Turun kaupunki

Vasaramäen koulu         

    VASARAMÄEN KOULUN LISÄOPETUKSEN

    OPETUSSUUNNITELMA

          YSI +

Kasvatus- ja opetuslautakunnan suomenkielinen varhaiskasvatus- ja perusopetusjaosto

hyväksynyt 13.2.2013

SISÄLLYSLUETTELO

1.JOHDANTO …….………………………………………………………………… 1

1.1 Tavoitteet ………   ………………………………………………………………… 1

2.OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA TOTEUTUS ….…………………… … 2

2.1 Hakeminen lisäopetusluokalle ja opiskelijavalinta …….……………………... 2

2.2 Lisäopetusluokan valmentajan rooli ja aineenopettajat   ……………………… 2

2.3 Yhteistyökumppanit ……………………………………………………………… 3   

2.4 Ohjaus …………………………………………………………………………….. 3

2.5 Kaikille yhteiset opinnot ja valinnaiset opinnot ………..   ……………………… 4

2.6 Opetuksen jaksotus ……………………………………………………………... 4

2.7 Oppimissuunnitelma …………………………………………………………….. 5

2.8 TET ja toisen asteen oppilaitoksiin tutustuminen ……..……………………… 5

2.9 Oppimisen tuki ja oppilashuolto ……………………………………………….. 5

3.ARVIOINTI ……………………………………………………………………….. 6

3.1Todistukset ……………………………………………………………………….. 6   

3.1.1Todistus koko lisäopetuksen suorittamisesta ……………………………... 6

3.1.2Todistus lisäopetuksessa suoritetuista opinnoista ………………………... 7

3.1.3Todistusten liitteet …………………………………………………………….. 7

Tämä opetussuunnitelma täydentää Valtakunnallisia lisäluokan perusteita 10.12.2012

1. JOHDANTO

Vasaramäen koulussa syksyllä 2013 aloittavan Ysi + - lisäopetusryhmän tavoitteena on

auttaa nuoria toteuttamaan tulevaisuudenhaaveitaan, asettaa rajoja, suojella ja välittää -

edistää nuorten kiinnittymistä yhteiskuntaan.

.

Ysi+ -lisäluokalle otetaan 15 -20 turkulaista opiskelijaa, jotka ovat samana tai edellisenä

vuonna saaneet peruskoulun päättötodistuksen, mutta eivät ole päässeet toisen asteen

opintoihin tai ovat keskeyttäneet aloittamansa opinnot heti alkuvaiheessa.

Ysi+ -opinnot kestävät yhden lukuvuoden (1100 h). Hallinnollisesti tämä lisäopetus on Vasaramäen koulun alaista toimintaa. Oppiaineiden opinnot ryhmän opiskelijat suorittavat Vasaramäen yläkoulun ryhmissä. Lisäksi vuoteen kuuluu työelämään ja toisen asteen opintoihin tutustumista.

Opiskelu tarjoaa opiskelijalle myönteisiä oppimiskokemuksia. Jokainen opiskelija saa henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa. Erityisesti huomiota kiinnitetään elämänhallintaan. Oppilaalla on mahdollisuus tämän lisäopetusvuoden jälkeen suuntautua ammatti- tai lukio-opintoihin tai työelämään oppisopimuskoulutuksen kautta.

Opiskelijaksi otettavalta edellytetään omaa motivaatiota tähän opiskeluun ja aktiivista osallistumista kaikkeen, mitä se sisältää.

.1Tavoitteet

Koko lisäopetuksen tavoitteena on luoda nuorelle toivoa toteuttaa unelmaansa, päästä

elämässään jatkamaan sinne, mihin haluaa.

Lisäopetuksen tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä ja tukea nuorta tämän peruskoulun jälkeisissä valinnoissa.

Tavoitteena on, että opiskelijan

•elämänhallinta ja valmiudet hoitaa omia asioitaan paranevat

•minäkuva vahvistuu

•sosiaaliset taidot paranevat

•opiskelutaidot kehittyvät

•opiskelun sisältö lähtee opiskelijan omista vahvuuksista ja tarpeista

•oman tulevaisuuden ja uran suunnittelu helpottuu, kun opiskelijalle tehdään jatkosuunnitelma, joka lisäopetusvuoden aikana mahdollisesti tarkentuu. Opiskelijalle laaditaan oppimissuunnitelma. Jos hänellä on HOJKS, se otetaan huomioon.

