Talousjohtaja Valtteri Mikkola ja konsernilaskennanpäällikkö Merja Vuorinen 5.5.2021:

Julkinen talous on heikentynyt koronaviruspandemian ja sitä seuranneen laskusuhdanteen ja elvytystoimien vuoksi. Julkisyhteisöjen velka on kääntynyt voimakkaaseen kasvuun. Vallitseva tilanne vaikeuttaa myös kuntien taloutta ja sen ennustettavuutta. Epätietoisuus kuntien verorahoituksen ja muiden valtiontukien kehittymisestä sekä koronapandemian vaikutuksista jatkuvat.

Tilikauden tulosennuste

Valtion hallinnossa koronatukien tarkempi rahanjaon malli tai menettely on vielä valmisteltavana ja siksi nyt tehdyssä ennusteessa valtionavustuksia koronasta aiheutuviin kuluihin ei ole vielä mukana. Nyt tehtyyn ennusteeseen on sisällytetty mukaan koronasta aiheutuvia kuluja, joita ei talousarvion laadintavaiheessa ole otettu huomioon.

Edellä mainittu huomioiden vuoden 2021 ensimmäisen talousennusteen mukaan vuosikate laskisi 2,4 miljoonaan euroon. Vuosikate-ennuste poikkeaisi talousarviosta noin - 28 miljoonaa euroa, joten toimintatuottojen ja verorahoituksen ennustettu kertymä ei riittäisi kattamaan toimintakuluja ja suunnitelman mukaisia poistoja.

Tilikauden alijäämäksi muodostuisi nyt tehdyn ennusteen mukaisesti 52,8 miljoonaa euroa. Talousarviossa hyväksyttiin alijäämäksi 25,5 miljoonaa euroa ja talousarviopoikkeamaksi muodostuisi - 27,8 miljoonaa euroa.

Hyvinvointipalvelujen osalta on ennustettu merkittävää talousarviopoikkeamaa ja ennuste sisältää ainakin 23 miljoonaa euroa koronapandemian aiheuttamia kustannuksia. Todellisuudessa kustannuksia on aiheutunut huomattavasti enemmän, koska vakituisen henkilöstön työpanoksen kohdentamisen vaikutusta ei ole kyetty täysin laskemaan vielä ensimmäiseen ennusteeseen. Arvio tarkentuu vuoden toisessa osavuosikatsauksessa.

Toimintatuottojen ja -kulujen toteutuminen

Toimintakatetta toteutuisi ennusteen mukaan -1 183,5 miljoonaa euroa. Nettokäyttömenoja kuvaava toimintakate toteutuisi 42,8 miljoonaa euroa (3,8 %) talousarviota heikommin. Edelliseen vuoteen verrattua toimintakate heikkenisi 64,6 miljoonaa euroa (5,8 %).

Toimintatuottojen koko vuoden ennuste on 435,2 miljoonaa euroa, mikä on 1,4 miljoonaa euroa (0,3 %) vähemmän kuin vuoden 2020 tilinpäätöksen toteutuma.  Ennusteen mukaan talousarvio alittuisi 12,0 miljoonaa euroa (2,7 %) ottaen huomioon, että toimintakatteeseen vaikuttavia valtion koronatukia puuttuu vielä ennusteesta.

Toimintakulut oikaistuna valmistuksella omaan käyttöön ovat ennusteen mukaan 1.618,6 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen on 63,2 miljoonaa euroa (4,1 %). Talousarvio ylittyisi 30,8 miljoonaa euroa (1,9 %).

Toimintakatteen (nettokäyttömenojen) suurimmat poikkeamat toimielimittäin (talousarvio/ennuste 1/2021):

Nettopoikkeama:

+ menon alitus/tulon ylitys

- menon ylitys/tulon alitus

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ennusteessa nettomenojen ylitys on 44,7 miljoonaa euroa. Toimintatuotot alittuvat 6,0 miljoonaa euroa ja toimintakulut ylittyvät 38,7 miljoonaa euroa. Pääosa talousarvion ylitysennusteesta, yhteensä 24,9 miljoonaa euroa, johtuu Covid-19 pandemiasta, jonka toiminnallisten muutosten kulut ovat 22,8 miljoonaa euroa ja tuottojen alitus on 2,1 miljoonaa euroa.

