Kaupunginjohtaja Aleksi Randell, Johtaja Jukka Laiho, johtaja Tuomas Heikkinen 21.2.2014:

Kaupunginhallitus päätti 4.3.2013 § 117 käynnistää uudistamisohjelman, joka perustuu kaupunginvaltuuston vuodelle 2013 hyväksymään talousarvioon. Sen avulla uudistetaan kaupungin toimintaa vastaamaan toiminnan rahoittamiseen ennakoituja tuloja. Valtuutuksen mukaan uudistamisohjelman laadinta perustui uudistuvan toimintamallin ja strategian pohjalle ja sen valmistelu aloitettiin heti vuoden 2013 alussa.

Toimielimet tekivät esityksen 109 toimenpiteestä, joiden tavoitteena on parantaa kaupungin taloudellista asemaa. Vaikutukseltaan toimenpiteet jakautuvat sekä käyttötalouteen, investointeihin että rahoitukseen.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 17.6.2013 § 127 suunnitteluluvut taloussuunnitelmakaudelle 2014-2016 sekä uudistamisohjelman, johon se lisäsi 19 toimenpidettä.

Uudistamisohjelman toimenpiteet otettiin huomioon sekä talousarvion laadinnassa että toiminnan suunnittelussa. Toimielimet valmistelivat omat talousarvioesityksensä lähes poikkeuksetta annettuihin suunnittelulukuihin.

Valtuuston hyväksymä talousarvio ja –suunnitelma 2014-2016

Suunnittelulukujen pohjalta valmisteltu talousarvioehdotus oli vuodelle 2014 alijäämäinen ja suunnitelman mukaan talouden tasapaino saavutetaan vuonna 2016.

Velkaantuminen on asetettuja tavoitteita nopeampaa. Tämä siitä huolimatta, vaikka ehdotus sisältää 0,75 prosenttiyksikön veron korotuksen.

Talousarvioesityksessä mainittiin, että talouden tasapainoon saattamiseksi, joudutaan jo toteutetun uudistamisohjelman lisäksi laatimaan uudistamisohjelmalle toinen vaihe, joka painottuu vuosien 2015 ja 2016 talouden korjaamiseen kestävälle uralle.

Uudistamisohjelman toisen vaiheen myönteiset nettovaikutukset on huomioitu kaupunginhallituksen toimielin satunnaisten tuottojen kohdalla, koska tässä vaiheessa niiden tarkempaa kohdetta ei ole tiedossa. Syksyllä 2013 sopeutustarpeeksi arvioitiin 16 miljoonaa vuoden 2015 osalta ja 37,5 miljoonaa vuoden 2016 osalta.

Taloussuunnitelma sisältää uudistamisohjelman ensimmäisen kierroksen toimenpiteiden tavoitteet täysimääräisinä.

Verotulojen kehitysnäkymä

Kuntien verotulojen kasvu edellyttää positiivista yleistä talouskehitystä. Talouskasvu ja demografinen kehitys määrittävät suurelta osin kuntatalouden verotulojen kehityksen, mutta myös veroperustemuutoksilla on keskeinen merkitys. Kuntaliiton 11.2.2014 kuntiin lähettämä verotulokehikko ennustaa vuosille 2015 - 2018 kunnallisveron kasvua vuosittain 4,0 - 3,7 prosenttia. Yhteisöveron kasvuksi on esitetty 5,2 % vuosittain, vuosi 2016 tekee poikkeuksen, jolloin kuntien jako-osuuteen tehty tilapäinen korotus poistuisi ja yhteisöverokertymä kunnille laskisi noin 10 prosenttia.

Turun verotuloarviot vuosille 2015- 2017 noudattavat verotulokehikon linjaa muutoin paitsi kasvuprosentit ovat vähän pienempiä. Turun verotulojen kasvu on viime aikoina jäänyt hivenen heikommaksi kuin maassa keskimäärin. Voimassa olevaan taloussuunnitelmaan nähden verotuloarviota vuosien 2015 ja 2016 osalta ei ole juuri ollut tarvetta muuttaa. Verotuloarvioihin ei ole sisällytetty verotuloperusteiden muutoksia. Vuodelle 2014 korotettiin Turun kunnallisveroprosenttia 18,75:stä 19,50:een.

