Muutosehdotus
Opetuksen tavoitteet ja sisällöt
Topeliuksen koulussa voidaan järjestää uskontosidonnaisten ryhmien ja elämänkatsomustiedon opetuksen mukainen, perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritelty kokonaisuus, yhteisenä katsomusaineiden opetusjärjestelynä. Koulun valitsema opetusjärjestely kirjataan koulun vuosisuunnitelmaan.
Vuosiluokat 1. – 6.
Yhteinen katsomusaineiden opetus voidaan järjestää viidennellä vuosiluokalla.
Opetuksen tavoitteena on edistää eri uskontosidonnaisten katsomusaineiden sekä elämänkatsomustiedon oppilaiden välistä dialogia.
Opetuksessa tuodaan esiin maamme monikulttuurinen kehitys sekä osoitetaan eri katsantokantojen läsnäolo historiallisessa Turussa.
Opetussuunnitelman perusteissa määritellyt aihekokonaisuudet toteutetaan kattavasti, omaa katsantokantaa huomioiden siten, että uskontosidonnaisen ja elämänkatsomustiedon kurssien tavoitteet, sisällöt ja työtavat tulevat huomioitua.
Kiinnitetään huomiota siihen, että oppilaista kasvaa monikulttuurillisuutta ymmärtäviä ja vastuullisia kansalaisia, joilla on opetussuunnitelman mukaiset tarvittavat tiedot omasta oppiaineestaan sekä mahdollisuus oppia aidosti suvaitsevaisessa ja monikulttuurisesti rikkaassa opetusympäristössä.
Lähestymistavat työskentely
Opetuksen lähtökohtana on monitieteellisyys.
Opetusjärjestelyissä huomioidaan jokaisen oppilaan oma katsantokanta.
Maailmankatsomusta tarkastellaan monitieteellisesti hyödyntäen kulttuurien tutkimuksen, etnologian, teologian, uskontotieteen ja historian metodeja.
Opetuksessa jokaista oppilasta rohkaistaan laajentamaan omaa tietämystään sekä tarkastelemaan uskontoihin ja katsomuksiin liittyviä kysymyksiä mahdollisimman moniulotteisesti.
Lisäksi oppilaille opetetaan tieteellistä analyysiä sekä kriittistä lähestymistapaa.
Päätarkoituksena on suvaitseva ja monia eri lähtökohtia ymmärtävä ilmapiiri, jossa jokainen uskaltaa edustaa omaa ajatusmaailmaansa.
Työskentelytavat
ovat monimuotoisia (esimerkiksi ryhmätyöt, yksilöopiskelu, vertaisoppiminen ja keskustelut).
Eri uskontosidonnaisten ryhmien ja elämänkatsomustiedon oppilaille voidaan tarjota heidän omien lähtökohtiensa mukaista opetusta.
Opetuksen aikana voidaan tehdä yhteistyötä koulun ulkopuolisten tahojen, muun muassa uskontokuntien, järjestöjen sekä yhteisöjen kanssa.
Yhteisen katsomusaineen 5. luokan vuosiluokkaistetut sisällöt
Lähi-idän uskonnot, katsomusten maailma ja minä.
▪ tutustuminen Lähi-idän alueella syntyneisiin uskontoihin: juutalaisuuteen, kristinuskoon ja islamiin
▪ tutustuminen kolmen uskonnon taustoihin, levinneisyyteen, mittasuhteisiin ja niiden vaikutuksiin
▪ oppilas saa käsityksen kolmen uskonnon yhteisistä piirteistä
▪ oppilas pohtii uskonnon, uskomuksen ja tieteen välisiä eroja
▪ oppilas tutustuu tieteelliseen tutkimukseen ja tutkii luonnollisen ja yliluonnollisen välistä eroa
Oppimisprosessissa:
▪ käsitellään myös uskonnottomuutta ja uskonnonvapautta
▪ pohditaan minäkäsitystä ja sen muodostumista
▪ käydään läpi erilaisuuden, samanlaisuuden ja samanarvoisuuden teemaa
▪ tutustutaan monikulttuurisuuteen, suvaitsevaisuuteen sekä rasismiin
Opetuksellinen sisältö toteutetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisen oppisisällön sekä perusopetuksen muiden uskontojen opetussuunnitelman perusteissa määritellyn sisällön mukaisesti.
Vuosiluokat 7. – 9.
Seitsemännellä vuosiluokalla voidaan opiskella eri katsomusaineita yhteisissä opetusryhmissä.
Opetus koostuu eri uskontojen ja elämänkatsomustiedon yhteisistä tavoitteista ja sisällöistä.
Kukin sisältöalue käsitellään oppilaan omaa katsomusta kunnioittaen niin, että oppilaan oman katsomuksen mukainen opetussuunnitelma toteutuu.
Opetusryhmissä voi olla kaikkien eri uskontojen sekä elämänkatsomustiedon oppilaita tarpeen mukaan.
Opetuksen tavoitteena on edistää eri uskontosidonnaisten katsomusaineiden sekä elämänkatsomustiedon oppilaiden välistä dialogia.
Opetuksessa tuodaan esiin maamme monikulttuurinen kehitys sekä osoitetaan eri katsomusaineiden läsnäolo Suomessa ja kaupungissamme.
Opetusjärjestelyissä huomioidaan kunkin opetusryhmän katsomuksellinen koostumus.
Opetusta eriytetään ryhmien koostumukset huomioiden esimerkiksi eriyttämällä kotitehtäviä tai käyttämällä omaa katsomuksellista materiaalia.
Opetusmenetelminä käytetään mm. keskusteluja, vertaisopiskelua, ryhmätöitä ja yksilöopiskelua.
Oppiminen arvioidaan suhteessa koulun opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin.