Turun kaupunki

Vasaramäen koulu         

    VASARAMÄEN KOULUN LISÄOPETUKSEN

    OPETUSSUUNNITELMA

          YsiPlus

Kasvatus- ja opetuslautakunnan suomenkielinen varhaiskasvatus- ja perusopetusjaosto

hyväksynyt 3.9.2014

SISÄLLYSLUETTELO

1.LISÄOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT …………………... 3

1.1 Lisäopetuksen tavoitteet ja keskeinen sisältö ……………………………….. 3

2.LISÄOPETUKSEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTTAMINEN ……………………… 4

2.1 Hakeminen lisäopetusluokalle ja opiskelijavalinta …….…………………….. 4

2.2 Lisäopetusluokan valmentajan rooli ja aineenopettajat   ……………………… 4

2.3 Yhteistyökumppanit ……………………………………………………………… 5   

2.4 Ohjaus …………………………………………………………………………….. 5

2.5 Kaikille yhteiset opinnot ja valinnaiset opinnot ………..   ……………………… 5

2.6 Opetuksen sisältö ja eteneminen ……………………………………………… 6

2.7 Oppimissuunnitelma …………………………………………………………….. 7

2.8 TET ja toisen asteen oppilaitoksiin tutustuminen ……..……………………… 8

2.9 Opiskelijan opintojen ja hyvinvoinnin tukeminen ……………………………... 8

3.OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET……………... 8

3.1Todistukset ……………………………………………………………………….. 8   

3.1.1Todistus koko lisäopetuksen suorittamisesta ……………………………... 9

3.1.2Todistus lisäopetuksessa suoritetuista opinnoista ………………………... 10

3.1.3Todistusten liitteet …………………………………………………………….. 10

Tämä opetussuunnitelma täydentää valtakunnallisia lisäluokan perusteita 16.1.2004. Opetushallitus on lisäksi päättänyt 16.6.2014 lisätä lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin opiskeluhuoltoa koskevan luvun. Tämän opetussuunnitelman opiskeluhuoltoa koskeva luku täydentää em. valtakunnallisia perusteita.

1. LISÄOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

Vasaramäen koulussa syksyllä 2013 aloittaneen YsiPlus -lisäopetusryhmän tavoitteena on

auttaa nuoria toteuttamaan tulevaisuudenhaaveitaan, asettaa rajoja, suojella ja välittää -

edistää nuorten kiinnittymistä yhteiskuntaan.

YsiPlus -lisäluokalle otetaan 10-20 opiskelijaa, jotka ovat samana tai edellisenä

vuonna saaneet peruskoulun päättötodistuksen, mutta eivät ole päässeet toisen asteen

opintoihin tai ovat keskeyttäneet aloittamansa opinnot heti opintojen alkuvaiheessa. Etusijalla ovat turkulaiset opiskelijat.

YsiPlus -opinnot kestävät yhden lukuvuoden, 1100 tuntia. Opiskelijat opiskelevat omana ryhmänään tai osittain yläkoulun olemassa olevissa ryhmissä. Lisäksi lukuvuoteen kuuluu työelämään ja toisen asteen opintoihin tutustumista ja työelämävalmiuksia kehittävää ohjausta.

Opiskelu tarjoaa opiskelijalle myönteisiä oppimiskokemuksia. Jokainen opiskelija saa henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa. Erityisesti huomiota kiinnitetään elämänhallintaan. Oppilaalla on mahdollisuus tämän lisäopetusvuoden jälkeen suuntautua ammatti- tai lukio-opintoihin tai työelämään oppisopimuskoulutuksen kautta.

Opiskelijaksi otettavalta edellytetään omaa motivaatiota tähän opiskeluun ja aktiivista osallistumista kaikkeen, mitä se sisältää.

.1Lisäopetuksen tavoitteet ja keskeinen sisältö

Koko lisäopetuksen tavoitteena on luoda nuorelle toivoa toteuttaa unelmaansa, päästä

elämässään jatkamaan sinne, mihin haluaa.