Palvelualueittain tarkasteltuna perhe- ja sosiaalipalveluissa nettomenojen ylityksessä, 11,6 miljoonaa euroa, ovat selkeimmin haasteena toiminnalliset kustannukset, joissa ei ole mukana oleellisia Covid-19 kustannuksia. Perhe- ja sosiaalipalveluissa ylitys johtuu pääosin asiakaspalvelujen ostojen hintojen noususta ja niiden lisääntyneestä kysynnästä. Vanhus- ja vammaispalveluissa nettomenojen ylitys on 8,8 miljoonaa euroa, ja ne liittyvät pääosin palveluiden ostoissa asiakaspalvelujen ja henkilöstövuokrauksen kasvaneeseen tarpeeseen (2,5 miljoonaa euroa) sekä aineiden ja tarvikkeiden ostoihin (2,3 miljoonaa euroa). Terveyspalveluissa nettomenot ylittyvät 18,2 miljoonaa euroa. Ylityksestä valtaosa liittyy Covid-19 kustannuksiin tai sen vaikutuksiin. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin menojen ennustetaan ylittyvän noin 7 miljoonaa euroa, mikä liittyy pääosin somaattisiin ja psykiatrisiin palveluihin. Hallintopalveluissa talouden tarkempi ennustaminen ei ole tarkoituksenmukaista ennen 1.6.2021 organisaatiouudistukseen liittyviä henkilöstö- ja kustannussiirtoja.

Kasvatus- ja opetuslautakunnan nettomenojen ennustetaan ylittävän talousarvion 1,2 miljoonaa euroa.  Toimintatuottojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti, vaikka koronasta on aiheutunut tuottojen alenemista varhaiskasvatuksessa sekä ammatillisen koulutuksen opiskelijatöiden myyntituotoissa. Toisaalta tukia ja avustuksia saadaan ennakoitua enemmän liittyen esiopetuksen tasa-arvorahoitukseen ja kaksivuotiseen esiopetukseen kokeiluun. Opetus- ja kulttuuriministeriön tuet ja avustukset rahoituksina koronasta aiheutuvien negatiivisten vaikutusten kompensointiin lisäsivät toimintatuottoja vuonna 2020 ja vuodelle 2021 näistä on kohdennettu 4,4 milj. euroa. Nämä tuet ja avustukset kohdentuvat konsernihallinnon hanketoiminnalle, jonne näihin liittyvät henkilöstömenot kohdentuvat eivätkä ne sisälly sivistystoimialan talousarvioon.

Toimintamenojen puolestaan ennakoidaan ylittävän talousarvion noin 1,0 miljoonaa euroa. Toimintamenojen puolella suurimpana yksittäisenä poikkeamana ovat ennakoimattomat tilaväistöt (+0,9 miljoonaa euroa). Ensimmäisessä ennusteessa ei ole voitu ottaa huomioon vielä maksuttoman toisen asteen aiheuttamien menonlisäysten vaikutuksia, mutta näistä saadaan tarkempaa tietoa kesän jälkeen uuden lukuvuoden alkaessa ja tuolloin tarvittava lisämäärärahatarve tuodaan päätöksentekoon toisen osavuosikatsauksen yhteydessä.

Kaupunkiympäristölautakunta ennustaa nettomenojen ylitystä 3,7 miljoonaa euroa. Toimintatuotot alittuvat 6,6 miljoonaa euroa ja toimintamenot 2,9 miljoonaa euroa. Merkittävimpänä syynä kaupunkiympäristötoimialan nettomenojen poikkeamaan on koronapandemia, jonka seurauksena seudullisen joukkoliikenteen Fölin matkamäärät ovat pienentyneet alkuvuonna 46 % normaalivuoteen verrattuna. Nettomenot kasvavat seudullisessa joukkoliikenteessä ennusteen mukaan 3,1 miljoonaa euroa. Valtion koronatuen määrää ei osata vielä arvioida.

