1.

Kaupunginhallitus päätti 19.12.2024 § 424, ettei se ota käsittelyynsä kasvatus- ja opetuslautakunnan 17.12.2024, suomenkielisen jaoston 12.12.2024 tai ruotsinkielisen jaoston 12.12.2024 pöytäkirjoja.

2.

Kaupunginvaltuusto päätti 16.12.2024 § 181 päätti myöntää Selmi Holopaiselle eron kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenen tehtävästä ja valita Jenni Jäntin hänen tilalleen kasvatus- ja opetuslautakunnan jäseneksi sekä Claire Bellin Jenni Jäntin henkilökohtaiseksi varajäseneksi.

3.

Kaupunginvaltuusto päätti 16.12.2024 § 182 päätti myöntää Terhi Vörlund-Walleniukselle eron kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenen tehtävästä ja valita Anna-Karin Töttermanin hänen tilalleen kasvatus- ja opetuslautakunnan jäseneksi.

4.

Kaupunginvaltuusto päätti 16.12.2024 § 183 päätti myöntää Selmi Holopaiselle eron kasvatus- ja opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston varajäsenen tehtävästä ja valita Claire Bellin hänen tilalleen Jenni Jäntin henkilökohtaiseksi varajäseneksi.

5.

Kaupunginvaltuusto päätti 16.12.2024 § 184 päätti myöntää Terhi Vörlund-Walleniukselle eron kasvatus- ja opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston jäsenen tehtävästä ja valita Mathias Mattssonin hänen tilalleen kasvatus- ja opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston jäseneksi.

Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää nimetä Anna-Karin Töttermanin kasvatus- ja opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston puheenjohtajaksi.

6.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 19.12.2024: Ylioppilastutkinnon voi jatkossa suorittaa englannin kielellä. Tutkintoon lisätään taito- ja taideaineiden koe. Lukiolaiset saavat paremmin tukea oppimiseensa ja erityisopetusta vahvistetaan. Lisäksi lukiokoulutuksen rahoitusperusteita uudistetaan. Tasavallan presidentti vahvisti torstaina 19.12. uuden lukiolain, joka tulee voimaan 1.8.2025.

Englanninkielinen ylioppilastutkinto on tarkoitettu opiskelijoille, joiden kielitaito ei riitä lukiokoulutuksen ja ylioppilastutkinnon suorittamiseen suomeksi tai ruotsiksi. Vieraskielisiltä kokelailta edellytetään pakollisena äidinkielen ja kirjallisuuden kokeena suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeena. Ensimmäiset englanninkieliset ylioppilaskokeet voidaan järjestää ensimmäisen kerran syksyllä 2028.

Taito- ja taideaineiden ylioppilaskokeen kokelas voi suorittaa kuvataiteessa, liikunnassa ja musiikissa. Kokeeseen tulee sisältymään valmistava näyttö, jossa kokelas osoittaa oppiaineelle luonteenomaista osaamista. Ensimmäiset taito- ja taideaineiden ylioppilaskokeet voidaan järjestää vuonna 2029.

Lukiolaisen oikeus oppimisen tukeen vahvistuu, kun lakiin lisätään säännökset opiskelijan oikeudesta tukiopetukseen, jota hän tarvitsee lukion oppimäärän suorittamiseksi. Lisäksi opiskelijalla on oikeus erityisopetukseen, jos hän todennettujen oppimisvaikeuksien tai muun niihin rinnastettavan syyn vuoksi tarvitsisi erityisopetusta oppimäärän osaamistavoitteiden saavuttamiseksi.

Todennetuilla oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan perusopetuksen tai toisen asteen koulutuksen aikana tunnistettuja opiskelijan oppimista vaikeuttavia tekijöitä, jotka voivat johtua oppimisvaikeudesta, neuropsykiatrisista vaikeuksista tai muusta oppimista haittaavasta vammasta tai sairaudesta.

Lukiolaki muuttaa myös lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymistä. Jatkossa yksikköhinnan määräytymiseen vaikuttaisivat alle 200 opiskelijan määrän lisäksi koulutuksen järjestäjän syrjäisyys ja se, onko koulutuksen järjestäjän kansalliskieliin kuuluva opetuskieli vähemmistökieli siinä kunnassa, jossa opetusta pääosin järjestetään. Yksikköhinnan korotusta saisivat jatkossakin alle 200 opiskelijan koulutuksen järjestäjät, mutta korotuksen suuruus olisi nykyistä pienempi, jos koulutuksen järjestäjä ei sijaitse harvaan asutulla alueella tai sen opetuskieli ei ole paikallinen vähemmistökieli. Uusia rahoitusperusteita sovelletaan ensimmäistä kertaa täysimääräisesti vuonna 2028.

Lakiin sisältyy lausuma. Eduskunta edellyttää, että opetus- ja kulttuuriministeriö tekee selvityksen oppimisen tuen toteutumisesta lukiokoulutuksessa kolme vuotta muutosten voimaantulon jälkeen.