•jatko-opinto- ja työelämävalmiudet paranevat, kun on mahdollisuus korottaa

peruskoulun päättötodistuksen arvosanoja

2

2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA TOTEUTUS

2.1 Hakeminen lisäopetusluokalle ja opiskelijavalinta

Lisäopetuksen opiskelijaksi oton kriteerit:

•Opiskelija on samana tai edellisenä vuonna saanut perusopetuksen päättötodistuksen, mutta ei ole saanut jatko-opiskelupaikkaa

•tai opiskelija on samana tai edellisenä vuonna saanut perusopetuksen päättötodistuksen ja saanut samana vuonna opiskelupaikan, mutta keskeyttänyt opintonsa opintojen alkuvaiheessa (täydennys opintojen jo alettua).

•Opiskelijalla on oma motivaatio lisäopetukseen.

Lisäopetusta ja ohjausta annetaan1100 tuntia. Ysi+ -opiskelijat valitaan koko Turun alueelta.

Haku käynnistyy heti yhteisvalintatulosten selvittyä. Hakuajasta ilmoitetaan muun muassa oppilaanohjaajien ja nivelvaiheen uraohjaajan kautta. Ryhmään valitaan 15 – 20 opiskelijaa.

Ysi+ -opetukseen pyrkivät haastatellaan sekä ryhmä- että yksilöhaastatteluin heti yhteishaun tulosten selvittyä. Haastattelujen avulla selvitetään opiskelijan motivaatio kehittää opiskelu- ja elämänhallintataitojaan, korottaa arvosanojaan ja löytää itselleen opiskelupaikka.

2.2. Lisäopetusluokan valmentajan rooli ja aineenopettajat

Ysi+ -ryhmällä on oma koordinaattori, coach, joka toimii valmentajatyyppisesti. Hän on kasvatuksen asiantuntija, jolla on vahva kokemus tukea tarvitsevien oppilaiden ohjaamisesta. Samalla hän toimii linkkinä koulun ja yhteistyötahojen välillä. Hän on linkki myös yrityselämään.

Ysi+ -ryhmän koordinaattorin tehtävänä on tukea lisäopetuksen opiskelijoita ja omalta osaltaan varmistaa, että ryhmän positiivinen koheesio toteutuu ja jokainen opiskelija saavuttaa parhaat mahdolliset tulokset lukuvuoden aikana. Hyvässä ryhmässä saatava vertaistuki auttaa. Koordinaattorin tehtävänä on edesauttaa ryhmän muotoutumista sellaiseksi, että jokainen opiskelija saa parhaan mahdollisen tuloksen. Koordinaattori seuraa opiskelijoiden koulunkäyntiä ja pitää omalta osaltaan yhteyttä opettajiin ja tarvittaessa muihin opiskelijoiden koulunkäyntiä tukeviin tahoihin.

Lisäopetusryhmällä on luokanohjaaja, jonka vastuulla ovat oppimissuunnitelmien laatiminen yhteistyössä huoltajien, opiskelijan, koordinaattorin ja opiskelijaa opettavien opettajien kanssa ja arviointikeskustelut. Hän seuraa kokonaisvaltaisesti opiskelijoiden koulunkäyntiä ja pitää aktiivisesti yhteyttä koteihin, koordinaattoriin ja tarvittaessa muihin opiskelijoiden koulunkäyntiä tukeviin tahoihin.

Eri oppiaineiden opettamisesta vastaavat Vasaramäen koulun aineenopettajat. Ysi+ -opetus otetaan huomioon perusopetuksen työjärjestystä laadittaessa. Oppilaat integroidaan perusopetuksen ryhmiin opiskelijalle laaditun oppimissuunnitelman mukaisesti.

Ysi+ -opiskelijoiden vuodessa vuorottelevat opetusjaksot koulussa ja työharjoittelujaksot

yrityksissä. Oppilaanohjaaja järjestää yhdessä koordinaattorin kanssa opiskelijoille

työelämään tutustumista (TET), tutustumista toisen asteen oppilaitoksiin ja yritysvierailuja.

       3

2.3 Yhteistyökumppanit

Lisäopetuksen tavoitteiden toteuttamisessa yhteistyötahot ovat tärkeitä. Yhteistyötä tehdään kotien, Turun kaupungin perusopetuksen koulujen, lukioiden, ammatti-instituutin, muiden toisen asteen oppilaitosten, nuorisotoimen ohjaamon, Turun nappulaliigan ja muiden yhdistysten, Turun oppisopimustoimiston, työvoimapalveluiden, yritysten ja julkisyhteisöjen, kuten Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kasvatusasiainkeskuksen kanssa.

