Varhaiskasvatuksen palvelualuejohtaja Maija-Liisa Rantanen, perusopetuksen palvelualuejohtaja Outi Rinne, varhaiskasvatuksen erityispalvelupäällikkö Anne Luoma ja perusopetuksen erityispalvelupäällikkö Tea Kiviluoma 19.10.2016:

Turun sivistystoimialalla esiopetus kuuluu pääsääntöisesti varhaiskasvatuksen palvelualueen tehtäviin. Perusopetuksen palvelualueella järjestetään kahdenlaista esiopetusta. Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaille annetaan esiopetusta Hannunniitun, Luolavuoren ja Katariinan kouluissa. Esiopetukseen luetaan myös ns. alkuluokat, jotka on tarkoitettu niille 7-vuotiaille oppilaille, jotka aloittavat perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin (PoL 27 §). Perusopetuksessa on alkuluokat Pansion ja Varissuon kouluissa.

Lainsäädännön ja esiopetussuunnitelman linjaukset inklusiivisesta toimintatavasta

1.Perusopetuslain esiopetusta koskevat säädökset

Perusopetuslain mukaan lasten on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna osallistuttava vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Esiopetusta voivat järjestää myös siihen luvan saaneet yksityiset organisaatiot.

Esiopetusta järjestettäessä tulee lisäksi ottaa huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluita. (23.12.1999/1288).

Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta tämän lain mukaan annettavasta tuesta. Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa.(PoL 17 §)

Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan lapsen on osallistuttava esiopetukseen oppivelvollisuuden alkamisvuonna. Lisäksi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella on oikeus saada esiopetusta sinä vuonna, jona lapsi täyttää viisi vuotta.

Sellaisella lapsella, joka aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin, on oikeus saada esiopetusta lisäksi myös oppivelvollisuuden alkamisvuonna.

2.Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden säännökset

Esiopetus toteutetaan Opetushallituksen hyväksymän normin Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet ja sen mukaan laaditun paikallisen opetussuunnitelman mukaisesti. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luvussa 3.1. todetaan, että esiopetuksen toimintakulttuurin kehittämisen lähtökohtana on kaikille yhteinen esiopetus, jossa kukin lapsi voi toimia, kehittyä ja oppia omana ainutlaatuisena yksilönään sekä yhteisön jäsenenä. Toimintaa kehitetään inklusiiviseen ja kulttuurista monimuotoisuutta tukevaan suuntaan. Jokaiselle lapselle suunnitellaan sopivia oppimisen haasteita sekä turvataan tarvittava kasvun ja oppimisen tuki.

Pidennetystä oppivelvollisuudesta Esiopetuksen valtakunnallisissa perusteissa (luku 5.5.) todetaan mm.

Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 11 vuotta. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle lapselle annettavassa esiopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta. Tarkoitus on vahvistaa lapsen valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Lapselle laaditaan HOJKS esiopetuksen alkaessa. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus esiopetukseen alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua.

Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä eri hallintokuntien välillä. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella.

3.Pidennetty oppivelvollisuus

Esiopetuksen opetussuunnitelman (luku 5.5) ja perusopetuksen opetussuunnitelman (luku 7.4.5) mukaan pidennetty oppivelvollisuus voidaan toteuttaa kolmella tavalla:

Perusopetus käsittää vuosiluokat 1 – 9. Oppivelvollisuuden kesto on eri asia kuin se, kuinka kauan oppivelvollisuuden suorittamiseen kuluu aikaa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevilla oppivelvollisuus alkaa 6-vuotiaana esiopetuksella. Muilla oppilailla se alkaa perusopetuksen ensimmäisellä vuosiluokalla 7-vuotiaana. Yleisen oppivelvollisuuden mukaan opiskelevien oppilaiden oppivelvollisuus kestää 10 vuotta. Useimmat suorittavat perusopetuksen oppimäärän yhdeksässä vuodessa. Yksi ylimääräinen vuosi oppivelvollisuutta takaa sen, että oppilas on vielä oppivelvollinen, vaikka jäisi kerran luokalleen. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilaskaan ei aina käytä oppivelvollisuuden suorittamiseen 11 vuotta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla 11 vuotta täyttyy vain siinä tapauksessa, että hän aloittaa oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen 6-vuotiaana ja käyttää lain antaman mahdollisuuden saada esiopetusta kaksi vuotta tai jää luokalleen. Pidennetty oppivelvollisuus tarkoittaa oppivelvollisuuden alkamista vuotta säädettyä aiemmin, oppivelvollisuus ei pidenny perusopetuksen keskeltä tai lopusta.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä 5-vuotiaana aloitettu ns. oppivelvollisuutta edeltävä esiopetus on samojen esiopetuksen normien alaista kuin ilman tätä päätöstä olevien oppilaiden vastaava 6-vuotiaana aloitettu esiopetus. Kunta päättää pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan lapsen esiopetuksen järjestämispaikasta. Esiopetus toteutetaan aina esiopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti riippumatta siitä, missä tai minkä ikäisille sitä annetaan.