7.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 20.12.2024:

Muutoksia varhaiskasvatuslakiin

Varhaiskasvatuksesta poistuu velvollisuus laatia paikallisia varhaiskasvatussuunnitelmia ja henkilöstön täydennyskoulutusten raportointivelvoite. Tämä vähentää varhaiskasvatuksessa tehtävää hallinnollista työtä ja mahdollistaa resurssien kohdentamisen tarkoituksenmukaisemmalla tavalla.

Lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen ja kansalaisopistojen keskimääräiset yksikköhinnat vuodelle 2025

Rahoituksen määrä on yhteensä noin 1 211 miljoonaa euroa. Valtion rahoituksen osuus on valtion talousarviossa laskennallisesti noin 503 miljoonaa euroa.

Muutoksia oppivelvollisten opiskelijoiden henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmiin

Oppivelvollisten opiskelijoiden henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmaa koskevia säännöksiä joustavoitetaan. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien velvollisuus laatia tutkintokohtainen osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelma poistuu. Lukioissa koulutuksen järjestäjän velvollisuudesta laatia opetussuunnitelmaan perustuva vuosisuunnitelma luovutaan. Lisäksi luovutaan koulutuksen järjestäjän velvoitteesta selvittää opiskelijoiden huoltajien näkemyksiä oppilaitoksen toiminnasta.

8.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 20.12.2024 päättänyt ammatillisen koulutuksen järjestäjien rahoituksesta vuoden 2025 varsinaisella suoritepäätöksellä. Varsinainen suoritepäätös on ammatillisen koulutuksen järjestäjien kannalta merkittävin vuosittainen valtionosuusrahoitusta koskeva päätös. Rahoituksessa otetaan huomioon muun muassa koulutuksen järjestäjälle tavoitteeksi asetetut opiskelijavuodet, tutkintojen ja tutkinnon osien suoritukset, opiskelijoilta ja työelämältä kerättävä palaute sekä opiskelijoiden työllistyminen ja jatko-opiskeluun siirtyminen.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjille myönnettiin ensi vuodelle noin 2,05 miljardia euroa. Rahoitus myönnettiin 133 koulutuksen järjestäjälle.

Julkisen talouden vahvistamiseksi hallitus on joutunut kohdistamaan ammatilliseen koulutukseen säästöjä, ja nyt myönnettävä rahoitus on noin 87 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa suoritepäätöksessä. Ammatillisessa koulutuksessa sopeutukset kohdennetaan pääosin toisen asteen ammatillisen tutkinnon tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneille kohdentuvaan ammatilliseen koulutukseen.

Varsinaisella suoritepäätöksellä myönnettävään määrärahaan kohdistuu myös muita muutoksia. Rahoitusta pienentävät sääntelyn keventämisen perusteella tehtävät vähennykset sekä lähihoitajakoulutukseen ja nuorten oppisopimuksen koulutuskorvauskokeiluun määräaikaisesti myönnettyjen lisärahoitusten päättyminen. Toisaalta rahoitusta nostavat täysimääräisesti tehtävä indeksikorotus ja 10 miljoonan euron lisäys oppimisen tukeen.

9.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 20.12.2024: Varhaiskasvatuslain tuen uudistus astui voimaan 1.8.2022. Eduskunta edellytti lain hyväksymisen yhteydessä, että lapsen tuen toteutumista ja resursointia varhaiskasvatuksessa tulee seurata. Opetus- ja kulttuuriministeriö on laatinut selvityksen lapsen tukea koskevan sääntelyn muutostarpeista sivistysvaliokunnalle. Selvitys julkaistiin 19.12.2024.

Keskeisinä isoina muutoksina lakiuudistuksessa olivat kirjaus inklusiivisuuden periaatteesta varhaiskasvatusta järjestettäessä sekä sääntely yleisen, tehostetun ja erityisen tuen antamisesta varhaiskasvatuksessa.

Johtopäätös on, että uudistus vahvisti lapsen oikeutta tarvitsemaansa tukeen ja paransi myös huoltajien oikeusturvaa. Selvitykseen perusteella varhaiskasvatuksen tuen uudistus onkin kokonaisuudessaan ollut tarpeellinen ja oikean suuntainen.

Kuntien välillä on kuitenkin edelleen eroavaisuuksia lapsen varhaiskasvatuksessa saaman tuen suhteen sekä siinä, minkä muotoista tukea lapsi voi saada, että siinä, minkälaisia tukitoimia lapselle annetaan.