Lisäopetuksen tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä ja tukea nuorta tämän peruskoulun jälkeisissä valinnoissa.

Tavoitteena on, että opiskelijan

•elämänhallinta ja valmiudet hoitaa omia asioitaan paranevat

•minäkuva vahvistuu

•sosiaaliset taidot paranevat

•opiskelutaidot kehittyvät

•opiskelun sisältö lähtee opiskelijan omista vahvuuksista ja tarpeista

•oman tulevaisuuden ja uran suunnittelu helpottuu, kun opiskelijalle tehdään jatkosuunnitelma, joka lisäopetusvuoden aikana mahdollisesti tarkentuu. Opiskelijalle laaditaan oppimissuunnitelma. Jos hänellä on HOJKS, se otetaan huomioon.

•jatko-opinto- ja työelämävalmiudet paranevat, kun on mahdollisuus korottaa

peruskoulun päättötodistuksen arvosanoja

2. LISÄOPETUKSEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTTAMINEN

2.1 Hakeminen lisäopetusluokalle ja opiskelijavalinta

Lisäopetuksen opiskelijaksi oton kriteerit:

•Opiskelija on samana tai edellisenä vuonna saanut perusopetuksen päättötodistuksen, mutta ei ole saanut jatko-opiskelupaikkaa tai opiskelija on samana tai edellisenä vuonna saanut perusopetuksen päättötodistuksen ja saanut samana vuonna opiskelupaikan, mutta keskeyttänyt opintonsa opintojen alkuvaiheessa

•Opiskelijalla on oma motivaatio lisäopetukseen.

Haku käynnistyy heti yhteisvalintatulosten selvittyä. Hakuajasta ilmoitetaan muun muassa oppilaanohjaajien ja nivelvaiheen uraohjaajan kautta. Ryhmään valitaan 10-20 opiskelijaa.

YsiPlus -opetukseen pyrkivät haastatellaan. Haastattelujen avulla selvitetään opiskelijan motivaatio kehittää opiskelu- ja elämänhallintataitojaan, korottaa arvosanojaan ja löytää itselleen opiskelupaikka.

2.2. Lisäopetusluokan valmentajan, luokanohjaajan ja muun opetushenkilöstön keskinäinen työnjako

YsiPlus -ryhmällä on oma valmentaja, coach. Hän on kasvatuksen asiantuntija, jolla on vahva kokemus tukea tarvitsevien oppilaiden ohjaamisesta. Samalla hän toimii linkkinä koulun ja yhteistyötahojen välillä. Hän on linkki myös yrityselämään.

YsiPlus -ryhmän valmentajan tehtävänä on tukea lisäopetuksen opiskelijoita ja omalta osaltaan varmistaa, että ryhmän positiivinen koheesio toteutuu ja jokainen opiskelija saavuttaa parhaat mahdolliset tulokset lukuvuoden aikana. Hyvässä ryhmässä saatava vertaistuki auttaa. Valmentajan tehtävänä on edesauttaa ryhmän muotoutumista sellaiseksi, että jokainen opiskelija saa parhaan mahdollisen tuloksen. Valmentaja seuraa opiskelijoiden koulunkäyntiä ja pitää omalta osaltaan yhteyttä opettajiin ja tarvittaessa muihin opiskelijoiden koulunkäyntiä tukeviin tahoihin.

Lisäopetusryhmällä on luokanohjaaja, jonka vastuulla ovat oppimissuunnitelmien laatiminen yhteistyössä huoltajien, opiskelijan, valmentajan ja opiskelijaa opettavien opettajien kanssa ja arviointikeskustelut. Hän seuraa kokonaisvaltaisesti opiskelijoiden koulunkäyntiä ja pitää aktiivisesti yhteyttä koteihin, valmentajaan, opinto-ohjaajaan, muihin ryhmää opettaviin opettajiin ja tarvittaessa muihin opiskelijoiden koulunkäyntiä tukeviin tahoihin.

