Palvelualuejohtaja Outi Rinne 4.6.2015:

Yleistä:

Erikoisluokkatoiminta alkoi 1960-luvulla, jolloin perustettiin Turun musiikkiluokat. 1990-luvun alussa tuli suosituksi Content and Language Integrated Learning –menetelmä CLIL, mikä merkitsee, että oppiaineita opiskellaan äidinkielen lisäksi enenevästi vieraalla kielellä ja samalla opitaan käyttämään ko. kieltä luontevasti. Turun Puolalan koulu oli Opetushallituksen pilottina englannin kieliluokkatoiminnassa, jonka jälkeen kieliluokkia perustettiin myös ranskan, saksan ja venäjän kieliin. Ruotsin kielen kielikylpy on erilainen menetelmä, jossa vieraan kielen osuus on aluksi 100-prosenttinen.

Musiikki- ja kieliluokkien lisäksi erikoisluokkia on kuvataiteessa, matematiikassa ja liikunnassa. Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto on perustanut päätöksillään ns. viralliset erikoisluokat. Nämä ottavat oppilaansa koko kaupungin alueelta erilaisilla pääsykokeilla varmistaakseen oppilaiden edellytykset erikoisluokkaopiskeluun ja karsiakseen hakijoiden joukosta ne, jotka otetaan kyseiselle luokalle.

Erikoisluokat ovat seuraavat:

Puolalan koulu:

Englannin kieliluokat 1-9

Saksan kieliluokat 1-9

Suomalais-venäläiset luokat 1-9

musiikkiluokat 3-9

Vähä-Heikkilän koulu:

Ranskan kieliluokat 1-6

Topeliuksen koulu:

Ranskan kieliluokat 7-9

Latinan kielen linja 7-9

Raunistulan koulu:

Matematiikkaluokat 3-9

Englantipainotteiset luokat 7-9

Luostarivuoren koulu:

Kuvataideluokat 3-9

Liikuntaluokat 7-9

Ruotsin kielikylpyluokat 1-9

Turun Lyseon koulu:

Englannin kieliluokat 7-9

Musiikkiluokat (viimeinen toimintavuosi 2014 -2015) 9. luokka

Puropellon koulu:

Liikuntaluokat 7-9

Vasaramäen koulu:

Liikuntalinja 3-6 ja liikuntaluokat 7-9

Lautakunnan päättämien erikoisluokkien lisäksi joissakin kouluissa on vain oman koulun oppilaille tarkoitettuja painotuksia. Tällaisia ovat Ilpoisten 1-6 ja Puropellon 7-9 sekä Wäinö Aaltosen 1-6 ja Luostarivuoren 7-9 koulujen englantipainotteiset luokat, Wäinö Aaltosen koulun mediapainotus 1-6 ja Turun Lyseon 7-9 liikuntaluokka.

Erikoisluokkatyöryhmä:

Syksyllä 2014 koottiin työryhmä kartoittamaan erikoisluokkien ja painotetun opetuksen tilannetta Turun perusopetuksessa. Ryhmään kuuluivat rehtorit Tuomas Nousiainen (PUO), Marianne Ulfstedt (RAU), Taru Pätäri (VÄH), Anne Alho (PUR), Antti Hyssälä (TOP), Henri Littunen (W-A), Matti Palmunen LUOS), Johanna Järvinen (ILP), Jyrki Välimäki (VAS), Anu Tanzi-Albi (TLK) ja palvelualuepäällikkö Outi Rinne, pj. Työryhmä laati liitteenä olevan kuvauksen nykytilanteesta. Siitä käyvät ilmi luokkien toiminta, oppilaaksi oton periaatteet, oppilasmäärät ja käytetyt resurssit.

Liite 1                                  Erikoisluokat ja painotettu opetus Turun kaupungin perusopetuksessa 2015

Työryhmä kartoitti myös erikoisluokkatoiminnan etuja ja haittoja ja nosti kysymyksiä pohdittavaksi. 9.10.2014 pidetyssä kokouksessa on kirjattu seuraavat seikat:

Etuja:

-suosio vanhempien ja oppilaiden keskuudessa

-yhteistyö ja verkostoituminen esim. urheilujärjestöjen, suurlähetystön kanssa sekä koulun näiltä saama tuki

-oppilas saa toteuttaa henkilökohtaisia kiinnostuksen kohteitaan

-motivoituneiden oppilaiden eriyttäminen

-koulun brändi, kaupungista dynaaminen kuva ulospäin, vetovoimatekijä kaupungille, kiinnostusta myös ulkomailla

-erikoisluokkien hyvät oppimistulokset

-kieliluokkien kansainväliset kontaktit ja yhteistyö

-kielitutkintojen suorittamismahdollisuus

-vanhempien aktiivisuus koulutyön tukemisessa

-tietotaidon kehittäminen, esimerkiksi kehittämishankkeet, joihin koulu / henkilöstö osallistuu

-oppilaan kaveripiiri ja elinympäristö laajenee

-normeeratut, yhdenmukaiset valintaprosessit virallisille erikoisluokille

-rekisteröityjen yhdistysten antama tuki erikoisluokille

Haittoja:

-erityisesti niukan taloustilanteen aikana erikoisluokat nielevät resurssia.

