Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 7.1.2009 § 4

Yleiskaavatoimisto/Olavi Ahola 22.12.2008/21-08:

Suunnitteluvaiheet

Yleiskaavatoimisto on valmistellut Satava-Kakskerran osayleiskaavaluonnoksen aiemmin laadittujen perusselvitysraportin, tavoitteiden, kehityskuvan, tehtyjen erillisselvitysten ja valitun mitoitustarkastelun sekä niiden käsittelyyn liittyvän vuorovaikutuksen perusteella. Luonnos on palautettu uuteen käsittelyyn 26.6.2007. Alustava luonnos on ollut mielipiteen ilmaisemista varten nähtävillä 12.11. - 15.12.2007.

Luonnos on hyväksytty kaupunginhallituksessa 2.6.2008 lausuntojen pyytämistä varten.

Osayleiskaavaluonnoksesta on pyydetty lautakunnan päätöksen mukaisesti lausunnot. Yleiskaavatoimisto on laatinut vastineet lausuntoihin sekä mielipiteisiin, jotka on saatu alustavan luonnoksen nähtävillä olon perusteella ja prosessin aikana. Vastineissa kirjatut toimenpiteet on tehty kaavaehdotukseen. Kaavaehdotuksen laadinnassa on otettu huomioon myös lautakunnan ja kaupunginhallituksen päätökset.

Osayleiskaavaehdotus

Osayleiskaavan koko sisältö on esitetty yhteenvetokartalla.

Mitoitus

Mitoitusta on arvioitu uudelleen ottaen huomioon aluerajauksien muutoksia ym.

A- ja A-1-alueille on laskettu aluetehokkuudeksi 0,1 ja asukasta kohden on laskettu 50 tai 70 kem2, jolloin näille alueille on saatu laskennallisesti 2500–3500 asukasta. Arvio sisältää alueiden nykyiset asukkaat.

Reservialueille A/res ja A-1/res on arvioitu samoin kuin edellä 3500–4900 asukasta. Arvio sisältää alueiden nykyiset asukkaat.

Alueille AP ja AT on laskettu aluetehokkuudeksi 0,05 ja asukasta kohden on laskettu 70 tai 120 kem2, jolloin alueille saadaan arvioksi 3400–5800 asukasta. Arvio sisältää alueiden nykyiset asukkaat. Laskettu aluetehokkuus edellyttää asemakaavoittamista, mikä ei toteutune kuin pienelle osalle alueita, joten arvio on maksimiarvio.

Suunnittelutarveratkaisuin kaavamääräysten perusteella on laskettu voivan toteutua n. 500 uutta rakennuspaikkaa eli n. 1500 asukkaalle.

Lisäksi loma-asuntoalueilla RA voi kaavamääräysten mukaan loma-asutusta muuntua pysyvään asumiseen.

Lausunnot ja vastineet

Mielipiteisiin annetut vastineet ovat oheisaineistona.

Kiinteistölautakunta

Nykyisellä kuntarakenteella tulee Turun kaupungin asuntorakentaminen painottumaan tulevaisuudessa kaupungin pohjoisosaan sekä Hirvensalon, Satavan ja Kakskerran saarille. Vuosittainen ohjelmoitu asuntotarve on noin 1200 asuntoa, joista noin puolet tulee olla pientaloasuntoja.

Satava-Kakskerran osayleiskaavaluonnoksessa on väestömääräksi ennakoitu noin 8700-13300 asukasta. Asunnoiksi muutettuna tämä tarkoittaa enintään noin 7500 asuntoa, joka vastaa enimmillään noin 7 vuoden asuntotarvetta.

Satava-Kakskerta osayleiskaava-alueen toteuttaminen edellyttää huomattavia yhdyskuntarakenneinvestointeja jo ennen kuin alueelta pystytään luovuttamaan tontteja rakentamiselle.

Kaupungin asuntotarpeen turvaamiseksi ja yhdyskuntarakenneinvestointien rahoittamiseksi tulee osayleiskaava-alueen rakentamistehokkuutta nostaa ja asuntoalueita tulee sijoittaa laajemmin olemassa olevien tieyhteyksien ja muiden verkostojen ympärille.

Kesäasuntojen muuttumista ympärivuotiseen käyttöön soveltuvaksi tulee ohjata yleiskaavan kautta, mutta enimmäisrakennusoikeuden merkintä 200 k-m2 tulee poistaa yleiskaavasta, sillä on kaupungin kokonaisedun mukaista jos A-1 alueelle sijoittuu isoja arkkitehtuurisesti hyvin suunniteltuja uudisrakennuksia. Ilman rakennusoikeuden rajaamistakin 200 k-m2:iin ohjaavat osayleiskaavamääräykset riittävästi tulevaa rakentamista.

Myös osayleiskaavaehdotuksen mukaisten AP-alueiden tonttikohtainen rakennusoikeus tulee osoittaa tarkemmin vasta detaljikaavoituksen yhteydessä. Osayleiskaavaehdotuksessa osoitetut 150 k-m2 ja 100 k-m2 rakennusoikeudet rajoittavat liikaa pientalojen suunnittelua.

Jotta Satava-Kakskerta alue pystytään toteuttamaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti tulee 25 % enimmäismääräys ja kerroskorkeuden määrittäminen tehdä vasta asemakaavoittamisen yhteydessä, sillä alueen rakentaminen tapahtuneen aikaisintaan 20-30 vuoden päästä. Jos kerroskorkeus ja asuntotyypitys tehdään jo yleiskaavavaiheessa vaikeuttaa se alueen myöhempää detaljikaavoitusta. Tässä vaiheessa on luontevinta määrittää ainoastaan karkeasti asuntoalueiden fyysiset rajat. Satavan saaren itäpäässä ja Kakskerran saaren länsiosassa A asuntoalueet sijaitsevat optimaalisesti olemassa olevan tieverkoston läheisyydessä. Kakskerran saaren lounaisosaan osoitettuja A asuntoalueita tulee lisätä ennen kaikkea Vapparintien varteen, sillä ainoastaan riittävä väestöpohja takaa lähi- ja joukkoliikennepalvelut Kakskerran saarella.

Merellisyys, venevalkamat ja uimarannat

Satavan ja Kakskerran saarien vetovoima perustuu alueen luontoon ja merellisyyteen. Jotta alueelle tulevaisuudessa sijoittuva väestö pystyisi nauttimaan merellisyydestä, tulee osayleiskaavassa varata ranta-alueita myös yleiseen käyttöön. Mikäli rantaan rajoittuvia virkistysalueita, venevalkamia ja uimarantoja ei osoiteta osayleiskaavavaiheessa enempää, tulee Satavan ja Kakskerran saarille käymään samoin kuin Hirvensalon saarelle eli valtaosa saaren asukkaista ei pysty nauttimaan lainkaan alueen merellisyydestä.

Tieverkosto

Kaavaluonnoksessa Höyttistentietä on esitetty jatkettavaksi Samppaantielle asti. Tieyhteys on erittäin onnistunut sillä se lyhentää matkaa Satavan länsiosaan ja vähentää liikennettä Samppaantien alkupäässä. Uusi tieyhteys mahdollistaa myös joukkoliikenteen rengasmaisen yhteyden. Katuverkostoa on luontevaa täydentää vasta asemakaavoituksen yhteydessä muutaman vuosikymmenen kuluttua.

Yleiskaavatoimisto:

Rakentamistehokkuutta voidaan säätää asemakaavahankkeissa melko laajasti ohjeellisen aluetehokkuuden puitteissa. Erityisesti kaupungin omistamilla mailla voidaan alueiden rakennetta ohjata niin, että olemassa oleva infrastruktuuri käytetään hyväksi ja että uudet rakentamisalueet suunnataan kaavataloudellisesti edullisiin kohtiin. Virkistysalueiden ja ulkoilureittien yhtenäisyyttä ei tule kuitenkaan vaarantaa.

A-1-alueiden ja muiden alueiden rantavyöhykkeellä sijaitsevaa rakennusoikeutta voidaan tarkentaa asemakaavoituksessa. Tarkoituksena on ollut lähtökohtaisesti ohjata ranta-alueen yksikkökokoa, jotta ei synny epäsuhtaisia näkymiä ja ettei entisten loma-asuntoalueiden luonne muutu liian dramaattisesti. Myös rantarakentamisoikeuden tasapuolisen jakaantumisen kannalta asialla on merkitystä.

A-alueiden rakentamisen sisältö (asuntotyypit, kerrosluvut jne.) voidaan jättää myöhemmän asemakaavoituksen varaan.

Vapparintien varren asuntoalueiden lisäämiseen suhtaudutaan varauksellisesti mm. joukkoliikennetoimiston lausunnon perusteella. Alueella on varsin vähän kaupungin maanomistusta. AP-aluetta kasvatetaan jonkin verran.

Alueen merellisyys on sen ehdoton valtti ja peruste sekä vanhoille että uusille asukkaille, joten rannan käyttömahdollisuuden turvaaminen mahdollisimman monille asukkaille on ensiarvoisen tärkeää. Useilla eri kaavamääräyksillä pyritään tähän. Kaupungin maanhankinta ranta-alueilta on tehokkain keino luoda edellytyksiä rantojen käytölle.

Höyttistentieltä Samppaantielle tarvitaan ainakin kevyen liikenteen yhteys. Joukkoliikenteen kannalta Höyttisten alueen lisärakentaminen on ongelmallista. Tieyhteyden rakentaminen voisikin alkaa Samppaantieltä Höyttisiin päin alueen rakentumisen myötä.

Toimenpiteet: Vapparintien varren AP-aluetta on lisätty kaupungin omistamalle alueelle.

Liikuntapalvelukeskus

Satavan asukasmäärän noustessa merkittävästi tulee Satavassa olemaan tarvetta rakennetulle kuntoradalle. Asutuksen keskittyessä saaren itäpäähän tulisi myös kyseisen kuntoradan sijoittua saaren itäosaan niin, että se olisi helposti saavutettavissa tehokkaimmin rakennettavilta asuinalueilta. Tässä suhteessa nykyisen peruskorjauksen tarpeessa olevan Hennalan lenkin sijainti Hennalantien, Marielundintien ja Kakskerrantien välisellä alueella olisi erinomainen. Kyseisellä paikallaan kuntorata olisi saavutettavissa myös Kakskerran luoteisosien tehokkaimmin rakennettavilta asuinalueilta. Näin ollen Liikuntapalvelukeskus esittää kaavaluonnoksen muuttamista siten, että Hennalan lenkki voidaan säilyttää nykyisellä paikallaan, minkä puolesta puhuu sekin, että lenkin maasto on ulkoilun kannalta viihtyisä ja riittävän vaihteleva. Jos Hennalan lenkin säilyttäminen ei kaikesta huolimatta ole mahdollista, tulee Satavaan osoittaa jokin vastaava paikka rakennettavalle kuntoradalle. Kummassakin tapauksessa tulee kuntoradalle olla myös toimivat kevyen liikenteen yhteydet ja/tai ulkoilureittiyhteydet Satavan kaikilta asuinalueilta sekä Kakskerran luoteisosan asuinalueilta.

Satavan itäosassa sijaitsee suunnistuksen kannalta tärkeä yhtenäinen metsäalue, jota käytetään yhtenä Turun seudulla järjestettävän kuntosuunnistuskilpailusarjan Turku-Rastien perinteisenä kilpailumaastona, jossa liikkuu 1-2 kertaa vuodessa järjestettävän osakilpailun yhteydessä n. 300-350 kuntosuunnistajaa per kerta. Turku-Rastien lisäksi alueella järjestetään vuosittain myös 2-3 muuta pienempää kuntosuunnistuskilpailua. Kaavaluonnoksen mukaisella rajauksella suunnistusalue kutistuisi siten, ettei kunnollisia 8 kilometrien kuntosuunnistusratoja enää voitaisi alueelle merkitä. Näin ollen Liikuntapalvelukeskus esittää kaavaluonnoksen muuttamista ja kyseisen metsäalueen itä- ja pohjoisosien rajaamista oheisessa liitteessä 1 esitetyn mukaisesti.

Kakskerrassa Kakskerranjärven pohjoispuolella sijaitsee niin ikään erinomaisesti suunnistukseen soveltuva pitkulainen metsäalue, jota voidaan hyödyntää molemmin puolin Brinkhallintietä Norviikinmäen viereisen alikulun kautta. Liikuntapalvelukeskuksen mielestä kyseinen kokonaisuus tulisi säilyttää sellaisena, että Turku-Rastien ja/tai vastaavien kuntosuunnistustapahtumien järjestäminen alueella olisi jatkossa mahdollista. Näin ollen Liikuntapalvelukeskus esittää kaavaluonnoksen muuttamista ja kyseisen metsäalueen eteläosien rajaamista oheisessa liitteessä 2 esitetyn mukaisesti. Samalla tulisi Norviikinmäen itäpuolella olevien A- ja RA-alueiden väliin jättää riittävän leveä (n. 50-100 m) MU-kaistale, joka yhdistää kyseisten alueiden itä- ja länsipuolella olevat MU-alueet suunnistuksen mahdollistavalla tavalla.

Yleisesti ottaen Liikuntapalvelukeskus haluaa vielä todeta, että kaavoituksen jatkovaiheissa tulisi kummallekin saarelle osoittaa enemmän meren rantaan ulottuvia virkistysalueita. Samoin tulisi Liikuntapalvelukeskuksen mielestä osoittaa lisää uimapaikkoja erityisesti molempien saarien pohjoisrannalle.

Yleiskaavatoimisto:

Luonnoksessa Hennalan reitin eteläosa on säilytetty ja se on osa Satavan kaakkoisosan kautta kulkevaa ulkoilureittiyhteyttä. Lausunnon perusteella koko Hennalan nykyinen lenkki merkitään ohjeelliseksi ulkoilureitiksi, joka kulkee pohjoisosaltaan A-alueen kautta. Täten lenkki on kokonaisuudessaan otettava huomioon alueen asemakaavoituksessa.