Eri oppiaineiden opettamisesta vastaavat erityisopettaja ja luokanohjaaja sekä Vasaramäen koulun aineenopettajat. YsiPlus -opetus otetaan huomioon perusopetuksen työjärjestystä laadittaessa. Mikäli on tarkoituksenmukaista, opiskelijat integroidaan perusopetuksen ryhmiin opiskelijalle laaditun oppimissuunnitelman mukaisesti.

YsiPlus -lukuvuodessa vuorottelevat opetusjaksot koulussa ja työharjoittelujaksot

työpaikoilla. Valmentaja järjestää yhdessä opinto-ohjaajan kanssa opiskelijoille

työelämään tutustumista (TET), tutustumista toisen asteen oppilaitoksiin ja yritysvierailuja tai -vierailijoita.

2.3 Yhteistyökumppanit

Lisäopetuksen tavoitteiden toteuttamisessa yhteistyötahot ovat tärkeitä. Yhteistyötä tehdään kotien, Turun kaupungin perusopetuksen koulujen, lukioiden, ammatti-instituutin, muiden toisen asteen oppilaitosten, nuorisotoimen ohjaamon, Turun oppisopimustoimiston, YES-keskuksen, työvoimapalveluiden, yritysten ja julkisyhteisöjen sekä eri yhdistysten kanssa.

Lisäopetuksen tavoitteiden toteuttamiseksi pyritään hyödyntämään EU:n Erasmus+ -ohjelman Youth in Action –osiota, joka on suunnattu erityisesti nuorille ja nuorisotyöntekijöille.

YsiPlus -ryhmälle muodostetaan ohjausryhmä, johon kuuluvat perusopetuksen tulosaluejohtaja sekä tämän nimeämä muu edustaja, rehtori, apulaisrehtori, oppilaanohjaaja, luokanohjaaja ja ryhmän valmentaja. Ohjausryhmän koollekutsujana toimii rehtori.

2.4 Opinto-ohjaus

Lisäopetukseen hakevien ohjaus alkaa jo ennen opiskelijavalintaa: perusopetuksen oppilaan- ohjaajat tiedottavat tästä vaihtoehdosta ja hakumenettelystä.

Alkuvaiheessa ryhmäytyminen on tärkeää. Ohjaukseen kuuluu aluksi lisäopetusvuoden tavoitteisiin tutustuminen sekä säännöistä ja toimintaperiaatteista sopiminen yhdessä koko ryhmän kanssa. Opiskeluympäristöön sopeutuminen vaatii perehdytystä ja vastuunotto vuoden tavoitteista aikataulujen hahmottamista. Lisäksi alkuvaiheessa on tärkeää kiinnittää huomiota ja pyrkiä vaikuttamaan ryhmän sisäiseen dynamiikkaan – toimivassa ja turvalliseksi koetussa ryhmässä opiskelu vahvistaa opiskelijan motivaatiota.

Ohjaus ja elämänhallinnan tuki ovat koko vuoden johtavana ajatuksena. YsiPlus -opiskelijoille laaditaan yhdessä huoltajan ja opiskelijan kanssa oppimissuunnitelma, joka sisältää portfolio-tyyppisesti jatkosuunnitelman, ohjaa opiskelijaa opinnoissa, seuraa opintojen etenemistä ja on mukana opiskelijan arjen asioissa. Luokanohjaajalla on muun yhteistyön lisäksi velvollisuus ottaa yhteyttä huoltajiin mm. silloin, kun opiskelijalla on selvittämättömiä poissaoloja, hänen opintonsa eivät etene suunnitellusti tai hänen toimintansa on muuten huolta herättävää.