Erityisen tuen ja pidennetyn oppivelvollisuuden päätösten tulee aina perustua tapauskohtaiseen harkintaan. Opetuksen järjestäjä ei voi kategorisesti päättää, että jonkin diagnoosin saaneiden oppilaiden, esimerkiksi lievästi kehitysvammaisten, opetus järjestetään aina yksilöidyssä koulussa, luokassa tai tietyssä esiopetusryhmässä vaan päätös opetuspaikasta harkitaan yksilökohtaisesti erityisen tuen päätöksen yhteydessä.

Pidennetyn oppivelvollisuuden toteuttaminen Turussa

Perusopetuslain 25 §: n mukaan pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä ovat muun muassa näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas on aina erityistä tukea saava oppilas. Hänelle tehdään hallintopäätös sekä pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin ottamisesta että erityisen tuen antamisesta. Molemmista asioista sekä opetuksen järjestämispaikasta päätetään samalla hallintopäätöksellä.

Päätös erityisestä tuesta tehdään perusopetuslain 17 §:n 4 momentin perusteella ja päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta perusopetuslain 25 §:n 2 momentin perusteella. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tulee tehdä pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkua, jo 5-vuotiaana. Silloin oikeus oppivelvollisuutta edeltävään, maksuttomaan esiopetukseen voi toteutua sen vuoden syksystä, jolloin lapsi täyttää 5 vuotta eli vuotta ennen hänen oppivelvollisuutensa alkua. Turussa puhutaan ns. vapaaehtoisesta esiopetuksesta. Päätökseen on kirjattuna päivähoitoyksikkö, joka vastaa lapsen vapaaehtoisesta esiopetuksesta. Syksyllä 2016 vapaaehtoisessa esiopetuksessa aloittaneita lapsia on 58. (Syksyllä 2015 oli 47 lasta, syksyllä 2014 oli 25 lasta, syksyllä 2013 oli 29 lasta, syksyllä 2012 oli 36 lasta.)

Päätökset erityisestä tuesta ja pidennetystä oppivelvollisuudesta tulee aina perustella. Pidennetyn oppivelvollisuuden ja samalla kertaa tehtävän erityisen tuen ensikertaisen päätöksen perusteluina tulee olla psykologinen tai lääketieteellinen lausunto. Tällöin ei tarvita pedagogista selvitystä. Turussa psykologiset ja lääketieteelliset lausunnot ja suositukset pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin ottamisesta tulevat pääsääntöisesti lastenneurologisesta yksiköstä.

Tällä hetkellä toimivaltaisena viranomaisena perusopetuksen erityispalvelupäällikkö tekee päätöksen, harkitsee päätöksen sisältöä virkavastuulla ottaen huomioon asiantuntijalausunnon. Asiantuntijalausunto ei sido päätöksentekijää. Koska päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tulee tehdä pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkua, jo 5-vuotiaana, on tarkoituksenmukaista, että päätöksentekovastuu siirretään sivistystoimialan hallinnonjärjestämispäätöksessä perusopetuksesta varhaiskasvatukseen varhaiskasvatuksen erityispalvelupäällikölle.

Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppilaan oppivelvollisuuden alkamista. Mikäli päätös tehdään lapsen ollessa 5-vuotias, merkitään päätökseen, että pidennetty oppivelvollisuus alkaa 1.8. sinä vuonna, kun lapsi täyttää kuusi vuotta. Jos päätös on jäänyt tekemättä tai oppilaan tilanne muuttuu esi- tai perusopetuksen aikana, voidaan päätös poikkeuksellisesti tehdä myöhemminkin. Tällöin oppivelvollisuus ei voi enää pidentyä, mutta päätös vaikuttaa oppilaan opetusryhmän kokoon ja se voi vaikuttaa myös opetettaviin oppiaineisiin. Syksyllä 2016 varhaiskasvatuksen esiopetuksessa on 8 lasta, joilla on päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta. (2015 syksyllä 4 lasta, 2014 syksyllä 3 lasta, 2013 syksyllä 6 lasta ja 2012 syksyllä 8 lasta.) Kaikki muut ovat opiskelleet Hannunniitun, Katariinan ja Luolavuoren koulujen esiopetusryhmissä.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden erityisen tuen päätös tarkistetaan, kuten muillakin oppilailla, ainakin toisen vuosiluokan jälkeen ja ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Tarkistamista varten myös pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvasta oppilaasta tehdään pedagoginen selvitys. Päätöksen perustelujen tulee sisältyä oppilaalle tehtävään pedagogiseen selvitykseen. Selvitystä voidaan tarvittaessa täydentää psykologisella, lääketieteellisellä tai muulla asiantuntijalausunnolla.