Ysi+ -ryhmälle muodostetaan ohjausryhmä, johon kuuluvat perusopetuksen tulosaluejohtajan nimeämä edustaja, rehtori, apulaisrehtori, oppilaanohjaaja, luokanohjaaja ja ryhmän koordinaattori. Ohjausryhmän sihteerinä toimii yksi koulun opettajista ja koollekutsujana rehtori.

2.4 Ohjaus

Lisäopetukseen hakevien ohjaus alkaa jo ennen opiskelijavalintaa: perusopetuksen oppilaan- ohjaajat tiedottavat tästä vaihtoehdosta ja hakumenettelystä.

Alkuvaiheessa ryhmäytyminen on tärkeää. Ohjaukseen kuuluu aluksi lisäopetusvuoden tavoitteisiin tutustuminen sekä säännöistä ja toimintaperiaatteista sopiminen yhdessä koko ryhmän kanssa. Opiskeluympäristöön sopeutuminen vaatii perehdytystä ja vastuunotto vuoden tavoitteista aikataulujen hahmottamista. Lisäksi alkuvaiheessa on tärkeää kiinnittää huomiota ja pyrkiä vaikuttamaan ryhmän sisäiseen dynamiikkaan – toimivassa ja turvalliseksi koetussa ryhmässä opiskelu vahvistaa opiskelijan motivaatiota.

Ohjaus ja elämänhallinnan tuki ovat koko vuoden johtavana ajatuksena. Ysi+ -opiskelijoille laaditaan yhdessä huoltajan ja opiskelijan kanssa oppimissuunnitelma, joka sisältää portfolio-tyyppisesti jatkosuunnitelman, ohjaa opiskelijaa opinnoissa, seuraa opintojen etenemistä ja on mukana opiskelijan arjen asioissa. Luokanohjaajalla on muun yhteistyön lisäksi velvollisuus ottaa yhteyttä huoltajiin mm. silloin, kun opiskelijalla on selvittämättömiä poissaoloja, hänen opintonsa eivät etene suunnitellusti tai hänen toimintansa on muuten huolta herättävää.

Jatko-opintoihin ohjaamisessa oppilaanohjaajan yhteistyökumppanina on ryhmän koordinaattori. Oppilaanohjaaja voi antaa lisäopetusluokan opiskelijoille henkilökohtaista ohjausta yhteishakuun liittyvissä asioissa esimerkiksi syys- ja kevätlukukauden alkuvaiheessa. Tähän ohjaukseen opiskelija voi tulla yksin, yhdessä huoltajansa tai ryhmän koordinaattorin kanssa. Oppilaanohjaaja ja mahdollisesti myös nivelvaiheen uraohjaaja yhdessä koordinaattorin kanssa tukevat opiskelijaa yhteishaun toteuttamisessa, työelämään tutustumisjaksoissa, vierailukäynneissä toisen asteen oppilaitoksiin sekä yritysvierailujen toteuttamisessa. Yhteisvalintatulosten selvittyä jälkiohjauksesta vastaa oppilaanohjaaja apunaan lisäopetusluokan koordinaattori.

2.5 Kaikille yhteiset opinnot ja valinnaiset opinnot

Ysi+ -lisäopetuksessa on eri suuntautumisvaihtoehtoja:

1)opiskelun tukeminen ja päättötodistuksen arvosanojen korotus tavoitteena lukio-opinnot

2)opiskelun tukeminen ja päättötodistuksen arvosanojen korotus tavoitteena opinnot ammatti-instituutissa

3)oppisopimukseen ja sitä kautta työelämään tähtäävä suuntautumisvaihtoehto

4

Ryhmäjako on joustava; opiskelija voi tarvittaessa vaihtaa suuntautumisvaihtoehdolta toiselle.

Kaikille yhteiset aineet ovat:

•äidinkieli ja kirjallisuus (joko suomi äidinkielenä tai suomi toisena kielenä)

•englanti

•matematiikka

•liikunta

•terveystieto

Muista opiskeltavista aineista sovitaan oppimissuunnitelmassa.

Opetuksessa käytetään monipuolisesti erilaisia opetusmenetelmiä.

Oppilaalle tarjotaan monipuolisia osaamisen näyttömahdollisuuksia.

