Lakimies Henna Puska ja avustava lakimies Niina Kujansuu 23.9.2021:

Keskusvaalilautakunta on vaalilakiin perustuva lakisäänteinen toimielin, jonka keskeisin tehtävä on vaalien toimittaminen. Seuraavat säännönmukaiset vaalit vuosien 2022–2025 aikana ovat: Aluevaalit 23.1.2022, eduskuntavaalit 2.4.2023, presidentinvaalit 28.1.2024 (lisäksi toinen mahdollinen vaalikierros helmikuussa 2024), europarlamenttivaalit 9.6.2024 sekä 13.4.2025 samanaikaiset kunta- ja aluevaalit. 

Vuoden 2022 talousarvioehdotus

Hallituksen esityksen (HE 241/2020 vp) mukaan ensimmäiset aluevaalit toimitetaan erikseen omina vaaleinaan. Aluevaalien kustannusrakenne kuntien näkökulmasta on samanlainen, kuin eduskuntavaaleissa. Tästä syystä kunnille suoritetaan vaalilain 188 §:n mukainen kertakorvaus poikkeuksellisesti ensimmäisissä aluevaaleissa. Korvauksen määräksi vuoden 2019 eduskuntavaaleissa oikeusministeriö vahvisti 2,2 euroa jokaista kunnassa asuvaa äänioikeutettua kohden. Kuntakorvaus ensimmäisissä aluevaaleissa olisi kuitenkin jonkin verran eduskuntavaalien korvausta suurempi, koska kunnat vastaisivat myös aluevaalien ääntenlaskennasta, josta valtiollisissa vaaleissa huolehtivat vaalipiirilautakunnat.

Oikeusministeriöön tehdyn tiedustelun perusteella korvauksen määräksi on arvioitu 2,7 euroa jokaista kunnassa asuvaa äänioikeutettua kohden.Summa on suurempi kuin valtiollisissa vaaleissa, koska kunnat hoitavat myös tarkastuslaskennan. Lopullinen päätös kertakorvauksen määrästä tulee vasta vaalien jälkeen.

Oikeusministeriö on lähettänyt kunnanhallitukselle aluevaaleja koskevan infokirjeen (VN/16839/2021) 30.6.2021 (korj. 14.9.2021), jossa oikeusministeriö kehottaa kuntia huomioimaan aluevaaleissa kulloisenkin koronavirustilanteen ja varautumaan siihen, että tilanne voi vaatia samanlaisia koronaan liittyviä järjestelyjä kuin kuntavaaleissa 2021 oli. Pandemian aiheuttamat erityisjärjestelyt tulevissa aluevaaleissa on otettu huomioon vuoden 2022 talousarviossa.

Aluevaalit ajoittuvat vuoden 2022 tammikuulle. Käytännössä vaaleista aiheutuvat kustannukset jakaantuvat osittain myös vuoden 2021 puolelle. Keskusvaalilautakunnan henkilöstö aloittaa vaalien valmistelut lokakuusta 2021 alkaen. Aluevaalien valmisteluista saattaa aiheutua kustannuksia esimerkiksi tavara- ja palveluhankinnoista, jotka ajoittuvat vuoden 2021 lopulle. Suurimmat henkilöstökustannukset, jotka ovat aluevaaleissa arvioitu esimerkiksi vuoden 2023 eduskuntavaaleja korkeammaksi, kohdentuvat kuitenkin vuoden 2022 puolelle.

Vuosien 2023–2025 talousarviosuunnitelma

Kaupungin toimialoihin kuulumattomana toimielimenä keskusvaalilautakunta laatii pelkästään talousarvion ja –suunnitelman. Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 14.6.2021 § 152 vahvistanut toimielinkohtaiset käyttötalouden suunnitteluluvut kaudelle 2022–2025.

Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti suunnitteluluvut taloussuunnitelmakaudelle 2022–2025 keskusvaalilautakunnan osalta ovat (toimintakate 1.000 euroa):

                      2022              2023              2024              2025

                      -145               -139               -430               -150

Liite 3Taloussuunnitelmakauden suunnittelulukujen hyväksyminen

Vuoden 2022 talousarvioehdotuksen ja vuosien 2023–2025 talousarviosuunnitelman perusteella keskusvaalilautakunnan suunnitteluluvut ovat (toimintakate 1.000 euroa):

                      2022              2023              2024              2025

                      -85                 -113               -349               -549

Liite 1Keskusvaalilautakunnan talousarviokortti – määrärahat ja investoinnit

Keskusvaalilautakunnan taloussuunnittelussa vaalien ajankohdilla ja talousarvio/suunnitteluvuoteen kohdentuvalla säännönmukaisella vaalilla on suora yhteys taloussuunnitteluun. Esimerkiksi kuntavaaleissa ei suoriteta kunnille samanlaista kertakorvausta kuin valtiollisissa vaaleissa. Lisäksi kuntavaalit ovat eniten kuntaa työllistävät vaalit ehdokasasetteluvaiheen ja ääntenlaskennan vuoksi.

Kaupunginvaltuuston päättämissä vuoden 2025 suunnitelmaluvuissa on poikkeavuutta suhteessa keskusvaalilautakunnan talousarviosuunnitelmaehdotuksen vastaavaan vuoteen. Vuonna 2025 toimitetaan ensimmäiset kuntavaalit yhdistettynä aluevaaleilla. Kustannukset ovat joka tapauksessa korkeammat verrattuna valtiollisten vaalien järjestämiseen, sillä kunnat vastaavat myös ääntenlaskennasta.

Hallituksen esityksessä eduskunnalle hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi (HE 241/2020 vp) on ehdotettu, että vaalilain 188 §:n mukaista kuntakorvausta ei suoriteta säännönmukaisissa aluevaaleissa, koska ne toimitettaisiin aina kuntavaalien kanssa samanaikaisesti eikä aluevaalien toimittamisesta voitaisi silloin katsoa aiheutuvan kunnille merkittäviä lisäkustannuksia. Aluevaaleissa hyvinvointialue korvaisi kunnalle ne kustannukset, jotka aiheutuvat pelkästään aluevaaleista. Tällaisia kustannuksia voivat hallituksen esityksen mukaan olla lähinnä äänestyslippujen laskennasta aiheutuvat kustannukset, jotka eivät liene merkittäviä ja niiden syntyminen riippuu osin siitä, miten kukin kunta järjestäisi äänestyslippujen laskennan. Hyvinvointialue korvaisi mahdolliset kustannukset kunnan esittämän laskun mukaisesti. Tällaista mahdollista tuloerää ei ole huomioitu vuoden 2025 talousarvioehdotuksessa tulon ollessa epävarma.

Liite 2Talousarvioehdotus 2022 ja talousarviosuunnitelma vuosille 2023–2025

EhdotusKeskusvaalilautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle esitettäväksi ehdotuksen keskusvaalilautakunnan vuoden 2022 talousarvioksi ja vuosien 2023–2025 taloussuunnitelmaksi ja oikeuttaa lautakunnan sihteerit tarvittaessa tekemään ehdotukseen vähäiset muutokset saatujen konsernihallinnon tasoisten lukujen mukaisiksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Asian esitteli lakimies Henna Puska.