Palotarkastusinsinööri Frans Schaper 2.12.2008:

Lounais-Suomen Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa, Turun kaupungin Jätelaitoksen, TURKU ympäristölupahakemuksesta.

Varsinais-Suomen pelastuslaitos ilmoittaa pyydettynä lausuntonaan, ettei sillä ole huomauttamista ympäristölupahakemukseen.

Lausunnossa huomioidut lait, asetukset ja päätökset:

Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 59/1999.

Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005.

Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös palavista nesteistä 313/1985.

Pelastuslaki 468/2003 ja valtioneuvoston asetus 787/2003

Va. johtava hygieenikko Esko Salonen 10.12.2008:

Jätteenpolttolaitos on lupaehdoissaan velvoitettu pienentämään liikenteestä aiheutuvaa ympäristömelua. Melua on pyritty vähentämään ohjaamalla liikennettä ja rajoittamalla yöaikaista toimintaa.

Promethorin tekemän selvityksen mukaan melu ei ylitä ohjearvoja päivällä eikä yöllä. Melu ei ole kapeakaistaista ja silloin mitatut äänitasot voidaan verrata ilman korjauksia ohjearvoon. Tyhjennyksestä aiheutuvia iskuääniä on vähän eikä melu ole perusluonteeltaan impulssimaista.

Tehdyt meluntorjuntatoimet ovat mielestäni riittäviä eikä toiminnasta aiheudu ohjearvoja ylittävää melua ympäristön asuntoihin. Jätteen vastaanottoa yöaikaan ei silti tulisi sallia.

Ympäristönsuojelutoimisto 9.12.2008/Fredrik Klingstedt

Asia

Lounais-Suomen ympäristökeskus ja Turun kaupunginhallitus ovat pyytäneet Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunnan lausuntoa Turun kaupungin jätelaitoksen ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Orikedon jätteenpolttolaitoksen toiminnan jatkamista vuoden 2017 loppuun. Laitoksella on lainvoimainen ympäristölupa, joka on voimassa 30.6.2010 asti. Jätteenpolttolaitos sijaitsee osoitteessa Polttolaitoksenkatu 13, Turku. Jätelaitos hakee myös lupaa aloittaa toiminta lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta (YSL 101 §).

Toiminnan kuvaus

Yleiskuvaus

Turun kaupungin jätteenpolttolaitos on toiminut vuodesta 1975 lähtien. Laitos saneerattiin vuonna 1995 ja sen toimintaa ja käyttöä kehitettiin vuonna 2005 siten, että savukaasut täyttävät jätteenpolttoasetuksessa (362/2003) asetetut vaatimukset käytössä olevissa jätteenpolttolaitoksissa.

Jätteenpolttolaitoksessa poltetaan syntypaikkalajiteltua polttokelpoista jätettä vuosittain noin 50.000 t. Laitos toimii Turun kaupungin kaukolämmön peruskuormalaitoksena, tuottaen kaukolämpöä noin 120 GWh/a.

Prosessit

Jätteen vastaanotto

Jäteautot ajavat vaaka-aseman kautta ovin suljettavaan tyhjennyshalliin, jossa autot tyhjentävät jätteet vastaanottosiiloon, jonka tilavuus on 5.000 – 7.000 m³. Siilossa jätteestä poistetaan kahmarinosturilla polttoon soveltumattomat isokokoiset jätteet. Edelleen pilkotaan suuret palavat jäte-esineet erillisellä siilon ylätasolle sijoitetulla murskaimella.

Hakija on liittänyt hakemukseen ns. poltettavan jätteen laadunvalvontasuunnitelman, jonka mukaan joka 950:s kuorma (vuosittain noin 12 kuormaa) analysoidaan ilman ennakkoilmoitusta. Analysoitavista kuormista kirjataan päivämäärä, kuljetusyritys, jätteen alkuperä (syntypaikka), kuorman paino, havaitut polttoon kelpaamattomat kappaleet ja havaitut hyödyntämiskelpoiset jätteet. Poltettavien jätteiden analyyseistä toimitetaan yhteenveto ympäristölupaviranomaiselle normaalin ympäristöraportoinnin yhteydessä.

