Strategia- ja kehittämisjohtaja Rami Savila 23.3.2023:

Strategiaraportti​ 2022

Kaupungin pitkän aikavälin tavoitteet määritellään kaupunkistrategiassa. Turku siirtyi tällä valtuustokaudella pormestarimalliin. Strategian sisältöä ja rakennetta on muokattu vastaamaan kaupungin uutta johtamismallia. Kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden päivitetyn kaupunkistrategian 14.2.2022.

Strategia johdattaa Turun 2030-luvulle. Siinä kerrotaan, mitkä ovat tavoitteemme ja miltä Turku näyttää ensi vuosikymmenellä. Strategiassa on kahdeksan painopistettä: kestävä tulevaisuus, sujuva arki, hyvinvoivat asukkaat, elinvoimainen ja kasvava kaupunki, luontokaupunki Turku, laadukas koulutus, aktiivinen kulttuurikaupunki ja kansainvälinen Turku. Painopisteille on määritelty tavoitteet. Tavoitteita on yhteensä 20 kappaletta.

Kuva 1: Strategian kahdeksan painopistettä

Tavoitteiden toteutumisen arviointi ja seuranta tehdään vuosittain toiminnan ja talouden raportoinnin yhteydessä. Jokaiselle tavoitteelle on määritelty omat mittarinsa ja seuranta tehdään mittarien avulla. Mittarit yhdessä kertovat olemmeko saavuttamassa strategian määrittelemiä pitkän aikavälin tavoitteita. Ne on koottu sähköiseen strategian seurannan työkaluun. Työkalu löytyy Turun kaupungin www-sivuilta osoitteesta www.turku.fi/strategia/seuranta. Seurannan tueksi on laadittu lyhyt esitys, jossa on yhteenveto tavoitteiden toteutumisesta. Yhteenveto on tämän esityksen oheismateriaalina.

Koronapandemian aiheuttama poikkeustila väistyi viime vuoden aikana. Sosiaali- ja terveyspalveluissa poikkeustila näkyi vielä erityisinä toimenpiteinä, esimerkiksi eri ikäryhmien rokotusohjelmina. Vapaa-ajan palvelujen käyttäjämäärät alkoivat palautua kohti koronaa edeltävää tasoa. Kulttuurilaitosten kävijämäärät palautuivat lähes ennen pandemiaa edeltäneelle tasolle. Matkailijoiden määrät palautuivat hyvinkin ennen koronaa edeltävälle tasolle.

Viime vuonna Turku valmistautui yhteen kuntahistorian suurimmista muutoksista, sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen siirtymiseen hyvinvointialueelle. Muutosten valmistelu eteni hyvin ja se varmisti palvelujen jatkumisen katkottomasti hyvinvointialueen puolella.

Suurin osa turkulaisista voi hyvin, mutta hyvinvoinnin polarisaatio on kasvanut. Turun tilanne heijastelee laajempaa yhteiskunnallista kehitystä; hyvinvointia on haastanut pandemian jälkivaikutukset, Ukrainan sota sekä elinkustannusten nousun aiheuttamat taloudelliset huolet.

Elinvoiman seurannassa yritysten liikevaihto ja henkilöstömäärä kehittyi myönteisesti vuoden aikana. Työllisyys jatkoi kasvuaan ja Turun työttömyys laski vuoden aikana enemmän verrattuna koko maan kehitykseen. Työ ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Turun työttömyysaste oli vuoden 2022 lopussa 12,3 % ja se oli laskenut 0,9 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Turussa oli vuoden 2022 lopussa yhteensä 197 917 turkulaista. Kasvua edelliseen vuoteen oli 2​ 780 henkilön verran. Koronavuosien hitaan väestökehityksen jälkeen vuoden 2022 väestönkasvu oli ennätyksellisen suurta.

Henkilöstöjohtaja Sinikka Valtonen 23.3.2023:

Turun kaupungin henkilöstöraportti 2022

Turun kaupungin vuoden 2022 henkilöstöraporttia laadittaessa on huomioitu henkilöstöstrategia 2022–2025 ja Kuntatyönantajien raportointisuositukset. Henkilöstöraportissa tarkastellaan henkilöstöstrategian toteutumisen lisäksi keskeisimpien henkilöstöä koskevien tunnuslukujen toteutumista ja kehitystä.