-opetus on kalliimpaa mm. natiiviopettajien, opettajien kaksoispätevyyden ja TVA-korvausten takia

-niissä erikoisluokissa, joissa on vähän oppilaita, kustannukset tulevat muihin nähden kalliiksi

-vain osa kouluista saa lisäresurssia erikoisluokkien toteuttamiseen

-epätietoisuus esimerkiksi mediapainotuksen jatkumisesta tulevien laitekustannusten takia

-kieliluokkaoppilaiden väheneminen yläkouluikäisissä, jolloin jatkumo ei välttämättä toteudu

-kieliluokilta oppilaita siirretään oppimisvaikeuksien takia tavallisiin luokkiin

-linjajako hankaloittaa opetusryhmien muodostamista ja joustavuutta koulun sisällä

-rinnakkaisluokkien välinen epätasa-arvo erikoisluokkien ja tavallisten luokkien välillä erityisesti pienissä kouluissa

-pääsykoejärjestelmä tuottaa pettymyksiä

-pettyneiden huoltajien valitusprosessit lisäävät byrokratiaa

-eriarvoistava vaikutus

-köyhdyttää lähiökoulujen oppilasainesta, kun parhaat oppilaat siirtyvät erikoisluokille muihin kouluihin

-kaikkien perheiden edellytykset hakea erikoisluokille ja järjestää tarvittava tuki (esim. kuljetus) erikoisluokilla opiskeleville eivät toteudu yhdenvertaisesti

-oppilaan kontakti asuinympäristön kavereihin on vähäinen, jos hän ei opiskele lähikoulussaan

-valintamenettelyt ovat eritasoisia eri kouluissa

-hankaloittaa henkilöstön rekrytointia

-epävarmuus rekisteröityjen yhdistysten erikoisluokille antaman tuen jatkuvuudesta

Kysymyksiä ja pohdintaa:

-Miksi joitakin taito- ja taideaineita arvostetaan enemmän kuin toisia satsaamalla erillistä resurssia erikoisluokkiin?

-Jatkuuko koulujen omalla rahoituksella järjestetty erikoisluokkatoiminta säästöjen aikanakin?

-Voiko koulu jättää maksimioppilasmäärät huomioon ottamatta sisäänotossa?

-Onko perusteltua tarjota ulkokuntalaisille oppilaille erikoisluokkaopetusta?

-Resursoinnin pitää olla selkeää ja yhdenmukaista

-Toiminnan pitää olla avointa ja läpinäkyvää

Arvokeskustelua ja strategisia näkemyksiä:

Oppimistulokset ja toiminta erikoisluokilla on laadukasta. Valikoidun oppilasaineksen kanssa taitavat opettajat pystyvät toteuttamaan vaativiakin oppisisältöjä ja harjoittamaan erikoistumisaineen taitoja syvällisesti ja korkeatasoisesti. Koulut, oppilaat ja huoltajat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä erikoisluokkien tarjoamiin mahdollisuuksiin. Kilpailu pääsystä suosituimmille luokille on kova.

Jotkut yliopistotutkijat (esim. Piia Seppänen, Risto Rinne ja Hannu Simola) ovat kritisoineet painotettua opetusta elitismistä ja siitä, että se ruokkii ns. koulushoppailua ja lisää turhaa huolta siitä, että tavallinen ei lapselle riitä. Tutkimusten mukaan painotetuille luokille päätyy muita useammin hyvin koulussa menestyneitä korkeakoulutettujen ja varakkaiden vanhempien lapsia. Muille luokille jää suhteessa enemmän heikommin koulussa menestyviä ja alempien sosiaaliryhmien lapsia. Omien kiinnostusten mukainen opetus on positiivinen seikka, mutta jos sitä tarjotaan suljetusti vain tietylle ryhmälle ja siihen pääsy riippuu perheen aktiivisuudesta ja lapsen taitavuudesta, on kyse eriarvoisuudesta. Pääsykokeet ruokkivat lasten arvottamista heidän lahjakkuutensa ja harrastuneisuutensa perusteella. Esimerkiksi liikuntaluokille pääsevät ne, jotka harrastavat liikuntaa paljon, eivät ne, joiden olisi hyvä liikkua enemmän. Tutkimusten mukaan painotettua opetusta on Suomen suurista kaupungeista eniten Turussa. (Tutkimusprojekti Vanhemmat ja kouluvalinta, Perheiden koulutusstrategiat, eriarvoistuminen ja paikalliset koulupolitiikat suomalaisessa peruskoulussa 2009 - 2012 Joht. prof. Hannu Simola Helsingin yliopistosta ja prof. Risto Rinne Turun yliopistosta.)