Sekä Satavassa että Kakskerrassa on varattu laajat yhtenäiset alueet MU-merkinnällä ulkoiluun. Kaavoituksen edetessä suunnistusmaastot suppenevat jonkin verran sekä Satavan länsiosassa että Kakskerran pohjoisosassa, mutta MU-alueet takaavat ulkoilun ja suunnistuksen ydinalueiden säilymisen. Kakskerranjärven pohjoispuolella Brinkhallin kartanon itäpuoliset alueet voivat toimia korvaavana suunnistusmaastona, mikäli Kollin-Hyyrtilän alueet supistuvat asemakaavoituksen seurauksena liiaksi.

Vesistön rantaan ulottuvia virkistysalueita ja uimapaikkoja tulisi saada lisää. Osayleiskaavaehdotuksessa pyritään lisäämään erityisesti venevalkama/satamapaikkoja, mutta jatkosuunnittelussa, sekä asemakaavoituksessa että muussa toteutuksessa tulee varata yhteiskäyttöisiä rantoja kaupungin maanomistuksen sekä esim. kylien yhteisten alueiden ja rasitteiden avulla. Kaupungin maanhankinnalla on asiassa suuri merkitys.

Toimenpiteet: Hennalan lenkkiä on tarkistettu ohjeellisena ulkoilureittinä. LV-alueita on lisätty ja aluevarauksia laajennettu.

Suunnittelutoimisto

Satavan ja Kakskerran maankäytön kehittämistä ja sen vaikutuksia on liikenteelliseltä kannalta tarkasteltava yhdessä Hirvensalon maankäytön kehittämissuunnitelmien kanssa. Tämänhetkiset asukaslukutavoitteet saarilla yhteensä ovat suuruusluokaltaan 30 000 asukasta. Satavan ja Kakskerran alueelle on kaavailtu enimmillään 12 000–13 000 asukasta ja Hirvensaloon jopa 18 000 asukasta. Jo Hirvensalon nykyisen asukasmäärän kanssa Satavaan ja Kakskertaan kaavailtu uusi asutus vaatii uuden yhteyden Hirvensalosta mantereelle. Toisaalta Hirvensaloon kaavailtu asutus yhdessä Satavan ja Kakskerran nykyisen asukasmäärän kanssa edellyttää uutta yhteyttä. Osayleiskaavaselostuksessa onkin mainittu, että on varauduttava liikenneyhteyteen Hirvensalosta mantereen puoleiselle välikehälle.

Uutta siltayhteyttä yli Pitkäsalmen Kakskerrantieltä Ispoisten puistotien ja Eteläkaaren yhtymäkohtaan on tutkittu Hirvensalon täydennysosayleiskaavan yhteydessä ja todettu se alustavasti teknisesti mahdolliseksi. Yhteys edellyttää kuitenkin Hirvensalon osayleiskaavan sekä asemakaavan muutoksia, joissa uusi yhteys esitetään. Vireillä olevassa Hirvensalon osayleiskaavassa on tarkoitus esittää uusi yhteys myös mantereen puolisilta osiltaan. Ennen kuin on varmuus siitä, että Hirvensaloon saadaan mantereelta uusi yhteys, päätökset uusista asukkaista Satavaan, Kakskertaan tai Hirvensaloon ovat vailla liikenteen edes tyydyttävän toimivuuden takaavia perusedellytyksiä.

Saarten yhteenlaskettujen asukasmäärien aiheuttamia liikennemääriä, mahdollisuuksia ja edellytyksiä syntyvän liikenteen hoitamiseen, yksityisautoliikenteen toimivuutta ja liikennetilanteen kehittymistä ajan myötä on tarkasteltu tarkemmin ympäristö- ja kaavoitusviraston suunnittelutoimiston laatimassa 14.4.2008 päivätyssä liikenneselvitysmuistiossa. Muistiossa on kirjattu seuraavat liikenteen kasvun aiheuttamat keskeiset vaikutukset Hirvensalossa ja mantereella:

- Saarten yhteenlaskettu asukasluku voi olla kahdellakin manner-Turkuun johtavalla siltayhteydellä enimmillään suuruusluokkaa 18000–20000 asukasta, mikäli halutaan varmistaa autoliikenteen tyydyttävästi sujuva liikenne Hirvensalossa Kakskerrantiellä ja ajoyhteyksillä mantereelle. Mallilaskelmien mukaan mahdolliselle Kuusiston siltayhteydelle siirtyisi vain noin 10 % saarten autoliikenteestä, joten Kuusiston silta ei ratkaise Satavan ja Kakskerran liikenneongelmia suunnitellussa mitoitustilanteessa.

- Hirvensaloon tarvitaan toinen ajoyhteys, jonka ainoa toimivuudeltaan ja kustannuksiltaan realistinen ratkaisu on uusi katu ja silta Pitkäsalmen poikki Kakskerrantieltä Eteläkaaren ja Ispoisten puistotien risteykseen.

- Katuverkko edellyttää asukasluvun kasvun myötä uuden ajoyhteyden lisäksi muitakin laajoja parannustoimenpiteitä ajoratoihin ja kevyen liikenteen väyliin etenkin Kakskerrantiellä sekä sen ja kokoojakatujen risteyksissä.

- Saarten tuleva asutus on keskitettävä mahdollisimman paljon Kakskerrantien ja muiden joukkoliikennereittien tuntumaan, jotta joukkoliikenteen käyttöaste voidaan saada niin suureksi, että sillä on merkitystä autoliikenteen sujuvuuteen.

- Joukkoliikenteen sujuvuus on varmistettava toteuttaen kaikki mahdolliset joukkoliikenne-etuudet erityisesti liikenteen toimivuuden kannalta kriittisissä risteyksissä sekä Hirvensalossa että manner-Turun puolella.

- Hirvensalossa Kakskerrantiellä ja manner-Turun puolella asuntojen ympäröimillä kaduilla, joilla autoliikenne kasvaa huomattavasti, on varauduttava laajoihin melunsuojaustoimenpiteisiin ja liikenteen turvallisuuden edellyttämiin risteysjärjestelyihin.

Yleiskaavatoimisto:

Satava-Kakskerran osayleiskaavan määräyksiin on lisätty toteuttamisen ajoittamista koskevia ehtoja (reservialueet ja AP-alueiden määräys), jotta liikenneverkon ja muun infrastruktuurin rakentamiseen voidaan varautua riittävän ajoissa. Lausunnossa esitettyjä edellytyksiä Hirvensalon ja Satava-Kakskerran maankäytön lisäämiselle tulee ottaa huomioon asemakaavoitettaessa saarille lisää asutusta. Hirvensalon uuden sillan rakentaminen on ehdoton edellytys saarten asukasmäärän kasvattamiselle. Joukkoliikenteen kehittämisellä voidaan liikenteen sujuvuutta parantaa. Joukkoliikenteen käyttöä tukevat maankäytön sijoitus- ja ajoitusratkaisut ovat välttämättömiä.

Joukkoliikennetoimisto

Osayleiskaavoituksen ja joukkoliikenteen kehittämisen pohjaksi on tehty Hirvensalon, Satavan ja Kakskerran joukkoliikenneselvitys. Selvityksessä on arvioitu saarten osayleiskaavatyön mukainen maankäyttö joukkoliikenteenkannalta, joukkoliikenteen linjasto eri maankäyttövaihtoehdoissa ja -vaiheissa sekä joukkoliikenteen infrastruktuuritarpeet.

Työn tarkoituksena on selvittää Hirvensalon sekä Satavan ja Kakskerran saarten joukkoliikenneverkko osayleiskaavoituksen sekä joukkoliikenteen käytännön suunnittelun pohjaksi.

Nykytilanteen analyysistä voidaan tehdä seuraavat johtopäätökset:

Saarten joukkoliikenteen käyttö on likimain Turun normaalitasoa, mutta käyttäjäjakauma painottuu keskimääräistä enemmän koulumatkoihin. Saarten joukkoliikennelinjoihin käytettiin vuonna 2007 noin 14,8 % Turun joukkoliikenteen tuesta jolla palvellaan 4,8 % Turun väestöä. Satava-Kakskerran alueella joukkoliikenteen palvelutaso vastaa nykyisiä tarpeita.

Maankäyttö

Osayleiskaavojen laadinnassa ja niiden päätöksenteossa tulee huomioida joukkoliikenteen järjestämisen osalta erityisesti seuraavat seikat:

Joukkoliikenteen merkittävä osuus kulkumuotojakaumasta edellyttää joukkoliikenteeseen tukeutuvaa maankäyttöä. Jos kävelyetäisyydet pysäkeille ovat pitkät ja hankalat (yli 300–400 m), joukkoliikenteelle ei ole riittävää väestöpohjaa, ja joukkoliikennelinjasto palvelee huonosti, joukkoliikennettä käyttävät vain nk. pakkokäyttäjät (lapset ja nuoret, vanhukset, ajokortittomat ja pienituloiset). Tällainen joukkoliikenne tarvitsee suhteellisesti enemmän tukea kuin vetovoimainen joukkoliikenne. Hirvensalon, Satavan ja Kakskerran maankäytön suunnittelun lähtökohdaksi ei voida ottaa sitä, että saarille tarjotaan muuta Turkua selvästi heikompitasoinen joukkoliikenne.

Joukkoliikenteellä joudutaan kuitenkin järjestämään koululaiskuljetukset sekä lasten ja nuorten, vanhusten ja ajokortittomien asiointi- ja vapaa-ajan liikkuminen. Peruspalvelutason ylläpitäminen jää Turun kaupungin kustannukseksi. Satava-Kakskerran osayleiskaavaluonnoksen maankäytöllä joukkoliikenteen käytön kasvu yli nykytason ei ole mahdollista. Satavan itäosan rakentaminen n. 1000 – 1500 asukkaalle lisää joukkoliikenteen nettomenoja noin 60 000 – 130 000 €/v. Satavan ja Kakskerran A-alueiden rakentaminen lisää joukkoliikenteen nettomenoja noin 750 000 € – 900 000 €/v. Satavan länsiosien ja Kakskerran itäosien rakentaminen lisää joukkoliikenteen nettomenoja noin 1 250 000 – 1 550 000 €/v.

Linjastosuunnitelma

Yhteenveto peruslinjastosta: Satava-Kakskerran osayleiskaavaluonnoksen A-alueet on mahdollista hoitaa yhdellä päälinjalla Satava – Hylkilahti – Kolli – Hyyrtilä. Satava-Kakskerran osayleiskaavaluonnoksen muut alueet edellyttävät monihaaraista linjastoa. Silta mahdollistaa kehälinjan Hirvensalo – Uittamo – Skanssi – Biolaakso – Kupittaa.

Yhteenveto liityntäliikenteestä linja-autolle: Hirvensalon asemakaavoitettavilla alueilla sekä Satavan ja Kakskerran osayleiskaavaluonnoksen A-alueilla liityntäliikenteestä ei ole taloudellista ja toiminnallista hyötyä. Satavan ja Kakskerran haja-asutusalueiden syöttäminen Haarlaan ei tuota merkittäviä säästöjä. Jos Satavan ja Kakskerran osayleiskaavaluonnoksen mukaiset A-alueet toteutetaan ennen muita alueita, voidaan harkita syöttölinjaa Satavan länsiosasta ja Kakskerran etelä- ja itäosasta Kakskerran koululle.

Joukkoliikenteen reittikadut asemakaavan ulkopuolisilla alueilla on tarpeen kunnostaa tai korvata uusilla lukuun ottamatta Kakskerrantietä ja Brinkhallintietä. Talvikunnossapitoa on parannettava muilla Tiehallinnon teillä paitsi Kakskerrantiellä.

Alueilla, joilla liityntä autolla tai pyörällä on houkutteleva vaihtoehto, asuu eri vaihtoehdoissa noin 2000–4000 asukasta. Liityntäpysäköinnillä autoille voidaan palvella noin 10-20 % näistä asukkaista, liityntäpyöräpysäköinnillä kaikkia.

Suositukset

Joukkoliikennelinjaston kehittäminen: Satava-Kakskerran linjasto säilytetään toistaiseksi ennallaan. Palvelulisäyksiä ja linjastouudistuksia toteutetaan kun alueen asemakaavoitus toteutuu. Liityntäliikennettä linja-autoille ei toteuteta. Taksikaluston käyttö hiljaisena aikana selvitetään koko kaupungin tasolla.

Maankäyttösuositukset: Asemakaavoituksessa sijoitetaan palvelut (koulut, päiväkodit, kaupat) ja työpaikat pysäkkien yhteyteen, kerrostalot, rivitalot ja tiivis pientaloasutus alle 400 m pysäkeistä ja omakotitalot alle 600-700 m pysäkeistä. Osayleiskaavoissa ja asemakaavoissa osoitetaan joukkoliikenteen tarvitsemat katuyhteydet Kakskerrassa Kollin ja Hyyrtilän alueille.

Maankäyttö toteutetaan seuraavassa järjestyksessä, josta tehdään osayleiskaavoihin sitovat määräykset:

Satavan itäpää Samppaantien risteyksen itäpuolella.

Satavan ja Kakskerran ”joukkoliikennerajaus” Höyttistensalmen ympärillä.

Satava: Artukka, Samppa, Erikvalla, Kakskerta: Harjattula ja Myllykylä.

Satavan Höyttistentien ja Kakskerran Kalliolantien varteen ei toteuteta asuntoalueita.