Henkilöstöstrategia on yksi kaupungin strategisista ohjausasiakirjoista, joka tukee koko kaupungin strategian ja vision toteuttamista. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 11.4.2022 henkilöstöstrategian vuosille 2022-2025. Henkilöstöstrategia pyrkii selkiyttämään työnantajan ja koko henkilöstön tavoitteita ja vastuita siitä, minkälainen työpaikka Turun kaupunki on.

Henkilöstöstrategian visiona on: Turku on vetovoimainen työnantaja. Tätä visiota strategia toteuttaa kolmen painopisteen kautta:

1.​​ Työ lisää hyvinvointia

2.​​ Osaaminen ja uudistuminen

3.​​ Parempi johtaminen

Jokaiselle painopisteelle on määritelty tavoitteita ja tavoitteille mittareita. Mittareista moni on sidoksissa vuorovuosina Kunta10 -tutkimukseen ja kaupungin omaan työhyvinvoinnin välikyselyyn. Vuonna 2022 toteutettiin Kunta10-tutkimus, joka osoitti muun muassa, että haasteena organisaatiossa on edelleen työn kuormittavuus. Työstä palautuminen koettiin aikaisempaa haastavammaksi, ja työmäärät koettiin edelleen suuriksi. Työnsä merkitykselliseksi kokevien osuus on hyvällä tasolla (92 %), ollen edelleen organisaatiomme voimavara.

Henkilötyövuosien määrässä on kaupunkitasoisesti lievää kasvua edeltävään vuoteen verrattuna. Toteutuneet organisaatiomuutokset, henkilöstön saatavuushaasteet ja keväällä 2022 toteutuneet kunta-alan lakot vaikuttivat vähentävästi työvoiman käyttöön. Työvoiman käyttöä on toisaalta lisännyt toiminnan palaaminen normaaliin palvelutasoon sekä kysynnän kasvu. Työvoiman käytön määrä vuonna 2022 oli yhteensä 10.362,0 (HTV ilman työllistettyjä ja harjoittelijoita). Koko henkilöstön osalta henkilötyövuosia tehtiin vuonna 2022 yhteensä 10.675,1.

​Sairauspoissaoloissa oli nousua verrattuna vuoteen 2021. Vuonna 2022 sairauspoissaoloja oli keskimäärin 19,2 päivää henkilötyövuotta kohden, kun vastaava luku vuodelta 2021 oli 16,3 päivää henkilötyövuotta kohden. Henkilöiden määrä, joilla ei ole lainkaan terveysperusteisia poissaoloja, oli myös vähentynyt vuoteen 2020 nähden.

Vuonna 2022 rekrytoinnit lisääntyivät noin 16 % ja avoimien työpaikkojen määrä kasvoi noin 21 % edelliseen vuoteen verrattuna. 1.1.-31.12.2022 oli voimassa tartuntatautilain väliaikainen 48a §, millä oli vaikutusta haussa olleiden työpaikkojen määrään, sillä työnantaja oli velvollinen tarjoamaan määräaikaisia tehtäviä hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden ja aluepelastuslaitoksen työntekijöille (yht. 68), jotka eivät osoittaneet vaadittua suojaa covid-19-tautia vastaan. Hakemusten määrissä työpaikkaa kohden oli suurta vaihtelua tehtävästä riippuen.

Kaupungin vakituisen henkilöstön keski-ikä vuonna 2022 oli 46,1 vuotta. Toistaiseksi myönnetylle eläkkeelle siirtyi vuonna 2022 yhteensä 297 henkilöä. Eläkkeelle jääneiden keski-ikä oli vuonna 2022 64,1 vuotta.

Oheismateriaali 1Strategiaraportti 2022

Oheismateriaali 2Henkilöstöraportti 2022

Kaupunginhallituksen ehdotus​

Kaupunginvaltuusto merkitsee strategiaraportin 2022 ja henkilöstöraportin 2022 tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Oheismateriaali 1Strategiaraportti 2022

Oheismateriaali 2Henkilöstöraportti 2022

Kaupunginhallituksen ehdotus​

Kaupunginvaltuusto merkitsee strategiaraportin 2022 ja henkilöstöraportin 2022 tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Kaupunginlakimies Annika Nieminen 4.5.2023:

Oheismateriaali 1Strategiaraportti 2022

Oheismateriaali 2Henkilöstöraportti 2022

Ehdotus​Keskusvaalilautakunta päättää merkitä asian tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Asian esitteli kaupunginlakimies Annika Nieminen.