1.

Kaupunginhallitus päätti 10.3.2025 § 74, ettei se ota käsittelyynsä kasvatus- ja opetuslautakunnan 4.3.2025 tai ruotsinkielisen jaoston 6.3.2025 pöytäkirjoja.

2.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 25.2.2025: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin heikentynyt tila Suomessa on vakava. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä esittää, että eri uskontokuntien nuorisotyön osaamista hyödynnetään tilanteen parantamiseksi.

Suurimmat uskontokunnat ovat tärkeitä nuorisotyön toimijoita sekä yhteistyökumppaneita kunnille, kouluille ja oppilaitoksille. Niistä erityisesti evankelisluterilaisella kirkolla on merkittävät resurssit, runsaasti koulutettuja kasvatuksen ammattilaisia ja paikka nuorten elämässä eri työmuotojen kautta.

Jotta uskontokuntien palveluksessa työskentelevät koulutetut ammattilaiset voisivat tukea lasten ja nuorten hyvinvointia parhaalla mahdollisella tavalla, tarvitaan ohjeistusta siitä, miten he voivat toimia kouluissa, oppilaitoksissa ja kunnallisessa nuorisotyössä ilman uskontoon sitouttavaa sisältöä.

Yhteistyölle selvät pelisäännöt

Työryhmä korostaa, että yhteiskunnan eri toimijoiden tulee työskennellä määrätietoisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi tiiviissä, tavoitteellisessa ja suunnitelmallisessa yhteistyössä.

Toiminnan vaikuttavuuden vahvistamiseksi työryhmä suosittelee, että kuntien ja uskonnollisten yhteisöjen kasvatusalan ammattilaisten osaamista hyödynnetään nykyistä enemmän. On tärkeää, että yhteistyö ei sisällä uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttavia elementtejä. Yhteistyöhön liittyy uskonnonvapaudesta ja julkisen vallan katsomuksellisesta neutraalisuudesta johtuvia herkkyyksiä, jotka on huomioitava. Näitä seikkoja on käsitelty Opetushallituksen laatimissa ohjeissa.

Selvityksen mukaan kuntien, koulujen, oppilaitosten ja uskonnollisten yhteisöjen yhteistyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseksi on mahdollista jo nykyisen lainsäädännön puitteissa. Hyvää yhteistyötä tehdään nykyisin laajasti eri puolilla Suomea sopimuspohjaisesti. Evankelisluterilaisella kirkolla on käytössään kuntien kanssa kattavat yhteistyösopimukset.

Paikalliset sopimukset avainasemassa

Työryhmä kannustaa edistämään paikallista sopimuskäytäntöä yhteistyön, suunnitelmallisuuden ja avoimuuden vahvistamiseksi. Paikallisen sopimuksellisuuden tukemiseksi on tarpeen laatia kaikkien eri uskontokuntien kanssa tapahtuvaa yhteistyötä koskeva mallisopimuspohja, joka huomioi kuntien ja uskontokuntien erilaiset käytänteet.

Yhteistyön periaatteet, rakenteet ja käytänteet kirjataan erilliseen sopimukseen ja myös tarvittaviin kuntien, koulujen ja oppilaitosten ohjausasiakirjoihin, kuten hyvinvointisuunnitelmiin, lukuvuosisuunnitelmiin sekä opetusta ja opiskeluhuoltoa koskeviin suunnitelmiin.

Yhteistyön tavoitteiden ja reunaehtojen läpinäkyvyyden varmistamiseksi sekä toimijoiden keskinäisen luottamuksen vahvistamiseksi yhteistyötä koskevan viestinnän on oltava oikea-aikaista, suunnitelmallista ja avointa.

3.

Opetushallituksen 5.3.2025 asettaman, katsomusaineiden uudistamista koskevan kehittämisryhmän työ on saatu päätökseen. Kehittämisryhmä koostui laajasta joukosta koulutuksen ja katsomusaineiden asiantuntijoita. Kehittämisryhmä tuotti ehdotuksia katsomusaineiden opetuksen uudistamiseksi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Suurin osa ehdotuksista vaatisi vaikutusarviointia ja lakimuutoksia.

Katsomusaineilla tarkoitetaan uskonnon eri oppimäärien ja elämänkatsomustiedon opetusta. Katsomusaineiden uudistamista koskeva kehittämisryhmä tuotti asettamispäätöksensä mukaisesti ehdotuksia katsomusaineiden opetuksen uudistamisesta perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa.

Kehittämisryhmän tehtävänä oli linjata lyhyen ja pitkän aikavälin kehittämistoimenpiteitä sekä tehdä toteuttamisesitykset seuraavaa hallitusohjelmaa varten. Kehittämisryhmän tekemät esitykset ovat ehdotuksia, joiden pohjalta katsomusaineiden opetusta voidaan lähteä uudistamaan.

Kehittämisryhmän loppuraportissa kuvataan nykytilannetta ja tarkastellaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja keskeisiin ongelmiin, joita katsomusaineiden opetuksen järjestämisessä on havaittu. Kehittämisryhmä tunnisti opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen tapaan kahteen eri katsomusaineeseen ja uskonnon eri oppimääriin perustuvassa mallissa myös ansioita.

