Tällä operatiivisella sopimuksella kunnallisen suomenkielisen varhaiskasvatuksen palvelualuejohtaja sopii kasvatus- ja opetuslautakunnan ja kaupunginhallituksen välisen strategisen sopimuksen asettamien tavoitteiden mukaisesta palvelutoiminnan laajuudesta ja resursseista sekä toimista palvelutuotannon kehittämiseksi. Operatiivinen sopimus sisältää palvelualueen keskeiset toiminnalliset tavoitteet ja tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit.

Kuvaus toiminnasta

Turun Kaupungin suomenkielinen varhaiskasvatus jakaantuu eteläiseen ja pohjoiseen varhaiskasvatusalueeseen. Varhaiskasvatusalueilla on yhteensä 48 päivähoitoyksikköä, jotka koostuvat usean eri varhaiskasvatustoiminnan kokonaisuudesta ja sijaitsevat fyysisesti eri osoitteissa. Turun suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa on osapäiväistä sekä kokopäiväistä varhaiskasvatusta päiväkodeissa, ilta- ja ympärivuorokautista varhaiskasvatusta ja esiopetusta sekä täydentävää varhaiskasvatusta joko päiväkotien tai koulujen yhteydessä. Perhepäivähoidossa varhaiskasvatusta järjestetään hoitajan omassa kodissa tapahtuvana perhepäivähoitona ja kolmiperhepäivähoitona. Muussa varhaiskasvatuksessa toimii 28 leikkipuistoa eri puolilla kaupunkia, alle koulikäisille suunnattuja kerhoja sekä perhekerhoja myös yhteistyössä seurakuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Kerhotoimintaa järjestetään sekä sisätiloissa että ns. ulkoilu- / liikuntakehoina. Avoimien päiväkotien toiminta kuuluu myös muun varhaiskasvatuksen palveluihin. Ruotsin kielen kielikylpytoimintaa ja esiopetusta järjestetään Kerttulin päivähoitoyksikössä ja englannin kielen kielisuihkutoimintaa ja esiopetusta Tuomaansillan päivähoitoyksikössä. Itäharjun päivähoitoyksikössä toimii ulkopäiväkotiryhmä. Ko. yksikön Viinamäenkadun esiopetus järjestetään osittain ulkotoimintana. Osittaisena ulkotoimintana esiopetus järjestetään myös Vasaramäen päivähoitoyksikössä. Kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä on vuoden 2018 tavoitteena ko. yksikköön soveltuvan ulkotoiminnan kehittäminen joko ulkoryhmien erillisenä toimintana tai ns. normaalien ryhmien toiminnan laajentamisena ja rikastamisena ulkona tapahtuvan toiminnan avulla. Varhaiserityiskasvatuksenja esiopetuksen palveluina ovat yksittäisille lapsille laaditut erilaiset tukimuodot lähipäiväkodissa tai alueellisissa integroiduissa erityisryhmissä. Varhaiskasvatuksen erityisopettajat tukevat lapsia, henkilökuntaa ja perheitä konsultoimalla sekä osallistumalla varhaiskasvatuksen arjen toimintaan. Varhaiskasvatuksessa annetaan esiopetuksen perusopetukseen valmistavaa opetusta. Vuonna 2017 ko. opetukseen osallistui keskimäärin 89 lasta.

Toimintaympäristön muutostekijät

Turussa otettiin 1.8.2017 käyttöön uusi kuntakohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, joka perustuu normipohjaisiin valtakunnallisiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Uuden varhaiskasvatussuunnitelman kuntakohtainen implementointi ja siihen liittyvä kehittäminen on edelleen keskeisin varhaiskasvatuksen sisältöä ja laatua ohjaava tekijä sopimuskaudella. Uuden varhaiskasvatussuunnitelman käyttöönoton myötä varhaiskasvatuksen laatukäsikirja tullaan päivittämään ajan tasalle. Toiminnan monipuolisessa kehittämisessä hyödynnetään mm. asiakaspalautteista saatua tietoa, jonka raportointi helpottuu tietovarastoon siirtämisen myötä.