Kaupunginhallituksen alaisissa kaupungin yhteisissä toiminnoissa nettotulot ylittyvät 5,2 miljoonaa euroa talousarviosta. Ennusteen mukaan maankäyttösopimuskorvaustulojen arvioidaan ylittyvän 0,5 miljoonaa euroa ja muiden palveluiden ostojen alittuvan 4,7 miljoonaa euroa.

Kaikkien toimialajohtajien selvitykset keskeisistä tapahtumista ja toimintaympäristön muutostekijöistä, talousarviopoikkeamista ja niiden syistä sekä mahdollisista toimenpiteistä mihin on ryhdytty tai ryhdytään talousarviossa pysymiseksi sisältyvät osavuosikatsaus -diojen kohtaan toimialojen nostot.

Henkilötyövoiman käyttö ja henkilöstökulujen toteutuminen

Työvoiman käytön ennustetaan alittavan työvoimatavoitteen yhteensä 47,1 henkilötyövuodella. Merkittävä muutos henkilöstön rakenteeseen ja sijoittumiseen liittyen on pormestarimalliin siirtyminen ja toimialojen hallintojen keskittäminen yhteisiin palveluihin. Tämä näkyy erityisesti konsernihallinnossa työvoimankäytön kasvuna ja vastaavasti toimialoilla työvoimankäytön laskuna.

Koko vuoden henkilöstökulut (kaikki palvelussuhteet) tulevat ennusteen mukaan olemaan noin 552,2 miljoonaa euroa ja palkat ja palkkiot 440,7 miljoonaa euroa. Sairausvakuutus-, tapaturmavakuutus- ja muilla henkilöstömenojen korjauserillä oikaistuna palkat ja palkkiot olisivat yhteensä 435 miljoonaa euroa. Nousua henkilöstökulujen osalta talousarvioon kokonaisuudessaan tulisi olemaan yhteensä 1,1 miljoonaa euroa ja palkkojen ja palkkioiden osalta kaupunkitasoisesti 2,2 miljoonaa euroa.

Kunta-alan palkankorotusten sopimuskauden 1.4.2020-28.2.2022 kustannusvaikutus kokonaisuudessaan vuodelle 2021 on keskimäärin 2,11 % eli noin 9,2 miljoona euroa.

Verotulojen ja valtionosuustulojen ennuste

Vero- ja valtionosuustulojen kokonaiskertymäksi ennustetaan 1 158,5 miljoonaa euroa, mikä on 14,7 miljoonaa euroa talousarvioon asetettua tavoitetta enemmän.

Kunnan tuloveroennuste 657,4 miljoonaa euroa toteutunee talousarvioon kirjattua tavoitetta paremmin 5,3 miljoonaa euroa. Ennuste tarkentuu kesällä kun ensimmäiset ennakkotiedot valmistuvasta verotuksesta 2020 julkaistaan.

Kiinteistöveroa ennustetaan kertyvän 67,6 miljoonaa euroa, mikä on 2,0 miljoonaa euroa talousarvioon merkittyä enemmän. Kiinteistöveron suuri poikkeama tilinpäätökseen nähden johtuu vuoden 2020 tilitysuudistuksesta, jonka seurauksena edellisen vuoden kiinteistöveron kertymästä osa tilitetään vasta seuraavan vuoden tammi-helmikuussa.

Kuntien yhteisöveron jako-osuuden 10 %:n määräaikainen korottaminen jatkuu ja ennustettu kertymä kasvaisi 131,1 miljoonaan euroon. Ennuste ylittää talousarviotavoitteen 1,5 miljoonaa euroa.

Valtionosuuskertymä ylittäisi talousarvion noin 5,8 miljoonalla eurolla.

Rahoituserien toteutuminen

Rahoitustuottojen ja -kulujen ennuste toteutuisi talousarvion mukaisesti +27,3 miljoonaa euroa. Suurimpina rahoitustuottoina ennusteessa on huomioitu Turku Energian osinkotulo 20 milj. euroa sekä vahinkorahaston nettotulo 1,5 milj. euroa. Rahoituskulujen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti 9,5 milj. euroa. Ennuste sisältää sekä ottolainojen korkokustannukset että lainasalkun suojauskustannukset.

