1.

Kaupunginhallitus päätti 3.2.2025 § 36, ettei se ota käsittelyynsä kasvatus- ja opetuslautakunnan 21.1.2025, suomenkielisen jaoston 30.1.2025 tai ruotsinkielisen jaoston 22.1.2025 pöytäkirjoja.

2.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 28.1.2025 julkaisemaan valtakunnalliseen Koululaiskyselyyn vastasi yli 112 000 ala- ja yläkoululaista 1 300 koulusta. Kyselyn mukaan 85 %:lla koululaisista on mieleinen harrastus. Yläkoululaisista 19 %:lla puuttuu harrastus, vaikka yläkoululaisilla on paljon kiinnostusta eri harrastuksiin. Heitä kiinnostaisi kokeilla 11 harrastusta. Ensi syksystä lähtien Harrastamisen Suomen malliin tulevat mukaan harrastuskokeilut yläkoululaisille.

Opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämässä valtakunnallisessa Koululaiskyselyssä 2024 koululaisilta kysyttiin toiveharrastuksia, mitä harrastuksia he haluaisivat kokeilla ja miten heiltä sujuu harrastamisen, kaverisuhteiden, jaksamisen ja koulutöiden yhteensovittaminen. Koululaiskysely on osa Harrastamisen Suomen mallin toteutusta. Kysely järjestettiin kuudennen kerran.

Alakoulun tyttöjen suosituimpia toiveharrastuksia ovat ratsastus, eläinkerho, kokkikerho ja kuvataide; poikien jalkapallo, parkour, kalastus ja tietokonepeilikerho. Yläkoulun tytöt haluaisivat harrastaa kuntosaliharjoittelua, lumilautailua ja laskettelua; pojat myös kuntosaliharjoittelua sekä jalkapalloa, kalastusta ja mopokerhoa. Koululaiset saivat valita toiveharrastuksia ja kokeiluharrastuksia 85 harrastuksen valikoimasta.

Yläkoululaisia poikia kiinnostaisi kokeilla parkouria, kuntosaliharjoittelua, biljardia sekä animaatio-, arkkitehtuuri- ja historiakerhoja. Tytöt kokeilisivat kuvataiteen, muotipiirtämisen, elokuvan, kädentaitojen ja taidekerhon harrastamista. Yläkoululaisista 19 %:lla puuttuu harrastus, vaikka kiinnostusta moniin harrastuksiin on. Yläkoululaisia kiinnostaisi osallistua kuuteen harrastukseen ja kokeilla jopa 11 harrastusta.

Koululaiskyselyssä kysyttiin koululaisten näkemyksiä harrastamisen ja muun vapaa-ajan yhteensovittamisesta. Valtaosalta lapsista se sujuu hyvin: aikaa jää myös kavereiden näkemiseen ja koulutyöhön eikä harrastus vie liikaa aikaa. Harrastukset eivät myöskään uuvuta lapsia, koska niiden jälkeen ollaan iloisella mielellä (90 %). Mutta parannettavaakin on: monet koululaiset (37 %) vastasivat, että väsyneenä on mentävä harrastuksiin eikä kokeeseen valmistautumisen takia voi olla poissa (38 %).

Joka seitsemäs yläkoulua käyvä tyttö on sitä mieltä, että harrastuksessa on liikaa kilpailua ja stressiä. Moni yläkoululaisista tytöistä (31 %) ja pojista (22 %) on miettinyt harrastuksen lopettamista. Neljännes yläkoulun pojista katsoi, ettei ohjaaja pidä koulunkäyntiä tärkeänä.

Harrastamisen Suomen mallissa ala- ja yläkouluissa ja harrastuspaikoissa järjestetään kunkin koulun oppilaiden toivomia harrastuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön tuki kunnille on 14 miljoonaa euroa vuodessa. Harrastamisen Suomen malli on käytössä 258 kunnassa. Mallin harrastuksissa on mukana 143 000 ala- ja yläkoululaista.

3.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 30.1.2025: Ammatillista koulutusta kehitetään mm. rahoitusmallin uudistuksella, opiskelijoiden oppimisen tuen vahvistamisella sekä toteuttamalla kahdeksanvuotinen toiminnanohjauksen kokeilu. Uudistusten tavoitteena on parantaa koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä lisätä opiskelijoiden hyvinvointia. Uudistuksista on linjattu hallitusohjelmassa.

Ammatillisen koulutuksen tehtävänä on varmistaa opiskelijalle riittävät ammatilliset tiedot ja taidot sekä sivistykselliset valmiudet, joita tarvitaan siirryttäessä työelämään tai jatko-opintoihin. Myös osaamisen päivittämisessä tarvitaan ammatillista koulutusta.