Selvityksen perusteella keskeisimmiksi muutostarpeiksi nousivat mm. hallintopäätösprosessin selkiyttäminen ja hallinnollisen osaamisen lisääminen kunnissa, yleisen, tehostetun ja erityisen tuen selkiyttäminen kiinnittämällä huomio tukitoimiin uudistuvan esi- ja perusopetuksen tuen säännösten suuntaisesti sekä varhaiskasvatuksen inklusiivisuuden vahvistaminen. Myös varhaiskasvatuksen ja hyvinvointialueiden välisen yhteistyön kehittäminen sekä sairaalassa järjestettävän varhaiskasvatuksen vahvistaminen nähdään tärkeäksi.

Selvityksen aineisto perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamien tutkimushankkeiden tuloksiin sekä kerättyyn tilastotietoon lapsen tuen hallintopäätöksistä. Lisäksi on hyödynnetty mm. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen vuosina 2022–2023 toteuttaman paikallisten varhaiskasvatussuunnitelmien toteutumista arvioineen hankkeen tuloksia.

10.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 23.12.2024: Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut neljä työryhmää jatkamaan hallitusohjelman toisen asteen koulutuksen toteuttamista. Työryhmien tehtävät liittyvät 1) aikuisten ammatilliseen koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen, 2) työelämäyhteistyöhön, 3) tutkintokoulutukseen valmistavaan koulutukseen ja oppivelvollisuuteen sekä 4) tilauskoulutukseen ja lukuvuosimaksuihin. Työryhmien toimikausi jatkuu 31.1.2026 asti. Työryhmien tukena toimivat ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen sidosryhmiä edustavat seurantaryhmät, joiden toimikautta on jatkettu 30.6.2026 asti.

Jatkuvan oppimisen riittävän tarjonnan ylläpitämiseksi ja koulutustarjonnan tarkoituksenmukaiseksi suuntaamiseksi työikäisten erilaisiin tarpeisiin opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut laajapohjaisen työryhmän valmistelemaan esitykset mm. tutkintoa lyhyempien koulutusten tarjonnan lisäämisestä ammatillisten tutkintojen kehittämistyöryhmän (TUTKE 4) vuonna 2023 tekemien esitysten mukaisesti sekä tutkintorakenteen tarkoituksenmukaisuuden arvioinnista. Lisäksi työryhmä tekee esityksiä yksityisen rahoituksen kasvattamiseksi sekä julkisesti rahoitetun ja markkinoilla tapahtuvan koulutuksen rajan selventämiseksi, ns. muun ammatillisen koulutuksen sisältöjen huomioimisesta osana jatkuvan oppimisen tarjontaa sekä muista mahdollisista toimista jatkuvan oppimisen tarjonnan kehittämiseksi.

Työelämäyhteistyö: Työntekijöitä, työnantajia ja yrittäjiä edustavat tahot ovat vakiintuneesti osallistuneet ammatillisen koulutuksen järjestelmän ja ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämiseen. Vuodesta 2018 alkaen yhteistyö on organisoitu työelämätoimikunniksi. Laajapohjaisen työryhmän tehtävänä on arvioida nykyisen organisoinnin ja yhteistyön toimivuus sekä tehdä ehdotus toiminnan organisoimiseksi. Sen tulee huomioida ammatillisessa koulutuksessa tapahtuvat muutokset ja muutokset työelämässä. Lisäksi työryhmä mm. selvittää mahdollisuudet hyödyntää työelämää ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilun seurannassa ja laadunarvioinnissa ja tekee ehdotuksen sitä koskevista tehtävistä.

Tutkintoon johtavan koulutuksen (TUVA) toimivuutta selvitettiin keväällä 2024. Nyt asetettava työryhmä arvioi selvityksen perusteella TUVA-koulutuksen ja oppivelvollisuuslainsäädännön muutostarpeita. Työryhmä valmistelee esitykset mm. koulutuksen valintaperusteiden täsmentämiseksi, huomioiden kielitaitoa koskevat vaatimukset ja oppivelvollisten aseman, toiseksi vuodeksi TUVA-koulutukseen osoitettavien oppivelvollisten aseman selkeyttämiseksi sekä oppivelvollisuuslakiin tarvittavista muutoksista oppivelvollisten sivistyksellisten oikeuksien varmistamiseksi. Lisäksi työryhmä arvioi muita toimia, joilla voidaan edelleen vahvistaa opiskelijoiden valmiuksia lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen sekä tukea opiskelijoiden perustaitojen vahvistumista. Työryhmän tehtävänä on myös tunnistaa TUVA-koulutuksen tavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi tarvittavia muutostarpeita nykyisessä järjestäjäverkossa ja rahoitusjärjestelmässä sekä nivelvaiheen ja laajennetun oppivelvollisuuden hyviä käytäntöjä, joita voitaisiin ottaa laajemmin käyttöön.

Tilauskoulutus laajennetaan hallitusohjelman mukaisesti ammatillisessa koulutuksessa kattamaan myös EU/ETA-alueen kansalaiset. Lisäksi valmistellaan esitys lukuvuosimaksuista EU/ETA-alueen ulkopuolelta toisen asteen koulutukseen saapuville opiskelijoille.