Investoinnit ja omaisuuden luovutustulojen toteutuminen

Kaupungin investointimenojen toteutumisennuste on 146,8 miljoonaa euroa. Ennusteen ja talousarvion investointimenojen välillä on ylitystä noin 20,6 miljoonaa euroa. Ylitykseen vaikuttaa Teknologiakiinteistöjen osakesijoitus, jota ei ollut talousarviossa.

Toiminnan ja investointien rahoitus

Toiminnan ja investointien rahavirta on ennusteen mukaan 137,5 miljoonaa euroa negatiivinen. Ennuste on 48,6 miljoonaa euroa talousarviota heikompi, mikä johtuu investointimenojen ylityksestä ja vuosikatteen heikosta toteutumisesta.

Antolainasaamiset lisääntyvät

Vuoden ensimmäisen ennusteen mukaan antolainakanta olisi vuoden lopussa enintään 594 miljoonaa euroa, jossa kasvua edellisvuoteen olisi noin 111 miljoonaa euroa. Vuoden aikana uusia antolainoja myönnetään talousarvion mukaisesti enintään 115,5 milj. euroa pääosin konserniyhteisöille. Antolainoja lyhennetään 4,2 miljoonaa euroa velkakirjaehtojen mukaisesti.

Lainakannan muutos

Vuoden lopussa korollisen kokonaisvelan eli lainakannan arvioidaan olevan enintään 909 miljoonaa euroa, kun se vuoden 2020 tilinpäätöksessä oli 713 miljoonaa euroa. Ennusteessa on mukana myös lyhytaikaisiin lainoihin kuuluvia kuntatodistuksia, joita on ennustettu laskettavan liikkeelle enintään 50 milj. euroa vuoden lopussa. Kuntatodistusten tarve vaihtelee voimakkaasti kassatilanteen ja likviditeetin hallinnan mukaisesti.

Lainakannan kasvu, noin 196 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna, johtuu kaupungin ja tytäryhtiöiden investointien rahoittamisesta. Pitkäaikaisia lainoja nostetaan vuoden aikana enintään 200 miljoonaa euroa kaupunginhallituksen 7.12.2020 § 554 hyväksymän lainannostosuunnitelman ja talousarvion mukaisesti. Lainoja nostetaan kuitenkin aina todellisen tarpeen mukaan ja kassavaranto pyritään pitämään alhaisena pankkien asettamien negatiivisten talletuskorojen takia. Pitkäaikaisia lainoja lyhennetään suunnitelman mukaisesti noin 54 milj. euroa.

Vuoden 2020 lopussa konsernin korollinen kokonaisvelka eli lainakanta oli 1 437 miljoonaa euroa ja kaupungin antolainaus huomioiden sen ennustetaan kasvavan noin 1 550 miljoonaa euroon.

Muut käsittelyyn tuotavat asiat

1. Sopeuttamisohjelman toimenpiteiden eteneminen ja taloudellisen vaikutuksen ennuste

Kaupunginvaltuusto päätti 17.6.2019 § 108, että kaupunginhallitus käynnistää 50 miljoonan euron sopeutusta tavoittelevan sopeutusprosessin, jonka tuloksena määritetään talouden tasapainottamiseen tähtäävät ja valmisteltavaan taloussuunnitelmaan sisällytettävät toimenpiteet. Sopeuttamisohjelmaan valmisteltiin kaikkiaan 95 toimenpidettä taloussuunnitelmakaudelle 2020 - 2023. Sopeuttamisohjelman toimenpiteiden etenemisestä raportoitiin ensimmäisen kerran vuoden 2020 toisen osavuosikatsauksen yhteydessä.

Vuoden 2020 syksyllä todettiin tarve tiheämmälle raportointisyklille. Etenemisestä raportoidaan vakiomuotoisella raportilla jokaisen osavuosikatsauksen ja tilinpäätöksen yhteydessä.