Prosessissa esiintyvä hankaluudet

Opetushallituksen ohjeissa todetaan, että lausuntojen kirjoittajat eivät aina tunne riittävästi esi- ja perusopetuksen normeja. Tällaisessa tapauksessa olisi hyvä paikallisesti keskustella lausuntojen kirjoittajien kanssa ja pohtia erityistä tukea ja pidennettyä oppivelvollisuutta koskevia normeja, niiden tulkintaa ja yhteisiä linjauksia. Turussa tällaisia keskusteluja on käyty useita kertoja.

Huoltajan kanssa tehtävää yhteistyötä helpottaa se, että päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta on linjassa asiantuntijalausunnon kanssa. Eri hallintokuntien ja toimijoiden, kuten lausuntoja antavien tahojen välinen yhteistyö on tärkeää siksi, että tieto pidennetyn oppivelvollisuuden tarpeesta tulisi riittävän ajoissa siitä päättävälle ja lapsi ohjautuisi tuen piiriin.

Perusopetuslain 17 §:n mukaan opetuksen järjestäjä tekee kirjallisen päätöksen erityisen tuen järjestämiseksi. Erityisen tuen päätöksessä on päätettävä myös oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä. Päätöksen tekee perusopetuksen erityispalvelupäällikkö, joka tehtäviin tämä on määrätty sivistystoimialan hallinnonjärjestämispäätöksessä. Turussa ongelmaa aiheuttaa se, että lausunnon antajat suosittelevat lausunnoissaan pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin tulevalle lapselle tiettyä esiopetus- tai koulupaikkaa. Lisäksi lausunnon antajat neuvottelevat asiasta huoltajien kanssa ilman sivistystoimen edustajaa. Ristiriitatilanteita syntyy huoltajien kanssa, kun lapselle osoitettu esikoulupaikka on eri kuin lausunnon antajan suositus. Opetushallituksen mukaan lausunnon antajien tehtävänä ei ole ottaa kantaa tuen järjestämispaikkaan. Heidän tulisi lausunnoissaan pelkästään avata sitä, millaista tukea lapsi tarvitsee.

Lausunnon antajat eivät nykykäytännössä aina ota huomioon esi- ja perusopetusta sitovia säädöksiä, vaan lähtevät useimmiten siitä, että oppilas sijoitetaan erityiskoulun ryhmään. Opetussuunnitelman perusteissa todetaan, että esi- ja perusopetuksen tehtävänä on kehittää opetusta inkluusioperiaatteen mukaisesti. Edellä mainituista epäkohdista on sivistystoimialan ja hyvinvointitoimialan edustajien kesken neuvoteltu, mutta toimintatavassa ei ole tapahtunut muutosta.

Tietoa ei aina ole myöskään siitä, miten laadukkaasti varhaiskasvatuksen esiopetusryhmät toteuttavat esiopetusta. Esiopetuksessa on perusopetuksen tavoin käytössä kolmiportainen tuki, monipuoliset tukimuodot ja -menetelmät sekä ns. rakenteelliset tukitoimet, kuten ryhmän pienennys, avustajaresurssin käyttö ja alueilla toimivien varhaiskasvatuksen erityisopettajien tuki.

Sekaannusta arvioinnissa aiheuttavat osittain Kelan vaikeavammaisuuskriteerit. Lapsi voidaan Kelan kriteerien mukaan katsoa vaikeavammaiseksi, kun hänen sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuu yleistä lääketieteellistä ja toiminnallista haittaa, jonka vuoksi tarvitaan vähintään vuoden kestävää kuntoutusta tai haitta on niin suuri, että hänellä on sen vuoksi huomattavia vaikeuksia tai rasituksia selviytyä jokapäiväisistä toimistaan kotona, koulussa, työelämässä ja muissa elämäntilanteissa julkisen laitoshoidon ulkopuolella.

Vaikka Kelan vaikeavammaisuuskriteerit täyttyisivät, ei siitä automaattisesti seuraa lapsen siirtämistä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Tilanne on aina harkittava tapauskohtaisesti ja huomioitava lapsen toimintakyky ja esimerkiksi uuden tekniikan tuomat mahdollisuudet lapsen tukemisessa.

Suomen suurimpien kaupunkien toimintatavat pidennetyn oppivelvollisuuden järjestämisessä

Espoo

Espoossa pidennetyssä oppivelvollisuudessa olevan lapsen esiopetuksen aloittaminen, esiopetuksen kesto sekä perusopetuksen aloittaminen suunnitellaan lapsen kokonaistilanteen, edistymisen ja tuen tarpeen perusteella. Jos lapsi aloittaa esiopetuksen suoraan oppivelvollisuuden piirissä 6-vuotiaana, ratkaisu siitä, kestääkö esiopetus yhden vai kaksi vuotta, tehdään ensimmäisen esiopetusvuoden aikana vasta siinä vaiheessa, kun nähdään onko lapsi valmis siirtymään ensimmäiselle luokalle jo yhden esiopetusvuoden jälkeen. Jos huoltaja valitsee lapselle oppivelvollisuutta edeltävän esiopetuksen 5-vuotiaana, lapsi aloittaa silloin perusopetuksen 7-vuotiaana.

Mikäli lapsi on saanut erikoissairaanhoidon suosituksen pidennettyyn oppivelvollisuuteen ja esiopetukseen siirtymisestä 5-vuotiaana, konsultoiva erityislastentarhanopettaja keskustelee huoltajan kanssa (= huoltajan kuuleminen) pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksestä ja erityisestä tuesta. Konsultoiva erityislastentarhanopettaja lähettää keskustelun lopputuloksesta kirjatun asiakirjan koulun psykologipalveluiden päällikölle, joka tekee pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksen. Erityisen tuen päätöksen tekee varhaiskasvatuksen aluepäällikkö.

Mikäli 5-vuotiaan lapsen esiopetus toteutetaan päiväkodissa, antaa konsultoiva erityislastentarhanopettaja konsultaatiotukea lapsen esiopettajalle. Hän antaa myös lapselle erityispedagogista ohjauksellista tukea tai tarvittaessa HOJKS:an mukaista osa-aikaista erityisopetusta yhteistyössä lapsen oman kasvattajatiimin kanssa.

Mikäli lapsen pidennetyn oppivelvollisuuden päätös tehdään vasta 6-vuotiaana, lapsen ensimmäisen oppivelvollisuusvuoden toteutuspaikkana on ensisijaisesti koulun esiopetus. Vaihtoehtoisesti lapsen oppivelvollisuusvuosi voidaan toteuttaa varhaiskasvatuksen integroidussa erityisryhmässä tai tavallisessa ryhmässä avustajan tuella.

Helsinki

Helsingissä pidennetyssä oppivelvollisuudessa esiopetuksen ensimmäinen vuosi on yleensä oppivelvollisuutta edeltävää esiopetusta, josta vastaa varhaiskasvatusvirasto. Toinen vuosi on oppilaan oppivelvollisuuteen kuuluvaa esiopetusta, josta vastaa pääsääntöisesti opetusvirasto, jolloin opetus järjestetään erityisluokassa. Jos lapsen kehityksen tai opetusjärjestelyiden kannalta on perusteltua, voidaan esiopetus järjestää poikkeuksellisesti myös päiväkodissa. Esimerkkinä näistä poikkeusjärjestelyistä on sellainen lapsi, joka aloittaa perusopinnot yleisopetuksen ryhmässä (näkö-, kuulo- ja liikuntavammaiset lapset). Tämä edellyttää aina etukäteen neuvottelua, jonka kutsuu koolle kiertävä erityislastentarhanopettaja. Neuvotteluun osallistuvat päivähoidon, huoltajien, asiantuntijatahojen lisäksi opetusviraston erityissuunnittelija.

Päätöksen oikeudesta pidennettyyn oppivelvollisuuteen tekee opetuspäällikkö. Opetusviraston tekemä päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tulee olla saapunut päiväkotiin ennen kuin lapsi voidaan ottaa oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen 5-vuotiaana. Päiväkodin johtaja tekee päätöksen esiopetukseen ottamisesta ja varhaiskasvatusalueen päällikkö erityisen tuen antamisesta.

Lapsen oppivelvollisuus alkaa 6-vuotiaana, jolloin lapsi ilmoitetaan kouluun koulutulokkaiden aikataulun mukaisesti. Opetuspäällikkö päättää erityisestä tuesta, jossa määritellään lapsen koulu, pääasiallinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä oppiaineiden oppimäärät perusopetuksen alkaessa.

Helsingissä on aloitettu toimintamallin muutoksen suunnittelu. Kaavaillussa uudessa toimintamallissa on suunnitteilla, että pidennetyn oppivelvollisuuden päätökset sekä järjestämisvelvollisuus voisivat olla varhaiskasvatus- esiopetuspalvelukokonaisuudessa toimintakaudesta 2017 – 2018 alkaen.

Tampere

Tampereella päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta ja erityisestä tuesta tekee aina vastaava rehtori. Pidennetyn oppivelvollisuuden ensimmäinen vuosi toteutetaan aina varhaiskasvatuksen esiopetuksessa, pääsääntöisesti lapsen lähiryhmässä. Poikkeuksena on vahvasti tuettu esiopetus, joka toteutetaan erityiskouluilla luokkamuotoisena erityisopetuksena (8 oppilasta). Tähän ryhmään ohjautuvat ne kehitysvammadiagnoosin saaneet lapset, joiden on todettu tarvitsevan tavallista vahvempaa tukea oppimisessaan. Tampereella kaikki kehitysvammadiagnoosin saaneet lapset eivät ole automaattisesti pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä, vaan tarve arvioidaan vanhempien ja asiantuntijoiden välisissä neuvotteluissa.

Lapsen toinen esiopetusvuosi voidaan toteuttaa varhaiskasvatuksen esiopetuksessa tai koulussa. Päätös järjestämispaikasta tehdään perusopetuksen koordinoivan opettajan ja varhaiskasvatuksen erikoissuunnittelijan sekä huoltajien välisissä neuvotteluissa. Pidennetyn oppivelvollisuuden alkamisajankohdasta riippuen oppilas siirtyy ensimmäiselle luokalle 7- tai 8-vuotiaana.

Oulu

Oulussa päätös pidennetyn oppivelvollisuuden toteuttamispaikasta harkitaan lapsikohtaisesti erityisen tuen päätöksen yhteydessä. Esiopetus toteutetaan kuitenkin aina päiväkodissa (tavallisessa esiopetusryhmässä tai alueellisessa pienryhmässä) esiopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti.

Varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö tekee 5-vuotiaan lapsen pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksen. 6- vuotiaana lapsi aloittaa oppivelvollisuuden. Hän jatkaa kuitenkin päiväkodissa esiopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Pidennetyn oppivelvollisuuden päätös säilyy voimassa lapsen aloitettua perusopetuksen, mutta hänelle tehdään pedagoginen selvitys ja erityinen tuki tarkistetaan olennaisten muutosten osalta yhteistyössä tulevan koulun kanssa. Opiskelun järjestäminen joko oppiaineittain tai toiminta-alueittain sekä mahdolliset yksilöllistettävät oppimäärät määritellään vasta koulussa.

Opetuksen järjestäjä määrittää opetuspaikan ja pedagogisen tuen järjestelyt yhteistyössä huoltajan kanssa. Kuntoutus- ja hoitovastuutahot eivät voi määritellä koulupaikkaa.

Vantaa

Vantaalla päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta valmistellaan perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen yhteistyönä. Perusopetuksen aluekoordinaattori ja konsultoiva erityislastentarhanopettaja valmistelevat pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksen.  Päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta tekee perusopetuksen aluepäällikkö.

Pidennetty oppivelvollisuus toteutetaan Vantaalla varhaiskasvatuksen järjestämässä esiopetuksessa yhdestä kahteen vuotta riippuen pidennetyn oppivelvollisuuden aloittamisen ajankohdasta. Jos lapsi saa pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksen 5-vuotiaana, toteutuu vapaaehtoisen esiopetuksen vuosi tällöin. Lapsi jatkaa varhaiskasvatuksen esiopetuksessa vielä 6-vuotiaana. Tällöin kuitenkin pohditaan huoltajien kanssa, onko lapsen kannalta tarkoituksenmukaista jatkaa toinen vuosi samassa esiopetusryhmässä, vai siirtyä toiseen ryhmään. Esim. integroiduissa ryhmissä olevat lapset siirtyvät mahdollisuuksien mukaan tavalliseen esiopetusryhmään toiseksi esiopetusvuodekseen, jotta he saavat kokemuksen isossa ryhmässä toimimisesta.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten esiopetuksen siirtäminen varhaiskasvatuksen palvelualueelle

Voimassa oleva esi- ja perusopetuksen säädökset edellyttävät esioppilaan/oppilaan tuen järjestämistä joustavasti ensisijaisesti hänen omassa kasvu- ja oppimisympäristössään.

