Talousjohtaja Ari Mäkinen ja rahoituspäällikkö Kari Pentti 13.1.2009:

Valtuuston määrittelemien periaatteiden mukaan kaupunginhallitus päättää vähintään kerran talousarviovuoden aikana lainannostosuunnitelman hyväksymisestä.

Kaupungin rahoitusasema vuoden 2008 lopulla

Kaupungin maksuvalmius säilyi vuoden 2008 aikana vielä hyvällä tasolla vaikka kuntatodistusten käyttöön varauduttiin laaja-alaisesti. Kuntatodistuksia käytettiin vuoden aikana vain kerran keväällä ennustamattoman menon maksamisen yhteydessä. Pitkäaikaisia lainoja nostettiin vuoden aikana 45 milj. euroa ja pitkäaikainen lainakanta nousi nettomääräisesti 30 milj. eurolla 164 milj. eurosta 194 milj. euroon. Vuoden 2008 aikana Kaupunki nosti Euroopan Investointipankilta yhteensä 40 milj. euroa pitkäaikaisia lainoja, jotka saatiin erittäin edulliseen hintaan. Kaupungin korollinen kokonaisvelka kuitenkin aleni vuoden 2008 aikana seitsemällä milj. eurolla ja se oli 336 milj. euroa vuoden lopussa. Tähän syynä oli vesiyhtiöiden investointien eteneminen ja aiemmin nostettujen lainojen käyttäminen, jolloin yhtiöiden talletukset kaupungin kassaan alenivat.

Rahoitusmarkkinoiden kriisi

Rahoitusmarkkinat ovat muuttuneet vuoden 2008 aikana hyvin merkittävästi. Käytännössä markkinat ovat ajautuneet syvään luottokriisin syyskuun puolivälin jälkeen, jolloin yhdysvaltalainen Lehmans Brothers investointipankki ajautui vararikkoon. Tämän jälkeen rahoitusmarkkinat eivät ole enää toimineet kunnolla. Tämä on ajanut monet yritykset ja pankit edelleen likviditeettikriisiin. Rahan saatavuus markkinoilla on heikko ja hintataso saadussa rahassa on korkea. Tämä on näkynyt myös julkisen sektorin rahoituksessa, joka on ollut suuressa muutoksessa vuosikymmeniin. Viimeksi vastaavaa koettiin Suomessa 1990 -luvun alussa. Muualla maailmassa vertauskohtia on haettu jopa 1930 -luvun lamasta.

Rahoitusmarkkinat tulevat muuttumaan merkittävästi ainakin kahdeksi tai kolmeksi vuodeksi. Syynä tähän on erityisesti suuret pankkisektorille suunnatut tukipaketit, joilla kansainväliset pankit voivat nostaa esim. valtioiden takauksilla itselleen pitkäaikaista rahoitusta. Samaan aikaan valtiot nostavat suuria määriä pitkäaikaista rahoitusta mittavien tuki- ja elvytyspakettien rahoitukseen. Tämä on jo näkynyt julkisen sektorin rahoituksen hinnassa ja se tulee edelleen korostumaan vuoden 2009 aikana. On jopa arvioitu, että Yhdysvaltain valtion papereissa piilee seuraavan kuplan ainekset, joka saattaa puhjeta lähitulevaisuudessa. Tämä heijastuu silloin todennäköisesti myös Euro-alueeseen ja voi muuttaa merkittävästi myös korkojen kehitystä. Joka tapauksessa se tulee näkymään rahan hinnassa vuoden 2009 aikana.

Korkomarkkinoiden kehitys

Korkomarkkinoilla lyhyet korot nousivat vuonna 2008 aikana lokakuuhun asti, jolloin. Euroopan keskuspankki aloitti voimakkaan korkoelvytyksen. Korkoa alennettiin 4,25 %:sta 2,50 %:n vuoden loppuun mennessä. Pitkät korot saavuttivat huippunsa jo heinäkuun alussa 2008, jolloin esim. 10 vuoden koronvaihtosopimuksen korko oli 5,09 %. Vuoden 2008 lopussa se oli jo pudonnut 3,73 %:n. Eräät ekonomistit odottavat, että Euroopan keskuspankki saattaa laskea ohjauskorkoa tämän vuoden aikana alle 2,00 %:n..