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa ammatillista koulutusta kehitetään muun muassa:

-

uudistamalla ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä, koulutuksen järjestäjien toiminnanohjaus sekä oppimisen tuki

-

suuntaamalla koulutustarjontaa työelämän tarpeisiin

-

mahdollistamalla tilauskoulutus

-

suuntaamalla aikuisten tutkintokoulutusta koulutustasoa nostavaan tai työmarkkina-asemaa parantavaan koulutukseen sekä tutkintoja pienempien osaamiskokonaisuuksien suorittamiseen

-

varmistamalla maahanmuuttajien kielikoulutus kielitaitovaatimuksen saavuttamiseksi

Toiminnanohjauksen kokeilu

Osana toiminnanohjauksen uudistamista toteutetaan kahdeksan vuotta kestävä toiminnanohjauksen kokeilu, jonka tavoitteena on uuden ohjausmallin avulla parantaa koulutuksen laatua sekä vaikuttavuutta. Samalla kevennetään järjestämislupasääntelyä siten, että se vähentäisi koulutuksen järjestäjien ja opetushallinnon normitaakkaa ja hallinnollista työtä. Kokeilulla pyritään myös vahvistamaan ammatillisen koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä, jotta koulutus vastaisi paremmin työelämän tarpeisiin. Kokeilu toteutetaan 1.1.2026 - 31.12.2033 välisenä aikana, joka sisältää kaksi strategiakautta.

Rahoitusmallin uudistaminen

Vuonna 2026 voimaantuleva uusi rahoitusmalli vahvistaa rahoituksen kannustimia siten, että opiskelijat suorittaisivat opintoja, valmistuisivat ja valmistumisen jälkeen työllistyisivät ja siirtyisivät jatko-opintoihin. Uudessa rahoitusmallissa tavoitteisiin on pyritty pienentämällä opiskelijavuosiin perustuvaa rahoitusta ja kasvattamalla tutkinnoista ja tutkinnon osien osaamispisteistä saatavaa osuutta samoin kuin valmistumisen jälkeisen työllistymisen ja jatko-opintoihin (korkeakouluihin) siirtymisen osuutta.

Rahoitusmallin keskeisimpiä muutoksia ovat opiskelijavuosiin perustuvan laskennallisen rahoituksen laskeminen 70 prosentista 50 prosenttiin sekä tutkinnoista ja tutkinnon osien osaamispisteistä saatavan rahoituksen nostaminen 20 prosentista 30 prosenttiin. Lisäksi tutkinnon ja tutkinnon osia suorittaneiden työllistymisen ja jatko-opiskelun (korkeakoulu) osuus nostetaan 7 prosentista 18 prosenttiin. Loput 2 prosenttia tulisi opiskelija- ja työelämäpalautteesta nykyisen 3 prosentin sijaan.

Uusi rahoitusmalli on käytössä ensimmäistä kertaa vuoden 2026 rahoituksesta päätettäessä. Osa muutoksista toteutetaan asetusmuutoksella, joka tulee erikseen lausunnoille vuonna 2025.

Oppimisen tuen vahvistaminen

Oppimisen tukeen ja erityiseen tukeen valmistellut muutokset tulevat voimaan 1.8.2026 alkaen. Uudistusten myötä opiskelijan oikeus oppimisen tukeen vahvistuu niin, että opiskelijalla on mahdollisuus saada matalan kynnyksen tukea koko tutkintokoulutuksen ajan saavuttaakseen opiskelulle asetetut tavoitteet. Oppimisen tuesta säädettäessä on kumottu säännös oppimisvalmiuksia tukevista opinnoista.

Oppimisen tuki voi olla mm. tukiopetusta tai muuta opiskelijan tarvitsemaa tukea, jota annetaan yksittäiselle opiskelijalle tai ryhmälle tarpeen mukaan. Ennaltaehkäisevällä tuella pyritään siihen, etteivät oppimisen vaikeudet pääse kumuloitumaan ja monimutkaistumaan, jolloin jo varhaisella puuttumisella voidaan korjata tilanne. Tällä ennaltaehkäistään myös opintojen keskeyttäminen ja suorittamattomien opintojen kerääntyminen. Oikea-aikainen oppimisen tuki tukee myös osaltaan opiskelijoiden osaamista, osaamisen osoittamista näytöissä, valmistumista, työllistymistä, jatko-opintoihin siirtymistä sekä hyvinvointia.

Myös opiskelijan erityinen tuki vahvistuu niin, että opiskelijalla on oikeus erityiseen tukeen, jos hän tarvitsee todennettujen oppimisvaikeuksien, sairauden tai vamman vuoksi säännöllistä ja pitkäaikaista erityisopetusta tutkinnon tai koulutuksen mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamiseksi eikä oppimisen tuki ole riittävää opiskelijan tuen tarpeiden kannalta. Erityinen tuki on erityisopettajan antamaa erityisopetusta sekä erityisopettajan konsultaatioon perustuvaa muuta opetusta ja ohjausta.

Työelämätarpeiden kehittämistoimien valmistelu

Ministeriö asetti 17.12.2024 neljä työryhmää valmistelemaan kehittämistoimia työelämän tarpeisiin vastaamiseksi. Työryhmissä valmistellaan mm. työelämäyhteistyön uudistamista sekä tilauskoulutuksen laajentamista. Myös toimia jatkuvan oppimisen tarjonnan tukemiseksi sekä tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen (TUVA) kehittämiseksi valmistellaan. Työryhmät on asetettu ajalle 1.1.2025 - 31.1.2026.

Käynnistyneiden työryhmien sekä jo päättyneen ammatillista koulutusta koskevien hallitusohjelmakirjausten toimeenpanon valmistelun työryhmän valmistelusta lisää työryhmien hankesivuilla.