Taustaa

Turun perusopetuksen nykyisestä kieliohjelmasta on päätetty Opetuslautakunnan suomenkielisessä jaostossa 7.4.2006 § 70. Tällöin päätettiin, että 3. luokalta alkavana A1-kielenä tarjotaan englantia. Koulu voi myös tarjota A1-ruotsia. Käytännössä A1-ruotsinryhmiä ei ole ollut kuin kielikylpyopetuksessa. Kieliluokilla opiskellaan A1-kielenä myös ranskaa, saksaa ja venäjää.

Neljänneltä luokalta alkavana vapaaehtoisena A2-kielenä voidaan tarjota englantia, ruotsia, ranskaa saksaa, venäjää ja espanjaa. 7. luokalta alkavana pakollisena B1-kielenä on ruotsi. 8. luokalta alkavana valinnaisena B2-kielenä on saksa, ranska, venäjä, espanja, muu yo-kirjoituskieli tai 7. luokalta alkava latina. Kieliryhmän aloituskooksi määriteltiin 14 oppilasta. Seuraavassa linkki A2- kielivalinnan esitteeseen:

http://www.turku.fi/Public/download.aspx?ID=77557&GUID={6CDB6AFE-5437-4B24-85E8-4EA7AA6128D8}

A2-ranskaa ja espanjaa on opetettu myös etäopetuksena. Ks. linkki etäopetuksesta:

http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=368266&nodeid=4713

Uuden kieliohjelman valmistelu

http://blog.edu.turku.fi/ops2016

Valtioneuvosto päätti kesäkuun 28. päivänä 2012 perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (28.6.2012/422). Asetus määrittelee lähtökohdat opetussuunnitelman perusteiden laadinnalla. Uusi opetussuunnitelma on tarkoitus ottaa käyttöön 1.8.2016.

Opetushallitus antoi valtioneuvoston asetuksen pohjalle laaditut Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 22.12.2014. Perusteasiakirja on valtakunnallinen määräys, jonka mukaisesti paikallinen opetussuunnitelma valmistellaan. Suurin muutos kieltenopetuksessa oli pakollisen B1-kielen (ruotsi, ellei sitä opiskella jo A-kielenä) opetuksen aikaistuminen alkamaan jo 6. luokalla aiemman 7. luokan asemesta. Vuosiviikkotuntien määrä pysyi kuutena, jolloin yläkouluun jäi vain 4 viikkotuntia jaettavaksi kolmelle luokka-asteelle. Myös A1-kielestä siirtyi 1 viikkotunti yläkoulusta alakouluun. Näihin valtakunnallisiin määräyksiin ei kuntatasolla voida vaikuttaa.

Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisen opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Perusteasiakirjassa määrätään mm., että opetuksen järjestäjä päättää mikä on opetuksen järjestäjän kieliohjelma ja miltä vuosiluokilta eri kielten opetus aloitetaan.

Kieliohjelman laatimista työstettiin alustavasti rehtorien työseminaarissa 28.8.2014.

Vuoden 2016 opetussuunnitelmaa varten perusopetuksen tulosaluejohtaja perusti 12.9.2014 työryhmän, joka sai tehtäväkseen valmistella uutta kieliohjelmaa. Siihen kuuluivat Johanna Järvinen, pj, Hannu Isolauri, Anita Zenger, Sari Grönroos, Anu Tanzi-Albi, Jyrki Välimäki ja Markku Laakso. Ruotsinkielisen perusopetuksen edustajana ryhmässä työskenteli Elise Kurtén.

Työryhmän perustamispäätöksessä todettiin, että kieliohjelman tuli ottaa huomioon Turun perusopetuksen erityispiirteet ja erilaiset oppijat. Sen tuli olla realistinen, taloudellinen, mutta kuitenkin riittävän monipuolinen. Kieliluokka- ja kielikylpyopetus jäi tämän suunnitelman ulkopuolelle. Laadittu ehdotus tuli esitellä lokakuun puoleenväliin mennessä tulosaluejohtajalle ja opetussuunnitelmatyön koordinaattorille. Ryhmän tuli tehdä myös esitys, miten ja keneltä lausunnot pyydetään. Lausuntoajaksi varattiin n. kuukausi. Opetussuunnitelmatyön ohjausryhmä käsitteli esitykset ja lausunnot 10.12.2014.