Valtionosuuksiin kohdistuneet muutokset

Julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi kuntien valtionosuuksia leikataan usean vuoden aikana. Hallitusohjelmaan sisältyvä tilapäinen 631 milj. euron kunnan peruspalvelujen valtionosuuden vähennys toteutettiin kokonaisuudessaan vuodesta 2012 lukien. Tämän lisäksi vuosia 2013 - 2016 koskevan kehyspäätöksen perusteella valtionosuutta vähennetään asteittain vuoteen 2015 mennessä. Vuodelle 2013 vähennys oli 125 milj. euroa, vuodelle 2014 se on 250 milj. euroa sekä vuonna 2015 yhteensä 500 milj. euroa vuoden 2012 tasoon verrattuna. Vähennykset toteutetaan alentamalla peruspalvelujen valtionosuusprosenttia. Maaliskuun 2013 kehyspäätöksessä valtionosuuksiin kohdistettiin edelleen lisävähennys siten, että vähennys on 237 milj. euroa vuonna 2014, 175 milj. euroa vuonna 2015, 215 milj. euroa vuonna 2016 ja edelleen 265 milj. euroa vuonna 2017.

Osa kaavailluista valtionosuuksien leikkauksista ehdittiin ottaa mukaan Turun kaupungin taloussuunnitelmaan vuosille 2014 - 2016. Taloussuunnitelman hyväksymisen jälkeen esiin tulleet lisäleikkaukset tulee ottaa mukaan uuteen taloussuunnitelmaan vuosille 2015 - 2018. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että vuodelle 2015 tulisi sisällyttää vielä noin 6 milj. euron lisäleikkaus ja vuodelle 2017 tulisi sisällyttää noin 9 milj. euron lisäleikkaus.

Hallitusohjelman mukaan valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Valtiovarainministeriö on tehnyt luonnoksen hallituksen esitykseksi eduskunnalle kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamiseksi. Lakiluonnos on parhaillaan lausunnolla kunnissa ja lain muutos tullee voimaan vuoden 2015 alusta alkaen. Turun kaupungille lakimuutos tuo valtionosuuksiin suuren vähennyksen. Tämän hetken laskelmien mukaan vuonna 2015 valtionosuutta vähennettäisiin 9 milj. euroa, vuonna 2016 vähennettäisiin edellisen lisäksi 9 milj. euroa ja vuonna 2017 vähennettäisiin lisää 10 milj. euroa. Lain vaikutuksen seurauksena valtionosuus taso putoaisi kolmen vuoden aikana yhteensä 28 milj. euroa.

Valtionosuuksien leikkaukset ja valtionosuuslain muutos tuovat Turulle yhteensä 43 milj. euron vähennyksen valtionosuuden tasoon vuoteen 2017 mennessä verrattuna taloussuunnitelmaan 2014 - 2016.

Seuraavan taloussuunnitelmakauden simulointi

Voimassa olevan taloussuunnitelman sisältäessä kohdistamattomia toimenpiteitä sekä valtion loppuvuodesta tekemien valtionosuuksiin kohdistuvien muutosten johdosta taloussuunnitelmaa on aloitettu simuloida käytössä olevien ennusteiden perusteella.

Kunnan päätöksenteon osalta erityisen olennaisiksi kokonaisuuksiksi nousevat talouden näkökulmasta toimintakate, vuosikate, satunnaiset erät sekä investoinnit. Näiden osalta vastuut jakautuvat toimielimille, konsernihallinnon talousasioille, tilakeskukselle sekä kiinteistöliikelaitokselle. Suunnittelun ensimmäisessä vaiheessa työtä on kuitenkin pääosin tehty keskitetyn konsernihallinnon toimesta, joten jatkossa syvyyttä suunnitelmiin tulee hakea osapuolten välisen yhteistyön lisäämisellä.

Kaupungin tuloslaskelmaa tarkasteltaessa simuloinnin pohjaksi on päivitetty ennusteet verotuloista sekä valtionosuuksista. Tämän jälkeen on tarkastettu oletukset rahoitus- ja satunnaisten erien sekä varausten osalta.

Kaupungin taloussuunnitelma on sisältänyt viimeisten vuosien ajan talousarviovuoden sekä kaksi seuraavaa vuotta. Kunnan velvollisuutena on löytää talouden tasapaino taloussuunnitelmakauden aikana. Lain mukaan kunnan taloussuunnitelma voi sisältää talousarviovuoden lisäksi kolme seuraavaa vuotta.

Taloussuunnitelman simuloinnin perusteella sopeutustarve on niin suuri, että sopeutuspaineen jaksottamiseksi on tarkoituksenmukaista valmistella seuraava taloussuunnitelma lain antamien mahdollisuuksien mukaan. Käytännössä tämä tarkoittaa yhden taloussuunnitelmavuoden lisäämistä suunnitelmaan nykyiseen malliin verrattuna.

Taloussuunnitelman tasapainotus edellyttää alijäämäisten talousarviovuosien hyväksymistä sekä suunnitellun kasvun merkittävää leikkaamista. Kaupunkitasolla tavoitteena on kuitenkin ylläpitää pientä kasvua, mutta tämäkään ei ole mahdollista ilman koko kaupungin kattavaa toimintotasoista tarkastelua ja arviointia.

Simuloinnin lopputuloksena on saatu ensimmäiset toimielinten tavoitetasot. Jokaisen toimielimen tulee aloittaa välittömästi valmistelutyö näihin tasoihin pääsemiseksi.

Sopeutustarve

Valtionosuuksiin kohdistettujen muutosten sekä taloussuunnitelmaan sisältyvien kohdistamattomien toimenpiteiden yhteinen poikkeama on 95,5 miljoonaa euroa vuosina 2014-2016. Alun perin poikkeama oli vielä hieman suurempi, mutta muutokset valtionosuuden laskennassa sekä verotulojen positiivisemman näkymän johdosta kokonaissumma painui alle sadan miljoonan.

Tässä vaiheessa on kuitenkin aiheellista huomioida, että uudistamisohjelman toimenpiteiden taloutta parantavat vaikutukset on arvioitu täysimääräisinä. Tästä syystä käynnissä olevien toimenpiteiden arvioinnin tulee toimia jatkovalmistelun seuraavana vaiheena.

Alla olevassa taulukossa on osoitettu nostoina euromääräinen sopeutustarve valtuuston joulukuussa hyväksymään taloussuunnitelmaan nähden.

Taulukko on suuntaa antava. Kuluvan vuoden osalta on jo tiedossa eriä, jotka tulevat ylittämään ko. toiminnoille asetetun talousarvion. Jokaisen toimielimen tulee pystyä sisäisesti tasapainottamaan taloutensa, joten oletuksena on, että sopeutustarvetta kohdistuu todellisuudessa kuluvallekin vuodelle.

Koko taloussuunnitelmakauden sopeutustarvetta ei ole kyetty erikseen osoittamaan, koska voimassa oleva taloussuunnitelma päättyy vuonna 2016. Simuloinnin tuloksena saadut kasvuennusteet osoittavat kuitenkin sen, että toiminnan merkittävää sopeuttamista tulee jatkaa myös tulevina vuosina.

Sopeutustarve on tärkeää kyetä kattamaan asetettuun määräaikaan mennessä, koska muutoin kaupungille aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia velkaantumisen ja uudelleenrahoituksen näkökulmasta.

Uudistamisohjelman jatkovalmistelu

Sopeutustarve osoittaa selkeästi tarpeen kaupungin toimintojen ja toimintatapojen arvioinnille. Tulevaisuudessa kaupungilla ei ole varaa nykyisenkaltaiseen kustannuskehitykseen. Tarve osoittaa myös sen, että pelkillä säästöillä tätä yhtälöä ei ratkaista. Tarvitaan pysyvää toiminnan sopeuttamista.

Jatkovalmistelun tärkeänä lähtökohtana on hyödyntää jo tehtyä työtä mahdollisimman paljon. Vuonna 2013 tehtyä uudistamisohjelman valmistelutyötä tulee hyödyntää ja syventää. Tehty palveluanalyysi tulee syventää toimintotasolle.

Kaupungin merkittävänä haasteena on asiakastarvelähtöisempi palvelutuotanto sekä kausivaihteluihin reagointi. Tällä hetkellä edellä mainitut asiat on joissain toiminnoissa huomioitu, mutta useilta osin toiminnan tuotantotapaa ja -rakennetta tulee tarkastella uudelleen.

Jatkossa kaupungin on hyvä huomioida mahdollisuudet palvelutuotannon kehittämiseen yhteistyössä muiden julkisten tahojen, yksityisen sektorin sekä kolmannen sektorin kanssa.

Toimintamallin mukaisesti matriisit (henkilöstö, kehittäminen, talous) ovat jatkovalmistelussa tärkeässä roolissa. Tärkeintä on kuitenkin varmistaa valmistelun jalkautus operatiiviselle tasolle asti jokaisen toimielimen sisällä.

Käynnissä olevien toimenpiteiden arviointi

Uudistamisohjelman jatkovalmistelu tulee aloittaa käynnissä olevien toimenpiteiden arvioinnilla. Tarkasteluun otetaan hyväksytyn talousarvion lausekkeiden (toimenpiteet) ja uudistamisohjelman toimenpiteet. Ensimmäisessä vaiheessa tulee selvittää mitkä toimenpiteet on käynnistetty ja onko niille asetettuja tavoitteita syytä arvioida uudelleen.

Tarkastelun lisäksi tulee kerätä näkemys voimassa olevan taloussuunnitelman pitävyydestä ja kirjata mahdolliset poikkeamat.

Tämän vaiheen lopputuloksena saadaan näkemys taloussuunnitelmasta ja tarkennettu toimielinkohtainen sopeutustarve.

Henkilöstösuunnittelun korostaminen

Osana uudistamisohjelmaa tulee kehittää henkilöstösuunnittelua ja tehdä selvitys, jossa tarkastellaan ja arvioidaan toimielinkohtaisesti mahdollisuudet hyödyntää henkilöstön vaihtuvuutta. Henkilöstösuunnittelu tulee tehdä nykyistä laajempina kokonaisuuksina ja erityistä huomiota tulee kiinnittää hallinnollisten työtehtävien kehittämiseen.

Sopeutustarpeen kohdentaminen ja uudet avaukset

Sopeutustarve katetaan tilikohtaisilla tavoitteilla sekä lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteillä. Käynnissä olevat toimenpiteet luokitellaan näihin ja toimenpiteitä seurataan yhtenä kokonaisuutena.

Kustannuslajikohtaiset tavoitteet tulee jakaa toimielimen sisällä sekä organisaatio- että tilikohtaisiksi tavoitteiksi. Toimielinten tulee luoda pysyviä rakenteellisia uudistuksia palvelujen tuotantorakenteeseen ja/tai palvelujen tuottamistapaan. Uudistuksilla on saavutettava pysyviä kustannustason muutoksia, jonka avulla varmistetaan kaupungin kyky tuottaa säädösperusteisia ja harkinnanvaraisia palveluja.

Uudistuksissa on pureuduttava operatiivisen tason toimintojen järjestämistapaan. Nykyisiä toimintamalleja tulee arvioida kriittisesti ja etsiä uusia ratkaisuja kustannustehokkuuden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi.

Toimenpiteet voidaan jaotella käyttötalouden, investointien tai rahoituksen kehitystoimenpiteisiin. Pitkällä aikavälillä vaikuttavat toimenpiteet tulee rajata, vastuuttaa ja resursoida omiksi projekteiksi. Jokaisella toimenpiteellä tulee olla selkeä toiminnallinen ja euromääräinen tavoite, jota pystytään aktiivisesti seuraamaan.

Kaupunginjohtaja antaa toimialoille tarkemmat ohjeet sopeuttamistarpeen mukaisten toimenpiteiden suunnittelusta. Sopeuttaminen tehdään yhteistyössä henkilöstön ja henkilöstöjärjestöjen kanssa. Sopeuttamistarve kohdistuu osaltaan myös kaupungin henkilöstömenoihin, minkä vuoksi kaupunginjohtaja käynnistää vahvistettavan sopeuttamistarpeen edellyttäminen yhteistoimintamenettelyjen valmistelun. Kaupunginhallitus toimii neuvotteluissa koko kaupungin työnantajana. Kaupunginhallitus siis päättää yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisestä sekä työnantajan kantojen ja linjausten vahvistamisesta.     

Liite 1Toimielinkohtaiset tavoitetasot

Oheismateriaali 1Uudistamisohjelma 1 – Toimenpiteiden yhteenveto 

Oheismateriaali 2Simuloitu taloussuunnitelmakausi 2015-2018

Oheismateriaali 3Taloussuunnitelman poikkeamat

Oheismateriaali 4Sopeutustarve voimassa olevaan taloussuunnitelmaan nähden

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell

EhdotusKaupunginhallitus päättää vahvistaa lauta- ja johtokuntien sopeuttamistarpeen liitteen 1 mukaisesti ja

-  että kaupungin vuosien 2015-2018 taloussuunnitelman valmistelu toteutetaan liitteen 1 mukaisesti. Vahvistettava sopeuttamistarve vuoden 2015 taloussuunnitelmalukuihin nähden on 2,4 % ja vuoden 2016 lukuihin nähden 5 %.

-  että lauta- ja johtokuntien tulee käynnistää viipymättä vahvistettavan sopeuttamistarpeen edellyttämien toimenpiteiden suunnittelu sekä

- että kaupunginjohtaja huolehtii suunnittelun täytäntöönpanosta, antaa sopeuttamistarpeen suunnittelua koskevat tarkemmat ohjeet sekä käynnistää tarvittavien yhteistoimintaa edellyttävien toimenpiteiden valmistelun. 

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Anderssonin seuraavansisältöinen palautusehdotus raukesi kannatuksen puuttuessa:

Kaupunginhallitus palauttaa asian valmisteluun ja ottaa sen uudelleen käsiteltäväksi siinä vaiheessa, kun kaupungin vuoden 2013 tilinpäätös on valmistunut ja jo tehtyjen säästötoimenpiteiden vaikutuksista sekä valtionosuusuudistuksen muutoksista on varmistunutta tietoa.

Hallintolakimies Marjo-Riitta Pihlajamäki:

Liite 1Toimielinkohtaiset tavoitetasot

Oheismateriaali 1Uudistamisohjelma 1 - Toimenpiteiden yhteenveto

Oheismateriaali 2Simuloitu taloussuunnitelmakausi 2015-2018

Oheismateriaali 3Taloussuunnitelman poikkeamat

Oheismateriaali 4Sopeutustarve voimassa olevaan taloussuunnitelmaan nähden

EhdotusKeskusvaalilautakunta merkitsee kaupunginhallituksen päätöksen tiedoksi ja päättää asian jatkovalmistelusta.

PäätösKeskusvaalilautakunta merkitsi tiedoksi ja päätti ottaa toiminnassaan huomioon jatkuvan säästötavoitteen.

Asian esitteli hallintolakimies Marjo-Riitta Pihlajamäki.