Suomen kuntasektorin rahoitus

Suomen julkisen sektorin rahoituksessa Kuntarahoitus Oy:n asema on tärkeä. Kuntien takauskeskus takaa Kuntarahoitus Oy:n varainhankinnan. Turun kaupunki on takauskeskuksen jäsenkunta ja takaa omalta osaltaan myös Kuntarahoitus Oyj:n varainhankintaa. Nykyisessä markkinatilanteessa, jossa monilla pankeilla on varainhankinnassaan valtion takaus, on Kuntarahoitus Oyj niin kuin koko Suomen kuntasektori tässä tilanteessa eräänlainen sijaiskärsijä. Aiemmin Suomen kuntasektori pystyi hankkimaan rahoitusta esim. suhteessa euriboriin jopa muutamalla miinuspisteellä. Tällä hetkellä pitkäaikaisen rahan hinta suhteessa euriboriin liikkuu tasolla +0,20 - + 1,00 %. Eräissä tapauksissa rahan hinta saattaa olla jopa korkeampi. Voimakas koronlasku, joka alkoi vuoden 2008 lokakuussa helpottaa kuitenkin tätä tilannetta, mutta silti rahan saatavuus voi olla todellinen ongelma. Monet kunnat, jotka ovat rahoittaneet kassaansa pääasiassa lyhytaikaisilla kuntatodistuksilla, ovat ottaneet merkittävän jälleenrahoitusriskin. Suomen kuntasektorin rahoituksessa Kuntarahoitus Oyj:n markkinaosuus on kasvanut vuoden 2008 lopulla merkittävästi ja kilpailu on ollut vähäistä. Monet kansainväliset pankit ovat luopuneet Suomen kuntasektorin rahoituksesta toistaiseksi. Tämä luo kovia haasteita myös Kuntarahoitus Oyj:lle ja sen varainhankinnan hinnalle sekä saatavuudelle.

Turku -konsernin rahoitus vuonna 2009

Turun Seudun Puhdistamo Oy:n investoinnin rahoitus saatiin suoritettua loppuun vuoden 2008 keväällä ennen rahoituskriisin kärjistymistä. Viimeinen lainaerä 14 milj. euroa nostettiin toukokuussa 2008. Lopputuloksena oli yhtiön kannalta erittäin edullinen ja laina-ajaltaan pitkä rahoituskokonaisuus koostuen pitkäaikaisista lainoista ja leasingsopimuksista. Kunnat takasivat yhtiön rahoitusta yhteensä 100 milj. euroa. Laitoksen toiminta on käynnistynyt vuoden 2009 alussa. Jonkin verran lisärahoitustarvetta aiheuttaa osakas- ja käyttäjäkunnan laajentuminen Raision suuntaan. Tämä rahoitetaan mahdollisesti alkuvaiheessa Turun kaupungin myöntämän konsernitiliin kytketyn limiitin tarkistamisella 10 milj. euroon ja myöhemmin mahdollisesti Raision seudun kuntien takauksella pitkäaikaiselle rahoitukselle.

Vuoden 2009 suuria rahoitustarpeita on etenkin Turun Seudun Vesi Oy:llä. Yhtiö nosti vuoden 2007 lopulla kuntien vanhalla takauksella 60 milj. euron rakennusaikaisen rahoituksen. Tämä saatiin myös kaupungin kassaan, jolloin yhtiöiden talletukset olivat hyvin suuret ja kassavarannon taso aiempaa korkeammalla tasolla. Lainasta on käytetty vuoden 2008 aikana yli puolet ja jäljellä oleva rahoitus riittää vuoden 2009 kevääseen asti. Osakaskunnat hyväksyivät uuden takauksen 150 milj. euron lainoille tammi- helmikuussa 2008. Eräiden valitusten takia kaikki päätökset eivät ole vielä lainvoimaisia. Tämä tulee siirtämään hieman pitkäaikaisen rahoituksen hankkimista. Toisaalta myös markkinatilanne ei välttämättä myöskään mahdollista pitkäaikaisen rahan hankkimista edulliseen hintaan. Yhtiön suunnitelmissa on nostaa pitkäaikaisia lainoja vuoden 2009 aikana n. 100 – 110 milj. euroa, joista 60 milj. euroa käytetään aiemmin nostetun 60 milj. euron jälleenrahoittamiseen. Vaikeasta markkinatilanteesta johtuen Turun kaupungin tulisi myöntää yhtiölle konsernitiliin kytkettävä tarvittavan suuruinen limiitti. Yhtiön rahoitus on erittäin merkittävä tekijä Turku- konsernin rahoituksessa.

Turun TVT Asunnot Oy:llä erääntyy vuosien 2009 – 2010 aikana yhteensä 15 milj. euroa kaupungin takaamaa pitkäaikaista rahoitusta. Velka pitää todennäköisesti jälleenrahoittaa kokonaan tai osittain kaupungin uudella takauksella. Tämä on tosin haastavaa nykyisessä markkinatilanteessa ja voidaan tarvittaessa korvata myös lyhytaikaisella rahoituksella.

Turun kaupungin rahoitusasemaan vaikuttaa kaikkien tytäryhtiöiden tilanne. Kaupungin kassavarannon odotetaan vaihtelevan vuoden 2009 aikana merkittävästi. Vuoden alussa kassavaranto oli n. 120 milj. euroa. kassavaranto tulee alenemaan vähitellen vuoden aikana vaikka lainojen nosto voi lyhytaikaisesti nostaakin kassan tasoa. Kassavarannon määrä vaihtelee kuukausittain merkittävästi mm. konserniyhtiöiden talletusten vaihteluiden, toteutettavien investointien ja verotulotilitysten erisuuruisten kuukausierien takia. Tytäryhtiöiden talletuksia oli vuoden 2008 lopussa kaupungin kassassa yhteensä 70 milj. euroa, joista n. 27 milj. euroa oli vesiyhtiöiden rahaa. Henkilöstökassan talletukset olivat vuoden vaihteessa n. 70 milj. euroa.