Lausunnoissa, jotka löytyvät Turun perusopetuksen OPS-blogista (linkki), on pääasiassa keskitytty ruotsin kielen asemaan. Työryhmä esitti alun perin, että koska B1-ruotsin aloittamista on aikaistettu 6. luokalle, ruotsia ei tarjottaisi lainkaan neljänneltä luokalta alkavana A2-kielenä. Tämä aiheutti runsaasi vastustavia kannanottoja sekä mediassa että kirjallisissa lausunnoissa. Palautteen perusteella työryhmä muutti ehdotustaan niin, että ruotsi on tarjottavien A2-kielten joukossa.

Kieliohjelmaluonnosta on esitelty useassa eri asiayhteydessä. Työryhmän puheenjohtaja oli 11.11.2014 Turun Lasten Parlamentin Lapset näkyviksi -seminaarissa esittelemässä luonnosta. Seminaarissa edustajat äänestivät, pitäisikö A2-ruotsin opiskelu olla mahdollista. Äänestystulos meni tasan. Turun nuorisovaltuusto antoi lausuntonsa sen jälkeen, kun kielityöryhmän puheenjohtaja oli avannut luonnoksen sisältöä kokouksessa 12.11.2014. Kieliohjelmaluonnosta ovat kommentoineet myös koulut sekä perusopetuksen yhteistyöalueet. Lausuntoja on pyydetty ja saatu perusopetuksen tulosaluejohtajalta, Nuorisovaltuustosta, Turun seudun kieltenopettajat ry:ltä, Turvary ry:ltä ja Turun Opettajien Ammattiyhdistys ry:ltä. Pyydetyt lausunnot ovat toimittaneet myös Turun yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden laitos sekä Åbo Akademi. Lisäksi pohjoismaisten kielten ja filologian professorit yhdessä Suomen kieltenopettajien liiton SUKOL ry:n puheenjohtajan kanssa lähettivät lausunnon.

Lausuntoa ei saatu JUKO ry:n Turun pääluottamusmieheltä, Turun ruotsinkielisestä perusopetuksesta, lukio-opetuksesta, ammatillisesta koulutuksesta eikä aikuiskoulutuksesta. Pyydettyjen lausuntojen lisäksi on tullut yksittäisiä yhteydenottoja tulosaluejohtajalle, työryhmän puheenjohtajalle sekä mielipiteen ilmaisuja mediassa ja medialta. Nämä mielipiteet ovat koskeneet lähes yksinomaan ruotsin kielen opiskelua, ensisijaisesti A2-ruotsin valintamahdollisuutta.

http://blog.edu.turku.fi/ops2016/luonnokset/perusopetuksen-kieliohjelmaesitys-ja-lausunnot/

Kieliohjelmatyöryhmän ehdotus suomenkielisen perusopetuksen kieliohjelmaksi 1.8.2016 alkaen

1.A1-kieli

A1-kielenä kaikilla oppilailla alkaa englanti, paitsi erikoisluokilla, joissa kielten opetus on järjestetty koulun opetussuunnitelmassa kuvatulla tavalla. Vuoden 2016 tuntijaossa yksi vuosiviikkotunti siirtyy yläkoulusta viidennelle luokalle, jolloin viidennellä luokalla on A1-kieltä kolme tuntia viikossa.

Turku on päättänyt pysyä minimituntimäärässä 222. Tämä ei mahdollista varhennettua kielenopetusta, jossa A1-kielen opiskelu alkaisi jo ennen kolmatta vuosiluokkaa, jolloin oppilaalla on erityinen herkkyys kielen oppimiseen. Työryhmä kannustaa kouluja hyödyntämään alkuopetusikäisten lasten herkkyyttä kielenoppijoina kehittämällä oppimisympäristön kielitietoisuutta.

2.B1-kieli

B1-kielenä oppilailla alkaa kuudennella vuosiluokalla ruotsi, ellei oppilas opiskele ruotsia A2-kielenä. B1-ruotsin opetus järjestetään siten, että opetusta on kaikilla vuosiluokilla 6 – 9. Työryhmä suosittelee, että ruotsia tarjottaisiin yläkoulun valinnaisaineena syventämään ja laajentamaan tavoitteita.