2.6 Opetuksen jaksotus

Opiskelijan lukuvuosi jaetaan neljään jaksoon. Opinnot alkavat ns. suppilomallia noudattaen. Ensimmäisen jakson tavoitteena on ryhmäytyminen. Silloin kaikki opiskelevat yhtenä ryhmänä kaikille yhteisiä pakollisia aineita ja niiden yhteydessä elämänhallintaa. Ensimmäisen jakson loputtua opiskelijat jakaantuvat oman suuntautumisvaihtoehtonsa opintoihin. Muihin paitsi ensimmäiseen jaksoon sisältyy sekä luokkamuotoista omien tavoitteiden mukaista opiskelua oppitunneilla että työelämään tai jatkokoulutukseen tutustumista koulun ulkopuolella. Opetettaviin sisältöihin keskitytään aihealueittain siten, että esimerkiksi työelämään liittyvää aihetta käsitellään eri oppiaineiden tunneilla käytännön tekstien, harjoitusten ja vierailujen avulla.

5

2.7 Oppimissuunnitelma

Ysi+ -ryhmän luokanohjaaja laatii yhdessä opiskelijan, hänen huoltajansa ja koordinaattorin kanssa lukuvuoden alkaessa oppimissuunnitelman jokaiselle lisäopetusryhmän opiskelijalle.

Oppimissuunnitelmasta tulee käydä ilmi

•opiskelijan henkilökohtaiset oppimistavoitteet

•opiskelijan opinto-ohjelmaan sisältyvät opinnot omassa koulussa,

muissa oppilaitoksissa, työelämässä ja muualla

•mahdollisesti tarvittavat tukitoimet

Suunnitelmaa tarkistetaan säännöllisesti lukuvuoden aikana. Koska opiskelijan itsearviointi on tärkeä osa oppimisprosessia, oppimissuunnitelman seuranta sisältää itsearviointiosuuden. Oppimissuunnitelmaan kirjataan ne koulunkäyntiä edistävät asiat, joihin opiskelija sitoutuu. Tähän käytetään perusopetuksen yhteistä oppimissuunnitelmalomaketta.

Jos opiskelijalle on hänen perusopetuksessa ollessaan laadittu henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), otetaan se huomioon opintoja suunniteltaessa.

2.8 TET ja toisen asteen oppilaitoksiin tutustuminen

Opiskeluun lisäopetusluokalla kuuluu työelämään tutustumis- eli TET- jakso.

TET- jakso on 7-10 viikon mittainen ja voi sisältää tutustumisjaksoja eri työpaikoilla,

koulutuskokeiluja ja opiskelua toisen asteen oppilaitoksessa tai muita järjestelyitä, jotka

palvelevat oppilaan tarpeita ja tukevat hänen elämänhallintaansa, jatko-opintovalmiuksiaan sekä urasuunnitteluaan.

TET- jaksot Ysi+ -ryhmässä voidaan toteuttaa niin, että aina osa luokasta on TET- jaksolla, jolloin luokassa opiskelevat saavat tehokasta opiskelun ohjausta ja tukea. Työelämään tutustumista organisoi oppilaanohjaaja apunaan ryhmän koordinaattori. Oppilaanohjaaja ja koordinaattori käyvät työpaikoilla katsomassa, miten työskentely sujuu. Jaksojen päättyessä opiskelijan kanssa keskustellaan TET-jaksosta ja arvioidaan sen onnistumista monipuolisesti.

2.9 Oppimisen tuki ja oppilashuolto

Opiskelijalle järjestetään hänen tarvitsemansa oppilashuolto- ja tukipalvelut.

Ysi+ -opiskelijoiden oppilashuoltoa koordinoi koulun oppilashuoltoryhmä, johon kuuluvat:

•rehtori

•apulaisrehtori

•oppilaanohjaaja

•erityisopettaja

•terveydenhoitaja

•psykologi

•kuraattori

•luokanohjaaja

•tarvittaessa koordinaattori

6

3. OPISKELIJAN ARVIOINTI

Arvioinnissa noudatetaan Valtakunnallisia lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteita.

Arviointi on luonteeltaan ohjaavaa ja kannustavaa sekä oppilaan itsearviointia kehittävää.

Perusopetuksen oppimäärään kuuluvissa yhteisissä oppiaineissa arviointi perustuu Opetus-hallituksen perusopetusta varten määrittelemiin päättöarvioinnin kriteereihin ja niiden soveltamista koskeviin ohjeisiin, ja siinä käytetään perusopetusasetuksen 10 §:n 3 momentin mukaista numeroasteikkoa. Perusopetuslain 17 §:n 2 momentin mukaisesti yksilöllisen oppimäärän mukaan perusopetuksen yhteisiä aineita opiskelevan arviointi perustuu opiskelijan opinto-ohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin, ja siinä voidaan käyttää myös sanallista arviota.

Perusopetuksen valinnaisten oppiaineiden arvioinnissa noudatetaan, mitä näiden aineiden arvioinnista on perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa päättöarviointia koskien päätetty.

