta poistettiin kaksi kerrostaloa ja maanalainen pysäköinti ja läpiajettava kokoojakatu korvattiin radan varteen sijoittuvalla Raunistulantien jatkeella.

Lainsäädännössä ei ole säädetty mielipiteiden huomioimisesta kaavaa valmisteltaessa.

Asemakaavatoimiston näkemyksen mukaan asemakaava on MRL 50 §:n tarkoituksen mukainen ja täyttää MRL 54 §:n sisältövaatimukset. Vuorovaikutus on hoidettu MRL 62 §:ssä ja MRA 30 §:ssä edellyttämällä tavalla. Asemakaavatoimisto katsoo, ettei Alfa, Barkerin ja Raunistulan siilojen asemakaavanmuutosta (6/2005) vastaan tehty muistutus anna aihetta ehdotuksen muuttamiseen.

Asemakaavatoimisto on lisännyt kaavaselostukseen mm. tiedot kansallisesta kaupunkipuistosta, Arte ry.:n, Turun Taiteilijaseura ry:n ym. allekirjoittaman mielipiteen asemakaavanmuutosehdotuksesta (pöytäjakelu ykl 13.5.2008) ja Pro Raunistulan lautakunnalle 13.5.2008 jättämän adressin sekä yllä olevan muistutuksen vastineineen.”

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on 13.5.2008 esittänyt, että 22.1.2008 päivätty ja 3.4.2008 lausuntojen perusteella muutettu Raunistulan kaupunginosan korttelien 19 (osa), 23 ja 47 sekä eräiden virkistys-, katu- ja liikennealueiden asemakaavanmuutosehdotus hyväksytään siten muutettuna, että AP-2 alueen korttelista poistetaan yksi rakennuspaikka viheryhteyden säilyttämiseksi Raunistulanpuiston ja Raunistulanmäen välillä.

Lautakunta on samalla päättänyt esittää, että asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään sitovat tonttijaonmuutokset Raunistula-19.-28 ja 29, -23.-21-45.

Lautakunnan päätös on syntynyt kolmen äänestyksen jälkeen.

Ensimmäisessä äänestyksessä asian käsittelyä päätettiin jatkaa äänin 9-4 vähemmistön oltua asian palauttamisen kannalla. Vähemmistön palautusehdotuksen mukaan uudelleen valmistelussa olisi tullut huomioida seuraavat asiat:

”1. Kaavan tehokkuutta kokonaisuudessaan vähennetään ja lisätään kaavaan pientalo- ja rivitaloasutusta. Näin säilytetään alueen vanhoja ominaispiirteitä ja taataan alueen vetovoimaisuus ja viihtyisyys myös lapsiperheille ja uusille asukkaille.

Kaavasta tulee poistaa suunnitellut kerrostalot Barkerin tehdasrakennusten vierestä (AK-2) ja säilyttää Barkerin rakennuksien kokonaisuus. Nykyinen rakennusten ryhmä sopii tulevaisuudessa kulttuuri- ja pienteollisuuden keskukseksi ja tuo lisäarvoa uudelle alueelle.

Virusmäentien varteen suunnitellut kaksi kerrostaloa (AKR-2) tulee poistaa kaavasta ja säilyttää vuonna 1946 rakennettu kerrostalo sellaisenaan (kts. maakuntamuseon suojeluesitys).

Raunistulantien varteen kaavaillut kerrostalot tulee muuttaa rivitaloiksi tai vähintään pienkerrostaloiksi.

2. Lisäksi uuden asuinalueen vetovoimaisuutta ja viihtyisyyttä lisätään suunnittelemalla kaava-alueen yhteyteen (esim. AK-3) asukkaiden käyttöön soveltuvia puutarha- ja viljelypalstoja kasteluun tarkoitettuine hulevesikaivoineen.

3. Kaava-alue soveltuu pilottialueeksi taiteen %- periaatteen käyttöönottoon. Turun kaupungin tulee kaavan etenemisen myötä edistää sitä, että taiteilijaseurat otetaan mukaan suunnitteluun tulevien asukkaiden ja rakennuttajan kanssa. Tämä seikka tulee sisällyttää kaavaehdotukseen.”

Toisessa äänestyksessä esittelijän päätösehdotus voitti äänin 9-4 vähemmistön muutosehdotuksen, jonka mukaan ehdotus tulisi hyväksyä siten tarkistettuna ja muutettuna, että

1) kaavamäääräyksillä varmistetaan se, ettei Barkerin eteläpuolelle, lähimmäksi rataa sijoittuvien kerrostalojen korkeus ylitä Barkerin punatiilisen tehdasrakennuksen räystäskorkeutta, ja

2) Barkerin entinen asuintalo vuodelta 1947, ns. "vihreä talo", merkitään suojeltavaksi kaavamääräyksellä, jonka mukaan rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisä-, rakentamis- tai muutostöitä, jotka tärvelevät julkisivujen tai vesikaton rakennustaiteellista tai kulttuurihistoriallista arvoa tai tyyliä.

Kolmannessa äänestyksessä esittelijän päätösehdotus voitti äänin 11-2 päätösehdotuksen hylkäämistä tarkoittaneen ehdotuksen.

AP-2 alueen korttelia koskevan muutoksen (yhden rakennuspaikan poistaminen) osalta lautakunnan päätös on tehty yksimielisesti.

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on 12.8.2008 päättänyt esittää kaupunginhallitukselle Pauli Kossilan muistutusta koskevana lausuntonaan, että muistutus ei anna aihetta ehdotuksen muuttamiseen.

Päätös asiassa on syntynyt äänin 11-2 vähemmistön oltua sillä kannalla, että muistutus huomioitaisiin siten, että kaavan tehokkuutta pienennetään ja Raunistulan pientaloluonne säilyy.

Ympäristö- ja kaavoituslautakunnan käsittelyn jälkeen on asemakaavanmuutosehdotuksesta 3.10.2008 poistettu ns. lepakkopönttöjen rakentamista koskenut kaavamääräys. Kaavamääräys on poistettu Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena. Asia on tarkemmin selostettu liitteenä olevan asemakaavanmuutoksen selostuksen sivulla 69.

Kiinteistölautakunta on 3.12.2008 hyväksynyt asemakaavanmuutoksen edellyttämän maankäyttösopimuksen. Kiinteistölaitoksen ilmoituksen mukaan maankäyttösopimus on allekirjoitettu 4.12.2008.

Liite 1                                 Selostus

Liite 2                                 Tilastolomake

Kartta on jaettu erillisenä.

Kaupunginhallitus ilmoittaa puoltavansa asemakaavanmuutosehdotuksen hyväksymistä lautakunnan esittämässä ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella täsmennetyssä muodossa.

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä asemakaavatoimiston laatiman 22.1.2008 päivätyn, 3.4.2008 lausuntojen, 13.5.2008 ympäristö- ja kaavoituslautakunnan päätöksen ja 3.10.2008 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella muutetun Raunistulan kaupunginosan korttelien 19 (osa), 23 ja 47 sekä eräiden virkistys-, katu- ja liikennealueiden asemakaavanmuutosehdotuksen.

Samalla kaupunginvaltuusto päättää, että asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään sitovat tonttijaonmuutokset: (Raunistula) 81-19 tontit 28 ja 29 sekä (Raunistula) 81-23 tontit 21-45.

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen:

Ehdotus       Kaupunginhallitus päättää tehdä kaupunginvaltuustolle edellä olevan ehdotuksen.