Kaikki pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaat kuuluvat erityisen tuen piiriin. Perusopetuslain 17 § (24.6.2010/642) mukaan ”erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta tämän lain mukaan annettavasta tuesta. Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa.”

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa säädetään tuen järjestämisen perusteista seuraavaa: Tuki annetaan oppilaalle ensisijaisesti omassa opetusryhmässä ja koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei oppilaan etu tuen antamiseksi välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen sisällä sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle. (2014, 61.)

Sama asia kuvataan esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa seuraavasti: Tuki annetaan lapselle ensisijaisesti omassa esiopetusryhmässä erilaisin joustavin järjestelyin, ellei lapsen etu välttämättä edellytä lapsen siirtämistä toiseen ryhmään tai yksikköön. Mikäli lapsi käyttää esiopetuksen lisäksi muita varhaiskasvatuspalveluja, esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen henkilöstö tekee yhteistyötä lapsen kasvun ja oppimisen tukeen liittyvissä asioissa. (2014, 45.)

Perustelut esiopetuksen siirtämiseksi kokonaan varhaiskasvatuksen palvelualueelle:

•Lainsäädännön ja esiopetussuunnitelman linjaukset inklusiivisesta toimintatavasta.

•Esioppilaiden yhdenvertaiset oikeudet kuulua oman ikäluokkansa lähipäiväkodin lapsiryhmään ja saada tarvitsemansa tuki ja täydentävä päivähoito lähipalveluna toteutettavan esiopetuksen yhteydessä.

•Toiminnan yhtenäistäminen niin, että kaikki lapset ovat varhaiskasvatuksen järjestämän esiopetuksen piirissä esiopetusvuotenaan. Saman opetussuunnitelman mukainen toiminta ja ikäluokan opetukseen erikoistunut ammattihenkilökunta on tällöin yhden hallinnon alaisuudessa ja toimii yhtenäisten periaatteiden mukaisesti. Koko ikäluokan palveluita arvioidaan ja kehitetään yhdessä.

•Päätöksenteko koulupaikasta siirtyy sen vuoden kevääseen, jolloin lapsi on siirtymässä perusopetukseen. Kun pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaan erityisen tuen päätös tehdään sen vuoden keväällä, jolloin lapsi täyttää 5 vuotta, hänellä on kaksi vuotta aikaa perusopetuksen aloittamiseen. Koulupaikan määräytymisen tulisi perustua mahdollisimman tuoreeseen arvioon lapsen kehityksestä ja tuen tarpeista. Tämä tulee mahdolliseksi, kun vapaaehtoisen esiopetusvuoden jälkeen jatketaan omassa lähipäiväkodissa. Myös täydentävä päivähoito saadaan samasta päiväkodista. Perusopetuksen opetusryhmän määräytymisessä säilyvät näin myös inklusiiviset mahdollisuudet koulun aloittamisvuoden kevääseen asti.

•Lapsi voi jatkaa omassa lähiympäristössään tuttujen lasten ja aikuisten kanssa koulun aloittamiseen asti, mikä tarjoaa hänelle jatkuvuutta, pysyvyyttä ja turvallisuutta.

•Oppilaskuljetukset vähenevät, kun palvelut tuotetaan lähipalveluina. Koulujen esiopetusryhmiin lapset tulevat tällä hetkellä eri puolilta kaupunkia pääsääntöisesti tilauskuljetuksilla. 57 lapsesta 51 on kuljetusedun piirissä. Tämä merkitsee vähintään noin 100 000 €:n vuosikustannuksia.

Varhaiskasvatuksen valmiuksista vastata vaativaa tukea tarvitsevien lasten esiopetuksesta:

•Varhaiskasvatuksessa lapsen tuen tarpeisiin vastataan siten kuin perusopetuslaki ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet edellyttävät.

•Varhaiskasvatuksessa on käytössä perusopetuksen tavoin kolmiportainen tuki: yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Henkilöstö on koulutettu tuen muotojen käyttöön.

•Fyysiseen, psyykkiseen, kognitiiviseen ja emotionaaliseen oppimisympäristöön sekä selkeään struktuuriin kiinnitetään huomiota.