Muissa opiskelijan opinto-ohjelmaan kuuluvissa opinnoissa arviointi perustuu opiskelijan opinto-ohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin, ja arvioinnissa voidaan käyttää numeroarvostelua tai sanallista arviota. TET-jakso arvioidaan aina sanallisesti.

Opiskelijan itsearvioinnin kohteena ovat erityisesti hänen valmiutensa asettaa itselleen tavoitteita, tarkastella ja ohjata omaa työskentelyään, tunnistaa edistymistään, hoitaa arkielämän tilanteita sekä suunnitella tulevaisuuttaan.

3.1 Todistukset

Lisäopetuksessa käytettävät todistukset ovat

•välitodistus jatko-opintoihin pyrkimistä varten,

•todistus lisäopetuksen suorittamisesta ja

•todistus lisäopetuksessa suoritetuista opinnoista.

Kaikkiin todistuksiin merkitään todistuksen nimi, opiskelijan nimi ja henkilötunnus, opetuksen järjestäjän ja koulun nimi, lukuvuosi ja todistuksen antamispäivämäärä sekä maininta, että

todistus on Opetushallituksen 16.1.2004 hyväksymien perusteiden mukainen todistus.

Jos opiskelija on lisäopetuksessa opiskellut perusopetuksen yhteisiä oppiaineita yksilöllisen oppimäärän mukaisesti, opiskelijan saama sanallinen arvio tai numeroarvosana varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietoihin tulee maininta, että oppilas on opiskellut yksilöllisen

oppimäärän mukaisesti.

Arviota opiskelijan käyttäytymisestä ei merkitä todistuksiin.

Mikäli osa opinnoista on tapahtunut muussa oppilaitoksessa, työpaikalla tai työpaikkaan

rinnastettavassa muussa paikassa, siitä tulee tehdä merkintä todistuksiin.

Opiskelijalle annetaan tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten välitodistus.

          7

3.1.1 Todistus koko lisäopetuksen suorittamisesta

Jos opiskelija suorittaa hyväksytysti kaikki opinto-ohjelmaansa kuuluvat opinnot, annetaan hänelle Todistus lisäopetuksen suorittamisesta.

Todistuksen kohtaan Lisäopetuksen aikana suoritetut opinnot merkitään opiskelijan opinto-ohjelma ja aineittain tai aineryhmittäin arvio kaikista lisäopetuksessa suoritetuista opinnoista. Tähän kohtaan merkitään myös ne perusopetuksen yhteiset ja valinnaiset oppiaineet, jotka opiskelija on suorittanut hyväksytysti lisäopetuksen aikana, mutta joissa hän ei ole korottanut perusopetuksen päättötodistuksessa saamaansa arvosanaa.

Todistukseen merkitään tarvittaessa kohta Perusopetuksen päättöarvosanojen korottaminen. Jos opiskelijan lisäopetuksessa saama uusi arvosana perusopetuksen yhteisissä tai valinnaisissa oppiaineissa on korkeampi kuin perusopetuksen päättötodistuksen arvosana, se merkitään tähän kohtaan.

3.1.2 Todistus lisäopetuksessa suoritetuista opinnoista

Mikäli opiskelija suorittaa vain osan opinto-ohjelmaansa kuuluneista opinnoista hyväksytysti

tai keskeyttää opintonsa, annetaan hänelle Todistus lisäopetuksessa suoritetuista opinnoista.

Opiskelijan hyväksytysti suorittamat opinnot merkitään todistuksessa kohtaan Lisäopetuksen aikana suoritetut opinnot. Tähän kohtaan merkitään myös ne perusopetuksen yhteiset ja

valinnaiset oppiaineet, jotka opiskelija on suorittanut hyväksytysti lisäopetuksen aikana mutta joissa hän ei ole korottanut perusopetuksen päättötodistuksessa saamaansa arvosanaa.

Jos opiskelija on korottanut jonkin perusopetuksen yhteisen tai valinnaisen oppiaineen

arvosanaa, se merkitään todistuksessa kohtaan Perusopetuksen päättöarvosanojen korottaminen.

3.1.3 Todistuksen liitteet

Opiskelija saa pyynnöstä todistuksen liitteen, jossa arvioidaan hänen käyttäytymistään ja työskentelyään lisäopetuksessa.

Todistuksen liitteenä voi olla myös

•tarkempia tietoja oppilaan opinto-ohjelmasta ja opinnoissa menestymisestä

•seloste muissa oppilaitoksissa suoritetuista opinnoista

•arvio työpaikoilla tapahtuneesta oppimisesta sekä kuvaus opiskelijan työtehtävistä.

.