Seuraavista linkeistä avautuu aiheesta kirjoitettuja uutis- ja lehtiartikkeleita:

http://yle.fi/uutiset/koulutetut_vanhemmat_saavat_lapsensa_erikoisluokille/6269662

http://www.acadsci.fi/akatemiaklubi/2010_2011/akatemiaklubi_seppanen.pdf

http://www.iltalehti.fi/perhe/2014081118565221_pr.shtml

Turkustrategiaan on kirjattu tavoite lähikouluperiaatteen noudattamisesta. Sama periaate on myös hyväksytyssä operatiivisessa palvelutuotantosopimuksessa vuodelle 2015. Turun perusopetuksen oppilaista kuitenkin 23,3 % on erikoisluokilla ja lähes 8 % erityisluokilla. Joillekin erikoisluokkien oppilaille erikoisluokkakoulu on samalla myös oman oppilasalueen koulu, mutta useimmille se ei ole lähikoulu.

Vuonna 2016 käyttöön otettavassa opetussuunnitelmassa linjataan asiaa seuraavasti:

•Luku 3.1 Perusopetuksen tehtävä: Perusopetuksen yhteiskunnallisena tehtävänä on edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta.

•Luku 3.1. Perusopetuksen tehtävä: Perusopetuksen tehtävänä on osaltaan ehkäistä eriarvoistumista ja syrjäytymistä sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa.

•Luku 3.2 Opetuksen ja kasvatuksen valtakunnalliset tavoitteet: Kaiken toiminnan tulee vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta

•Luku 6.5.2 Johonkin oppiaineeseen tai erityiseen tehtävään painottuva opetus ja päättöarviointi:

Mikäli koulu painottaa opetussuunnitelmassaan jotakin oppiainetta tai oppiainekokonaisuutta

tai toteuttaa kaksikielistä opetusta, ovat opetuksen koulukohtaiset tavoitteet tässä oppiaineessa

tai kielessä yleensä korkeammat kuin valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa asetetut

tavoitteet. Oppilaiden yhdenvertaisuuden vuoksi myös painotetussa opetuksessa tai kaksikielisessä opetuksessa tulee oppilaiden suoriutumista kuitenkin arvioida perusopetuksen päättyessä

suhteessa valtakunnallisiin tavoitteisiin ja käyttää osaamisen tason määrittämisessä päättöarvioinnin kriteerejä.

Viimeisessä päättöarviointiin liittyvässä kohdassa voidaan kysyä: Jos painotettuun opetukseen annetaan lisätunteja ja päättöarviointi suoritetaan kaikkien osalta suhteessa samoihin päättöarvioinnin kriteereihin, edistääkö ko. toimintamalli koulutuksellista tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta?

Erikoisluokkatoiminnan hinta:

Erikoisluokalla opiskeleville ei enää anneta kuljetusetua eri perusteilla kuin muille oppilaille, vaan heitä koskevat normaalit Turun kaupungin linjaamat koulumatkaetuudet.

Koulukohtaista budjetointia tehtäessä koulut ovat saaneet lisäresurssina 50 vuosiviikkotuntia (mitoitus 1h/luokka) syntyperäisten opettajien palkkaamiseen kieliluokille. Suomalais-venäläisillä luokilla on erillinen lisäresurssi suomen kielen opetukseen. Musiikkiluokat saavat 23 vuosiviikkotuntia lisäresurssia, jota käytetään esim. kuoro- ja orkesteritoimintaan ja luokkien suuremman tuntimäärän kompensoimiseen.

Koulujensa tavallisten luokkien oppilaisiin verrattuna erikoisluokkien oppilaat ovat saaneet koulujensa opetussuunnitelmien mukaisesti yhteensä 32 tuntia muita enemmän opetusta viikossa. Jotkut erikoisluokat tulevat toimeen samalla tuntimäärällä kuin muutkin luokat, mutta esim. matematiikka-, musiikki-, kuvataide ja Vasaramäen liikuntalinjan oppilaat saavat 6-7 viikkotuntia muita enemmän opetusta perusopetuksensa aikana. Koulukohtaiset erot selviävät liitteestä 1.