Toimialojen tilannekatsaus sopeuttamisohjelman toimenpiteiden taloudellisista vaikutuksista on oheismateriaalina 2.

2. Osavuosikatsausten raportointijaksot

Kaupunginvaltuusto on vuoden 2021 talousarvion noudattamista koskevien määräysten yhteydessä päättänyt toiminnan ja talouden kehittymisen raportoinnista. Ensimmäinen osavuosikatsaus on merkitty laadittavaksi poikkeuksellisesti raportointijaksolta 1.1.–30.4.2021. Uuden SAP-toiminnanohjaus-järjestelmän käyttöönoton alkuperäistä aikataulua kuitenkin muutettiin myöhään syksyllä 2020 siten, että käyttöönotto toteutuu 1.6.2021. Tämä takia ensimmäinen neljännesvuosi- eli osavuosikatsaus on ollut kuitenkin mahdollista laatia ns. normaalissa aikataulussa ajalta 1.1. - 31.3.2021 edellä mainitusta valtuuston vahvistamasta määräyksestä poiketen.

Uuden SAP-toiminnanohjausjärjestelmän sekä pormestarimalliin liittyvän johtamisjärjestelmän käyttöönoton ajoittumisesta samaan ajankohtaan 1.6. seuraa, että puolivuosikatsaus eli toinen osavuosikatsaus tulisi muuttaa laadittavaksi poikkeuksellisesti ajanjaksolta 1.1. – 31.5.2021 poiketen sekä strategisten sopimusten noudattamisesta annetusta ohjeesta että talousarvion noudattamista koskevista määräyksistä.

3. Konsernihallinnon säästötoimenpiteet

Kaupunginvaltuusto päätti talousarvion yhteydessä, että konsernihallinnon pitää esittää ensimmäisen osavuosikatsauksen yhteydessä 1,0 milj. euron säästötoimenpiteet. Vaaditut säästöt tullaan ennusteen mukaisesti saamaan matkustus-, koulutus-, ja edustuskustannusten sekä muiden palvelujen ostojen rajoittamisena, mitkä toteutuvat korona -rajoitusten jatkuessa.

I Kaupunginhallitukselle esitettävät määrärahamuutokset ja -siirrot

Toimitila- ja infrainvestointien vuositason rahoituksen ylitykset

Osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä raportoidaan ja tuodaan kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi tarvittavat infrainvestointi- ja toimitilainvestointihankkeiden kustannusarvio- ja aikataulumuutokset sekä vaikutukset vuositason rahoitukseen. Samalla tuodaan tiedoksi kaupunkiympäristötoimialajohtajan ja tilapalvelujohtajan päättämät investointiohjelmaan lisätyt tai poistetut alle miljoonan euron investointihankkeet. Kaupunkiympäristölautakunta raportoi ja esittää kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi liitteiden 1 ja 2 mukaiset kohdekohtaiset kustannusarvio-, hanke ja aikataulumuutokset sekä vuosittaisen rahankäytön muutokset perusteluineen.

Edelleen kaupunkiympäristölautakunta tulee esittämään 4.5.2021 kaupunginhallitukselle, että toimitilainvestointiohjelman nimettyihin hankkeisiin lisätään hanke ”Kärsämäen sivupaloasema peruskorjaus” ja sille rahoitusta 300 000 euroa vuodelle 2021. Vuodelle 2021 lisättävä 300 000 euron määräraha ei nosta koko investointiohjelman tasoa, sillä vastaava summa jää käyttämättä Wäinö Aaltosen koulun lisärakennus -hankkeesta.

II Kaupunginvaltuustolle esitettävät talousarvion määräraha- ja tuloerien muutokset sekä muutokset henkilötyövuositavoitteisiin

Kaupunginhallituksen ja lautakuntien esitykset

Eduskunta hyväksyi 15.12.2020 uuden oppivelvollisuuslain. Oppivelvollisuusuudistuksen tavoitteena on, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen koulutuksen. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2021 ja se koskee ensimmäisen kerran perusopetuksen keväällä 2021 päättäviä nuoria. Oppivelvollisuusiän noston lisäksi uudistushankkeessa esitetään, että opetus on oppivelvolliselle maksutonta tutkinnon suorittamiseen asti. Myös kaikki toisen asteen opiskelussa tarvittavat välttämättömät oppimateriaalit ja välineet ovat uudistuksen jälkeen oppivelvolliselle maksuttomia.