Jatko-opintoihin ohjaamisessa oppilaanohjaajan yhteistyökumppanina on ryhmän koordinaattori. Oppilaanohjaaja voi antaa lisäopetusluokan opiskelijoille henkilökohtaista ohjausta yhteishakuun liittyvissä asioissa esimerkiksi syys- ja kevätlukukauden alkuvaiheessa. Tähän ohjaukseen opiskelija voi tulla yksin, yhdessä huoltajansa tai ryhmän koordinaattorin kanssa. Oppilaanohjaaja ja mahdollisesti myös nivelvaiheen uraohjaaja yhdessä koordinaattorin kanssa tukevat opiskelijaa yhteishaun toteuttamisessa, työelämään tutustumisjaksoissa, vierailukäynneissä toisen asteen oppilaitoksiin sekä yritysvierailujen toteuttamisessa. Yhteisvalintatulosten selvittyä jälkiohjauksesta vastaa oppilaanohjaaja apunaan lisäopetusluokan koordinaattori.

2.5 Kaikille yhteiset opinnot ja valinnaiset opinnot

YsiPlus -lisäopetuksessa on eri suuntautumisvaihtoehtoja:

1)opiskelun tukeminen ja päättötodistuksen arvosanojen korotus tavoitteena lukio-opinnot

2)opiskelun tukeminen ja päättötodistuksen arvosanojen korotus tavoitteena opinnot ammatti-instituutissa

3)oppisopimukseen ja sitä kautta työelämään tähtäävä suuntautumisvaihtoehto

Ryhmäjako on joustava; opiskelija voi tarvittaessa vaihtaa suuntautumisvaihtoehdolta toiselle.

Kaikille yhteiset aineet ovat:

•äidinkieli ja kirjallisuus (joko suomi äidinkielenä tai suomi toisena kielenä)

•englanti

•matematiikka

•liikunta

•terveystieto

Muista opiskeltavista aineista sovitaan oppimissuunnitelmassa.

Opetuksessa käytetään monipuolisesti erilaisia opetusmenetelmiä.

Oppilaalle tarjotaan monipuolisia osaamisen näyttömahdollisuuksia.

2.6 Opetuksen sisältö ja eteneminen

Opiskelijan lukuvuosi jaetaan neljään jaksoon. Ensimmäisen jakson keskeisenä tavoitteena on opiskelijaan tutustuminen, tämän tavoitteiden selvittäminen ja opiskelijoiden keskinäinen ryhmäytyminen. Opiskelun aikana opiskelija tutustuu erilaisiin opiskelutekniikoihin ja harjoittelee oppimista edistäviä työtapoja. Jokainen jakso sisältää työharjoitteluviikon. Opetettaviin sisältöihin keskitytään aihealueittain siten, että esimerkiksi työelämään liittyvää aihetta käsitellään eri oppiaineiden tunneilla käytännön tekstien, harjoitusten ja vierailujen avulla. Oppimisessa keskitytään oppiaineiden ohella elämänhallinnan taitoihin.

YsiPlus -luokalla opetettavia aineita ovat: äidinkieli, matematiikka/fysiikka/kemia, englanti, liikunta, terveystieto, yhteiskuntaoppi. Lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus opiskella joustavasti muita reaaliaineita sekä taito- ja taideaineita. Lukuvuoden sisältöön kuuluu myös opiskelijan omatoimista opiskelua, sekä keskeisenä osana opiskelijan henkilökohtainen ohjaaminen.

2.7 Oppimissuunnitelma

YsiPlus -ryhmän luokanohjaaja laatii yhdessä opiskelijan, hänen huoltajansa ja valmentajan kanssa lukuvuoden alkaessa oppimissuunnitelman jokaiselle lisäopetusryhmän opiskelijalle.

Oppimissuunnitelmasta tulee käydä ilmi

•opiskelijan henkilökohtaiset oppimistavoitteet

•opiskelijan opinto-ohjelmaan sisältyvät opinnot omassa koulussa,

muissa oppilaitoksissa, työelämässä ja muualla

•mahdollisesti tarvittavat tukitoimet

Suunnitelmaa tarkistetaan säännöllisesti lukuvuoden aikana. Koska opiskelijan itsearviointi on tärkeä osa oppimisprosessia, oppimissuunnitelman seuranta sisältää itsearviointiosuuden. Oppimissuunnitelmaan kirjataan ne koulunkäyntiä edistävät asiat, joihin opiskelija sitoutuu. Tähän käytetään perusopetuksen yhteistä oppimissuunnitelmalomaketta.

