Kaupunginlakimies Jukka Vanto ja lakimies Annika Nieminen 17.11.2020:

Valtuutetulla on oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kaupungin toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Kaupungin hallintosäännön mukaan aloitetta ei oteta heti käsiteltäväksi, vaan se lähetetään kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Keskusvaalilautakunta on 31.8.2020 (§ 41) merkinnyt tiedokseen ja käynyt keskustelua valtuutettu Janika Takatalon ynnä muiden aloitteesta kuntavaalien 2021 äänestyspaikkojen suunnittelemisesta yhdessä nuorten kanssa. Valtuustoaloitteen mukaan äänestyspaikkojen sijainnit pitää suunnitella yhteistyössä nuorisovaltuuston, toisen ja korkea-asteen opiskelijakuntien, nuorisojärjestöjen ja nuorisotyöntekijöiden kanssa. Valtuustoaloitteessa on esitetty, että keskusvaalilautakunta voi pyytää lausunnon nuorten edustajilta äänestyspisteiden sijoittelusta ja kutsua kokoukseen suunnittelemaan tapoja tavoittaa nuoria.  Aloitteen ensimmäiselle allekirjoittajalle tulee vastata viimeistään 15.12.2020.

Aloitteen johdosta on pyydetty ja saatu liitteinä olevat lausunnot nuorisovaltuustolta ja nuorisolautakunnalta. Lisäksi kuntavaalien 2021 äänestyspaikoista on käyty keskustelua muun muassa Åbo Akademin ylioppilaskunnan (Åbo Akademis Studentkår) edustajan, jonka äänestyspaikkaa koskeva ehdotus on oheismateriaalina, ja kaupungin viestinnän kanssa.

Saadut lausunnot

Nuorisovaltuusto on esittänyt lausunnossaan, että äänestysmahdollisuudet on tuotava lähelle nuoria, ja että nuorisovaltuusto toivoisi useampia äänestyspaikkoja toisen ja kolmannen asteen oppilaitoksiin. Lisäksi kauppakeskukset, ruokakaupat ja kaupungin liikunta- sekä kulttuuripaikat ovat nuorille arjen käyntipaikkoja. Esimerkiksi Hansan ja Skanssin kauppakeskukset, pääkirjasto sekä Kupittaan ja Impivaaran urheilupaikat olisivat lähellä etenkin nuoria, mutta myös kaupunkilaisia. Nuorisovaltuusto on lausunnossaan ottanut esille myös, että vilkkaat paikat, kuten kävelykadut, olisivat ihanteellisia paikkoja ”vaalitelttojen” sijoitukseen, ja että vaalibussin toimintaa tulisi jatkaa. Lisäksi nuorisovaltuusto on todennut, että pelkkä äänestyspaikkojen riittävä määrä ja hyvä sijoittelu eivät yksinomaan riitä, vaan nuoria tulee myös informoida tulevista vaaleista. Tulevista vaaleista tulisi tiedottaa oppilaitoksissa ja vaalikäytänteitä käydä yhdessä läpi aikuisen kanssa. Esimerkkeinä nuorten äänestysaktiivisuuden lisäämisestä nuorisovaltuusto on ottanut esiin vaalipaneelit ja Allianssin Minun puolueeni -videosarjan (jolla nuoret puolueen jäsenet esittelevät oman puolueensa).