Kieliluokkien vieraalla kielellä opettavat opettajat saavat vaativuuslisää (TVA) palkkauksessaan. Liikuntaluokkien valmennuskustannuksiin osallistuvat koulujen lisäksi Turun seudun urheiluakatemia ja urheiluseurat. Kustannuksia aiheutuu jonkin verran kuljetuksista ja liikuntapaikkamaksuista. Ranskan instituutti osallistuu pieneltä osalta ranskankielisen opettajan palkkaukseen. Ranskan kielitutkinnon (DELF) kokeen pitämisestä tulee opettajille lisäpalkkauskustannuksia kokeen valvonnasta ja arvioinnista. Kieliluokille ja matematiikkaluokille pyrkivien testaamisesta maksetaan ulkopuolisille tahoille n. 10 000 € vuodessa. Lisäksi koulun omat opettajat osallistuvat testauksiin sekä omalla työajallaan että lisämaksullisella ajalla.

Erikoisluokkien vanhempainyhdistykset tukevat toimintaa rahallisesti. Matkoihin ja projekteihin saadaan ulkopuolista hankerahoitusta tai kansainväliseen toimintaan varattua kaupungin kansainvälisyysrahoitusta.

Oppilaat tulevat erikoisluokille eri puolilta kaupunkia. On vaikea arvioida, miten moni heistä olisi mahtunut oman oppilasalueensa olemassa olevaan luokkaan ilman lisäpalkkauksen tarvetta. Näin olisi varmaan ollut useiden kohdalla. Todennäköisesti perusopetukseen olisi tarvinnut palkata hieman vähemmän opettajia, mikäli kaikki oppilaat olisivat menneet lähikouluihinsa erikoisluokkien asemesta. Kaikkiaan voidaan todeta, että aivan ilman lisäkustannuksia erikoisluokat eivät toimi. Tässä kohtaa on syytä kysyä, paljonko lisäresurssia painotettuun opetukseen voidaan suunnata ilman, että tasa-arvoisuus tavallisiin luokkiin nähden kärsii. Halutaanko jatkaa samalla tavalla vai tulisiko saavutettuja lisäetuja vähentää?

Jaostolle linjattavaksi:

Opetussuunnitelmauudistus on sellainen virstanpylväs, jossa on syytä käydä arvokeskustelua ja linjata, onko nykyinen toimintamalli jatkossakin se, mitä turkulaiset veronmaksajat ja poliittiset päättäjät heidän edustajinaan haluavat toteutettavaksi. Näin koulujen suunnitelmat voivat kulkea linjassa päättäjien tahdon kanssa.

1.Miten Turun perusopetuksessa otetaan huomioon lähikouluperiaate? Jatketaanko erikoisluokkatoimintaa nykyisessä laajuudessaan ja muodossaan? Ovatko nykyiset painotusaineet oikeita ja toisia tärkeämpiä? Jos ei, mitä muutetaan?

2.Missä on raja, jolloin lisärahoitus painotettuun opetukseen ylittää tasa-arvon vaatimukset? Jatketaanko erikoisluokkatoiminnan nykytasolla siitä huolimatta, että taloudessa on tulossa aiempaa tiukemmat ajat? Tuleeko erikoisluokkakouluille jakaa lisärahoitusta tasaisesti kaikille vai onko jokin toiminta toista arvokkaampaa?

3.Voivatko erikoisluokkien oppilaat saada enemmän opetusta kuin muut? Uuden opetussuunnitelman mukaisessa tuntijakopäätöksessä, jonka kasvatus- ja opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto teki 28.1.2015 § 3, todettiin: kouluilla ei ole tämän päätöksen perusteella lupaa lisätä vuosiluokittaisia tuntimääriään muutoin kuin A2- kielen vuoksi ja A2-kielen ja B2-kielen samanaikaisuuden vuoksi yllä kuvatulla tavalla. Esittelijä lisäsi tähän: Poikkeuksia voidaan tehdä koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa vain perustelluista syistä. Voivatko erikoisluokkakoulut itse määritellä, montako lisätuntia painotetut luokat saavat? Asia olisi hyvä linjata tässä vaiheessa niin, että koulut tietävät, mille pohjalle suunnittelevat opetussuunnitelmansa.

Palvelualuejohtaja Outi Rinne:

Ehdotus        1. Perustetaan työryhmä, joka syksyn 2015 aikana linjaa, miten keskitetystä erikoisluokkatoiminnasta päästään enemmän lähikouluja ja kaikkia oppilaita palveleviin painotuksiin ja valinnan mahdollisuuksiin koulujen sisällä.

2. Lisärahoituksesta vain tietyille erikoisluokille luovutaan (musiikki- ja kieliluokat) syksyllä 2016. Kehitetään malli, jolla tuetaan kohtuullisesti ja tasaisemmin kaikkia painotetun opetuksen luokkia. Syntyperäisistä kielenopettajista kieliluokilla ei kuitenkaan luovuta.

3. Erikoisluokalla ei oppilailla tule lähtökohtaisesti olla enempää opetusta kuin muillakaan luokilla. Painotustunnit otetaan ensisijaisesti valtakunnallisten perusteiden taito- ja taideaineissa tai muussa painotusaineessa sallimasta variaatiosta ja valinnaisuudesta.