Jos opiskelijalle on hänen perusopetuksessa ollessaan laadittu henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), otetaan se huomioon opintoja suunniteltaessa.

2.8 TET ja toisen asteen oppilaitoksiin tutustuminen

Opiskeluun kuuluu työelämään tutustumista, joka on tutustumisjaksoja eri työpaikoilla, koulutuskokeiluja ja opiskelua toisen asteen oppilaitoksessa tai muita järjestelyitä, jotka palvelevat oppilaan tarpeita ja tukevat hänen elämänhallintaansa, jatko-opintovalmiuksiaan sekä urasuunnitteluaan.

2.9 Opiskeluhuolto

Lisäopetuksen opiskeluhuollon järjestämistä ja toteuttamista koskevat samat periaatteet kuin perusopetuksen oppilashuoltoa. Opiskelijoilla on oikeus maksuttomaan opiskeluhuoltoon ja se järjestetään lain edellyttämässä määräajassa.

Hyvinvoinnista ja turvallisuudesta huolehtiminen ulottuu kaikkeen lisäopetuksen koulutyöhön ja se on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ja opiskeluhuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden yhteinen tehtävä.

Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä että yksilökohtaisena. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on osa lisäopetuksen toimintakulttuuria ja ensisijainen tapa toteuttaa opiskeluhuoltoa. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on ennaltaehkäisevää ja sen tehtävänä on vahvistaa osallisuuden, turvallisuuden ja huolenpidon ilmapiiriä lisäopetuksessa.

Opiskeluhuoltotyötä ohjaa opiskelijan edun ensisijaisuus. Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteutetaan opiskelijan ja tarvittaessa huoltajan suostumuksella. Työssä turvataan opiskelijan ja huoltajan osallisuus, työskentelyn luottamuksellisuus sekä kunnioittava vuorovaikutus.

Opiskeluhuolto järjestetään sivistys- ja hyvinvointitoimialan yhteistyönä siten, että siitä muodostuu toimiva kokonaisuus. Opiskeluhuollon yhteistyö lisäopetuksessa on tärkeää erityisesti opiskelijan ohjauksessa, siirtymävaiheissa sekä jatko-opintojen yksilöllisessä suunnittelussa.

Lisäopetuksen opiskeluhuoltosuunnitelma noudattaa perusopetuksen koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa.

3. OPISKELIJAN ARVIOINTI

Arvioinnissa noudatetaan Valtakunnallisia lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteita.

Arviointi on luonteeltaan ohjaavaa ja kannustavaa sekä oppilaan itsearviointia kehittävää.

Perusopetuksen oppimäärään kuuluvissa yhteisissä oppiaineissa arviointi perustuu Opetus-hallituksen perusopetusta varten määrittelemiin päättöarvioinnin kriteereihin ja niiden soveltamista koskeviin ohjeisiin, ja siinä käytetään perusopetusasetuksen 10 §:n 3 momentin mukaista numeroasteikkoa. Perusopetuslain 17 §:n 2 momentin mukaisesti yksilöllisen oppimäärän mukaan perusopetuksen yhteisiä aineita opiskelevan arviointi perustuu opiskelijan opinto-ohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin, ja siinä voidaan käyttää myös sanallista arviota.

Perusopetuksen valinnaisten oppiaineiden arvioinnissa noudatetaan, mitä näiden aineiden arvioinnista on perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa päättöarviointia koskien päätetty.

Muissa opiskelijan opinto-ohjelmaan kuuluvissa opinnoissa arviointi perustuu opiskelijan opinto-ohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin, ja arvioinnissa voidaan käyttää numeroarvostelua tai sanallista arviota. TET-jakso arvioidaan aina sanallisesti.

Opiskelijan itsearvioinnin kohteena ovat erityisesti hänen valmiutensa asettaa itselleen tavoitteita, tarkastella ja ohjata omaa työskentelyään, tunnistaa edistymistään, hoitaa arkielämän tilanteita sekä suunnitella tulevaisuuttaan.