Nuorisolautakunta on esittänyt lausunnossaan, että nuorten äänestysaktiivisuuden lisäämiseen on hyvä kiinnittää huomiota kevään 2021 kuntavaaleja suunniteltaessa. Äänestyspaikkojen sijoittaminen nuorilähtöisesti on kannatettava ajatus, jolla on mahdollista saada nuoret aktiivisemmin äänestämään ja sitä kautta vaikuttamaan kuntansa asioihin. Nuorisolautakunnan antaman lausunnon mukaan nuorisotiloilla työskentelevien nuorisotyöntekijöiden kohderyhmää ovat pääosin alle 18-vuotiaat nuoret, jotka eivät vielä kuulu kuntavaaleissa äänestämisen kohderyhmään. Sen sijaan äänestyspaikkojen suunnitteluun voisi pyytää näkemyksiä pajatyöntekijöiltä sekä niiltä ohjaajilta, jotka tekevät töitä täysi-ikäisten, tuetussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa mukana olevien nuorten kanssa. Näin saadaan näkökulma myös niiltä nuorilta, jotka eivät välttämättä aktiivisesti osallistu järjestöjen, opiskelijakuntien tai vastaavien toimintaan. Monipuoliset äänestyspaikat tuovat äänestämisen saavutettavaksi suuremmalle joukolle nuoria. Äänestyspaikaksi onkin nuorisolautakunnan mukaan hyvä harkita myös esimerkiksi työpajoja, kuntouttavan työtoiminnan pisteitä tai vastaavia matalan kynnyksen palvelupisteitä.

Keskusvaalilautakunnan lausunto

Keskusvaalilautakunta pitää nuorten vaikuttamista ja aktiivista osallistumista arvokkaana asiana. Nuorille sopivia kuulemis- ja vuorovaikutuskäytäntöjä on tarvetta kehittää jatkuvasti.

Äänioikeutettu voi äänestää valintansa mukaan joko ennakkoon tai vaalipäivänä. Ennakkoon äänioikeutettu voi äänestää missä tahansa vaalilaissa tarkoitetussa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla, tai vaalilaissa tarkoitetussa laitoksessa, jos hän on siellä hoidettavana tai sinne otettuna, tai vaalilaissa tarkoitetussa ulkomailla olevassa suomalaisessa laivassa, jos hän kuuluu laivan henkilökuntaan, tai eräin edellytyksin kotonaan vaalilaissa tarkoitetussa kotiäänestyksessä. Vaalilain muutoksella on lisäksi otettu käyttöön ulkomailta tapahtuva kirjeäänestys. Vaalipäivänä sunnuntaina 18.4.2021 äänestys toimitetaan kello 9–20 jokaisessa kunnassa äänestysalueittain. Vaalipäivänä äänioikeutettu saa äänestää vain siinä äänestysalueessa (äänestyspaikassa), joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kohdalleen.

Vaalilain mukaisesti kaupunginhallitus päättää yleisten ennakkoäänestyspaikkojen lukumäärästä ja sijainnista kaupungissa. Yleistä ennakkoäänestyspaikkaa ei saa sijoittaa sellaiseen paikkaan, johon kaikilla äänioikeutetuilla ei ole pääsyä. Ennakkoäänestyspaikkojen olisi oikeusministeriön ohjeistuksen mukaan hyvä pysyä samoina vaaleista toiseen. Sekä ennakkoäänestys- että vaalipäivän äänestyspaikkojen sijoittelussa on kiinnitettävä huomiota esteettömyyteen. Mahdollisuuksien mukaan liikuntavammaisten ja muiden liikkumisesteisten käyttämille kulkuvälineille on pyrittävä varaamaan pysäköintitilaa äänestyspaikan välittömässä läheisyydessä. Sekä ennakkoäänestys- että vaalipäivän äänestyspaikkojen osalta on kiinnitettävä huomiota myös niin sanottuun vaalimainontakieltoon, eli että vaalikampanjointi ja vaalimainonta eivät saa näkyä tai kuulua äänestyspaikkaan eikä sen sisäänkäyntiin. Äänestyspaikan tulee olla riittävän suuri, jotta vaalisalaisuus säilyy.