Joukkoliikenteen infrastruktuuri: Muilla saarten joukkoliikenteen reiteillä toteutetaan etuuksia risteyksissä. Joukkoliikenteen reittikatuja ja -teitä parannetaan selvityksen suositusten mukaisesti asemakaavojen toteutuessa. Pysäkkejä, pysäkki-informaatiota sekä autojen ja pyörien liityntäpysäköintiä kehitetään suositusten mukaisesti.

Yleiskaavatoimisto:

Saarten joukkoliikenneselvitys liitetään osayleiskaavan oheisaineistoksi. Suositukset otetaan huomioon jatkosuunnittelussa. Osayleiskaavaehdotuksen määräyksiin laaditaan alueiden toteuttamisjärjestystä ja käyttöönottoa koskevat ehdot.

Ympäristöterveydenhuolto

Satavaan ja Kakskertaan sijoittuva asutuksen lisäys tulee aiheuttamaan vaikeuksia kaupunkiliikenteen järjestelyille. Saarille on sijoittumassa pelkästään asumista ja työpaikkaliikenne suuntautuu saarilta ulos ahtaita väyliä myöten. Ihmisten halu asua väljässä ympäristössä saattaa estää hyvän tarkoituksen ohjata tiiviiseen asumiseen. Tämä on ristiriidassa nyt saarille muuttaneiden toiveiden kanssa.

Asukasmääristä johtuva bussiliikenteen ja kevyen liikenteen lisääminen edellyttää joustavia väyliä, joita myöten liikkumisajat ovat samat tai lyhyemmät kuin omaa autoa käytettäessä. Tämän ei tule tapahtua tuottamalla haittoja henkilöautoliikenteelle. Useampihenkisten perheiden ostosliikenne edellyttää kulkutapaa, jolla välttyy kantamasta raskaita ruokaostoksia pitkiä matkoja. Asukasmäärät eivät kuitenkaan pitkään aikaan edellytä monipuolisen ostoskeskuksen syntymistä alueelle.

Suuri osa työpaikkaliikenteestä edellyttää matkan pituuden vuoksi omaa henkilöautoa. Vaikka saadaan aikaan toimiva bussireitistö, tulee saarilla matka pysäkille olemaan usein liian pitkä. Silloin matka tapahtuu henkilöautoilla. Raskas bussiliikenne ja toisaalta lisääntyvä henkilöautoliikenne tulevat lisäämään liikenteestä aiheutuvien ilmansaasteiden lisääntymistä ja sen kautta terveysriskien kasvamista.

Yleiskaavatoimisto:

Työpaikkojen sijoittumista alueelle, lukuun ottamatta palvelutyöpaikkoja, ei voi pitää todennäköisenä. Laajat virkistys- ja vapaa-aluevaraukset sekä ulkoilureitistöt tarjoavat jatkossakin väljyyttä alueella. Joukkoliikennettä tulee edistää myös terveysvaikutusten näkökulmasta, tekniset ratkaisut voivat vähentää ilmansaasteita.

Suomen Kulttuuriperinnön säätiö

Lausunnossa viitataan aikaisemmin vuosina 2002 ja 2006 tehtyihin huomautuksiin ja ilmaistuihin mielipiteisiin: koko kartanoalueen pääkäyttötarkoitusten tulee olla kulttuurimaiseman suojelu ja hoito. Aluetta ei osoiteta yleiseen virkistyskäyttöön – virkistyksen tarvitsemat reitit harkitaan erikseen kaavaa laadittaessa yhteistyössä kaupungin ja säätiön kesken ja osoitetaan kaavassa sopivalla tavalla. Kaikki kartanon rakennukset ja hävinneidenkin rakennusten rakennuspaikat säilytetään. Rakennuspaikkoina talousrakennusten rakentaminen tulee olla mahdollista ilman erillistä rakennuspaikkamerkintää. Kaikilla rakennuspaikoilla tulee asumiskäytön olla mahdollinen. Alueella tulee olla mahdollista harjoittaa museotoimintaa sekä alueelle sopivaa palvelutoimintaa ja järjestää erilaisia kulttuuritapahtumia. Rakennuksia pitää myös voida käyttää toimisto/työtiloina. Alueella pitää voida pitää kotieläimiä, laiduntaa karjaa ja rakentaa laiduntamisen vaatimia aitoja. Alueella pitää voida harjoittaa (perinne)viljelyä, (hedelmäpuiden) geenipankkitoimintaa ja hoitaa metsää kulttuurimaiseman arvon säilyttämiseksi.

Osa näkökohdista on otettu huomioon osayleiskaavaluonnoksessa. Säätiön esittämä AP-korttelialuevaraus on merkitty. Säätiö esittää lisäksi, että alueella sallitaan rakennettavan kartanon kehittyvää käyttöä tukevia pienehköjä majoitusrakennuksia, joita ympäristökeskus on ilmoittanut pitävänsä mahdollisina. Säätiö edellyttää, että merenrannalla laiturin länsipuolella sallitaan saunan ja kahden loma-asunnon rakentaminen.

Koko kartanoalue tulee säätiön mielestä esittää yhdellä aluevarausmerkinnällä, joka on suojelupainotteinen, mutta kartanon toiminnallisen miljöön kehittämisen ja siihen liittyvän lisärakentamisen mahdollistava. Säätiö ei voi hyväksyä kartanomiljöön osien merkitsemistä julkisiksi virkistysalueiksi ja uimarannoiksi eikä myöskään alueen halki yhteystarpeena esitettyä järven yli tulevaa kevyen liikenteen reittiä. Säätiö hoitaa ja kehittää kartanoaluetta avoimena ja julkisesti käytettävänä kohteena muutoinkin. Turun kaupungin maalla järven rannassa oleva uimaranta on erheellisesti merkitty säätiön omistamalle maa-alueelle.

Tulevaisuudessa Brinkhallin alueidenkäyttöä ja lisärakentamista voitaneen suunnitella laajaa yleiskaavaa tarkemmalla osayleiskaavalla tai asemakaavalla. Säätiö voi esittää niiden pohjaksi jo hahmottelemansa maankäyttösuunnitelman.

Säätiö ei ota kantaa Kakskerran muuhun maankäyttöön muutoin kuin toteamalla, että Turun kaupungin omistamilla alueilla säätiön kiinteistön naapurustossa toteutuva asuntorakentaminen aiheuttaa säätiön omistamille metsä- ja virkistysalueille käyttöpaineita. Säätiö edellyttää, että asuntoalueiden virkistys- ym. tarpeet ensisijaisesti toteutetaan kaupungin omistamilla mailla.

Yleiskaavatoimisto:

Suomen Kulttuuriperinnön säätiö on perusteellisesti paneutunut alueensa maankäytön suunnitteluun.

Brinkhallin alue on myyty säätiölle niin laajana, että se mahdollistaa lähes kaikkien lausunnossa esitettyjen näkökohtien toteuttamisen.

Osayleiskaavan tehtävänä on osoittaa alueen maankäytön pääpiirteet tarkemman suunnittelun pohjaksi. Osayleiskaavan perusteella ei voi myöntää alueelle rakennuslupia, suunnittelutarveratkaisuna ja/tai poikkeusluvalla voi alueelle ajatella myönnettäväksi muutaman luvan RA- ja AP–alueille. Pääasiallisena toteutustapana on kuitenkin asemakaavan laatiminen, mille tarjoaa hyvän pohjan tehty suunnitelma sekä osayleiskaava. SRS-alueen rajaus on saatu Museovirastolta, jolloin suojelu on kartanoalueen pääkäyttötarkoitus. Lisä- ja täydennysrakentaminen tällä alueella on selkeintä hoitaa asemakaavoituksella. AM-symbolimerkintä tukee alueelle kaavailtuja toimintoja ja myös rakentamistarpeita.

Alueen virkistyskäytön ja yleisen virkistystarpeen huomioonottaminen tarvitsee myös asemakaavallista järjestämistä. Alueen sijainti sekä järveltä että mereltä päin suuntautuvien yhteystarpeiden ja ulkoilureittien risteyskohdassa edellyttää virkistyksen ja ulkoilun tarkempaa suunnittelua.

Toimenpiteet: Kakskerran järven rantaan on lisätty ohjeellinen ulkoilureitti, joka kulkee myös säätiön alueen kautta.

Opetuspalvelukeskus

Luonnoksessa todetaan, että maankäytön kehittäminen Satavassa ja Kakskerrassa tulisi joukkoliikenteen kannalta selkeästi vaiheistaa seuraavassa järjestyksessä:

Satavan itäosa Samppaantien risteyksestä itään noin 1000-1500 asukkaalle. Osayleiskaavaluonnoksen A-alueet vaiheittain, yksi kokonaisuus kerrallaan, Samppaantien risteyksestä Harjattulaan päin Samppaantien, Harjattulan ja Myllykyläntien varren alueet Höyttistentien alue.

Vaiheittain rakentamisessa on mahdollista toteuttaa Satavan länsiosan sekä Kakskerran etelä- ja itäosan liikenne syöttöliikenteenä runkolinjalle Kakskerran koulun kohdalle, kunnes asemakaavan mukainen rakentaminen etenee A-alueiden ulkopuolelle.

Koulutilajärjestelyistä on todettavissa seuraavaa:

Kakskerran koulun oppilaat on toistaiseksi sijoitettu Haarlan koulun tiloihin, Meteorikatu 1. Koulutilasuunnittelussa on varauduttu siihen, että tilat ovat riittävät Kakskerran oppilaiden sijoittamiseen kesään 2011. Mikäli Haarlan koulun oman oppilasalueen oppilasmäärän kasvu jatkuu hyvin maltillisena, ko. järjestelyä voidaan jatkaa vielä vuodella tai kahdella. Pitempään sijoitukseen ei tässä vaiheessa kuitenkaan voi varautua.

Opetuslautakunta antoi kokouksessaan 23.1.2008 Tilalaitokselle lausuntonsa Kakskerran koulukiinteistön, Kakskerrantie 964, korjauksesta. Lautakunta piti perusteltuna, että

Tilalaitos laatii 30.8.2008 mennessä yhteistyössä opetustoimen kanssa Kakskerran koulun uudisrakennuksen hankesuunnitelman, jossa otetaan huomioon 2000-luvun koulun tilantarpeet; hankesuunnitelman laatimisen yhteydessä otetaan huomioon myös muiden hallintokuntien mahdolliset tilantarpeet (mm. päivähoitotilat) hankesuunnitelma saatetaan opetuslautakunnan käsittelyyn alkusyksystä 2008.

Hankesuunnitelma pitää sisällään myös esityksen mahdollisen uuden koulun sijoituksesta.

Hankesuunnitelman käsittelyn yhteydessä syksyllä 2008 päätetään kun on tiedossa mm. uuden mahdollisen koulun tarkempi kustannusarvio, onko toiminnallisesti tai muuten perusteltua korjata nykyiset koulutilat, Kakskerrantie 964, vai korvaako uusi koulu nykyiset tilat.

Hankesuunnitelma on valmisteilla Tilalaitoksen johdolla. Hankkeessa on mukana opetustoimen lisäksi terveystoimi ja nuorisotoimi. Yleiskaavatoimiston edustaja osallistui Tilalaitoksella 29.2.2008 pidettyyn hankesuunnitelman valmistelua koskevaan kokoukseen. Yleiskaavatoimiston selvityksen perusteella todettiin uuden koulun sijoituspaikaksi kolme mahdollista tonttivaihtoehtoa: Kakskerrran koulun nykyinen tontti, Kakskerrantie 964 Erikvallan tontti (työnimi), Kyläkaupan tontti (työnimi).

Kakskerran koulun edustajat hankesuunnitteluryhmässä ovat pitäneet ensisijaisena vaihtoehtona vanhan koulun tonttia. Perusteluina on todettu mm. seuraavaa:

Liikennejärjestelyt on tehty koulua varten turvallisiksi, mm. alikulku koululle. Kentät ja kuntopolku on alueella valmiina, mikä tukee liikunnanopetusta. Ympärillä on monipuolinen luonto.

Hankesuunnitelmassa uudet koulutilat on mitoitettu laskennallisesti 130 oppilaalle, eli koulua ei ole tarkoitus laajentaa. Lukuvuonna 2007-2008 Kakskerran koulussa oli yhteensä 122 oppilasta.

Uudet tilat, tai vanhat tilat korjattuina, ovat näillä näkymin riittävät 2010-luvun loppuun. Kuten osayleiskaavakeskustelun yhteydessä on todettu, saarten kaavoitus on parin kolmen vuosikymmenen projekti. Asemakaavoitukseen päästään mahdollisesti vasta viiden kuuden vuoden päästä, ja laajempi lisärakentaminen käynnistyy ehkä 2010-luvun lopussa.

Merkittävämpää väestönkasvua ei näin ollen ole odotettavissa ennen kuin aikaisintaan 2010-luvun viime vuosina ja 2020-luvun alussa. Tällöin on varauduttava lisäkoulutilojen rakentamiseen kasvualueille.

Yläkoulutiloja Kakskertaan tai Satavaan ei näillä näkymin ole tarkoitus rakentaa. Kakskerrran koulun oppilaat siirtyvät 7. vuosiluokalle toistaiseksi Luostarivuoren kouluun. Jatkossa oppilaat jatkavat koulunkäyntiään vuosiluokilla 7-9 Hirvensalon koulu II:ssa (työnimi).

Opetuslautakunta on esittänyt, että Hirvensalon koulu II olisi valmiina kesällä 2014. Hankesuunnittelu käynnistyy syksyllä 2008, jolloin tarkentuu myös koulun koko ja koulutilahankkeeseen mukaan lähtevät muut hallintokunnat, sekä koulun sijainti.

Hankkeen valmistelussa keskeisenä sijoituskohteena on ollut Syvälahti. Myös Sorttamäen alue on viime aikoina noussut sijoituspaikkana esiin.