Arinakattilat

Turun jätteenpolttolaitoksessa on kaksi identtistä polttolinjaa, joiden mitoituskapasiteetti on 4 t/h. Siilosta jäte siirretään kahmarinosturilla polttolinjojen syöttösuppiloihin ja edelleen jätteensyöttökuiluun. Jäte kulkee syöttökuilun kautta palotilan syöttöarinalle, jossa jäte kuivuu ja putoaa palotilaan polttoarinalle ja siitä edelleen kolmannelle arinalle, jossa jäte palaa täydellisesti loppuun. Lämpötila arinakattilassa on tavallisesti alueella 1050 - 1100 °C.

Poltossa arinalta muodostuu pohjakuonaa, jätteen sisältämää palamatonta ainesta, joka putoaa kuonakuilua pitkin kuonan sammutusaltaaseen.

Lämmön talteenotto

Arinakattilassa muodostuvat savukaasut johdetaan kiertopetilämmönvaihtimeen, jossa savukaasuista vapautuva lämpö otetaan talteen kuumaan paineiseen veteen ja siirretään kahden kaukolämpövaihtimen kautta Turun kaupungin kaukolämpöverkkoon. Kuonan sammutusaltaan veden lämpötila ei hyödynnetä kaukolämmön tuotannossa. Laitoksen lämmönsiirtoputkistojen saneeraus toteutetaan vuosien 2008 ja 2009 kesäkuukausien aikana.

Savukaasujen puhdistus

Laitoksessa otetaan käyttöön ns. SNCR-menetelmä (selective non-catalytic reduction) savukaasujen typenoksidien vähentämiseksi jätteenpolttoasetuksen edellyttämälle tasolle. Kyseisessä menetelmässä kattilan yläosaan ruiskutetaan ammoniakkivesiliuosta, jonka avulla typenoksidit pelkistyvät typeksi noin 850 - 950 °C lämpötilaikkunassa. SNCR-laitteisto otetaan käyttöön vuoden 2009 aikana.

Savukaasut johdetaan lämmönvaihtimen sykloneista sähkösuodattimiin (2 kpl) ja edelleen yhteiseen savukaasunpuhdistusyksikköön, joka koostuu puolikuivasta kalkkireaktorista, aktiivihiilen syöttöjärjestelmästä ja tekstiilisuodattimesta. Sähkösuodattimissa erotetaan kiertopetilämmönvaihtimen läpi mennyt hiekka ja lentotuhka savukaasuista. Osa hiukkasiin sitoutuneista metalleista ja klooratuista hiilivedyistä erottuu lentotuhkan mukana.

Sähkösuodattimien jälkeen savukaasuista puhdistetaan happamat kaasukomponentit (HCL, HF ja SO₂) kalkkimaidolla absortioreaktorissa. Muut savukaasun epäpuhtaudet, mm. metallit sekä klooratut hiilivedyt, jotka esiintyvät kaasufaasissa ja hiukkasiin sitoutuneina, erotetaan aktiivihiili- ja letkusuodatinyhdistelmällä. Letkusuodattimesta kiinteä savukaasun puhdistuksen lopputuote johdetaan sille varattuun lopputuotesiiloon. Puhdistetut savukaasut johdetaan 89 metriä korkeaan savupiippuun.

Päästömittaukset:

Jätteenpolttolaitoksen polttoprosessia seurataan mittaamalla mm. lämpötilaa ja happi- sekä hiilimonoksidipitoisuutta. Lisäksi polttolaitoksen savukaasupäästöjä (mm. O₂, CO, TOC, NO_x, SO₂, hiukkaset, HF, HCL, H₂O) tarkkaillaan jatkuvatoimisin mittauksin mm. infrapunatekniikalla (FTIR), jonka avulla myös savukaasupesurin toimintaa säädetään.

Jatkuvatoimisten päästömittausten lisäksi polttolaitoksella tehdään velvoitepäästömittauksia kahdesti vuodessa ja EU säännösten sekä jätteenpolttoasetuksen mukaisia kalibrointimittauksia kolmen vuoden välein.

Toiminnasta johtuvat pääasialliset päästöt 

Jätevedet:

Kuona-allasvesijärjestelmää on uudistettu jätteenpolttolaitoksella siten, että kuona-allasvesiä hyödynnetään kaasunpuhdistuslaitteiston sumuttimien jäähdytyksessä. Kuonabunkkeri ja kaasunpuhdistuslaitos muodostavat suljetun vesikiertojärjestelmän, josta ei ole yhteyttä viemäriin. Saniteettijätevesiä laitoksella muodostuu noin 5000 m³/a.