Turussa yleisiä ennakkoäänestyspaikkoja on perustettu viime vuosien vaaleissa vaalikohtaisesti noin 15 eri puolille kaupunkia. Yleiset ennakkoäänestyspaikat on sijoitettu sellaisiin paikkoihin, joihin äänestäjien on helppoa tulla ja joihin he vaivattomasti osaavat. Ennakkoäänestyspaikkoja on sijoitettu sinne, missä äänestäjien muutoinkin tiedetään liikkuvan, kuten kirjastoihin, kauppakeskukseen (Skanssin yhteispalvelupiste Monitori), kauppoihin eri puolille kaupunkia ja yliopistoon.  

Nuorisovaltuuston lausunnossaan ehdottamissa kauppakeskuksissa, kuten kauppakeskus Skanssissa sekä Turun monien eri kaupunginosien kaupoissa on viime vuosien vaaleissa ollut yleiset ennakkoäänestyspaikat ja näitä on tarkoitus esittää myös kuntavaalien 2021 yleisiksi ennakkoäänestyspaikoiksi. Myös pääkirjastolla on ollut yleinen ennakkoäänestyspaikka ja keskusvaalilautakunta esittänee sitä myös kevään 2021 kuntavaalien yleiseksi ennakkoäänestyspaikaksi. Yleinen ennakkoäänestyspaikka on myös keskeisellä paikalla Yliopistonmäellä (Turun yliopisto, luonnontieteiden talo Natura) ja kevään 2021 kuntavaaleihin keskusvaalilautakunta tullee esittämään uutta ennakkoäänestyspaikkaa myös Turun ammattikorkeakoulun tiloihin ICT-Cityyn keskeiselle paikalle, jonka yhteydessä toimii myös mm. opiskelijaravintola. 

Turun kaupunki kokeili vaalibussia viimeksi keväällä 2019 kaksissakin vaaleissa, eduskunta- ja europarlamenttivaaleissa. Vaikka järjestelyt kirjaston kanssa sujuivat erinomaisesti, turkulaiset eivät ottaneet vaalibussia omakseen, mahdollisesti johtuen jo muutoinkin kattavasta ennakkoäänestyspaikkatarjonnasta. Eduskuntavaaleissa Turun vaalibussissa kävi ulkopaikkakuntalaiset mukaan lukien 145 äänestäjää (vrt. esim. Turun pääkirjasto 12 275 äänestäjää) ja europarlamenttivaaleissa yhteensä 124 äänestäjää (vrt. esim. pääkirjasto 8 504 äänestäjää). Joillakin vaalibussin pysäkeillä kävi vain aivan yksittäisiä äänestäjiä. Vaalibussin äänestäjämäärä jäi pieneksi sen järjestämisestä aiheutuvaan työmäärään ja kustannuksiin verrattuna, joten keskusvaalilautakunta ei esittäne liikkuvaa ennakkoäänestystä kevään 2021 kuntavaaleihin.

Turussa on yhteensä 46 äänestysaluetta eli vaalipäivänä on yhteensä 46 äänestyspaikkaa. Vaalipäivän äänestyspaikoista suuri osa on ollut kouluja, monitoimitaloja ja nuorisotaloja. Koska vaalipäivänä kukin äänioikeutettu saa äänestää vain oman äänestysalueensa äänestyspaikassa, ei vaalipäivän äänestyspaikkojen siirtäminen esimerkiksi alakouluista toisen asteen oppilaitoksiin keskusvaalilautakunnan näkemyksen mukaan todennäköisesti juurikaan lisäisi nuorten tai muidenkaan äänestysaktiivisuutta.

Nuorisovaltuuston lausunnossaan ehdottamia toisen asteen oppilaitoksia ei ole nähty ennakkoäänestyspaikoiksi soveltuviksi sen vuoksi, että yleisten ennakkoäänestyspaikkojen tulisi olla kaikille avoinna, eikä niitä saa sijoittaa sellaisiin paikkoihin, joihin kaikilla äänioikeutetuilla ei ole pääsyä. Samasta syystä nuorisolautakunnan äänestyspaikoiksi ehdottamat työpajat ja kuntouttavan työtoiminnan pisteet eivät välttämättä voisi toimia yleisinä ennakkoäänestyspaikkoina.