Opetuslautakunnan marraskuussa 2007 tekemän periaatepäätöksen mukaan tilat mitoitetaan 790 vuosiluokkien 1-9 oppilaalle.

Opetuslautakunta käsittelee, kuten edellä on todettu, alkusyksystä 2008 uuden Kakskerran koulun hankesuunnitelmaa ja ottaa samalla omalta osaltaan kantaa siihen, korjataanko vanhan, nyt tyhjillään olevan koulun tilat, Kakskerrantie 964, vai rakennetaanko uusi koulu 130 vuosiluokkien 1-6 oppilaalle.

Koulupalvelut on otettava em. lähtökohdista huomioon osayleiskaavasuunnittelussa.

Yleiskaavatoimisto:

Kakskerran koulun sijainti ratkennee siten, että se voidaan merkitä osayleiskaavaehdotukseen. Palveluille on varattava riittävästi tilaa osayleiskaavassa ja asemakaavoissa niin, että palvelujen vaihtoehtoisillekin sijaintipaikoille varataan tilaa alueen rakentuessa. Julkisten palvelujen sijainnilla ja laadulla on suuri vaikutus alueen houkuttelevuuteen sekä joukkoliikenteen järjestämistarpeeseen.

Rakennusvalvontatoimisto

Rakentamisen määrä

Rakentamisen enimmäismäärää rakennuspaikalla esitetään vähennettäväksi melko huomattavasti siitä, mitä voimassa olevan, vuoden 2007 alusta voimaantulleen rakennusjärjestyksen mukaan voidaan rakentaa. Rakentamisen määrän näin voimakas vähentäminen aiheuttaa rakennusvalvonnassa painetta yleiskaavasta poikkeamiseen ja myös erillisten poikkeamishakemusten käsittelyyn.

Koska tavoitteena tulisi paremminkin olla poikkeamispäätösten määrän vähentäminen kuin niiden lisääminen, tulee rakennusoikeuden määrä osayleiskaavaan merkitä vähintään samansuuruiseksi kuin voimassa olevassa rakennusjärjestyksessä tai määrää tulisi ainakin tarkentaa alueellisesti.

Osayleiskaavan vaikutus rakennuslupien myöntämiseen

Lisäksi rakennusvalvontatoimisto haluaa todeta sen seikan, että osayleiskaavan hyväksyminen ei jatkossakaan ennen asemakaavojen laatimista helpota rakennusluvan myöntämistä uusille rakennuksille tai käyttötarkoitusten muutoksille.

Rakennusluvan myöntäminen edellyttää edelleen erillisen suunnittelutarveratkaisun hakemista. Mikäli poiketaan yleiskaavan ehdottomista rakentamisrajoituksista, edellytetään lisäksi erillisen poikkeamispäätöksen hakemista.

Yleiskaavatoimisto:

Rakentamisen määrää koskevia kaavamääräyksiä tarkennetaan. Tarkoituksena on kaavaa laadittaessa ollut, että toimivalta lupien käsittelyn osalta on kaupungilla.

Suunnittelutarveharkinnan tekeminen helpottuu osayleiskaavan myötä. Suorien rakennuslupien myöntäminen yleiskaavan perusteella ei ole ollut mahdollista ennen HE 102/2008:n mukaisen menettelyn säätämistä. Nyt laadittavana olevaa osayleiskaavaa voitaneen joiltakin osin erikseen tarkentaa siten, että rakennuslupia olisi mahdollista myöntää suoraan yleiskaavan perusteella.

Turun kauppakamarin elinkeinopoliittinen valiokunta

Mahdollisuus merelliseen kaupunkiasumiseen tärkeää Turun houkuttelevuuden lisäämiseksi

Turun mahdollisuudet tarjota houkutteleva merellinen asuinympäristö on suurelta osin hyödyntämättä. Tämän vuoksi Turun kauppakamari on jo pitkään esittänyt, että oikealla suunnittelun ja kaavoituksen sekä uusien liikennejärjestelyjen avulla on hyödynnettävä Turun ja sen lähialueiden mahdollisuudet merellisestä asumisesta yhdistettynä kaupunkikeskustan palveluihin. Turun lähisaarten merkitys on tässä aivan keskeinen.

Mahdollisuus asua luonnon läheisyydessä meren rannalla ja silti vain 10-30 minuutin ajomatkan päässä ydinkeskustasta on kansainvälisestikin ajateltuna erittäin houkuttelevaa. Vain harvalla alueella on edes mahdollisuus tarjota yhtä tasokasta elämisen laatua yhdistettynä kansainväliseen kaupunkiympäristöön. Tämä mahdollisuus Turun on ehdottomasti hyödynnettävä, minkä vuoksi kaavoituksessa ja sitä kautta lähisaarten rakentamisessa on toteutettava seuraavat kolme periaatetta:

- Turun seudun merelliset alueet on suunnitelmallisesti otettava parempaan käyttöön kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

- Turvataan vapaan ranta-alueen hyödyntäminen virkistyskäyttöön.

- Mahdollistetaan lähisaarten alueella sekä saarten ja mantereen välillä sujuva ja monipuolinen liikkuminen.

Kokonaisuudessaan Turun seudun merellinen asuinympäristö voidaan toteuttaa pelkästään hyödyntämällä Turun, Kaarinan ja Paraisten alueiden sisäsalmia. Nämä alueet tuleekin ensisijaisesti varata luonnonläheiseen, mutta kaupunkimaiseen asuinrakentamiseen. Luontoarvoiltaan tärkeän varsinaisen saaristoalueen hyödyntäminen asuinrakentamiseen ei ole tarpeellista, eikä toivottavaa.

Ranta-alueiden hyödyntäminen

Satava-Kakskerta alueen kaavan on ensisijaisesti mahdollistettava merellisen kaupunkialueen rakentaminen. Tämän vuoksi varsinaiset ranta-alueet on pääsääntöisesti jätettävä yleiseen virkistyskäyttöön. Asuminen taas on sijoitettava niin, että meri mahdollisimman hyvin saadaan kiinteäksi osaksi asuinaluetta.

Tätä tavoitetta ajatellen ranta-alueiden yleiseen virkistyskäyttöön varattuja alueita ei kaavaehdotuksessa ole riittävästi.

Liikkumisen edellytykset

Kaavaluonnoksessa on esitetty siltayhteystarpeen selvitysalue Kakskerran saaresta Kuusistoon. Kiinteä yhteys tälle välille on merellisen kaupunginosan kehittämisen kannalta ehdoton edellytys. Lisäksi kaavaluonnoksessa on hyvin tuotu esille myös kevyen liikenteen uusia linjauksia.

Kokonaisuuden kannalta on tärkeää, että myös Kulhon saari liitetään mukaan Turun lähisaarista koostuvaan asuinalueeseen. Myös alueen liikennejärjestelmän toimivuuden kannalta on tärkeää, että mahdollistetaan suora yhteys Hirvensalosta Kulhon saaren kautta Kakskerran saarelle. Tämän vuoksi kaavassa tulee esittää kiinteän yhteyden tarve myös Kakskerran saaren sekä Kulhon saaren välillä.

Yleiskaavatoimisto:

Merellinen asuminen ja vesistöjen ranta-alueiden hyödyntäminen ovat olleet osayleiskaavoituksen lähtökohtia. Satavan itäosasta Höyttistensuntin eteläpuolelle ulottuvalla A-alueella on mahdollista kehittää merellistä asumista ja siihen liittyvää rantojen käyttöä kaupungin omistamilla alueilla.

Kakskerran-Kuusiston väliseen kiinteään yhteyteen on varauduttu. Yhteys tulisi osoittaa myös maakuntakaavassa ja Kaarinan yleiskaavoituksessa, vrt. Kaarinan lausunto.

Turun Seudun Kehittämiskeskus

Turun Seudun Kehittämiskeskus toteaa, että Satava-Kakskerran osayleiskaava on hyvin valmisteltu. Turulle on tärkeää turvata tonttivarantoa seuraavien 20-30 vuoden ajaksi, jotta asukasmäärälle asetettu kasvu voidaan saavuttaa. Kehittämiskeskus pitää kuitenkin tärkeänä, että rakentamisessa otetaan huomioon saarien erityispiirteet ja suositaan kylä- ja maaseutumaista rakentamista. Saarten liikennejärjestelyt vaativat huomattavia liikenneverkon parantamistoimenpiteitä, joihin olisi ryhdyttävä nopeasti.

Yleiskaavatoimisto:

Saarten osayleiskaavoituksessa on varauduttu siihen, että alue voi toimia mahdollisena tonttituotannon reservialueena pitkällä tähtäyksellä.

Varsinais-Suomen liitto

Satava-Kakskerran osayleiskaavaluonnos on valmisteltu huolella. Sen pohjaksi on tehty useita ansiokkaita selvityksiä ja mitoitukseltaan erilaisia vaihtoehtoja. Asiakirjat ovat selkeitä ja alueen arvot on mitoitustavoitteeseen nähden hyvin huomioitu. Kokonaisuuden arvioimiseksi tulee jatkossa kaikki teemat näyttää samalla vahvistettavalla kaavakartalla.

Satava-Kakskerran yleiskaavaluonnosvaihtoehto on ristiriitainen. Sitä ohjaava mitoitustavoite 8700–13500 asukasta on tavoitevuoteenkin nähden ylimitoitettu. Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan Turun seudun väestönkasvu 2007-2040 on noin 35 000 asukasta, josta noin 20 000 suuntautuu Turun ydinkaupunkiseudulle (Kaarina, Naantali, Raisio, Turku). Yleiskaavan väestötavoitteen toteutuminen tarkoittaisi yhdessä Turun kaupungin muiden alueiden väestötavoitteiden kanssa sitä, että suurin osa Turun ydinkaupunkiseudun kasvusta ohjautuisi Turkuun ja siellä erityisesti pientalovaltaisena rakentamisena saarille. Samaan aikaan Turulla on huolehdittavanaan maakuntakeskuksen roolin mukaisesti keskusta-asumisen kehittäminen, johon panostamalla väestötavoitteiden saavuttaminen on todennäköisempää.

Kaavaselostuksessa on selkeästi esitetty toteutuksen vaiheistus. Selostuksessa myös rehellisesti todetaan, että esitetty maankäyttö tuo mukanaan liikenteellisiä ongelmia. Varsinais-Suomen liitto edellyttää, että Satava-Kakskerran maankäytön tulee olla joukkoliikenteeseen tukeutuvaa ja että liikenneverkkoa ja joukkoliikennettä koskevat ratkaisut tulee tehdä ennen kaavan toteuttamisen aloittamista.

Yleiskaavan vaikutukset on arvioitu hyvin, mutta kaavan suhdetta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ei ole esitetty. Yleiskaavaluonnos on joukkoliikenteeseen tukeutumattomana yhdyskuntarakennetta hajaannuttava ja siltä osin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastainen.

Turun kaupunki on vetovastuussa kaupunkiseudun PARAS-työssä, jossa on sitouduttu yhdessä seudun kuntien kanssa laatimaan rakennemalli, yhteinen asunto-ohjelma ja joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma. Satava-Kakskerran yleiskaavaluonnos esitetyssä muodossa edellyttää maakuntakaavan tarkistamista. Tarkistamisen muodosta ja sisällöstä voidaan päättää em. rakennemalli- ja ohjelmatyön yhteydessä. Myös Satava-Kakskerran yleiskaavaratkaisujen tulee odottaa työn tuloksia.

Yleiskaavatoimisto:

Mitoituksellisesti on varauduttu siihen, että Satava-Kakskerta on kokonaisuudessaan pitkän tähtäyksen reservialue. Maankäyttöä ei ole suunniteltu niin, että saarille pitäisi mahduttaa jokin tietty väestömäärä vaan siten, että on tutkittu yleiskaavatasolla alueet, joille eri tekijät huomioon ottaen voidaan mahdollistaa asumista ym. toimintoja. Tarkoituksena on ohjata asemakaavoitusta ja muuta maankäyttöä luomalla runko tarkemmalle suunnittelulle sekä estää tarkemman suunnittelun edellytysten vaarantuminen.

Mitoitusvaihtoehtojen vertailuvaiheessa on tutkittu vaihtoehtojen vaikutusta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumiseen. Saarten joukkoliikennettä on tutkittu erikseen, vrt. joukkoliikennetoimiston lausunto.

Lausunnossa on todettu selkeästi maakuntakaavan tarkistamistarve. Maakuntakaavan muutos on pantava pikimmiten vireille Hirvensalon, Satavan, Kakskerran ym. Turun saarten osalta. Lausunnossa ei ole tukeuduttu nykyisen vahvistetun maakuntakaavan sisältöön, vaan ehdotetaan, että rakennemallityön yhteydessä päätetään maakuntakaavan tarkistuksen muodosta ja sisällöstä.

Toimenpiteet: Kaavaehdotuksen sisältöä on tarkistettu. Osayleiskaavaehdotusta ei kaavamääräysten mukaan voi lähteä toteuttamaan siten, että toteuttaminen olisi voimassa olevan maakuntakaavan vastaista.

