Keskusvaalilautakunnan sihteeri, hallintolakimies Marjo-Riitta Pihlajamäki 14.8.2014:

Kunnan keskusvaalilautakunta on lakisääteinen kunnallinen lautakunta. Sen työskentelyyn sovelletaan kuntalakia muutoin kuin vaalilaissa säädetyiltä osin. Kuntalaki edellyttää kunnan toiminnalta tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta. Valtuuston ja kunnan muiden toimielinten on talousarviossa ja -suunnitelmassa sekä niihin perustuvissa käyttösuunnitelmissa ja erillisbudjeteissa hyväksyttävä toimintaa ja taloutta koskevat tavoitteet.

Kuntalain mukaan kaupungin toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvio on oikeudellisesti sitova (valtuutus ja virkavastuu). Talousarviovuoden menomäärärahat antavat valtuuden käyttää rahaa ja tuloarviot ovat velvoite kerätä rahan lähteitä.

Liitteen talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotus pohjautuu keskusvaalilautakunnan vuosille 2014 – 2017 hyväksyttyyn talousarvio- ja taloussuunnitelmaan. Tarkennuksia on tehty.

Liite 1Keskusvaalilautakunnan vuoden 2015 talousarvioehdotus ja vuosien 2015-2017 taloussuunnitelmaehdotus (jaetaan kokouksessa)

EhdotusKeskusvaalilautakunta päättää hyväksyä vuoden 2015 talousarvioehdotuksen liitteen 1 mukaisesti.

Käsittely

Keskusvaalilautakunta kävi läpi vuoden 2015 talousarviopohjan vertaamalla sitä vuoden 2014 lukuihin ja kuluvan vuoden toetutuneeseen toimintaan ja siinä tapahtuneisiin muutoksiin.

Keskusvaalilautakunnan talousarvion laadinnassa on ongelmana se, että peräkkäiset vuodet eivät ole vertailukelpoisia, koska vaaleja on monen tyyppisiä ja on myös välivuosia, jolloin lautakunta hoitaa kuitenkin sille tulevat muut kuin vaalitehtävät, esimerkiksi valtuuston varajäsenten täydennyksen ja talousarviovuoden seurantaan liittyvät asiat.

Europarlamenttivaalit vuonna 2014 olivat volyymiltään huomattavasti pienemmät kuin tulossa olevat vuoden 2015 eduskuntavaalit. Tämä tarkoittaa käytännössä tarvetta varautua suurempiin henkilöstökustannuksiin, koska esim. ennakkoäänten käsittelyyn ei riitä sama henkilömäärä kuin eurovaaleissa.

Jos taas verrataan vuoden 2015 talousarviolukuja edellisiin eduskuntavaaleihin eli vuoteen 2011, on ongelmana se, että kustannusrakenne ja kustannukset ovat muuttuneet. Esimerkiksi palkkiosäännön muutos aiheutti huomattavan korotuksen kokouspalkkiomenoihin, eikä niistä voi kuluvaan vuoteen verrattuna säästää, kun tulossa on suurempi työmäärä. Säästöä saadaan jossain määrin siitä, että äänestysalueita tulee olemaan kaksi vähemmän. Luottamushenkilöitä on joka tapauksessa lähes 600 henkilöä eli keskusvaalilautakunta, vaalilautakunnat ja laitosäänestystoimikunnat. Kotiäänestystoimikunnat korvattiin vaalilain muutoksella vuonna 2014 vaalitoimitsijoilla.

Valtiollisissa vaaleissa valtio osallistuu kustannuksiin, joten rahoituksesta noin 280.000 € on laskentaperusteiden mukaisesti kuluvanakin vuonna tulossa Turulle ja samaa suuruusluokkaa oleva siirto tulee tapahtumaan myös eduskuntavaalien jälkeen vuonna 2015 syksyllä. Ihan tarkkaa summaa ei ole vielä vuoden 2014 osalta vahvistettu. Toinen tulomuoto on vaalipiirilautakunnan suorittama korvaus vaaliaikaisesta tilojen käytöstä, summa oli 8000 € vuonna 2014.

Keskusvaalilautakunnan kanslian ja äänestyspaikkojen kalustomenoihin on esteettömyysvaatimusten ja rikkoutuneiden kalusteiden - kuten työtuolien - vuoksi varauduttava, koska hankintoja ei ole esim. kansliaan tehty vuosiin. Kuluvana vuonna hankittiin esteettömät äänestyskopit eli näkösuojat ennakkoäänestyspaikkoihin teettämällä ne Kynnys ry:n ohjepiirustusten pohjalta Turun työkeskuksessa, josta niitä on hankittu naapurikuntiinkin.

Merkittävä muutos keskusvaalilautakunnan ja sen kanslian toiminnassa on ollut toiminnan siirtyminen osaksi kaupungin toimintaa, kun aikaisemmin lautakunnan sihteerin tehtäviä hoitaneet hovioikeustuomarit vaihtuivat konsernihallinnon lakimiehiin ja toimintaa on kaikilta osin kesästä 2013 alkaen muutettu kaupungin järjestelmiin sopivaksi. Tämä muutosvaihe jatkuu edelleen, koska ensimmäisten vaalien kohdalla keväällä oli mahdollista toteuttaa lähinnä dokumentointi ja pakolliset kehittämiskohteet. Nyt työtä on jatkettava, jotta kaikki saadaan toimimaan seuraavissa kunnallisvaaleissa (syksy 2016 tai mahdollisesti siirto kevääseen 2017), joissa kokonaisvastuu laskentaa myöten tulee olemaan keskusvaalilautakunnalla ja kyse on isoista vaaleista.

Keskusvaalilautakunta on talousarviossa siirretty konsernihallintoon, joten omia suunnitelmalukuja ei keskusvaalilautakunnalta edellytetä.

Liite 1Talousarvioehdotus 2015

Liite 2Talousarviot vuosina 2012 – 2015

PäätösKeskusvaalilautakunta hyväksyi talousarvioehdotuksen vuodeksi 2015 liitteen 1 mukaisesti.

Asian esitteli hallintolakimies Marjo-Riitta Pihlajamäki.