3.1 Todistukset

Lisäopetuksessa käytettävät todistukset ovat

•välitodistus jatko-opintoihin pyrkimistä varten,

•todistus lisäopetuksen suorittamisesta ja

•todistus lisäopetuksessa suoritetuista opinnoista.

Kaikkiin todistuksiin merkitään todistuksen nimi, opiskelijan nimi ja henkilötunnus, opetuksen järjestäjän ja koulun nimi, lukuvuosi ja todistuksen antamispäivämäärä sekä maininta, että

todistus on Opetushallituksen 16.1.2004 hyväksymien perusteiden mukainen todistus.

Jos opiskelija on lisäopetuksessa opiskellut perusopetuksen yhteisiä oppiaineita yksilöllisen oppimäärän mukaisesti, opiskelijan saama sanallinen arvio tai numeroarvosana varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietoihin tulee maininta, että oppilas on opiskellut yksilöllisen

oppimäärän mukaisesti.

Arviota opiskelijan käyttäytymisestä ei merkitä todistuksiin.

Mikäli osa opinnoista on tapahtunut muussa oppilaitoksessa, työpaikalla tai työpaikkaan

rinnastettavassa muussa paikassa, siitä tulee tehdä merkintä todistuksiin.

Opiskelijalle annetaan tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten välitodistus.

3.1.1 Todistus koko lisäopetuksen suorittamisesta

Jos opiskelija suorittaa hyväksytysti kaikki opinto-ohjelmaansa kuuluvat opinnot, annetaan hänelle Todistus lisäopetuksen suorittamisesta.

Todistuksen kohtaan Lisäopetuksen aikana suoritetut opinnot merkitään opiskelijan opinto-ohjelma ja aineittain tai aineryhmittäin arvio kaikista lisäopetuksessa suoritetuista opinnoista. Tähän kohtaan merkitään myös ne perusopetuksen yhteiset ja valinnaiset oppiaineet, jotka opiskelija on suorittanut hyväksytysti lisäopetuksen aikana, mutta joissa hän ei ole korottanut perusopetuksen päättötodistuksessa saamaansa arvosanaa.

Todistukseen merkitään tarvittaessa kohta Perusopetuksen päättöarvosanojen korottaminen. Jos opiskelijan lisäopetuksessa saama uusi arvosana perusopetuksen yhteisissä tai valinnaisissa oppiaineissa on korkeampi kuin perusopetuksen päättötodistuksen arvosana, se merkitään tähän kohtaan.

3.1.2 Todistus lisäopetuksessa suoritetuista opinnoista

Mikäli opiskelija suorittaa vain osan opinto-ohjelmaansa kuuluneista opinnoista hyväksytysti

tai keskeyttää opintonsa, annetaan hänelle Todistus lisäopetuksessa suoritetuista opinnoista.

Opiskelijan hyväksytysti suorittamat opinnot merkitään todistuksessa kohtaan Lisäopetuksen aikana suoritetut opinnot. Tähän kohtaan merkitään myös ne perusopetuksen yhteiset ja

valinnaiset oppiaineet, jotka opiskelija on suorittanut hyväksytysti lisäopetuksen aikana mutta joissa hän ei ole korottanut perusopetuksen päättötodistuksessa saamaansa arvosanaa.

Jos opiskelija on korottanut jonkin perusopetuksen yhteisen tai valinnaisen oppiaineen

arvosanaa, se merkitään todistuksessa kohtaan Perusopetuksen päättöarvosanojen korottaminen.

3.1.3 Todistuksen liitteet

Opiskelija saa pyynnöstä todistuksen liitteen, jossa arvioidaan hänen käyttäytymistään ja työskentelyään lisäopetuksessa.

Todistuksen liitteenä voi olla myös

•tarkempia tietoja oppilaan opinto-ohjelmasta ja opinnoissa menestymisestä

•seloste muissa oppilaitoksissa suoritetuista opinnoista

•arvio työpaikoilla tapahtuneesta oppimisesta sekä kuvaus opiskelijan työtehtävistä.

.