Kaarinan kaupunki

Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 1.10.2008

Osayleiskaavan tarkoituksena on mahdollistaa laajojen uusien asuntoalueiden rakentaminen. Mitoitushaarukka on 9.000–13.000 asukasta. Alueet on tarkoitettu pääasiassa pientalojen rakentamista varten. Uusien asuntoalueiden rakentaminen painottuu Satavan itäpäähän ja Kakskerran luoteiskulmaan. Tämän lisäksi on laaja uusi alue esitetty muun muassa Satavan länsiosaan. Kakskerran itäpään rannat ovat suurelta osin loma-asuntoaluetta. Laajan golf-kentän alueen lisäksi on Vapparintien ja Pitkäsalmen välissä myös uutta pientaloasutusta. Ainoa tieyhteys mantereelle on esitetty Hirvensalon kautta. Yhteystarpeen selvittämistä on esitetty Kakskerran ja Kuusiston välille. Selvitettävä yhteys on merkitty Kakskerran koilliskulmaan. Tie tulisi tällöin Vuolahdentien länsipäähän. Tällaista yhteyttä ei ole maakuntakaavassa eikä Kaarinan kaavoissa. Tietä voidaan selvittää Uuden Kaarinan yleiskaavatyön yhteydessä. Tien avulla voisi ajan mittaan muodostua Hirvensalosta, Satavasta, Kakskerrasta ja Kuusistosta yhtenäinen saaristokaupunki. Toisen sillan rakentamista Hirvensalosta mantereelle tämä yhteys ei korvaa.

Kaarinan kaavoissa ei ole Kakskerran ja Kuusiston välistä tieyhteyttä. Tietä voidaan selvittää Uuden Kaarinan yleiskaavatyön yhteydessä. Tämä yhteys ei korvaa toisen sillan rakentamista Hirvensalosta mantereelle.

Kaarinan kaupungilla ei ole muuten huomautettavaa osayleiskaavaluonnokseen.

Yleiskaavatoimisto:

Kaarinan kaupunki suhtautuu positiivisesti ”saaristokaupunkikehän” muodostamiseen ja lupaa selvittää Kakskerran ja Kuusiston välistä tieyhteyttä yleiskaavatyönsä yhteydessä. Kaarinan kaupunki toteaa tieyhteyden puuttuvan myös maakuntakaavasta.

Paraisten kaupunki

Luonnoksen pohjaksi valittua mitoitusta, lähes 14 000 asukasta, ei voida pitää vähäisenä. Pientalovaltaiset asuntoalueet ulottuvat paikoin lähelle rantaa. Tarkempi rakennuspaikkojen osoittaminen tuntuu vähintäänkin hyödylliseltä.

Loma-asuntojen muuttamisesta vakinaiseen asumiseen määritellään seikat, joiden tulee olla toteutettavissa. Muutoshalu saattaa olla melko suurtakin. Onko riittävästi arvioitu herkkien rantojen kestävyyttä kapeissa salmissa, järven rannalla tai tiheästi rakennetuilla rannoilla. Vaikka vesihuoltolaki ja -asetus määrittävät lomakiinteistöjen vesihuollon järjestämisestä olisi se hyvä kirjoittaa myös loma-asuntojen rakentamista koskevaksi kaavamääräyksiin niin kuin siitä on kirjoitettu muun maankäytön kohdalla.

Siltayhteyden selvittäminen Kuusiston suuntaan tuntuu tarpeelliselta.

Paraisten Ålön saarta vastapäätä olevan Kakskerran alueen maankäytön tehostuminen ei ole tarkkaan luettavissa luonnoksesta. Ilmeisesti virheellisesti on jäänyt rannan itäpäässä suurehko RA-alue merkitsemättä. Maiseman kestävyysarviointi ja vesihuollon toteutuminen määräysten mukaisesti ovat ensiarvoisen tärkeät.

Yleiskaavatoimisto:

Loma-asuntoalueen kaavamääräystä tarkennetaan. Luonnoksessa on jäänyt laaja RA-alue merkitsemättä, ehdotusta tarkistetaan tältä osin.

Tiehallinto, Turun tiepiiri

Kaava-alueella on kolme valtion ylläpitämää maantietä. Tieverkosta muodostuvat lenkit tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet kehittää alueen nykyisiä linja-autoliikenteen palveluja. Kaavaluonnoksen tieverkko perustuu pääosin nykyiseen tieverkkoon. Uutta yhteystarvevarausta Kakskerran itäpäästä Kuusiston saaren suuntaan ei ole esitetty maakuntakaavassa eikä Kaarinan kaavoissa.

Maantiet ovat toiminnalliselta luokaltaan yhdysteitä eikä pääteitä. Yhdystiet lakkaavat valtion ylläpitäminä maanteinä viimeistään asemakaavoituksen kautta.

Maanteiden lisäksi ei ole juuri lainkaan esitetty muuta tie- tai katuverkkoa. Siksi kaava aiheuttaa jatkossa ongelmia mm. liittymälupien hakemisen yhteydessä, mikäli rakentaminen ei perustu hyväksyttyyn asemakaavaan. Ilman asemakaavaa tarvitaan monin paikoin lisäsuunnittelua hyväksyttävien tieyhteyksien järjestämiseksi. Tiepiiri ei vastaa kaavan mukaiselta uudelta maankäytöltä mahdollisesti edellytettävien liikennemelusuojausten kustannuksista olemassa olevien maanteiden varrella.

Yleiskaavatoimisto:

Yhteystarve Kakskerrasta Kuusistoon on tutkittava maakuntakaavan tarkistuksessa. Pienestä suunnittelumittakaavasta, alueen laajuudesta ja kaavan yleispiirteisyydestä johtuen tarvitaan asemakaavallista tai muuta tarkentavaa lisäsuunnittelua tieyhteyksien järjestämiseksi.

Tiepiiri ei ole ottanut kantaa Vapparintien ja Samppaantien parantamiseen ja niiden varustamiseen kevyen liikenteen väylillä.

Toimenpiteet: Päätiet merkitään yhdysteiksi.

Museovirasto

Museovirasto toteaa, että sillä ei ole vedenalaisen kulttuuriperinnön osalta huomautettavaa. Muilta osin lausuu maakuntamuseo.

Maakuntamuseo, kulttuurilautakunta

Satavan ja Kakskerran saarilla on viime vuosina lisääntynyt tarve rakentaa uusia pientaloja ja muuttaa vanhoja loma-asuntoja ympärivuotiseen käyttöön. Kaavatyön tarkoituksena on laatia ranta-alueen osalta sellainen oikeusvaikutteinen yleiskaava, jonka perusteella kaupunki voi myöntää rakennuslupia. Muilla osilla on tarkoituksena osayleiskaavan perusteella voida myöntää rakennuslupia niillä alueilla, joita ei aiota asemakaavoittaa. Tarkoituksena on myös määrittää virkistyksen ja suojelun tarpeet.

Jatkossa asemakaavoitettavia alueita ovat tämän hetkisen kehityskuvan mukaan Satavan saaristokylän eli Satavan saaren itäpää ja Höyttistensuntin ympäristö Satavan ja Kakskerran molemmin puolin. Muilla osin rakennuslupien myöntäminen jatkossa tapahtuu oikeusvaikutteisella osayleiskaavalla.

Rakennussuojelu

Osayleiskaavaluonnoksen liitteenä on erillinen virkistys- ja suojelukohteita esittävä teemakartta, jossa on samassa kartassa esitetty virkistys- ja luonnonsuojelualueet sekä muinaismuistot ja rakennussuojelukohteet. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta kaavamerkinnät perustuvat Turun maakuntamuseon v. 2002 laatimaan selvitykseen (liite 26). Selvityksessä Turun maakuntamuseo on arvottanut rakennukset valtakunnallisesti, seudullisesti, paikallisesti tai maisemallisesti arvokkaiksi kohteiksi. Satava-Kakskerran osayleiskaavaan on säilytettäviksi kohteiksi merkitty seudullisesti ja paikallisesti merkittäviksi arvotetut rakennukset. Kohteet on merkitty värisymbolein ja numeroin. Numerot viittaavat selvityksen kohdeluetteloon. Luetteloa on sikäli hankala käyttää, että siinä ovat mukana myös maisemallisesti arvokkaat kohteet, joita ei kuitenkaan ole kaavaan merkitty.

Rakennetun ympäristön suojelukohteiden merkinnöissä on epäselvyyksiä. Kartassa on numero, mutta ei suojelun tasosta kertovaa kohdemerkintää/palloa (4 kohdetta), tai pallo on mutta numero puuttuu (1 kohde). Eräät kohteet, jotka on huomioitu maakuntakaavassakin, on osayleiskaavassa merkitty vain paikallisesti arvokkaiksi kohteiksi. Kaavassa on oma erillinen merkintä SRS, rakennussuojelulain nojalla suojeltu alue. Tällä merkinnällä on merkitty vain Brinkhallin kartano. Merkintä tulee laittaa myös muihin alueella oleviin rakennussuojelulailla suojeltuihin kohteisiin. Näitä ovat Myllykylän Rakuunatorppa, Hylklahden Tusculum (Villa Erstan) ja Kalliolan Senaps.

Maisemallisesti arvokkaiden kohteiden arvotusta on tarkasteltu uudelleen ja sen perusteella museo katsoo, että maisemallisesti arvokkaista kohteista tulee kaavaluonnokseen paikallisesti arvokkaiksi kohteiksi merkitä lisäksi seuraavat kohteet: 11. Brinkala, Mattila 18. Naula, Viherniemi 22. Artukka, Furuvik 24. Artukka, Pikku-Artukka 36. Kaivoinen, Kaivoinen aitta 41. Höyttinen, Vaarila 46. Mäenpää, Helmisaari 47. Mäenpää, Koskela 53, Mäenpää, Vettenranta 73. Sampaa, Samppanniemi 76, Uusikylä, Suomela 78. Uusikylä, Paavola 85. Iisala, Rauhaniemi 93. Laalahti, Lehtinen 117. Myllykylä, Koskitila.

Lisäksi kohdeluettelosta puuttuu paikallisesti merkittävä kohde Brinkala Airisniemi, Erikvallan niemen kärjessä sijaitseva 1915-17 rakennettu tiilirunkoinen, mansardi-kattoinen huvila ja samaan pihapiiriin kuuluva Albert Richardssonin 1939 suunnittelema huvimaja.

Satavaa ja Kakskertaa ympäröivillä kaava-alueeseen kuuluvilla saarilla ei ole tehty rakennuskannan inventointia ja on oletettavaa että mm. Järvistensaaressa on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kesähuviloita.

Vanhat kylätontit rakennuksineen on merkitty kaavassa merkinnällä AT/s, kyläalue, jolla ympäristö säilytetään. Suojelumääräyksen mukaan alueen kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta ja ympäristö säilytetään. Satavan Uusikylän vanha kylätontti, jossa sijaitsee nyt Suomelan tila, tulee myös merkitä AT/s-merkinnällä.

Kaavamerkinnöillä A-1 (asuntoalue ranta-alueella), AP (pientalovaltainen asuinalue) ja RA (loma-asuntoalue), mahdollistetaan uudisrakentaminen siten, että kaavamääräyksen mukaan rakennetulle rakennuspaikalle saa rakentaa vanhan rakennuksen korvaavan yhden uuden yksiasuntoisen asuinrakennuksen. Näillä alueilla sijaitsee kuitenkin vanhoja asuin- ja lomarakennuksia, joilla on maisemallista arvoa ja niiden paikalle rakennettu mahdollisesti nykyistä paljon suurempi rakennus muuttaisi alueen maisemaa huomattavasti. Näillä alueilla tulee aina jatkossakin ottaa vanhan rakennuksen säilyttäminen ja mahdollinen laajentaminen yhdeksi merkittäväksi vaihtoehdoksi asumiselle.

Kulttuurimaisema

Satavan ja Kakskerran saarien rakentaminen kaavaluonnoksessa esitetyn kaltaisella tehokkuudella muuttaa huomattavasti saarten maaseutumaista ja väljää maisemakuvaa. Rakentaminen ei saa olla liian tiivistä ja A-alueille esitettyjen ½II½ -kerroksisten pienkerrostalojen rakentaminen ei ole luontevaa pienimittakaavaisessa saaristomaisemassa. Saarille tyypilliset pitkänmalliset peltoaukeat eivät myöskään säily, kun nykyisiä peltoalueita on kavennettu. Kaavaluonnokseen on avoimiksi säilytettävät vanhat peltoalueet merkitty merkinnällä MA. Satavan saaressa Kakskerrantien pohjoispuolella olevaa peltoaluetta on kavennettu nykyisestä laajuudestaan. Peltoalueen pohjoisreunaa on kaavaluonnoksessa osoitettu asuinrakentamiseen.

Satavan Hännälän kartano, myöhempi pappila, kohoaa mäenrinteessä komeana, yksittäisenä rakennuksena. Hännälän kartanon tulee näkyä monumenttimaisesti Höyttisten salmelle jatkossakin. Viereiselle Hännälän kartanon itäpuoliselle asuinalueelle ei tule sallia suurimittakaavaista asuinrakentamista, joka asettaisi kartanorakennuksen alisteiseen asemaan maisemassa. Hännälän kartanon lounaispuolinen melko pieni asuntoalue A tulee poistaa kaavasta, sillä se sijaitsee liian lähellä kartanon pihapiiriä ja vaarantaa kartanon maisemallisen ja kulttuurihistoriallisen arvon. Hännälän alue on merkitty julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi PY. Alue on myös kulttuurihistoriallisesti arvokas, jonka vuoksi merkintänä tulee olla PY/s. Samaa merkintää tulee käyttää Kakskerran kirkon PY-alueella.

Brinkhallin kartanon luoteispuolella olevalla V-alueella sijaitsee kartanon uimahuone, jolla on myös kulttuurihistoriallista arvoa ja se kuuluu kartanokokonaisuuteen. Tämän vuoksi alueella tulee ottaa käyttöön kaavamerkintä V/s.

Kaavaluonnoksessa Höyttistentie on esitetty jatkettavaksi Samppaantielle asti. Tällöin tiestä tulee läpikulkuväylä Satavan länsiosaan. Liikenne lisääntyy myös Samppaantien varteen suunnitellun ison AP-alueen vuoksi. Liikenteen lisääntyminen aiheuttaa varmasti myös nykyisen tien leventämisen. Höyttisten kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävän kyläkokonaisuuden kohdalla tien leventäminen vaarantaa alueen kulttuurimaisemallista arvoa.