Lainannostosuunnitelma

Kaupunginvaltuuston 24.11.2008 vahvistamassa kaupungin vuoden 2009 talousarviossa kuluvan vuoden pitkäaikaisten lainojen lisäykseksi on merkitty 100 milj. euroksi. Kaupungin pitkäaikaisesta lainakannasta erääntyy vuoden 2009 aikana kaksi kertalyhenteistä lainaa yhteensä 44 milj. euroa.. Näin ollen kaupungin pitkäaikainen velka nettomääräisesti nousee enimmillään 56 milj. euroa.

Talousarvion ja taloussuunnitelman mukaisesti pitkäaikaiset lainat kehittyvät vuosina 2008- 2010 seuraavasti:

Kaupungin nykyinen pitkäaikainen lainakanta on muodostettu monipuolisesti eri rahoittajalähteitä ja eri viitekorkoperusteita hyödyntäen. Kaupunki käytti vuoden 2008 aikana Euroopan Investointipankin kanssa vuonna 2005 solmitun rahoituslimiitin loppuun. Näin ollen vuonna 2009 täytyy harkita muita rahoituslähteitä etenkin Kuntarahoitus Oy:n rahoituksen rinnalle. Tällä hetkellä Kuntarahoituksen markkinaosuus on korkea ja kilpailu vähäistä. Harkittavaksi tule mm. joukkovelkakirjalainan liikkeellelasku. Toistaiseksi tämän kilpailukyky ei ole ollut riittävän hyvä, mutta tilanne saattaa muuttua. Hinnoitteluetua voidaan saada mm. jos kaupunki takaa tämän tyyppiselle lainalle riittävän likviditeetin tai antaa ostositoumuksen tietylle hintatasolle. Lainan koko voisi olla 50 – 100 milj. euroa, joista koko määrä ei olisi aina ulkona. Markkinatilannetta tulee seurata vuoden aikana. Tämän rinnalle voidaan käyttää myös tavallisia bilateraalisia taselainoja. Näin ollen kaupunki nostaisi vuoden 2009 aikana enintään 100 milj. euroa pitkäaikaisia lainoja.

Lainan nosto on yleensä toteutettu vaihtuvakorkoisena, jolloin lainojen kilpailuttaminen on ollut myös yksinkertaisempaa. Myöhemmin lainojen korkoperustetta voidaan muuttaa markkinatilanteen mukaan koronvaihtosopimuksella esim. kiinteäkorkoiseksi tai muuhun korkorakenteeseen sidotuksi

Talousarvioon on kirjattu, että kaupunki ylläpitää 60- 200 miljoonan euron kuntatodistuslimiittejä tai muita ei-sitovia limiittejä, joita voidaan käyttää täysimääräisesti lyhytaikaisen maksuvalmiuden turvaamiseksi. Kaupunki on solminut kahdenvälisiä kuntatodistuslimiittejä tämän mennessä yhteensä 100 milj. euroa. Näitä pitää korottaa vuoden aikana mahdollisesti 200 milj. euroon asti. Näillä voidaan korvata tilapäisesti pitkäaikaisia lainoja, mikäli markkinatilanne pysyy vaikeana ja pitkäaikaisen rahan hinta korkeana. Kuntatodistusten käytöllä voidaan myös tasoittaa kassavarannon heilahteluita ja siten saada kassavarannon sijoituksille parempi korko. Kuntatodistuksista maksettava korko on yleensä alempi kuin pitkäaikaisista lainoista joudutaan maksamaan. Valitettavasti rahoituskriisin seurauksena tämänkin rahoituksen hinta on noussut merkittävästi. Hintataso on ollut euribor +0,20 – +0,60 %. Kuntatodistuksilla nostetaan todennäköisesti varsin lyhyttä eli rahoitusta yhdestä päivästä kolmeen kuukauteen asti. Kuntatodistuksilla varmistetaan myös, että kaupungilla on nykyisessä vaikeassa markkinatilanteessa riittävä likviditeettipuskuri.

Päätöksen pitkäaikaisesta ja lyhytaikaisesta lainannostosta tekee kaupunginhallituksen johtosäännön mukaisesti talousjohtaja.

Edellä olevaan viitaten esitämme,

- että kaupunginhallitus hyväksyy lainannostosuunnitelman, jossa nostetaan enintään 100 milj. euroa pitkäaikaista lainaa vuoden 2009 aikana ja että kaupunki käyttää tarvittaessa maksuvalmiuden niin vaatiessa tai kassavarannon heilahteluita tasaamaan tai korvaamaan edellä mainittua pitkäaikaista rahoitusta jo solmittuja tai solmittavia enintään 200 milj. euron kuntatodistusohjelmia täysimääräisesti.