Palvelujohtaja Mika Helva

Ammatilliset neuvottelukunnat on tärkeä kanava ammatillisen opetuksen ja työelämän välillä. Tämän kanavan täysimääräiseksi hyödyntämiseksi tulee kiinnittää huomiota neuvottelukunnan jäsenten valintaan ja toimintatapojen kehittämiseen.

Lukio- ja ammattiopetuslautakunta päätti 11.9.2012 § 137 jatkaa ammatillisten neuvottelukuntien toimikautta nykyisissä kokoonpanoissa 31.7.2013 asti sekä, että uusien valinnan yhteydessä tulee kiinnittää huomiota neuvottelukuntien määrään, jäsenistön rakenteeseen ja toimintatapoihin.

Varsinais-Suomen maakuntien yhteistyöryhmän (MYR) koulutusjaosto käsitteli maakunnan ammatillisten neuvottelukuntien tehtäviä ja roolia 2.10.2012 § 4. Kokouksessa päädyttiin malliin, jossa ammatillisten neuvottelukuntien roolia koulutustarve-ennakoinnissa vahvistetaan. Mallia päätettiin kokeilla erityisesti metalli- ja rakennusalojen ammatillisissa neuvottelukunnissa. Malli on alla:

Lukio- ja ammattiopetuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti 27.11.2012 § 61 hyväksyä ohjeet Turun ammatti-instituutin ammatillisten neuvottelukuntien toiminnan kehittämiseksi siten, että neuvottelukuntien tehtävät on hyvä tuoda vielä kevään aikana uuteen lukio- ja ammattiopetusjaostoon hyväksyttäväksi siten, että uudet tehtävät astuvat voimaan uusien neuvottelukuntien aloittaessa.

Uusien neuvottelukuntien valinnan yhteydessä tulee kiinnittää huomiota niiden lukumäärään, jäsenistön rakenteeseen ja kokouskäytänteisiin. Erityisesti tulee valita niiden puheenjohtajaksi työelämänedustaja, joka on aidosti innostunut tästä tehtävästä. Muiden työelämänedustajien valinnassa tulee kiinnittää huomiota motivaation lisäksi alan laaja-alaiseen edustavuuteen. Heidän tulee nähdä koulutusalan tarpeet edustamaansa tahoa laajemmalla perspektiivillä. Tärkeä valintakriteeri on se, että he oikeasti pystyvät organisaatiossa tekemään koulutuspäätöksiä tai että he toimivat työpaikkaohjaajina. Neuvottelukuntien jäseniksi voidaan valita vain sellaisia henkilöitä, jotka sitoutuvat osallistumaan sen työhön. ”No show” jäsenet tulee vaihtaa uusiin joustavasti kesken kauden. Neuvottelukuntien sihteeriksi tulee valita sellainen Turun ammatti-instituutin edustaja, jolla on riittävät resurssit neuvottelukuntien kokousten hyvään valmisteluun ja kokousmuistioiden laatimiseen. Hänen tulee voida huolehtia yhteydenpidosta neuvottelukuntien jäseniin myös kokousten välillä informoimalla neuvottelukunnan jäseniä koulutusalaa koskevista merkittävistä asioista. Neuvottelukuntien kokoonpanossa tulee olla edustettuina sekä ammatillisen koulutuksen että aikuiskoulutuksen tulosalueet niiden alojen mukaisesti, joilla tulosalueilla annetaan koulutusta. Jatkossakin on hyvä sitoa neuvottelukunnat myös poliittiseen järjestelmään siten, että jaosto valitsee niihin oman edustajansa. Edustajiksi voidaan valita myös jaostojen varajäseniä. Tärkeintä on, että myös jaoston edustajat osallistuvat aktiivisesti neuvottelukuntien työskentelyyn.

Neuvottelukunnilla tulee olla merkittävä rooli alan koulutustarpeiden määrällisessä ja laadullisessa ennakoinnissa ja tulevaisuuden skenaarioiden laatimisessa, opetuksen sisältöjen kehittämisessä sekä koulutusten markkinoinnissa koulutukseen hakeutuville ja myytävien koulutustuotteiden kehittämisessä. Neuvottelukunnissa tulee käsitellä opiskelijapalautteita sekä opetuksen että työssäoppimisen osalta. Alakohtaisen työssäoppimisen kehittämisessä neuvottelukunnilla on keskeinen rooli, johon liittyy myös opettajien työelämäjaksojen ja työpaikkaohjaajakoulutusten kehittäminen. Neuvottelukunnilla on merkitystä sekä työelämän näyttöjen että ammattiosaamisen näyttöjen työelämälähtöisyyden varmistamisessa. Neuvottelukuntien pitää tukea edustamallaan alallaan paremmin oppilaitoksen strategista ja operatiivista suunnittelua opetuksen järjestelyissä ja laadun kehittämisessä. Keskeisiä kysymyksiä neuvottelukuntien kannalta ovat 1. Mitkä ovat ammattiosaamisen vaatimukset? ja 2. Mitkä ovat tulevien markkinoiden osaamistarpeet?

Edellä mainittua MYR:n koulutusjaoston ennakointimallia tulisi johdonmukaisesti hyödyntää siten, että työssäoppimisjaksolla olleet opiskelijat vastaavat kysymyksiin: Mistä osaamisesta oli hyötyä ja mitä olisi pitänyt osata. Opettajat keräävät nämä tiedot ja keräävät niistä yhteenvedon. Nämä tuodaan neuvottelukuntien käsittelyyn, jotka tältä pohjalta pohtivat Mitkä ovat ammattiosaamisen vaatimukset ja mitkä ovat tulevien markkinoiden osaamistarpeet. Pohdinnan pohjalta voi syntyä oppilaitoksen omia tuotteita ja koulutusten kehittämisideoita. Osaamistarpeista kootaan lisäksi maakunnan osaamisverkostoa varten neuvottelukunnan pohdinnan pohjalta A4, jota hyödynnetään maakunnan koulutusten kehittämisen ennakoinnissa.

Liite 1                                  Neuvottelukuntien toiminnan kehittäminen -esitys

Ammatillisen koulutuksen tulosaluejohtaja Hannu Immonen

Ehdotus        Kasvatus- ja opetuslautakunnan lukio- ja ammattiopetusjaosto päättää hyväksyä edellä olevat periaatteet ja ohjeet syyskauden alussa aloittavien ammatillisten neuvottelukuntien noudatettaviksi.