Opetushallitus ei tee lainsäädäntömuutoksia, vaan ne kuuluvat ministeriöiden, hallituksen ja eduskunnan vastuulle. Sen vuoksi kehittämisryhmä päätyi tuomaan esille tahtotiloja. Jatkotoimenpiteistä ne, jotka edellyttävät lainsäädäntömuutoksia, ovat poliittisten päättäjien käsissä.

Opetuksen nykymalli on ongelmallinen yhdenvertaisuuden näkökulmasta

Katsomusaineiden opetuksen nykyinen järjestämismalli ja sen taustalla oleva lainsäädäntö ovat monimutkaisia. Opetuksen nykymalliin sisältyy merkittäviä yhdenvertaisuusongelmia, mikä todetaan sekä opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksessä (2022) että Opetushallituksen kehittämisryhmän raportissa. Nykymalli kohtelee katsomusainevalintojen osalta epäyhdenvertaisesti eri uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvia ja niihin kuulumattomia.

Ehdotuksia ja niiden vaikutuksia tarkasteltava osana kokonaisuutta

Kehittämisryhmä antaa raportissaan yhteensä 13 ehdotusta.

Kehittämisryhmä ehdottaa:

-

Muutetaan uskonnonopetusta koskevaa lainsäädäntöä siten, että oman uskonnon käsitteestä luovutaan uskonnon oppimäärien kuvauksena.

-

Lisätään keinoja, joilla voidaan vahvistaa katsomusaineiden opetuksen järjestämiseen liittyvää laillisuusvalvontaa.

-

Katsomusaineiden opettajien täydennyskoulutustarve huomioidaan riippumatta katsomusaineiden opetuksen järjestämismallista.

-

Muutetaan lainsäädäntöä siten, että oppilas tai opiskelija ei jatkossa voisi olla osallistumatta koulun katsomusaineiden opetukseen. Nykylainsäädännön mukaan se on mahdollista osalle oppilaita ja opiskelijoita.

-

Muutetaan lainsäädäntöä siten, että oppilaan ja opiskelijan oikeus osallistua katsomusaineiden opetusta korvaavan opetuksen tai muun toiminnan sijaan oman uskonnollisen yhdyskuntansa antamaan opetukseen poistetaan.

-

Katsomusaineiden valinnanvapauden epäyhdenvertaisuus ratkaistaan lyhyen aikavälin tavoitteena.

-

Kehittämisryhmän selvä enemmistö esittää, että epäyhdenvertaisuuden korjaamiseksi lainsäädäntöä muutettaisiin siten, että katsomusaineiden valinta avattaisiin opiskelijoille lukiokoulutuksessa.

-

Perustetaan työryhmä, joka hahmottelee katsomusaineiden opettamisen kehittämiseksi esimerkiksi pedagogisia ja didaktisia ratkaisuja sekä mahdollisia katsomusaineiden opettamisen yhteisiä malleja, muotoja ja sisältöjä.

-

Toteutetaan tutkimukseen perustuva opetuskokeilu osittain integroidusta katsomusaineiden opetuksesta perusopetuksessa.

-

Muutetaan aikuisten perusopetusta koskevaa lainsäädäntöä siten, että vastaavasti kuin lukiokoulutuksessa, aikuisten perusopetuksessa opiskelevien alle 18-vuotiaiden katsomusaineisiin liittyvistä valinnoista päättää huoltajan sijaan opiskelija itse.

-

Muutetaan lainsäädäntöä siten, että vastaavasti kuin aikuisten perusopetuksessa, myös aikuisille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa opiskelijalle, joka on täyttänyt 18 vuotta, opetetaan hänen valintansa mukaisesti joko uskontoa tai elämänkatsomustietoa.

-

Lisätään lyhyen aikavälin ratkaisuna ylioppilastutkintoon islamin uskonnon koe. Tämä edellyttää, että islamin uskonto mainitaan valtioneuvoston asetuksessa ylioppilastutkinnosta.

-

Katsomuksellinen yleissivistys huomioidaan osana ammatillisten tutkintojen yhteisten tutkinnon osien yhteiskunta- ja työelämäosaamista.

4.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 12.3.2025: Me-säätiön selvitys osoittaa, että kuntien maksuttomat, koulupäivän yhteydessä järjestettävät harrastusryhmät tarjoavat valtaosalle osallistujista turvallisen tilan ilman kiusaamista, syrjintää ja rasismia. Tulokset vahvistavat, että Harrastamisen Suomen mallin ryhmät lisäävät koululaisten hyvinvointia ja ovat tuhansille lapsille ja nuorille ainoa mahdollisuus harrastaa. Selvitys kattaa 20 erikokoista kuntaa.

Me-säätiö selvittää lukuvuonna 2024–2025 Harrastamisen Suomen mallin maksuttomien koulupäiväharrastusten vaikuttavuutta. Pilottihankkeessa kerätään tietoa suoraan koululaisten huoltajilta. Joulukuussa 2024 julkaistut selvitystyön ensimmäiset tulokset käsittelivät osallistujien perhetaustoja 11 kunnassa. Nyt selvitys laajenee 20 kunnan hyvinvointivaikutuksiin. Harrastamisen Suomen mallin harrastusryhmien piiriin kuuluu 143 000 peruskoululaista.