Vanhat kyläkeskukset eivät pääsääntöisesti kestä uusien asuinrakennusten lisärakentamista kylätonttialueilla eikä sitä voida museon käsityksen mukaan yleisesti sallia. Tämä asia tulee tuoda kaavassa selkeämmin esille.

Muinaisjäännökset

Kiinteiden muinaisjäännösten osalta kaavaselostuksessa todetaan, että muinaisjäännösluettelo on päivitetty keväällä 2008. Virkistys- ja suojelukohteita esittävästä teemakartasta puuttuu kuitenkin kaksi muinaisjäännöskohdetta ja muita koskevissa merkinnöissä on pari epäselvyyttä. Lisäksi vuodelle 2008 päivätystä kaava-aineistosta puuttuu muinaisjäännösten kohdeluettelo, joka edellytetään kaavan selostusosaan suojelukohteiden tunnistamiseksi ja suojelun seurannan helpottamiseksi. Vuoden 2005 perusselvityksissä kaikki kahdeksan tiedossa olevaa muinaisjäännöstä on esitetty paitsi kaavakartalla myös kohdeluettelossa liitekartalla 9.

Kaavamerkinnän ja -määräyksen osalta suosituksena on ollut, että yleiskaavoissa muinaisjäännökset merkitään kohdemerkinnällä (turkoosi), ellei kyseessä ole laajempi alue. Satava-Kakskerran kaikissa tapauksissa suositellaan käytettäväksi SM-kohdemerkintää, jonka määräys on: ”Muinaismuistokohde. Muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä Museovirastoon tai maakuntamuseoon lausuntoa varten.”

Muinaisjäännökset ovat kulttuurimaiseman elementtejä kuten muukin rakennettu ympäristö. Tästä syystä muinaisjäännökset olisi luontevampaa käsitellä rakennetun ympäristön yhteydessä eikä luonnon- ja maisemansuojelun yhteydessä.

Suojelukohteiden helpomman tunnistettavuuden, selkeyden ja suojelun seurannan helpottamiseksi Turun maakuntamuseo esittää, että kaava-aineistoon kaavan kanssa vahvistettavaksi tehdään rakennetun ympäristön kohdeluettelo, jossa ovat mukana vain ne kohteet, jotka ovat kaavassa merkitty säilytettäviksi. Suojelukohteiden (rakennussuojelu ja muinaisjäännökset) epäselvyydet ja puutteellisuudet tulee tarkistaa edellä kerrotun mukaisesti. Paikallisesti arvokkaiden kohteiden määrää tulee lisätä edellä esitetyn mukaisesti. Rakennusinventoimatta olevien saarien mahdollisten suojelukohteiden tilanne tulee ratkaista ennen kaavan vahvistumista. Inventoinnin järjestämisestä tulee neuvotella Turun maakuntamuseon kanssa. AT/s merkintä tulee lisätä Satavan Uusikylän vanhan kylätontin kohdalle. Vanhojen rakennusten korvaaminen uudisrakennuksilla A-1, AP ja RA-alueilla ei saa jatkossakaan olla itsestään selvyys vaan vanhojen rakennusten säilyminen tulee ottaa myös yhdeksi vaihtoehdoksi. Hännälän kartanon maisemallinen näkyvyys tulee jatkossakin turvata eikä viereisellä asuntoalueella tule sallia suurimittakaavaista asuinrakentamista. Hännälän lounaispuolinen asuntoalue A tulee poistaa kaavasta, koska se sijaitsee liian lähellä kartanon pihapiiriä. Hännälä ja Kakskerran kirkon alue tulee merkitä PY/s merkinnällä.

Brinkhallin kartanon luoteispuolinen V alue tulee olla V/s. Höyttistentien leventäminen ja liikenteen lisääntyminen tulee ottaa erityisesti huomioon Höyttisten vanhan kylämiljöön kohdalla. Uusien asuinrakennusten rakentaminen vanhoilla kylätonteilla ei saa olla yleisesti sallittua. Kakskerrantien pohjoispuolinen peltoalue Satavassa tulee säilyttää nykyisessä laajuudessaan. Muinaisjäännösten kohdeluettelo tulee lisätä kaavan selostusosaan. Muinaisjäännökset ja rakennetun ympäristön suojelukohteet olisi luontevampaan esittää yhteisessä omassa kartassaan ilman muita suojelukohteita. Satava-Kakskerran kaavan kaikissa tapauksissa suositellaan käytettäväksi SM-kohdemerkintää, jonka määräys on: ”Muinaismuistokohde. Muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä Museovirastoon tai maakuntamuseoon lausuntoa varten.”

Yleiskaavatoimisto:

Edellä olevat huomautukset ja tarkennukset toteutetaan ehdotukseen.

Rakennusinventoimatta olevien saarien mahdollisten suojelukohteiden tilanteesta laaditaan erillinen selvitys ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä.

Lounais-Suomen ympäristökeskus

Lähtökohdat

Osayleiskaavoitusta ohjaa Turun kaupunkiseudun maakuntakaava. Saaret ovat valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa osana Saaristomeren aluetta luonnon ja kulttuuriympäristön kannalta erityistä aluekokonaisuutta. Erikvallan alue on nimetty valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Maakuntakaavassa Satavan pohjois- ja länsiranta sekä Järvistensaari on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeäksi alueeksi.

Yhdyskuntarakenne ja maakuntakaavan osoittama maankäyttö

Alueiden maankäytöllä todetaan olevan ohjaustarvetta mm. taajamarakenteen leviämisen vuoksi. Luonnoksen keskeiset asuinalueet sijoittuvat pääosin jo toteutuneen taajamarakenteen tuntumaan sitä laajentaen ja täydentäen. Luonnoksen osoittaman asutuksen ja maankäytön ei kuitenkaan voi katsoa olevan maakuntakaavan ja suunnittelumääräyksen mukaista määrältään vähäistä eikä M-alueella tarkoitettua haja-asutusluontoista asutusta. Asuinalueiden toteutus ja asemakaavoitus ulottuisi usean vuosikymmenen ajalle. Kaavamääräyksin ei ole kuitenkaan osoitettu reservialueita taikka vaiheistusta.

Liikenne

Lisääntyvä liikenne vaatii saarten liikenneverkon parantamista ja edellyttää uuteen siltayhteyteen varautumista Hirvensalosta Uittamolle. Liikenteen hoito edellyttää myös joukkoliikenteen tarjonnan määrällistä ja laadullista parantamista. Hajanainen maankäyttö ei mahdollista liikenteen hoitamista merkittävältä osalta joukkoliikenteellä ilman suuria kustannuksia.

Rakentamisen ohjaus ja rantojen maankäyttö

Luonnoksen AP-alueet edellyttävät asemakaavan laadintaa kuten A-alueet, joita koskevaan kaavamääräykseen se on kirjattu. AP-alueen suunnittelumääräys on sisällöltään osittain kuitenkin rakentamisen lupaharkintaa koskeva. Luonnokseen sisältyy uusien rakennuspaikkojen sallimista koskeva yleismääräys pääluokassa A. Mahdollinen rakentaminen pääluokan A alueille ennen asemakaavan laadintaa edellyttää suunnittelutarveharkintaa ja rakennusluvan erityisten edellytysten täyttymistä, joita ei saa lieventää osayleiskaavan perusteella. Kaavassa ei tule luoda käsitystä, että rakentaminen on mahdollista suoraan osayleiskaavan perusteella. Määräyksissä mainittu vesihuollon järjestäminen on vain yksi rakentamisen edellytys. Ympäristökeskus katsoo, että alueen suunnittelemattoman haja-asutuksen kasvua on hillittävä. Viitataan myös lainmuutokseen HE 102/2008), jonka tuomat muutokset on syytä ottaa huomion ainakin kaavan AT-alueiden kohdalla.

Mikäli kaavaa on tarkoitus käyttää ranta-alueella suoraan rakentamista ohjaavana, on kaavassa esitettävä kiinteistökohtainen tarkastelu uusien ranta-alueen rakennuspaikkojen osalta. AP-alueiden rantavyöhykkeelle olisi lisättävä A-1- ja RA-alueita koskeva kaavamääräys, jonka mukaan rakennetulle rakennuspaikalle saa rakentaa vanhan rakennuksen korvaavan uuden asuinrakennuksen.

Ympäristökeskus toteaa, että luonnoksen esittämässä muodossa kaava-alueen nykyisillä ranta-alueen rakennuspaikoilla rakentaminen edellyttäisi edelleen ympäristökeskuksen poikkeamislupaa. Kaava siirtäisi toimivallan Turun kaupungille symbolein merkityillä uusilla rakennuspaikoilla. Ympäristökeskus ehdottaa, että kaavaa vielä täsmennetään siten, että toimivalta ranta-alueen lupa-asioissa olisi yhteneväinen nykyisillä ja uusilla rakennuspaikoilla.

Ympäristökeskuksen mukaan kaavaa ei voida luonnoksen esittämässä muodossa käyttää rakennusluvan perusteena uusien rakennuspaikkojen muodostamiseksi ranta-alueelle osoitetuilla AP-alueilla ja A-1-alueilla.

Ympäristökeskus pitää hyvänä luonnoksen tapaa osoittaa alueet, jotka on tarkoitus edelleen säilyttää loma-asuntokäytössä sekä ne ranta-alueet, joiden muuttaminen pysyvän asumisen käyttöön nähdään mahdolliseksi.

Ympäristökeskus katsoo, että alueella on tärkeää varmistaa avoimien merinäkymien säilyminen sekä rantojen tuntumassa olevien yleiseen virkistyskäyttöön sopivien alueiden säilyminen rakentamattomina.

Kaavassa tulee esittää arvio maakuntakaavan M-alueita koskevan suunnittelumääräyksen toteutumisesta rantojen sulkeutuneisuuden osalta.

Vesihuolto

Kaavaluonnoksen pääluokan A mukaiset alueet liitettäisiin vesihuollon verkostoihin asemakaavoituksen myötä. Ympäristökeskus pitää keskitetyn vesihuollon edellyttämistä taaja-asutuksessa välttämättömänä.

Virkistyskäyttö, maisema sekä luontokohteet

Ympäristökeskus pitää laadittuja taustaselvityksiä riittävinä ja erinomaisena pohjana alueen maankäytön suunnittelulle. Selvitykset täsmentävät oikealla tavalla maakuntakaavan osoittamien virkistysalueiden ja ulkoilureitistöjen toteuttamista.

Ympäristökeskus ehdottaa kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeän alueen kaavamääräyksen täsmentämistä siten, että alueen ominaispiirteet ja maankäytön tarkempi ohjaustarve vielä huomioidaan. Kylämaiseman kannalta tärkeät alueet on luonnoksessa osoitettu. Valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi nimetty Erikvallan kulttuurimaisema tulee myös huomioida.

Maisematyöluvan edellyttämistä muuallakin kuin /s -merkintöjen yhteydessä tulee selvittää.

Ympäristökeskus katsoo, että yleiskaava tulee esittää yhdellä kaavakartalla. Varsinaisen kaavakartan rinnalla voi olla sitä tarkentava teemakohtainen kaavakartta, jossa esitetään kohdenumerointia, jaottelua taikka muuta yksityiskohtaisempaa kaavan käytön kannalta tarpeellista tietoa. Kohteet, alueet, reitit ja rasterimerkinnät tulee esittää myös varsinaisella kaavakartalla. Kaavasta tulee yksiselitteisesti käydä ilmi mitkä merkinnät ja määräykset aluetta koskevat. Kaavaa tulee tältä osin täsmentää.

Johtopätökset

Osayleiskaava on ollut useita vuosia laadittavana. Kaavan laadinta taustaselvityksineen on tehty erityisellä huolellisuudella. Ympäristökeskus pitää alueen maankäytön suunnitelmallista kehittämistä ja alueen ominaispiirteiden vaalimista tärkeänä.

Osayleiskaavassa on kiinnitetty erityistä huomiota maiseman ja luonnonarvojen vaalimiseen sekä virkistykseen soveltuviin alueisiin. Tältä osin luonnos noudattaa yleiskaavan sisällöltä edellytettyjä vaatimuksia.

Ympäristökeskuksen mukaan osayleiskaavaluonnoksen osoittama asumiseen varattavien alueiden määrä ei ole kuitenkaan maakuntakaavan tavoitteiden ja maakuntakaavan osoittaman maankäytön mukaista. Osayleiskaavan maankäyttöä ei voi pitää kokonaisuus ja kaavan väestötavoite huomioon ottaen maakuntakaavan täsmentymisenä taikka hyväksyttävänä eroavuutena. Maakuntakaava ei ole ollut tältä osin riittävällä tavalla ohjeena osayleiskaavaa laadittaessa.

Ympäristökeskus katsoo, että kaavan mukainen asumisen määrä ja maankäyttö edellyttävät maakuntakaavan muuttamista.

Kaavan liikenteellisistä vaikutuksista esitetty arvio ei puolla luonnoksen mukaista maankäyttöä. Liikenteen lisääntymisellä on nähty useita kielteisiä vaikutuksia. Osayleiskaavan mukaisen maankäytön toteutus edellyttäisi konkreettisia parannuksia liikenneverkon ja joukkoliikenteen sekä keskitetyn vesihuollon asianmukaisen järjestämisen osalta.

Osayleiskaavoituksessa voidaan pohtia mahdollisuuksia asumiseen osoitettujen alueiden toteutuksen vaiheistamista, osoittamista reservialueiksi taikka asettamista niiden toteutukselle ehtoja esimerkiksi liikenneverkon, joukkoliikenteen taikka vesihuollon edellytyksien mukaisesti.

