Ammatillisen koulutuksen palvelualuejohtaja Hannu Immonen, aikuiskoulutuksen palvelualuejohtaja Päivi Lehtinen 11.4.2016:

Ammatillisen koulutuksen reformi

Ammatillisen koulutuksen reformiin sisältyy 190 miljoonan euron säästö vuodelle 2017. Koulutuksen järjestäjälle maksettaisiin rahoitusta enintään 90 % sen järjestämisluvan ammatillisen peruskoulutuksen enimmäisopiskelijamäärän mukaisesta rahoituksesta. Säästö voidaan toteuttaa opiskelijamäärää vähentämällä tai toimintaa tehostamalla tai näiden yhdistelmänä.

Liite 1                                  Turun ammatti-instituutin yksikköhintarahoitus 2012 - 2017

Sivistystoimialan johto on linjannut, että Turun ammatti-instituutissa on vuonna 2017 tavoitteena järjestämisluvan enimmäisopiskelijamäärä nuorten koulutustakuun toteuttamiseksi. Samalla on linjattu, että määrärahojen leikkaus on enimmillään 5 %.

Ammatillisen koulutuksen koulutuspaikkojen lisääminen

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi 27.6.2013 tekemällään päätöksellä Turun kaupungille vuosille 2014 - 2016 yhteensä 95 uutta koulutuspaikkaa. Vuodelle 2016 lisäys on 35 vuosiopiskelijaa ja vuotuinen kokonaisopiskelijamäärä on 4 330 opiskelijaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö siirsi 20.1.2016 vuoden 2016 lisäyksestä 20 paikkaa Turun kaupunginhallituksen (kh:n päätös 23.11.2015 § 506) suostumuksella Suomen urheiluopistolle vuosiksi 2016 - 2018. Suomen urheiluopisto aloittaa Turussa yhteistyössä Turun ammatti-instituutin kanssa yo-pohjaisen liikunta-alan perustutkinto, liikunnanohjaaja -koulutuksen syksyllä 2016. Liikunnanohjaaja-koulutukseen haki yhteishaussa 103 ensisijaista hakijaa. Aloituspaikkoja on 20.

Työvoiman kysyntä ja tutkintotavoitteet

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä on laatinut ehdotuksen koulutustarjonnan tavoitteiksi koulutusaloittain ja -asteittain 2020-luvulle ja arvioinut koulutustarjonnan määrän riittävyyttä suhteessa nuorisoikäluokkaan. (OKM: Suomi osaamisen kasvu-uralle/Ehdotus tutkintotavoitteista 2020-luvulle)

http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2015/osaaminen.html?lang=fi

Työryhmän esityksen lähtökohtana ovat olleet Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tuottamat työvoiman kysyntäskenaariot sekä niitä täydentävät laadulliset ennakointiaineistot. (VATT: Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2015–2030.)

http://www.vatt.fi/julkaisut/uusimmatJulkaisut/julkaisu/Publication_6093_id/1003

Arvioitu työvoiman tarve vuosille 2012 - 2030 on 72 500/vuosi ja 16-21 vuosi-ikäluokka 2020 - 2025 on keskimäärin 61 200.

Työryhmän linjauksen mukaan nuorille suunnattua koulutusta tulee kohdistaa erityisesti tunnistetuille kasvualoille ja kohdentaa kaikkien työvoimareservien (työttömät, työvoiman ulkopuolelta työelämään palaavat, työperäiset maahanmuuttajat) aikuiskoulutustarjontaa aloille, joille nuorten tutkintotuotos ei riitä tai nuorten koulutuskysyntä on heikkoa.

Nuorten ikäluokan kokoon sovitettu aloittajatarve koulutusaloittain

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan aloittajatarpeen ennakoidaan olevan 13 prosenttia pienemmän kuin viime vuosien aloittajamäärä.

Aiemmista ennakointituloksista poiketen suurin muutos on kaupan ja hallinnon alan työvoima- ja koulutustarpeen kääntyminen laskuun. Vähennystä ennakoidaan tukkukauppaan, vähittäiskauppaan ja julkiseen hallintoon. Suurimmat muutokset ovat perinteisten toimistotehtävien voimakas väheneminen ja osaamisprofiilien muuttuminen aiempaa vaativammiksi sekä kaupan alalla teknologiamuutoksista ja verkkokaupan laajenemisesta aiheutuva henkilöstön tarpeen väheneminen ja tehtävien muuttuminen.