Maksuton harrastus tavoittaa haavoittuvassa asemassa olevia ja ehkäisee syrjään jäämistä

Sosioekonomiset riskitekijät, kuten pitkäaikainen työttömyys, pienituloisuus tai vanhempien matala koulutustaso (enintään perusasteen koulutus), näkyvät lasten ja nuorten mahdollisuuksissa osallistua harrastuksiin. Harrastamisen Suomen malliin osallistuvien koululaisten huoltajilta kerätyt tiedot osoittavat mallin merkityksen erityisesti heikommassa asemassa oleville lapsille ja nuorille.

Yhteensä 5 259 harrastajan perhetaustoista kerätyt tiedot paljastavat, että:

-

16 %:lla osallistujista ei olisi mahdollisuutta osallistua muuhun harrastukseen. Valtakunnallisesti tämä tarkoittaisi, että harrastusryhmissä mukana on noin 22 800 koululaista, joilla ei olisi mahdollisuutta harrastaa muuten.

-

Pienituloisissa perheissä tärkein osallistumissyy on maksuttomuus (31 %). Ei-pienituloisissa perheissä korostuu mahdollisuus harrastaa koulupäivän yhteydessä (29 %).

-

12,5 %:lla osallistujista oli kasautunutta huono-osaisuutta perhetaustassaan. Selvitykseen osallistuneissa kunnissa on väestötasolla kasautunutta huono-osaisuutta arviolta 5–8 prosentilla.

12,5 %:lla osallistujista oli kasautunutta huono-osaisuutta perhetaustassaan. Selvitykseen osallistuneissa kunnissa on väestötasolla kasautunutta huono-osaisuutta arviolta 5–8 prosentilla.

-

Vastaajista 2,3 % koki kiusaamista harrastusryhmässä, kun taas 23 % koki kiusaamista muualla (mukaan lukien koulussa).

-

Kaikista vastaajista 0,6 % koki syrjintää ja/tai rasismia harrastusryhmässä, 6,7 % puolestaan muualla (mukaan lukien koulussa).

Syrjintää ja/tai rasismia koulussa kokeneet lapset ja nuoret olivat usein heikommassa asemassa – 9,4 % perhetaustaan liittyi kasautunutta huono-osaisuutta. Sen sijaan lapsista, joilla ei ollut sosioekonomisia riskitekijöitä, vain 3,3 % raportoi syrjinnän ja/tai rasismin kokemuksista koulussa.

Sosioekonomiset riskitekijät eivät kuitenkaan vaikuttaneet syrjinnän ja/tai rasismin kokemuksiin harrastusryhmissä.

Myös kiusaaminen oli yleisempää heikommassa asemassa olevien perheiden lapsilla ja nuorilla – heistä 28,6 % koki kiusaamista koulussa, kun taas vastaava luku lapsilla ilman sosioekonomisia riskitekijöitä oli 16,8 %.

Me-säätiön selvityksen mukaan Harrastamisen Suomen mallin harrastusryhmät lisäävät useimpien osallistujien hyvinvointia ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Selvitys kuitenkin osoittaa, että heikommassa asemassa olevien lasten hyvinvointivaikutukset eivät aina olleet samanlaisia kuin muilla. Esimerkiksi ystävyyssuhteita harrastusryhmissä oli vähemmän niillä, joiden perhetaustassa oli kasautunutta huono-osaisuutta.

-

94 % vastaajista sai harrastusryhmissä iloa ja onnistumisen kokemuksia.

-

80 % koki olevansa tärkeä osa ryhmää, ulkomailla syntyneistä jopa 86,5 %.

-

75 % tunsi, että ryhmässä kannustettiin mielipiteen ilmaisuun, heikommassa asemassa olevista vielä useampi (78 %).

-

73 % koki, että ryhmässä oli turvallinen aikuinen, jolle puhua hankalista asioista.

-

72 % löysi ryhmästä ystäviä, mutta huono-osaisemmista lapsista vain 61,3 %, kun muilla luku oli 77,4 %.

Selvityksessä kysyttiin myös koululaisten halukkuutta jatkaa harrastusryhmässä keväällä 2025. Jatkohalukkuus oli korkeampaa heillä, joiden perhetaustassa ei ollut sosioekonomisia riskitekijöitä (85 %) kuin heillä, joiden perhetaustassa oli kasautunutta huono-osaisuutta (79 %).

Taustaa

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain noin 14 miljoonaa euroa avustuksina kunnille harrastusryhmien järjestämiseen. Valtionavustusta saavassa 258 kunnassa on yhteensä 511 000 perusopetuksen oppilasta, joista kuntien arvion mukaan 143 000 osallistuu Harrastamisen Suomen mallin harrastusryhmiin. Harrastamisen Suomen malli olisi Suomen suurin harrastusseura, mikäli lasketaan yhteen kaikki mallin parissa harrastavat lapset ja nuoret.