Ilmapäästöt:

Ympäristönsuojelutoimistoon toimitetussa jätteenpolttolaitoksen ympäristönsuojelun vuosiyhteenvetoraportissa on esitetty laitoksen vuonna 2007 johdetut päästöt ilmaan. Päästömäärät on laskettu päästömittausten tulosten sekä laitoksen käyttötuntimäärien pohjalta. Raportin mukaan vuosipäästöt (t/a) vuonna 2007 olivat seuraavat:

Lisäksi laitoksen toiminnasta johtuen vapautui vuonna 2007 ilmaan dioksiineja ja furaaneja yhteensä 0,0066 g/a sekä lyijyä 2,04 kg/a, elohopeaa 0,64 kg/a ja kadmiumia 0,08 kg/a.

Laitoksella suoritettiin päästömittausten yhteydessä vuonna 2008 määritys savukaasun kokonaishiukkaspitoisuudesta. Savukaasun hyvin pieni hiukkaspitoisuus aiheutti mittaustulosten epävarmuutta, mutta hiukkaset luokiteltiin eri hiukkaskokoihin (PM 1,0, PM 2,5 ja PM 10,0). Mittaustulosten perusteella kaikki hiukkaset olivat aerodynaamiselta halkaisijaltaan alle 1mm (PM 1.0) ja hiukkaspitoisuus mittauksen aikana 0,1 mg/m³n.

Ilmatieteen laitos on vuonna 2003 tehnyt jätteenpolttolaitoksen päästöihin liittyviä leviämislaskelmia. Ilman epäpuhtauksien leviämistä arvioitiin mm. laitoksen keskimääräisillä päästöillä ja maksimipäästöillä. Laskelmien mukaan jätteenpolttolaitoksen päästöt aiheuttavat rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspitoisuuksia, jotka alittavat selvästi epäedullisissakin meteorologisissa tilanteissa ko. yhdisteille annetut ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot. Mallilaskelmin saadut raskasmetalli, dioksiini- ja furaanipitoisuudet ovat vähäisiä ja alittivat pääosin jopa eri tausta-alueilla mitatut pitoisuudet.

Orikedon jätteenpolttolaitoksen vaikutusta lähiympäristöön pitkällä ja lyhyellä aikavälillä on tutkittu maaperä- ja sammalpallotutkimuksin vuonna 2006. Tutkimuksista saadut tulokset osoittavat, että jätteenpolttolaitoksen vaikutus maaperään ja ympäristöön Orikedon alueella on suhteellisen vähäinen.

Haju:

Hakija on arvioinut, että toiminnasta ei aiheudu merkittäviä hajuhaittoja, koska jätepolttoaineet siirretään autoista, varastoidaan ja siirretään tulipesään ilmastoiduissa tiloissa. Polttoaineen käsittelylinjojen ilma siirretään kattilan palamisilmaksi. Myös kattilahuoneen ilmastoinnin poistoilma palautetaan kattilaan poltettavaksi.

Melu:

Turun kaupungin jätteenpolttolaitoksen ja Orikedon biovoimalan aiheuttamista melutasoista on vuonna 2008 tehty uusi selvitys, joka perustuu laskennalliseen mallinnukseen ja ympäristössä suoritettuihin melumittauksiin. Saatuja tuloksia on verrattu laitosten lupapäätöksissä esitettyihin ympäristömelun lupamääräyksiin.

Meluselvityksen johtopäätöksinä on todettu mm. seuraavaa:

• päiväajan keskiäänitaso on lähimpien asuinrakennusten pihoilla nykyisin suurimmillaan 47 dB (lupamääräys 55 dB)
• yöajan keskiäänitaso on lähimpien asuinrakennusten pihoilla nykyisin suurimmillaan 35 dB (lupamääräys 45 dB)

Mittaustulokset vastaavat hyvin laskentatuloksia ja tämän perusteella selvityksen voidaan arvioida antavan oikean ja luotettavan kuvan laitosten aiheuttamasta melusta. Lisäksi selvityksessä on todettu, että tehtyjen havaintojen perusteella laitosten aiheuttama melu ei ole kapeakaistaista eikä impulssimaista. Vaikka päivä- ja yöajan keskiäänitasoihin tehtäisiin + 5 dB impulssikorotus, eivät äänitasot ylittäisi lupamääräyksiä. Selvityksen tuloksien perusteella laitoksille ei tarvitse tehdä lisää meluntorjuntatoimenpiteitä.