Lukiolainen tarvitsee opiskeluihinsa henkilökohtaisen tietokoneen. Toisen asteen maksuttomuuden myötä vastuu laitteen hankkimisesta siirtyy koulutuksenjärjestäjälle. Ensi vaiheessa maksuttoman toisen asteen koulutuksen piirissä on elokuussa 2021 opintonsa aloittava ikäluokka, joista lukio-opiskelijoita on Turun kaupungin lukioissa 1150 ja noin 130 Turun ammatti-instituutissa. Näiden lisäksi hankitaan varalaitteita. Näiden lisäksi lukiolaiset tarvitsevat kuulokkeet ja arviolta lukiolaisista noin 700 tarvitsee myös laskinohjelmiston.

•Tietokoneet ja kuulokkeet 611 283 € (alv 0 %)

•Laskinohjelmisto kustantaa arviolta noin 11 900 € (alv 0 %). (17€/ohjelmiston vuosimaksu * 700)

Kaupunginhallitukselle esitetään edelleen kaupunginvaltuustolle esitettäväksi, että konsernihallinnon it-investointien vuoden 2021 määrärahaa korotetaan yhteensä 623 183 euroa, jotta oppivelvollisuuslain mukaiset velvoitteet saadaan toteutettua. Valtionhallinto korvaa kunnille oppivelvollisuuden laajentamisesta aiheutuvia kuluja peruspalveluiden valtionosuutta lisäämällä.

Kaupunkiympäristölautakunta esittää 4.5.2021 kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että

•kaupunkiympäristötoimialalle osoitettujen sopeuttamisohjelman toimenpiteiden tilanne 03 2021 merkitään tiedoksi ja

•talousarvion tuloerän vähennystä vuoden 2021 talousarvioon sisältyvien kaupunkiympäristölautakunnan alaisten hulevesitulojen 130 000 euroa osalta. Talousarvion tuloerän vähennys kohdistetaan tulosyksikköön 49207, pääkirjatiliin 329400 ja tilastolliseen tilaukseen 407954.

Lisäksi kaupunkiympäristölautakunta esittää 4.5.2021, että Logomon sillan kokonaisrakennuskustannukseksi vahvistetaan 21,6 miljoonaa euroa, joka sisältää 0,5 milj. euroa riskivarausta ja että investointimäärärahan tarkistus 2,5 milj. euroa rahoitetaan määrärahasiirrolla infrainvestointiohjelman sisällä. Logomon sillan kustannusarvion ylitystä koskeva asia käsitellään kaupunginvaltuuston kokouksessa erillisenä asiana.

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta käsittelee kokouksessaan 5.5.2021 omaa osavuosikatsaustaan. Lautakunta on 24.3.2021 § 51 päättänyt järjestää Sirkkalan koulun koululaiskuljetukset väistötiloihin koulun remontin eli kahden vuoden ajaksi. Vuosikustannukset ovat 135.000 euroa. Kaupungin konsernihallinnosta on ilmoitettu, että uusien koululaislinjojen hankinta on hyväksyttävissä ja että sille tulisi esittää rahoitusta ensimmäisen osavuosikatsauksen yhteydessä. Vuoden 2021 syksyllä tarvitaan 68.000 euron, vuodelle 2022 tarvitaan 135.000 euron ja keväällä 2023 jälleen 68.000 euron erillismääräraha koulukuljetusten hoitamiseen, kunnes Sirkkalan koulu on taas käytettävissä. Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että vuoden 2021 käyttötalouden määrärahaa korotetaan 68 000 euroa Sirkkalan koulun väistötilojen koululaiskuljetuksia varten.

Konsernihallinnon talousohjauksen yksikkö lähettää vuoden 2021 ensimmäisen osavuosikatsauksen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.