Keskusvaalilautakunta on lisäksi saanut yhteydenoton nuorten äänestysaktiivisuuden lisäämistä ja ennakkoäänestyspaikkojen sijoittelua koskien Åbo Akademin Studentkårenin (Åbo Akademin ylioppilaskunta) hallituksen jäseneltä. Keskusvaalilautakunnalle on ehdotettu, että Åbo Akademin kampuksella sijaitseva rakennus Gadolinia, osoitteessa Porthaniankatu 3, toimisi ennakkoäänestyspaikkana. Ei ole kuitenkaan pidetty perusteltuna sijoittaa yleisiä äänestyspaikkoja kovin lähelle toisiaan, jotta ennakkoäänestysmahdollisuus pystyttäisiin tarjoamaan mahdollisimman laajalla maantieteellisellä alueella. Äänestyspaikkojen sijoittaminen aivan lähekkäin ei lähtökohtaisesti nosta kokonaisäänestysaktiivisuutta ja vähentää muihin äänestyspaikkoihin käytettävissä olevaa resurssia. Äänestyspaikkana perinteisesti toiminut Turun yliopiston luonnontieteiden talo eli Natura sijaitsee vain noin viiden minuutin kävelymatkan päässä ehdotetusta Åbo Akademin kampuksella sijaitsevasta Gadoliniasta.

Valtuustoaloitteessa esitetty luku kuntavaalien 2017 äänestysasteesta (57 %) ei ole Turkua koskeva. Koko Suomessa kuntavaalien 2017 äänestysaktiivisuus oli 58,8 prosenttia ja Turussa äänestettiin kuntavaaleissa 2017 keskimääräistä vilkkaammin (59,1 %). Suomen nuorten alempi äänestysaktiivisuus verrattuna muihin ikäryhmiin on kuitenkin huolestuttavaa.

Äänestyspaikkojen sijoittelulla ei näyttäisi olevan vaikutusta äänestysaktiivisuuteen Turussa: Turun äänestysaktiivisuus oli vuoden 2018 presidentinvaalissa 66,5 %, vuoden 2019 eduskuntavaaleissa 69,7 % ja vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa 44,1 %. Näissä vaaleissa Turun äänestyspaikat pysyivät lähes täysin samoina vaaleista toiseen. Syyt eri vaalien äänestysaktiivisuudelle onkin siten haettava jostain muusta kuin äänestyspaikoista.  Myös puolueet oletettavasti tuntevat oman vastuunsa nuorten äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi.

Keskusvaalilautakunnan sihteerit ovat käyneet keskustelua nuorten äänestysaktiivisuuden lisäämisestä kaupungin viestinnän kanssa. Kaupungin viestintä lisää nuorten tietoisuutta äänestämisestä mm. sosiaalisen median kautta. Lisäksi kaupunki kampanjoi nuorten äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi osana lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa (Lapsiystävällistä kaupunkia rakentamassa - Turun kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2020-2023). Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa on täydennetty uudella toimenpiteellä, jonka mukaan nuorten demokratiakasvatusta vahvistetaan toteuttamalla vaalien yhteydessä äänioikeuden käyttöön innostava kampanja nuorille.

Liite 1Valtuutettu Janika Takatalon ym. aloite 15.6.2020

Liite 2Nuorisovaltuuston lausunto 27.10.2020

Liite 3Nuorisolautakunnan lausunto 22.10.2020

Oheismateriaali 1Åbo Akademin ylioppilaskunnan (Åbo Akademis Studentkår) edustajan ehdotus 22.10.2020

EhdotusKeskusvaalilautakunta antaa osaltaan edellä esitetyn selvityksen valtuutettu Takatalon ym. aloitteen johdosta.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Asian esitteli kaupunginlakimies Jukka Vanto.