•Lastentarhanopettajilla on laaja osaaminen 1-6-vuotiaiden lasten kehityksestä. Tavallisesti he toimivat usean vuoden samojen lasten kanssa.

•Varhaiskasvatuksessa on lisätty varhaiskasvatuksen erityisopettajia (VEO) ja erityispedagogista osaamista. Työskentelyalueita on pienennetty, jolloin erityisopettajat pystyvät olemaan mukana lapsiryhmien arjessa.

•Varhaiskasvatuksen erityisopettajat tukevat henkilöstöä menetelmien käytössä arjen tilanteissa.

•Varhaiskasvatuksessa on käytössä myös pienryhmätoiminnan malli. Koulutusta on annettu jatkuvan koulutuksen periaatteella esim. tukiviittomien ja kuvien käytöstä. Tuloksista on saatu positiivista palautetta mm. puheterapeuteilta.

•Toiminnan mukana siirtyvä taloudellinen resurssi voidaan kokonaan suunnata varhaiserityiskasvatuksen palveluiden kehittämiseen.

Toiminnan siirtämisen vaikutuksia talouteen, tilojen käyttöön ja henkilöstön työtehtäviin

Keskitetyn palvelun koulujen yhteydessä toimii Turussa lukuvuonna 2016 - 2017 kahdeksan esiopetusryhmää, joista kaksi on Hannunniitun koulussa, kolme Katariinan koulussa ja kolme Luolavuoren koulussa. Kaksi Luolavuoren koulun ryhmistä on esiopetuksen ja 1. luokan yhdysryhmiä. Varhaiskasvatuksen esiopetusryhmissä on tällä hetkellä 8 pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevaa esioppilasta.

Koulut järjestävät esioppilaille aamu- ja iltapäivätoimintaa ja –hoitoa, mikä merkitsee, että ohjaavaa henkilöstöä tarvitaan koulussa päivittäin klo 6.30 -17. Koulunkäynninohjaajat osallistuvat työpäiviensä aikana myös erilaisiin yhteistyöpalavereihin ja voivat työskennellä osan päivästä tarvittaessa esiopetuksen ja aamu- ja iltapäivätoiminnan lisäksi myös perusopetuksen ryhmissä.

Henkilöstö

Hannunniitun, Katariinan ja Luolavuoren kouluissa esiopetuksessa työskentelee lukuvuotena 2016 – 2017 yhteensä 7 erityisluokanopettajaa. Lähtökohtaisesti opettajat työllistetään jatkossa perusopetukseen. Mikäli ko. opettajalla ei ole perusopetuksen opettajan kelpoisuutta, hänen on mahdollisuus siirtyä varhaiskasvatukseen. Neuvottelut opettajien työtehtävistä käydään kunkin osalta yksilöllisesti.

Lukuvuonna 2016 – 2017 Hannunniitun, Luolavuoren ja Katariinan koulujen esiopetuksessa työskentelee yht. 20 ohjaajaa tai koulunkäynninohjaajaa. Lähtökohtaisesti he työskentelevät jatkossakin perusopetuksen palvelualueella. Neuvottelut tehtäväkohtaisista muutoksista käydään ao. koulun tai perusopetuksen palvelualueen sisällä.

Katariinan koulu

-22 esioppilasta

-3 erityisluokanopettajaa (yht. 67 vvh)

-9 koulunkäynninohjaajaa (180 h/vko)

Hannunniitun koulu

-18 esioppilasta

-2 erityisluokanopettajaa (2 x 21 vvh) ja erityisopettaja (2 vvh)

-3 koulunkäynninohjaajaa (yht. 66 h/vko), lisäksi iltapäivätoiminnassa käytetään neljännen koulunkäynninohjaajan työpanosta

Luolavuoren koulu

-17 esioppilasta

-2 erityisluokanopettajaa (2 x 22 vvh)

-2 ohjaajaa täydellä työajalla (38,25 h/vko), 5 koulunkäynninohjaajaa, joiden työajat ovat 4x 38,25 h/vko ja 1x 35 h/vko. Näistä hyvinvointitoimiala maksaa iltapäivähoidon osuuden (ohjaajatunteja 38,25 h/vko ja koulunkäynninohjaajien tunteja 2 x 38,25 h/vko).