Esitetyssä muodossaan osayleiskaavaa ei voida hyväksyä. Osayleiskaavan tulee odottaa mahdollista maakuntakaavan muutosta. Kaavan hyväksymisen edellytyksenä on maakuntakaavan muuttaminen osayleiskaavaa tukevalla tavalla sekä yleiskaavan sisältövaatimusten täyttyminen muiltakin osin.

Ympäristökeskus katsoo, että luonnoksen osoittama asumiseen varattavien alueiden määrä ei ole kuitenkaan maakuntakaavan tavoitteiden ja maakuntakaavan osoittaman maankäytön mukaista. Osayleiskaavan maankäyttöä ei voi pitää kokonaisuus ja kaavan väestötavoite huomioon ottaen maakuntakaavan täsmentämisenä taikka hyväksyttävänä eroavuutena. Maakuntakaava ei ole ollut tältä osin riittävällä tavalla ohjeena osayleiskaavaa laadittaessa.

Asumisen määrä ja maankäyttö edellyttävät maakuntakaavan muuttamista.

Yleiskaavatoimisto:

Alueella on selkeästi tarkempaa maankäytön ohjaustarvetta kuin mitä maakuntakaava voi osoittaa. Yhdyskuntarakenteen kannalta on tärkeätä ohjata haja-asutusta sekä mahdollisia erillisiä asemakaavahankkeita siten, että ei tehdä aluerakennetta haittaavia erillisratkaisuja, esim. virkistysalueiden ja ulkoilureittien yhtenäisyyttä vaarantavia. Osayleiskaavaluonnosta tarkistetaan niin, että luodaan selkeät ehdot tiiviimmän asutuksen suunnittelun ajoitukselle sekä osoitetaan reservialueita. Yleiskaavatoimisto pitää kuitenkin välttämättömänä ohjata suunnittelutarveratkaisuin etenevää haja-asutuksen muodostamista niin, ettei vaikeuteta myöhempää tarkempaa kaavoitusta, mutta, että suunnittelutarveratkaisun erityiset edellytykset voidaan katsoa pääosin selvitetyiksi jo osayleiskaavassa.

Mahdollisen uuden siltayhteyden rakentaminen Hirvensalosta Uittamon kautta keskustaa ohittavalle kehälle on vielä ratkaisematta. Yhteystarvetta selvitetään laadittavana olevan Hirvensalon osayleiskaavan muutoksen yhteydessä. Joukkoliikenteen näkökulma otetaan huomioon osayleiskaavan ajoituksen vaiheistuksessa. Hirvensalon kautta kulkevia kevyen liikenteen yhteyksiä tulee yleiskaavatoimiston mielestä kehittää. Ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen liityntämahdollisuuksia joukkoliikenteen pysäkeille tulee parantaa oleellisesti sekä Satava-Kakskerrassa että Hirvensalossa. Kakskerrasta Kuusistoon osoitetun yhteyden toteuttaminen luo uusia mahdollisuuksia sekä asumista palvelevan että vapaa-ajan liikenteen näkökulmasta.

Ranta-alueita koskevaa yleismääräyksenä on, että uusia rakennuspaikkoja saa muodostaa symbolien osoittamille paikoille. Kiinteistökohtainen tarkastelu, ns. kantatila- eli emätilatarkastelu sisältyy osayleiskaavan oheisaineistoon. Ranta-alueen rakennettujen rakennuspaikkojen yleismääräystä on tarkistettu siten, että osayleiskaavaa voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Aluekohtaisesti on tarkempi kaavamääräys, joka koskee korvaavaa rakennusoikeutta.

Loma-asuntoalueiden muuntuminen ympärivuotiseen käyttöön on mahdollista kaavamääräysten edellytysten täyttyessä, mutta RA-alueilla pysyvä asutus ei ole pääsääntö vaan edellyttää tapauskohtaista tutkimista. Rakennusoikeuden määrällä on pyritty myös erottamaan loma-asuntoalueet pysyvien asuntojen alueesta.

Erikvallan alueen valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö tarkoittaa seuraavaa: Erikvallan jyrkkärinteiseen kallioniemeen on yhdistetty perimätieto kuningas Erik IX Pyhän ja Piispa Henrikin ristiretkestä sekä maihinnoususta.

Kaavan esitystapaa kehitetään siirryttäessä kaavaehdotukseen. Laajan alueen osoittaminen yleispiirteisesti, mutta kuitenkin tavoitteiden kannalta riittävän yksityiskohtaisesti on vaikeata. Netissä tämä on helpompi toteuttaa zoomausmahdollisuuksien ja tasojen/teemojen sytyttämisen/sammuttamisen avulla.

Rantojen sulkeutuneisuutta Turun saarilla on tutkittu erillisselvityksen avulla. Rannat on rakennettu ennestään niin tiiviisti, että esim. Kakskerrassa on yli kahden kilometrin rantaosuuksia, joille ei ole vähäisintäkään yleistä rantautumismahdollisuutta. Osayleiskaavan toteutuksessa on tehtävä kaikki mahdollinen, jotta rantoihin ja mereen liittyvät virkistysmahdollisuudet avautuvat ja paranevat. Jopa maan hankinta rannoilta virkistys- ja veneilykäytön tarpeisiin voisi olla keinona parantaa nykytilannetta. Maakuntakaavan rakentamattoman rantaviivan osuuden (40 %) vaatimusta ei voi soveltaa alueella lainkaan.

Vesihuollon kehittymistä alueella tukee vesihuoltoasetus, joka edellyttää kiinteistökohtaisten järjestelmien parantamista lähivuosina. Näille on vielä parempana vaihtoehtona paineviemäröinti, jonka avulla jätevedet johdetaan Turun keskuspuhdistamolle. Osuuskuntia on perustettu ja perusteilla laajalle alueelle. Vesihuoltokysymysten ratkaisu parantaa osaltaan taaja-asutuksen muodostamisedellytyksiä.

Toimenpiteet: Osayleiskaavaluonnosta tarkistetaan niin, että luodaan selkeät ehdot tiiviimmän asutuksen suunnittelun ajoitukselle sekä osoitetaan reservialueita. Maisematyölupaa edellytetään rantavyöhykkeellä ym. alueilla.

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Viitataan aikaisempaan mielipiteeseen, jossa on pyydetty poistamaan ulkoilureitti Heinänokan alueen halki.

Seurakuntayhtymä pitää AP-alueen tavoitteellista aluetehokkuutta liian pienenä ja esittää tehokkuusluvun poisjättämistä osayleiskaavassa. Annalan alueella tulee poistaa rantojen V-alueet ja muuttaa ne AP-alueiksi.

Yleiskaavatoimisto:

Erikvallan alueella ulkoilureitin toteutusmahdollisuudet puuttuvat toteutuneen maankäytön vuoksi täysin. Sen sijaan kevyen liikenteen reitti osoitetaan Heinänokkaan saakka.

AP-alueiden kaavamääräyksen ohjeellinen aluetehokkuusluku poistetaan ja määräystä tarkistetaan.

Alueella on erittäin vähän rakentamattomia ranta-alueita. Seurakuntien omistamat alueet tulisi suunnitella asemakaavoituksessa niin, että myös yleinen rannankäyttömahdollisuus otetaan huomioon.

Toimenpiteet: Reitti poistetaan Annalasta alkaen.

Marielundin tilan maanomistajat

Osayleiskaava-alueella sijaitsevalle Marielund-nimiselle kiinteistölle on parhaillaan tekeillä asemakaavatasoinen maankäytön suunnitelma. Alueelle on tarkoitus laatia asemakaava kunnallistekniikan suunnitelmineen, maisemasuunnitelmineen ja alueen rakentamistapaohjeineen. Tarkoitus on sopia alueen kaavoituksesta Turun kaupungin kanssa tehtävällä maankäyttösopimuksella, jota luonnostellaan parhaillaan. Nyt laadittavana oleva osayleiskaava ohjaa Marielundin yksityiskohtaista kaavoitusta ja muuta suunnittelua. Seuraavassa tuodaan esille maanomistajien näkemyksiä ja ehdotuksia osayleiskaavaluonnoksen muuttamiseksi vastaamaan paremmin maanomistajien ja heidän suunnittelijansa käsityksiä alueen tulevasta maankäytöstä.

Pääpiirteissään osayleiskaavaluonnos vastaa maanomistajien käsitystä kiinteistölle tavoiteltavasta maankäytöstä. Luonnokseen tulisi kuitenkin tehdä seuraavat muutokset: VI-aluetta tulee supistaa A/s-aluevarauksen itäpuolella, niin että vain rantakaista jää VI-alueeksi ja muu osa muutetaan A-alueeksi. VI-alueen rajausta PY-alueen itäpuolella tulee muuttaa niin, että osa VI-alueesta muutetaan A-alueeksi PY-alueen tuntumassa. Marielundin tilan pohjoisosassa olevaa A-ja VI-alueen rajausta muutetaan niin, että ns. uimahallirakennuksen länsipuolelle voidaan rakentaa pientaloasutusta nykyisen tien pohjoispuolelle. Osayleiskaavaluonnoksessa esitetty A-alueen rajaus on liian niukka tähän tarkoitukseen.

Yleiskaavatoimisto:

Rantakaista jätetään Vl-alueeksi. Koulun alueen itäpuolisen alueen käytön mahdollisuudet on osoitettava asemakaavatasoisesti. Marielundin rakennetun alueen pohjoispuolen A-alueen rajausta tarkennetaan.

Kakskertaseura

Kakskertaseura pitää osayleiskaavan laatimista Satava-Kakskerran alueelle myönteisenä ja tarpeellisena. Nykyinen ilman kokonaissuunnitelmaa tapahtuva hajarakentaminen, jossa pientaloja toteutetaan poikkeamislupien turvin suurille tonteille sattumanvaraisesti ympäri saaria, on maankäytön kannalta tuhlailevaa. Kaavoituksen avulla ympärivuotisen ja loma-asutuksen rakentaminen voidaan ohjata määrältään, laadultaan ja sijainniltaan siten, että alueen ominaispiirteet: merellisyys, luonnonläheisyys ja maaseutumaisuus, voidaan säilyttää. Rakentamisella ei saa tuhota niitä arvoja, joiden vuoksi aluetta nykyisin pidetään houkuttelevana asuinpaikkana.

Kaavaluonnoksessa alueeseen suhtaudutaan kaupungin laitamilla sijaitsevana raakamaana, jonka olemassa olevia historiallisia, yhdyskuntarakenteellisia ja luonnonarvoja ei nähdä. Kaavaselostuksessa on esitetty oikeansuuntaisia tavoitteita, jotka eivät kuitenkaan näytä toteutuvan kaavakartassa ja -määräyksissä. Uudet asuinalueet sijaitsevat niin kaukana työpaikoista ja palveluista, että niitä ei koeta houkutteleviksi, ellei etäisyyden vastapainoksi löydy positiivisia ominaisuuksia. Hirvensalossa toteutettua esikaupunkimaista omakoti- ja rivitalorakentamista ei pidä jatkaa Satavassa ja Kakskerrassa.

Tehokkaimmin rakennettaviksi suunniteltujen alueiden tehokkuuslukuja on laskettava ja rakentaminen on tarvittaessa ulotettava laajemmalle alueelle kuitenkin niin, että yhtenäisiä virkistyskäyttöön soveltuvia viheralueita säilyy. Rivi- ja kerrostalot, puisetkaan, eivät alueelle sovi. Asutuksen on tukeuduttava olemassa olevaan maastoa noudattelevaan tieverkkoon, jota parannetaan ja täydennetään. Katumaisia kaksikaistaisia liikenneväyliä ei maaseudun asunalueilla tarvita.

Osayleiskaavaluonnoksen tavoitteena on sijoittaa saarille maksimaalinen määrä uusia asukkaita. Näin massiivinen rakentaminen kuitenkin tuhoaa pysyvästi saarten tärkeimmät ominaisuudet. Yleiskaavoituksen lähtökohdiksi ei pidä ottaa kaupungin talousvaikeuksia tai hetkellistä kilpailua omakotiasukkaista naapurikuntien kanssa.

Osayleiskaava on nyt laadittu vain asemakaavoituksen pohjaksi ja se sallii hyvin vähän rakentamista ennen asemakaavoitusta. Yleiskaavamääräyksiä ja rakennusjärjestystä onkin muokattava niin, että yleiskaavan nojalla tapahtuva rakentaminen huomioidaan paremmin.

Osayleiskaava on ranta-alueiden osalta laadittava alkuperäisten tavoitteiden mukaisesti oikeusvaikutteiseksi niin, että kaavan mukaisille rakennushankkeille voidaan myöntää rakennuslupa ilman ympäristökeskuksen poikkeamislupaa.

Rantatonteille on sallittu asuinrakennuksen rakennusoikeutta vain 150 m2. Se ei riitä normaalille perheasunnolle, vaan käytännössä pakottaa kellarin rakentamiseen. Rakennusoikeus tuleekin nostaa 200 m2:iin ja kellarin rakentaminen sallia erityistapauksissa.

Saarten rakentaminen aiheuttaa liikenteen pullonkauloja Hirvensaloon ja mantereelle. Väestötavoitteita on tarkistettava alaspäin ja Satava-Kakskerran asukasmäärä voi olla korkeintaan 7000.

Yleiskaavatoimisto:

Osayleiskaavan laatimisen yhtenä tavoitteena on ollut ohjata sekä hajarakentamista että detaljikaavoitusta. Kaava toteutuu pieneltä osalta hajarakentamisen kautta, mutta avainasemassa on hyvä detaljikaavasuunnittelu. Kaava mahdollistaa mitoituksessa arvioidun asukasmäärän sijoittumisen alueelle, mutta arvion toteutuminen pitkälläkään tähtäyksellä ei ole todennäköistä. Toteutuminen vaatii lukuisia erillispäätöksiä asemakaavoituksesta kunnallistekniikan rakentamiseen, joille osayleiskaava antaa maankäytölliset puitteet.

Rakennuspaikkakohtaista rakentamisen määrää on perusteltu toisaalla. Kellarin ja ullakon rakentamisesta on yleismääräys.

Lausunnot ovat nähtävissä kokouksen sihteerillä.

Liite 1                                 Osayleiskaavakartta

Liite 2                                 Selostus (jaetaan kokouksessa 7.1.2009 pöydälle)

Oheismateriaali 1              Vastineet mielipiteisiin, täyd. 29.12.2008 (jaetaan kokouksessa 7.1.2009 pöydälle)

Kaavoitustoimenjohtaja Markku Toivonen:

Ehdotus       Ympäristö- ja kaavoituslautakunta päättää hyväksyä 22.12.2008 päivätyn osayleiskaavaehdotuksen ja esittää kaupunginhallitukselle, että kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään lausunnot.

Päätös         Asia pantiin pöydälle Oksasen Paaston kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Manni ilmoittautui esteelliseksi eikä osallistunut asian käsittelyyn.

Yleiskaavainsinööri Olavi Ahola selosti ehdotusta kokouksessa.

Ympkaalk § 31

Pöydältä 7.1.2009 § 4.

Yleiskaavatoimisto/Olavi Ahola 13.1.2009:

Vesilaitos

Saarien vesihuolto on ajateltu toteutettavaksi siten, että yleisiä johtolinjoja rakennetaan kaavoituksen etenemisen myötä uusille tonteille Satavan itäpäästä alkaen. Vanhoille ranta-alueiden kiinteistöille tarjotaan liittymispisteeksi lähin yleinen viemäri.

Satavan viemäröinnin mahdollistamiseksi tarvitaan koko saaristoalueen vedet kokoava pumppaamo, joka tulee sijoittaa Satavan sillan lähistölle sekä painelinja meren alitse Haarlan pumppaamoon. Lisäksi tulee suurentaa Haarlan pumppaamoa ja painelinjaa sekä kääntää kaikkien Hirvensalon vesien pumppaussuunta, jotta saadaan kapasiteettia painelinjaan Kaarinan puhdistamolle.

Satava-Kakskerrassa on jonkin verran rakennettua vesijohtoverkostoa, mutta niiden välityskyky tulee riittämättömäksi asukasmäärän lisääntyessä. Runkovesijohtojen kapasiteettia on lisättävä suurentamalla vesijohtoja Hirvensalon alkupäästä lähtien ja uuden ylävesisäiliön rakentaminen voi tulla myös ajankohtaiseksi.

Loma-asuntojen vesihuolto tulee hoitaa siten, että kiinteistöt hoitavat yksin tai useampi yhdessä tonttiliittymänsä lähimpiin vesilaitoksen yleisiin johtoihin. On myös mahdollista, että kiinteistöt hoitavat jätevetensä kiinteistökohtaisilla puhdistamoilla. Lisäksi kiinteistöillä on mahdollisuus perustaa vesiosuuskuntia.

Yleiskaavatoimiston vastine:

Lausunnossa on ennakoitu suuria infrastruktuuri-investointeja, jotka tulevat ajankohtaisiksi asemakaavoituksen alkaessa Satavan itäpäästä.

Yleiskaavatoimiston näkemyksen mukaan kiinteistökohtaisten puhdistamojen sijasta olisi mahdollisuuksien mukaan perustettava vesiosuuskuntia, jotka johtavat jätevedet paineviemäröinnin avulla keskuspuhdistamolle.

Kaarinan kaupunki

Kaarinan kaavoissa eikä myöskään maakuntakaavassa ole Kakskerran ja Kuusiston välistä tieyhteyttä. Tie ei Kaarinan kannalta ole perusteltu, koska tällä uudella yhteydellä ei voida korvata toisen sillan rakentamista Hirvensalosta mantereelle.

Yleiskaavatoimiston vastine:

Kaskerran ja Kuusiston välisellä yhteydellä ei ole tarkoitus korvata sillan rakentamista Hirvensalosta mantereelle, vaan yhteys mahdollistaisi ”saaristokaupunkikehän” muodostamisen.

Mielipiteet

Asukkaat Satavan saaren itäpäässä sillan ja kyläkaupan välisellä alueella

Tiivistelmä:

Pitävät erittäin tärkeänä, että asumisen painopistealueita suunniteltaessa panostetaan ”Kakskerran porttiin”, jolla tarkoitetaan Kakskerrantien varren aluetta sillalta nykyiseen kyläkauppaan. Alueelle antaa kylämäistä leimaa muun muassa vanha Kakskerrantie (nykyinen pyörätie ja kulku Kuusikankaalle), mansardikattoiset talot (5 kpl), rakennetut, perinteitä kunnioittavat pihamiljööt sekä kaunis pienimuotoinen ja idyllinen rantarakentaminen (klassinen uimakoppi, hiekkaranta yms.).

Esitämme, että alue välittömästi Kakskerrantien molemmin puolin sillalta kaupalle merkitään yleiskaavassa kyläkuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Välittömästi Kakskerrantien varteen kyseiselle alueelle ei mielestämme tule sijoittaa uutta pysyvää asutusta. Ekvallan alueen suunnittelu tulee toteuttaa siten, että tien varsi myös tähän suuntaan jää puistomaiseksi.

Kuusikankaan alueelle voidaan omakotitaloasutusta kaavoittaa siten, että vanhan Kakskerrantien varsi (pyörätie) jää vapaaksi. Kaupungin omistama pieni tontti Kakskerrantien varressa Vitanovantiestä länteen tulee ehdottomasti jättää kokonaan rakentamatta, koska rakentaminen tärvelisi kyläkuvallisen kokonaisuuden.

LV-alue ei ole sopiva rakennetun ranta-alueen edustalla.

Yleiskaavatoimiston vastine:

Kakskerran portin alue mukaan lukien uusi PK-alue, A-alue, uimarannan V-alue ja LV-alue tulisi asemakaavoittaa tarkoituksenmukaisena kokonaisuutena osayleiskaavan suuntaviivojen mukaisesti.

Kylämaiseman kannalta tärkeätä aluetta on laajennettu käsittämään myös Kuusikankaan ym. alueita. LV-aluevaraus tien ja meren välissä tarjoaa hienoja mahdollisuuksia merellisen porttialueen kehittämiseksi.

Juha V. Virtasen mielipide

Tiivistelmä:

Kaavaluonnoksessa on Kuusikankaan tilan osalta selviä virheitä, esim. olemassa olevaa rakennuskantaa ei ole otettu huomioon, vaan tonttialuetta on merkitty viheralueeksi. Pohjoisrannalle ei tule osoittaa virkistysaluetta. Kylämiljöön aluetta tulisi laajentaa myös Kuusikankaan tilan alueelle.

Yleiskaavatoimiston vastine:

Kuusikankaan tila merkitään lähes kokonaan A-alueeksi, jolla sijaitsee rakennustonttimaaksi soveltumattomia osia.

A-alueet on tarkoitettu asemakaavoitettaviksi. Kylämiljööaluetta laajennetaan käsittämään Kakskerrantien luoteispuolen rakennettua ja avointa aluetta.

Ehdotus       Ympäristö- ja kaavoituslautakunta päättää hyväksyä 22.12.2008 päivätyn ja 13.1.2009 tarkistetun osayleiskaavaehdotuksen ja esittää kaupunginhallitukselle, että kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään lausunnot.

Päätös         Asia pantiin pöydälle Paaston Hellsténin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Olavi Ahola ja Saija Illman selostivat asiaa kokouksessa

Ympkaalk § 39

Pöydältä 13.1.2009 § 31.

Päätös         Ehdotus hyväksyttiin seuraavin muutoksin ja lisäyksin.

·A, A1, AP ja AT alueilla yksi rakennuspaikka 0,2 – 1 ha suuruisilla tiloilla, samoin 2 ha:n suuruisilla tiloilla 2 rakennuspaikkaa jne.

·alle 2 000 m2:n rakennuspaikoilla asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 250 m2 sekä A että A1 alueilla

·loma-asuntoalueella merkinnöistä poistetaan ensimmäinen kohta: muutos ei aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia

·kaavoituksen yhteydessä on huomioitava sosiaali- ja terveydenhuollon tilojen tarve

Lisäksi päätettiin saattaa kaupunginhallituksen tietoon Vierimaan tekemä seuraava ponsiehdotus.

·A-1 -alueen (asunto-alue ranta-alueella) rakennusoikeudet ovat liian pieniä: 200 m2 ja alle 2000 m2:n rakennuspaikoilla 100m2.

·Enimmäisrakennusoikeuden merkintä tulee poistaa kokonaan osayleiskaavasta ja jättää mahdollisuus määrätä rakennusoikeus tapauskohtaisesti saarten ominaispiirteet ympäristökuvassa säilyttäen.

·Tai nostaa rakennusoikeuksia vastaamaan paremmin kaupungin ja omakotirakentajien asuntotarvetta.

·Kaupunki pyrkii ostamaan ranta-alueita, jotka voidaan kaavoittaa puistoksi ja uimarannoiksi ja siten turvata saarten asukkaiden vapaa pääsy rannalle.

·Myös A ja AP -alueiden rakennusoikeudet tulee suurentaa nykyistä modernia asunnontarvetta vastaaviksi kuitenkin tapauskohtaisesti varmistaen, että rakennukset arkkitehtonisesti soveltuvat maisemaan.

Päätös tehtiin kolmen äänestyksen jälkeen.

1. äänestys: Paasto teki Rantasen kannattamana jäljempänä mainitun palautusehdotuksen. Asian käsittelyä päätettiin jatkaa äänin 8-4. Paaston palautusehdotuksen puolesta äänestivät Paaston lisäksi Rantanen, Heikkilä ja Oksanen. Asian käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Luojola, Koskinen, Leivo, Alakurtti, Vierimaa, Lammi, Karlsson ja Hellstén.

2. äänestys: Hellstén teki Karlssonin kannattamana päätökseksi tulleen muutos/lisäysehdotuksen, johon liitettiin Vierimaan ponsiehdotus. Äänestyksessä olivat vastakkain Hellsténin ehdotus lisättynä Vierimaan ponsiehdotuksella sekä esittelijän ehdotus. Hellsténin ehdotus voitti äänin 8-0. Hellsténin ehdotuksen puolesta äänestivät Luojola, Koskinen, Leivo, Alakurtti, Vierimaa, Lammi, Karlsson ja Hellstén. Paasto, Rantanen, Heikkilä ja Oksanen äänestivät tyhjää.

3. äänestys: Paasto teki Rantasen kannattamana hylkäysehdotuksen samoin perustein kuin palautusehdotuksen. Äänestyksessä oli vastakkain Paaston hylkäysehdotus ja Hellsténin 2. äänestyksessä voittanut ehdotus.

Hellsténin ehdotus voitti äänin 8-4. Paaston hylkäysehdotuksen puolesta äänestivät Paaston lisäksi Rantanen, Heikkilä ja Oksanen. Hellsténin ehdotuksen puolesta äänestivät Luojola, Koskinen, Leivo, Alakurtti, Vierimaa, Lammi, Karlsson ja Hellstén.

Manni ilmoittautui esteelliseksi eikä osallistunut asian käsittelyyn.

Paaston palautusehdotus:

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta päättää palauttaa 22.1.2008 päivätyn Satava-Kakskerran osayleiskaavaehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi siten, että saarille suunniteltavan uudisrakentamisen mitoitus lasketaan vastaamaan maksimissaan 5000-6000 asukkaan asujaimistoa ja uudisrakentaminen keskitetään kylämäisesti Satavan saaren itäosaan ja Höyttisten suntin ympäristöön olemassaolevan infrastruktuurin varaan, sekä määritellään selkeästi loma-asutuksena jatkossakin säilytettävät alueet. Samalla lautakunta toteaa, että kestävintä antia osayleiskaavavalmistelu on tuottanut viher- ja virkistysalueiden kartoittamisen osalta, ja jatkovalmistelussa tuleekin edelleen turvata ulkoilureittien yhtenäisyys ja edistää rantojen virkistyskäyttöä, mikä edellyttää mm. kaupungin aktiivista maanhankintaa.

Perustelut: Hirvensalon osayleiskaavan tarkistus osoittaa ja asettaa kestävän kehityksen mukaisen rajan saarten asuttamiselle. Satava-Kakskerran valmisteltu osayleiskaavaehdotus ei toteuta maakuntakaavassa alueelle tai seutukunnallekaan asetettuja tavoitteita eikä myöskään yhdyskuntarakenteen kehittämistä koskevia valtakunnallisia tavoitteita, vaan päinvastoin edistää yhdyskuntarakenteen hajauttamista. Tätä keskeistä ristiriitaa ei poista se, että osayleiskaavaehdotuksessa osa alueista merkittäisiin reservialuemerkinnällä tai se, että rakentamisen osalla alueista edellyttämä asemakaavoittaminen ei ehkä toteudu ripeästi, taikka se, että rakentamisen arvioidaan toteutuvan vasta 20-30 vuoden päästä. Satava-Kakskerran osayleiskaavaehdotuksen lähtökohdaksi ei ole riittävästi otettu niitä konkreettisia olosuhteita ja ehtoja, joita suunniteltavien saarten erityisluonne asettaa saarille sijoitettaville toiminnoille ja niiden tarkoituksenmukaiselle järjestämiselle. Erityisesti tämä koskee palvelujen järjestämistä ja liikennejärjestelyjä, joilta osin ehdotus suoranaisesti vaikeuttaa myös Hirvensalon suunnitelmallista kehittämistä, ja on lisäksi kokonaistaloudellisesti epätarkoituksenmukainen.