3.Vapaaehtoinen A2- ja valinnainen B2-kieli

Vuonna 2016 käyttöön otettavaan opetussuunnitelmaan kirjataan Turun perusopetuksen yhteistyöalueittain päätettävät kielipolut. Kielipolkujen palvelukokonaisuuksien suunnittelussa täytyy ottaa huomioon monipuolinen kielitarjonta sekä opetuksen jatkumon turvaaminen oppilasalueittain perusopetuksen loppuun saakka. Jos yhteistyöalue päättää tarjota valittavaksi kieliä, joiden koetta ei voi suorittaa osana ylioppilastutkintoa, pitää oppilaita ja heidän perheitään tiedottaa asiasta valintaprosessin yhteydessä. Kielipolut suunnitellaan yhteistyöalueittain siten, että kaikissa kouluissa tarjotaan mahdollisuus ainakin yhden A2-kielen valitsemiseen ja yhteistyöalueella valittavana olevia A2-kieliä on ainakin kaksi.

A2-kielinä voidaan tarjota venäjää, saksaa, ranskaa, espanjaa ja ruotsia. Englantia A2-kielenä voidaan tarjota oppilaille, joilla on jokin muu A1-kieli kuin englanti. B2-kielinä voidaan tarjota edellä mainittujen lisäksi italiaa, kiinaa, latinaa ja viroa. Jos yhtenäiskoulu tai oppilasalueen ala- ja yläkoulu yhdessä haluavat aloittaa jonkin muun kielen opetuksen vapaaehtoisena A2-kielenä, voi koulu hakea muutosta opetussuunnitelmaansa Kasvatus- ja opetuslautakunnan suomenkieliseltä varhaiskasvatus- ja perusopetusjaostolta.

A2-kielen opetus alkaa neljännellä vuosiluokalla ja B2-kielen opetus kahdeksannella vuosiluokalla. B2-latinan opiskelu alkaa kuitenkin jo seitsemännellä vuosiluokalla.

A2-kielen opiskeluun tulee käyttää valinnaisainetunteja niin paljon kuin kullakin vuosiluokalla on mahdollista. Tämä merkitsee, että vuosiluokilla 4-7 oppilas opiskelee A2-kielen kahdesta vuosiviikkotunnista toisen perusopetuksen tuntijaon vähimmäistuntimäärän ylittävänä opetuksena ja toisen valinnaisaineena ja vuosiluokilla 8-9 molemmat tunnit valinnaisaineena.

A2-kielen ryhmäkoon tulee olla neljännen luokan alussa vähintään 14 oppilasta. Opetus voidaan oppilasalueen yhteisellä päätöksellä käynnistää pienemmälläkin koulukohtaisella oppilasmäärällä, jos oppilasalueen A2-kielen opiskelijoiden yhteismäärä riittää turvaamaan ko. kielen opiskelun jatkumon perusopetuksen loppuun saakka. Oppilasalueen koulut tarkistavat aloittavien oppilaiden määrän vuosittain. Alkavan B2-kielen ryhmän vähimmäiskoko on koulukohtaisesti harkinnanvarainen ja voi vaihdella lukuvuosittain.

Oppilaalla, joka aloittaa A2- tai B2-kielen opiskelun, on oikeus saada opetusta mainitun vaatimustason mukaisesti perusopetuksen loppuun saakka. Oppilaan tulee sitoutua kielen opiskeluun. Kielen opiskelun lopettaminen tai kielen vaihtaminen on mahdollista vain erittäin painavista syistä.

Koulujen tulee tukea oppilaiden laaja-alaista osaamista, kielitietoisuutta sekä kulttuurista osaamista mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi valinnaisaine- ja kerhotarjonnassa.

Tuntijako kielten opetuksessa:

A2-kielen opetusta on kaksi vuosiviikkotuntia kaikilla vuosiluokilla 4 – 9. A2-kieltä opiskellaan luokilla 4 – 7 osittain valinnaisaineena ja osittain vähimmäistuntimäärän ylittävänä opetuksena. Luokilla 8 – 9 A2-kieli on kokonaan valinnaisaineena annettavaa opetusta. B2-kieltä opiskellaan valinnaisaineena vuosiluokilla 8 ja 9 kaksi vuosiviikkotuntia kummallakin. Jos oppilas opiskelee sekä A2- että B2-kieltä, on osan kielten opiskelusta oltava minimituntimäärän ylittävää myös vuosiluokilla 8 – 9. Latina muodostaa poikkeuksen B2-kielistä, koska opiskelu alkaa jo 7. luokalla. Tämä kuvataan koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa.

Ehdotus        Edellä kuvattu kieliohjelmatyöryhmän ehdotus, jota on sen jättämisen jälkeen täydennetty tuntijakoon tehtyjen muutosten aiheuttamilla tarkennuksilla, hyväksytään Turun suomenkielisen perusopetuksen kieliohjelmaksi 1.8.2016 alkaen.