Toimintatilat

Kun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten esiopetus siirtyy keskitetyn palvelun kouluilta varhaiskasvatuksessa järjestettävän esiopetustoiminnan yhteyteen, lisää muutos kuluvan toimintakauden lapsimäärän mukaan esiopetuspaikkojen tarvetta 57 paikalla. Lapset tulisivat sijoittumaan ensisijaisesti lähiesiopetusryhmiin inkluusioperiaatteen mukaisesti. Vastaavasti keskitetyn palvelun kouluista vapautuu luokkatilaa, jota voidaan hyödyntää muuhun toimintaan.

Talousarvio

Toiminnan siirtyessä palvelualueelta toiselle, tulee tämä huomioida siirtovuoden budjetissa.

Perusopetuksen budjetista tulee siirtää esiopetustoiminnan loppumisesta vapautuvat henkilöstömäärärahat varhaiskasvatuksen palvelualueen budjettiin. Vuodeksi 2016 Hannunniitun, Katariinan ja Luolavuoren koulujen esiopetukseen on budjetoitu yhteensä 383 735 euroa.

Alkuluokista luopuminen 1.8.2018 alkaen

Lain (PoL 26a §) mukaan sellaisella lapsella, joka aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin, on oikeus saada esiopetusta lisäksi myös oppivelvollisuuden alkamisvuonna. Lapsen huoltajan on pidettävä huolta, että lapsi osallistuu esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan.

Niille lapsille, joiden koulunkäynnin aloitusta on siirretty vuodella eteenpäin, on Turun perusopetuksessa tällä hetkellä kaksi esiopetukseen luettavaa ryhmää, joita kutsutaan alkuluokiksi. Ryhmät toimivat Varissuon ja Pansion kouluissa. Ne noudattavat esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Ryhmän koko voi olla enimmillään 10. Tällä hetkellä kummassakin ryhmässä on 7 oppilasta. He tulevat pääsääntöisesti koulunsa omalta oppilasalueelta. 14 oppilaasta 2 on tilauskuljetusten piirissä. Vuosikustannus tästä on n. 4000 euroa. Päätökset oppilaiden ottamisesta alkuluokalle ja koulunkäynnin aloittamisen siirtämisestä tekee perusopetuksen erityispalvelupäällikkö psykologin tai lääkärin lausunnon pohjalta.

Koska varhaiskasvatus ja perusopetus ovat nykyään saman toimialan palvelualueita, ei varhaiskasvatuksella ole estettä järjestää toista esiopetusvuotta niille, joiden koulunkäynnin aloittamista siirretään vuodella eteenpäin. Samalla kun esiopetusta muutoinkin yhtenäistetään, on perusteltua, että alkuluokkienkin opetusta vastaava esiopetus toteutetaan jatkossa varhaiskasvatuksen esiopetuspalveluiden piirissä ja perusopetuksen alkuluokista luovutaan 1.8.2018 alkaen. Osa lapsista, jotka ovat aloittaneet perusopetuksen vuotta myöhemmin, ovat olleet varhaiskasvatuksen esiopetuksessa aiempinakin vuosina. Heidän osaltaan päätöksen koulunkäynnin aloittamisen siirtämisestä tekee lähikoulun rehtori psykologin tai lääkärin lausunnon perusteella.

Muutos koskee kahta alkuluokan opettajaa (yht. 44 vvh) ja kahta koulunkäynninohjaajaa (yht. 20 h/vko). Muutoksen seurauksena vapautuu kaksi luokkatilaa muuhun käyttöön. Vuodelle 2016 alkuluokkiin on budjetoitu yht. 116 783 €.

Oheismateriaali 1               Hannunniitun koulun lausunto

Oheismateriaali 2               Katariinan koulun lausunto

Oheismateriaali 3               Luolavuoren koulun lausunto

Oheismateriaali 4               Pansion koulun lausunto

Oheismateriaali 5               Varissuon koulun lausunto

Varhaiskasvatuksen palvelualuejohtaja Maija-Liisa Rantanen ja perusopetuksen palvelualuejohtaja Outi Rinne:

Ehdotus        Kasvatus- ja opetuslautakunnan suomenkielinen varhaiskasvatus- ja perusopetusjaosto päättää, että 1.8.2018 alkaen perusopetuksen palvelualueella ei enää anneta esiopetusta, vaan esioppilaat saavat palvelunsa varhaiskasvatuksen palvelualueelta. Perusopetuksen esiopetuksesta säästyvät määrärahat siirretään varhaiskasvatuksen palvelualueelle vuoden 2018 budjettia laadittaessa. Perusopetuksen esiopetusta antavalle henkilöstölle osoitetaan uusi tehtävä yksilöllisesti neuvotellen.