Uusi varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki astui voimaan 1.3.2017. Sen myötä varhaiskasvatuksen palveluvalikkoon rakennettiin keskimääräisistä viikkotunti- rajoista koostuva palveluiden kokonaisuus, joista perheiden on mahdollista valita itselleen sopivin vaihtoehto. Keväällä 2017 saadun kokemuksen myötä, perheiden varhaiskasvatuksen tarpeet ovat jonkin verran lyhentyneet viikottaisena aikana mitattuna. Tällä on vaikutus suoraan asiakasmaksutulokertymän alenemiseen. Hallitus antoi kesäkuussa 2017 esityksen eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain muuttamisesta 1.1.2018 alkaen. Esityksen mukaan varhaiskasvatusmaksuja alennetaan pieni‐ ja keskituloisilta. Maksualennus tehdään muuttamalla maksujen määräytymiseen käytettävien tulojen määräytymisperusteita. Köyhyysrajaa korotetaan mukaillen perheen tuloista vähennettävää tulorajaa ja muuttamalla maksuprosentti perheen koosta riippumatta 10,70:ksi. Lisäksi alennetaan 2. lapsen maksua. Toteutuessaan uudella asiaksamaksulailla tulee olemaan varhaiskasvatuksen asiakasmaksukertymää edelleen pienentävä vaikutus. Valtakunnan tasolla tulokertymän on laskettu pienenevät 71 M€:lla.

Lasten määrä kunnallisissa suomenkielisissä varhaiskasvatuspalveluissa tullee säilymään edellisen vuoden tasolla. Paltankadun päiväkoti jouduttiin poistamaan käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi jo heinäkuussa 2017, vaikka tiloja osittain korvaavan Kastun päiväkodin valmistumisaikataulu ei ole vielä selvinnyt. Tallimäen ja Syvälahden päiväkodit valmistuvat käyttöön 1.8.2018 ja Yli-Maarian uusi päiväkoti valmistuu 1.1.2019. Varissuon päivähoitopaikkatilanne on kärjistynyt kevään 2017 aikana, ja tilaelementtiratkaisua odotetaan saatavan alueelle helpottamaan akuuttia tilannetta vuoden vaihteen 2018 – 2019 jälkeen. Alle kouluikäisten lasten määrä kasvaa maltillisesti Turussa vuonna 2018. Lasten osallistumisasteen varhaiskasvatukseen odoteteaan kuitenkin nousevan mm. hallituksen esittämien asiakasmaksumuutosten seurauksena. Alle kouluikäisten vieraskielisten lasten osuus kasvaa edelleen Turussa voimakkaasti. Tämä näkyy varhaiskasvatuspalveluiden kysynnässä ja tarpeessa suunnata resursseja mm. kielen oppimiseen.

Erityistä tukea tarvitsevien lasten esiopetus siirretään varhaiskasvatuksen toiminnaksi elokuusta 2018 alkaen. Esiopetus toteutetaan pääsääntöisesti ko. lasten nykyisissä varhaiskasvatusryhmissä, joko alueellisissa integroiduissa erityisryhmissä tai lähipäiväkotien ryhmissä. Muutoksen myötä siirretään toimialan sisällä varhaiskasvatukseen vuositasolla 483 400 €.

Varhaiskasvatuksen kiinteistöjen huono kunto ja uusien rakennushankkeiden viivästyminen leimaa kunnallisen varhaiskasvatuksen tilannetta. Pula päivähoitopaikoista tulee olemaan ilmeinen heti alkuvuonna 2018. Vuorohoidon tarpeen nopea kasvu lisää omalta osaltaan painetta uusien päiväkotitilojen hankkimiselle. Syksyllä 2017 tullaan em. syistä esittämään vielä uuden tilaelementtipäiväkodin hankintaa, kun mahdolliset sijoittamisvaihtoehdot on saatu kartoitettua.

Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet

Kuntakohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman implementointi ja siihen liittyvän johtamis- ja toimintakulttuurin kehittäminen ovat keskeisimpiä varhaiskasvatuksen sisältöä ja laatua ohjaavia tekijöitä sopimuskaudella. Prosessin etenemistä tuetaan varhaiskasvatuksen pedagogiikkaan ja pedagogiikan johtamiseen keskittyvien hankkeiden, kehittämistyön ja koulutuksen avulla.

Strategisen sopimuksen tavoite (viite)

Strategisen linjauksen
tunnus/
alatavoite

Palvelualueen tavoite

TA 2018
mittari

Mittarin
seuranta-väli

Vastuuyksikkö

1.3 ja 5.1

Henkilöstön työhyvinvointi

Vakiinnutetaan vuonna 2017 aloitettu TVT-vastaavien toiminta. Varhaiskasvatuksen digitalisaation etenemistä tukeva TVT-koulutuksen tarve on kartoitettu yksiköittäin ja koulutukset on aloitettu TOP-keskuksen resurssien puitteissa.

Jokaisessa yksikössä toimii TVT. vastaava. Yksikkökohtaiset TVT-koulutustarpeet on kartoitettu.

Neljännesvuosiseuranta tavoitteen etenemisestä. Valmis 31.12.2017.