Luonnontieteiden alalla osaamisen painopiste siirtyy nykyistä enemmän tieto- ja tietoliikennetekniikkaan, mikä vähentää tietojenkäsittelyn tarvetta erityisesti ammatillisessa peruskoulutuksessa. Vähennystarve on -60 %. Uudessa tilanteessa tarvitaan aiempaa korkeatasoisempaa osaamista ja koulutustarpeen painopiste siirtyy lievästi korkeakoulutuksen suuntaan.

Tekniikan ja liikenteen alan aloittajatarve on tulevaisuudessa 10 % nykyistä suurempi. Määrällisesti suurimmat koulutustarpeen kasvut ovat kone-, metalli- ja energiatekniikan (46 %), prosessi- ja kemiantekniikan (42 %), ajoneuvo- ja kuljetustekniikan (18 %) sekä elintarvike- ja biotekniikan (53 %) ammatillisessa peruskoulutuksessa. Elintarvikealan kääntyminen kasvuun poikkeaa aiempien ennakointien tuloksista. Myöskin rakentamisessa ammatillisen peruskoulutuksen tarve kasvaa. Sähkö- ja automaatiotekniikassa (-28 %) sekä tieto- ja tietoliikennetekniikassa (-43 %) ennakoidaan tarve nykyistä pienemmäksi.

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan määrällisesti suurimmat aloittajatarpeiden kasvut nykytilaan nähden ovat sosiaali- ja terveysalan ammatillisessa peruskoulutuksessa (22 %).

Kauneudenhoitoalan ammatillisessa peruskoulutuksessa tarvittaisiin aloittajia nykyistä vähemmän (-60 %).

Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan aloittajatarpeen ennakoidaan oletetaan kasvavan 32 %. Kasvu tulee pelkästään puhdistuspalveluihin (kotitalous- ja kuluttajapalvelut) tarvittavasta koulutuksesta, kun alan muiden koulutusten osalta kehityksen suunta on miinusmerkkinen.

Määrällisesti suurin vähennystarve nykyisiin aloittajamääriin on majoitus- ja ravitsemusalan ammatillisessa peruskoulutuksessa (-31 %). Myös matkailualan (-58 %) aloittajamäärää olisi tarve vähentää.

OKM:n mukaan ruotsinkielisen liiketalouden ja hallinnon alan sekä luonnontieteiden alan ammateissa työllisyys vähenee ja koulutustarjontaa voidaan hieman vähentää.

Liite 2                                  OKM, nuorten ikäluokkaan sovitettu aloittajatarve opintoaloittain

Läpäisy

Vuonna 2012 nuorten koulutuksessa aloittaneista opiskelijoista valmistui vuoden 2015 loppuun mennessä 70,7 %.

Liite 3                                  Nuorten läpäisy 2015

Jatkosijoittuminen

Vuosina 2010 - 2013 ammatillisen perustutkinnon suorittaneista nuorista oli työllisiä tai työllisiä opiskelijoita 63,9 %, päätoimisia opiskelijoita 9,9 % ja työttöminä 18,6 %.

Liite 4                                  Tilastokeskus: Ammatillisen tutkinnon 2010 - 31.7.2013 suorittaneiden nuorten pääasiallinen toiminta 2013 tutkinnoittain

Nuorten ammatillinen perustutkintokoulutus

Esitettävissä aloituspaikoissa on huomioitu ennakoidun työvoimakysynnän ohella hakijamäärät, nykyiset ryhmäkoot sekä läpäisy ja jatkosijoittuminen.

Aikuisten ammatillinen perustutkintokoulutus

Turun kaupungin ammatillisen koulutuksen järjestämisluvassa olevia perustutkintopaikkoja on suunnattu myös aikuiskoulutukseen. Aikuisten perustutkintokoulutus toteutetaan näyttötutkintoperusteisesti niin, että järjestetään ammatillisiin perustutkintoihin valmistavaa koulutusta ja tutkintotilaisuuksia. Aikuiskoulutukseen on suora haku, eli opiskelijaksi pyrkivät hakeutuvat suoraan oppilaitokseen ilman yhteishakua.

Aikuisten näyttötutkintoperusteinen koulutus kohdennetaan ensisijaisesti henkilöille, joiden peruskoulun suorittamisesta on kulunut aikaa ja joilta puuttuu toisen asteen tutkinto. Taustalla voi olla aiempien ammatillisten opintojen keskeyttämistä, epäselvät urasuunnitelmat, huono aiempi koulumenestys tai sosiaalisia ja elämäntilanteeseen liittyviä tekijöitä. Näyttötutkintoperusteinen koulutus soveltuu myös ammatin vaihtajille, työttömille ja maahanmuuttajataustaisille. Työttömillä työnhakijoilla on mahdollisuus suorittaa omaehtoisia opintoja työttömyysetuuden turvin.

Aikuiskoulutukseen kohdennettavien aloituspaikkojen osuus määritellään vuosittain koulutustarpeen mukaisesti. Perustutkintokoulutuksessa olevien aikuisopiskelijoiden määrä on viime vuosina kasvanut. Järjestämisluvan mukaisten koulutuspaikkojen lisäksi on ollut käytettävissä nuorisotakuun toteuttamiseen liittyvää valtionavustusta, joka on tarkoitettu vailla toisen asteen tutkintoa olevien nuorten, 20 - 30-vuotiaiden, aikuisten kouluttamiseen. Valtionavustusta on ollut käytettävissä myös 30 - 50-vuotiaiden aikuisten osaamistason kohottamiseen. Turun alueella em. kohderyhmään kuuluvia hakijoita on ollut runsaasti, ja edelleen kouluttamattomia aikuisia on hakeutumassa suorittamaan ammatillisia perustutkintoja. Tätä aikuisväestöä voimme palvella suuntaamalla valtionosuuskoulutuksen aloituspaikkoja näyttötutkintoperusteiseen koulutukseen.

Työvoimahallinto on hankkinut työttömille työnhakijoille mm. perustutkintotavoitteista koulutusta. Pitkät tutkintotavoitteiset koulutukset ovat osoittautuneet osaamisen kehittymisen ja työllistymisen kannalta vaikuttaviksi. Ammatillisen koulutuksen reformi sisältää tavoitteen työvoimapoliittisen tutkintotavoitteisen koulutuksen siirtämisestä opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen v. 2018. Samalla nykyinen tutkintotavoitteisen työvoimapoliittisen koulutuksen hankinta loppuu. Jo siirtymävaiheessa v. 2016 - 2017 työvoimakoulutukseen osoitetut rahat ovat vähentyneet, ja koulutusta on hankittu aiempaa vähemmän. Työttömien määrä kuitenkin on samanaikaisesti lisääntynyt, samoin koulutuksen tarve. Aikuiskoulutus on järjestänyt työvoimahallinnon rahoittamana koulutusta työttömille, myös pitkäaikaistyöttömille. Tätä kohderyhmää voidaan palvella järjestämällä omaehtoista valtionosuudella rahoitettavaa koulutusta.

Aikuisten perustutkintokoulutusta on lisätty pääasiassa sosiaali- ja terveysalalle, hotelli-, matkailu- ja ravitsemisalalle, tekniikan ja liikenteen alalle sekä maahanmuuttajien ammatilliseen perustutkintoon valmistavaan koulutukseen.

Aloituspaikkaesitys

Ammatillisen koulutuksen palvelualueen osalta aloituspaikkoihin esitetään seuraavia vähennyksiä:

Ruotsinkielisen koulutuksen aloituspaikoista päättää kasvatus- ja opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto.

Aikuiskoulutuksen osalta esitetään liitteen 5. mukaisia aloituspaikkoja.

Liite 5                                  Ammatillisen ja aikuiskoulutuksen palvelualueen aloituspaikat

Aloituspaikkojen kokonaismäärä esityksessä on 1988, joista nuorten koulutuksen osuus on 1 486 aloituspaikkaa. Aikuisten koulutuksen aloituspaikkamäärä on 502 paikkaa.

Ammatillisen koulutuksen palvelualuejohtaja Hannu Immonen

Ehdotus        Kasvatus- ja opetuslautakunnan suomenkielinen lukio- ja ammattiopetusjaosto päättää lähettää esityksen lausunnoille ammatillisiin neuvottelukuntiin. Lausunnot pyydetään sähköpostitse 10.5.2016 mennessä.