Jätteet:

Laitoksen toiminnassa syntyy erilaatuisia tuhkia, jotka jakaantuvat pohjakuonaan (noin 10.000 t/a) sekä lentotuhkaan ja savunkaasupuhdistuksen lopputuotteeseen (yhteensä noin 3.000 t/a).

Lentotuhka ja savukaasupuhdistuksen lopputuote ovat ongelmajätettä, jotka toimitetaan tankkiautokuljetuksena Ekokem Oy:n käsittelyyn (stabilointiin) ja loppusijoitukseen.

Myös pohjakuona vaatii erilliskäsittelyn ja se sijoitetaan Topinojan kaatopaikalle erilliselle alueelle. Ennen loppusijoitusta kuonaa ikäännytetään noin 2-3 kuukautta, jonka jälkeen siitä erotetaan metallit (noin 7 %). Pohjakuonan laatua tarkkaillaan VTT:n laatiman laaduntarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelma perustuu VTT:n tekemiin pohjakuonan laadunvaihtelututkimuksiin sekä kaatopaikkakelpoisuusarvioinnin tuloksiin. Viimeisin kaatopaikkakelpoisuusarviointi on tehty vuonna 2007 Ramboll Finland Oy:n toimesta. Kaatopaikkakelpoisuusarvioinnin tulosten mukaan pohjakuonaa voidaan sijoittaa tavanomaisen epäorgaanisen jätteen kaatopaikalle, johon voidaan sijoittaa käsiteltyä ongelmajätettä.

Lupahakemuksen käsittely

Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia ympäristönsuojelutoimistoon 9.12.2008 mennessä.

Ympäristönsuojelutoimiston kannanotto

Vuonna 2008 hyväksytyn valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaan vuonna 2016 kaatopaikoille saisi päätyä enintään 20 prosenttia yhdyskuntajätteistä.  Materiaalina tulisi kierrättää 50 prosenttia ja energiahyötykäyttöön pitäisi ohjautua 30 % yhdyskuntajätteistä. EY:n kaatopaikkadirektiivi (1999/31/EY) edellyttää, että biohajoavan yhdyskuntajätteen sijoittamista vähennetään asteittain vuosien 2006 – 2016 välisenä aikana. Vuonna 2016 kaatopaikoille saa sijoittaa enintään 35 prosenttia biohajoavaa yhdyskuntajätettä laskettuna vuonna 1994 syntyneestä määrästä.

Turussa on tehokkaan jätteiden syntypaikkalajittelun ja jätteen energiahyödyntämisen (kaukolämmön tuotannossa) ansioista voitu ylläpitää korkeampaa jätteiden hyödyntämisastetta (noin 60 %) kuin Suomessa keskimäärin (noin 40 %). Jotta edellä mainittuihin jätesuunnitelman ja -direktiivin tavoitteisiin myös jatkossa päästään, on ehdottoman tärkeää, että jätteet, joilla ei ole kierrätysarvoa, hyödynnetään myös jatkossa energiana. Suomen ympäristökeskuksen ja eri yliopistojen yhteistutkimuksessa (ns. Polku-hanke) on tutkittu mm. elinkaaritarkastelun avulla polttokelpoisten jätteiden hyödyntämistä ympäristö- ja kustannusvaikutusten kannalta. Tulokset osoittavat, että sekä jätteiden kierrätys ja poltto ovat toimivia tapoja vähentää kasvihuonepäästöjä ja niitä ei tulisi asettaa vastakkain. Kaikki jätteen hyödyntämistavat ovat ympäristön kannalta parempia vaihtoehtoja kuin läjitys kaatopaikoille. Energiahyödyntämiseen liittyen todetaan mm., että sekajäte, jossa ei ole kierrätysarvoa, tulisi hyödyntää ympäristön kannalta polttoaineena esimerkiksi turvetta tai öljyä korvaten. Kustannusten kannalta sekajäte tulisi hyödyntää arinapolttona hyvällä energian saannolla, öljyä korvaten.   

Ympäristönsuojelutoimiston käsityksen mukaan Orikedon polttolaitos on pääosin toiminut lupaehtojen puitteissa, lukuun ottamatta jätevesien ajoittain korkeita lyijypitoisuuksia. Jätevesijärjestelmää on kuitenkin saneerattu siten, että jätevesiä hyödynnetään jatkossa suljetusti laitoksen omassa savukaasun puhdistusprosessissa ja niitä ei johdeta enää viemäriin. Laitokseen asennetaan myös uusi typpioksidien pelkistysjärjestelmä (ns. SNCR-järjestelmä), jonka avulla typpioksidipäästöt voidaan alentaa jätteenpolttoasetuksen vuonna 2010 edellyttämälle tasolle.

Verrattaessa tulevaa tilannetta vuoden 2003 ilmapäästöjen leviämislaskelmatuloksiin on huomionarvoista, että useiden komponenttien päästöt ovat pienentyneet huomattavasti savukaasupuhdistuksen optimoinnin ja kalkin käytön lisäämisen jälkeen. Nykyisillä päästöillä jätteenpolton vaikutus alueen ilmaan laatuun on ympäristönsuojelutoimiston näkemyksen mukaan vielä vähäisempi kuin selvityksessä.

Jätteenpolttolaitoksen ympäristössä suoritetut ilmanlaatumittaukset, jotka aloitettiin maaliskuussa 2006, osoittavat typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien olevan alhaisia. Kauppatorin mittaustuloksiin nähden typpidioksidipitoisuuksien vuorokausi- ja tuntiarvot olivat merkittävästi pienempiä Orikedolla. Ohikulkutien vaikutus mittausaseman ilmanlaatuun oli havaittavissa siten, että myös jätteenpolttolaitoksen huoltoseisokin aikana korkeimmat typpidioksidipitoisuudet esiintyivät tuulen puhaltaessa ohikulkutien suunnasta. Vallitsevat tuulensuunnat ovat lounaasta. Mitatut hiukkaspitoisuudet olivat keskimäärin alhaisempia kuin Kauppatorilla.

Uusin meluselvitys osoittaa, ettei biovoimalasta ja jätteenpolttolaitoksesta aiheudu lupamääräyksiä ylittäviä melutasoja lähimmän asutuksen kohdalle. Etenkin biolämpövoimalassa on tehty merkittäviä muutoksia melun vähentämiseksi.

Ympäristönsuojelutoimiston mielestä Turun kaupungin jätteenpolttolaitokselle voidaan myöntää YSL 28 §:n mukainen ympäristölupa vuoden 2017 loppuun asti. Laitos on oleellinen osa Turun seudun kokonaisjätehuoltoketjua, joka on rakennettu jätteiden tehokkaan syntypaikkalajittelun ja energiahyödyntämisen perustalle. Toiminnalle tulee myöntää YSL 101 §:n mukainen aloituslupa lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Kyseessä on olemassa oleva toiminta, jonka johdosta alueella ei suoriteta mittavia rakennustöitä. Näin ollen aloittamisluvan myöntäminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi eikä vaikuta haitallisesti alueen ympäristön tilaan.

Toiminnassa tulee noudattaa kaikilta osin jätteenpolttoasetusta. Lisäksi laitoksen yksityiskohtaisia lupaehtoja määrättäessä ympäristökeskuksen tulee huomioida seuraavat asiat:

Vastaanotettavan jätteen koostumus ja vastaanottokäytännöt

• Lajittelumääräykset TSJ:n hallinnoimalla alueella yhtenäistyvät vuonna 2009, jolloin koko alueella sekajätteen keräyksestä luovutaan ja kerätään polttokelpoista jätettä ja kaatopaikkajätettä. Vanhoista lajittelutottumuksista johtuen eri kunnista laitokselle tuleva jätteen laatu saattaa vaihdella merkittävästi, jonka johdosta onkin erittäin tärkeää, että jätteen laatua tarkkaillaan hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti. Ensimmäisenä vuotena näytteenotto tulisi kuitenkin tehdä esitettyä useammin, vähintään 20 kertaa vuodessa. Tiedot polttoon kelpaamattomista jätteistä ja niiden syntypaikasta, tulee ilmoittaa välittömästi kuorman tutkimisen jälkeen ympäristöviranomaisille, jotta lajittelutiedotusta pystytään paremmin ohjaamaan niitä tarvitseville alueille.

Ilmapäästöt ja tarkkailu

• SNCR-järjestelmän käyttöönotosta ja koekäytöstä on esitettävä erillinen raportti ympäristönsuojeluviranomaisille, josta käy ilmi saavutetut typpioksidipäästötasot.
• Ammoniakkia käytettäessä on mahdollista, että osa syötetystä ja reagoimattomasta ammoniakista ei hapetu kattiloissa ja kulkeutuu edelleen savukaasuissa ilmaan aiheuttaen mm. hajupäästöjä. Hajuja tuleekin SNCR-järjestelmän käyttöönoton jälkeen tarkkailla ja tarvittaessa käynnistää ammoniakkipäästöjen jatkuvatoiminen mittaaminen, jotta estetään ammoniakin ylisyöttö prosessiin ja siitä mahdollisesti seuraavat hajuhaitat.
• Laitoksen vaikutusta lähiympäristön ilmanlaatuun tulee seurata jatkuvatoimisin tai määräajoin toistuvin mittauksin osana Turun seudun ilmanlaadun yhteistarkkailua.
• Laitoksen toiminnasta ja päästöistä on kalenterivuosittain laadittava yhteenvetoraportti ja toimitettava ympäristökeskukselle ja ympäristönsuojelutoimistolle. Toiminnassa tapahtuvista poikkeus- ja häiriötilanteista, mukaan lukien uunien alas- ja ylösajosta on välittömästi tiedotettava ympäristöviranomaisille.

Melu

• Laitoksen toiminta ja jätekuljetuksista aiheutuva liikenne laitosalueella ei saa ylittää melutason ohjearvoista annetun VNp 1992/993 mukaisia päivä- ja yö-tasoja lähiympäristössä.
• Hakemuksen mukaiset meluntorjuntatoimenpiteet tulee toteuttaa, mikäli alueen melutilanne sitä tulevaisuudessa edellyttää.

Syntyvät jätteet

• Kuonan, tuhkan ja lopputuotteen laatua ja kaatopaikkakelpoisuutta on jatkuvasti tarkkailtava tutkimuksin. Pitkällä tähtäimellä syntyvälle kuonalle tulisi pyrkiä aktiivisesti hakemaan sopivia hyödyntämiskohteita kaatopaikkasijoituksen tilalle esimerkiksi yhteistyössä muiden vastaavien laitosten kanssa.

Muilta osin ympäristönsuojelutoimistolla ei ole huomautettavaa hakemuksen johdosta.

Hakemus liitteineen on nähtävillä lautakunnan kokouksessa.

Oheismateriaali 1Meluselvitys

Oheismateriaali 2Ympäristönsuojelutoimiston kannanotto koskien muistutusta Turun kaupungin jätteenpolttolaitoksen ympäristölupahakemuksesta

Ympäristötoimenjohtaja Mikko Jokinen:

EhdotusYmpäristö- ja kaavoituslautakunta päättää antaa Turun kaupunginhallitukselle ja Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ympäristönsuojelutoimiston kannanoton mukaisen lausunnon.

PäätösAsia pantiin pöydälle Lammin ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 16.12.2008 § 832

Oheismateriaali 1Poltettavan jätteen laadunvalvontasuunnitelma

PäätösEhdotus hyväksyttiin esittelijän kokouksessa tekemästä muutetusta ehdotuksesta.

Lammin seuraava ehdotus raukesi kannatuksen puutteessa:

Vastaanotettavan jätteen koostumus ja vastaanottokäytännöt:

- Orikedon polttolaitoksessa poltettava jäte on pääosin kotitalouksista kerättyä yhdyskuntajätettä. Yrityksistä syntyvä jäte on koostumukseltaan edellistä paremmin hyödynnettävää jätettä: materiaalina kierrätettävää, REF-valmistukseen ja teollisuuden oheispolttoon sekä fossiilisia polttoaineita korvaamaan soveltuvaa, joten sen polttamista Orikedon massapolttolaitoksessa tulisi välttää.

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen:

EhdotusKaupunginhallitus päättää antaa Lounais-Suomen ympäristökeskukselle Turun kaupungin jätteenpolttolaitoksen ympäristölupahakemuksesta ympäristönsuojelutoimiston kannanoton mukaisen lausunnon.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää liittää lausuntonsa oheen ympäristöterveydenhuollon ja aluepelastuslaitoksen Turun kaupungin jätteenpolttolaitoksen ympäristölupahakemuksesta antamat lausunnot.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.