TVT-vastaavat ja päiväkotien johtajat js perhepäivähoidon ohjaajat.

Lisätietoja:

Tavoitteen peruste
(=mistä tavoite on johdettu, esim. ohjelma tai normi)

Palvelualueen tavoite

TA 2018

mittari

Mittarin
seuranta-

väli

Vastuuyksikkö

Varhaiskasvatuksen pedagogiikan kehittäminen varhaiskasvatuslain ja opetussuunnitelmien mukaisesti I. Vasu-prosessi: Vasun mukaisen arvopohjan, lapsi- ja oppimiskäsityksen, perustehtävän ja Turun kaupungin vision konkretisointi yksikkö- ja ryhmätasolla.

Teemat on käsitelty yksikön yhteisissä henkilökuntakokouksissa. Teemojen konkretisoinnit on kirjattu yksikkö- ja ryhmätasolla. Toiminta noudattaa kirjausten periaatteita.

Neljännesvuosiseuranta tavoitteen etenemisestä. Valmis 31.12.2017.

Päivähoitoyksiköt (pkj, ltot)

Varhaiskasvatuksen pedagogiikan kehittäminen varhaiskasvatuslain ja opetussuunnitelmien mukaisesti II. Pedagogiikan johtamisen kehittäminen

Johtajuusrakenne Ja yksikön kehittämistoimenpiteet on kuvattu sähköiseen vuosikelloon ja on käytössä alue- ja yksikkötasoisesti

Neljännesvuiosiseuranta tavoitteen toteutumisesta.

Päivähoitoykiköt (pkjt) ja aluepäälliköt

Varhaiskasvatuksen pedagogiikan kehittäminen varhaiskasvatuslain ja opetussuunnitelmien mukaisesti III. Varhaiskasvatuksen auditointimalliin on tehty aikataulusuunnitelma.

Yksikköauditoinnit tapahtuvat auditointisuunnitelman ja aikataulusuunnitelman mukaisesti.

Auditoinnissa ja kehittämisessä hyödynnetään Kehittävä palaute –hankkeessa saatuja tutkimustuloksia.

Neljännesvuosiseuranta tavoitteen toteutumisesta.

Varhaiskasvatuksen hallinto

Varhaiskasvatuksen pedagogiikan kehittäminen varhaiskasvatuslain ja opetussuunnitelmien mukaisesti IV. Pedagogisen dokumentoinnin osaamisen kehittäminen.

Koko kasvatus- ja ohjaushenkilöstö osallistuu järjestettyihin koulutuksiin ja dokumentoi työtä opitun mukaisesti.

31.12.2017

Palvelupäällikkö, pkj:t suunnittelevat ja toteuttavat koulutukseen osallistumisen oman henkilötönsä osalta.

Varhaiskasvatuksen pedagogiikan kehittäminen varhaiskasvatuslain ja opetussuunnitelmien mukaisesti V. Kehittävä palaute havainnointi vakiinnutetaan normaalitoiminnaksi.

Kehittävästä palautteesta saatujen tulosten mukaisesti jalkautetaan uuden vasun toimintakulttuuria määrittelemällä yksikön kehittämisen painopiste.

Neljännesvuosiseuranta tavoitteen toteutumisesta.

Pkj

Varhaiskasvatuksen pedagogiikan kehittäminen varhaiskasvatuslain ja opetussuunnitelmien mukaisesti VI. Lapsilähtöisyyden toteutuminen varhaiskasvatuksen perushoitotilanteissa.

Yksikössä käydään läpi kaikki päivän perushoitotilanteet ja kirjataan ylös käytänteet sekä niiden pedagogiset perustelut.

Hyödynnetään kasvatusyhteisösopimusta.

Neljännesvuosiseuranta tavoitteen toteutumisesta.

31.12.17 kaikki perushoitotilanteet on avattu ja toiminta on kirjatun mukaista.

Pkj

Varhaiskasvatuksen ulkotoiminnan kehittäminen osana varhaiskasvatuksen palveluvalikkoa ja pedagogista toimintaa.

Jokaisessa yksikössä arvioidaan ulkotoiminnan kehittämismahdollisuudet ja tehdään suunnitelma kehittämistoimista, joita ryhdytään toteuttamaan.

¼: ulkotoiminnan kehittämismahdollisuudet on arvioitu ja kirjattu.

2/4: yksikön kehittämissuunnitelma on kirjattu.

3-4-/4: Kehittämissuunnitelman toteuttaminen.

Päivähoitoyksiköiden johtajat, aluepäälliköt.

Lisätietoja: