1.

Kaupunginhallitus päätti 28.10.2024 § 345, ettei se ota käsittelyynsä kasvatus- ja opetuslautakunnan 22.10.2024 pöytäkirjaa, ruotsinkielisen jaoston 8.10.2024 pöytäkirjaa eikä suomenkielisen jaoston 24.10.2024 pöytäkirjaa.

2.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 10.10.2024: Oppimisen tukea, erityisopetusta ja rahoitusperusteita uudistetaan lukiokoulutuksessa. Samalla myös ylioppilastutkinnon suorittamismahdollisuudet monipuolistuvat, kun tutkinto tulee mahdolliseksi suorittaa englannin kielellä ja tutkintoon lisätään taito- ja taideaineiden koe. Muutokset ovat osa pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman toimeenpanoa. Valtioneuvosto antoi asiaa koskevan esityksen eduskunnalle 10. lokakuuta.

Lukiolaisen oikeutta oppimisen tukeen vahvistetaan säätämällä opiskelijan oikeudesta tukiopetukseen, jota hän tarvitsee lukion oppimäärän suorittamiseksi. Lisäksi opiskelijalla olisi oikeus erityisopetukseen, jos hän todennettujen oppimisvaikeuksien tai muun niihin rinnastettavan syyn vuoksi tarvitsisi erityisopetusta oppimäärän osaamistavoitteiden saavuttamiseksi. Todennetuilla oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan perusopetuksen tai toisen asteen koulutuksen aikana tunnistettuja opiskelijan oppimista vaikeuttavia tekijöitä, jotka voivat johtua oppimisvaikeudesta, neuropsykiatrisista vaikeuksista tai muusta oppimista haittaavasta vammasta tai sairaudesta. Erityisopetuksen antamisesta päättää koulutuksen järjestäjä ja opiskelijalla tai hänen huoltajallaan on oikeus hakea päätöksen muutosta. Oppimisen tukea, tukiopetusta ja erityisopetusta koskevat muutokset tulevat voimaan 1.8.2025 alkaen. Oppimisen tuen vahvistamiseksi valtion vuoden 2025 talousarvioon sisältyy 10 miljoonan euron määrärahan korotus.

Taito- ja taideaineiden ylioppilaskokeen kokelas voi suorittaa kuvataiteessa, liikunnassa ja musiikissa. Kokeeseen tulee sisältymään valmistava näyttö, jossa kokelas osoittaa oppiaineelle luonteenomaista osaamista. Ylioppilastutkintolautakunta vastaa kokeen ja valmistavan näytön sisällöllisestä kehittämisestä. Ensimmäiset taito- ja taideaineiden ylioppilaskokeet voidaan järjestää vuonna 2029.

Englanninkielinen ylioppilastutkinto toteutetaan kolmantena kieliversiona kansallisesta tutkinnosta. Tutkinto on tarkoitettu opiskelijoille, joiden kielitaito ei riitä lukiokoulutuksen ja ylioppilastutkinnon suorittamiseen suomeksi tai ruotsiksi. Vieraskielisiltä kokelailta edellytetään pakollisena äidinkielen ja kirjallisuuden kokeena suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeena. Koska ylioppilastutkinto suoritetaan lukion opetuskielellä, voivat koulutuksen järjestäjät vuonna 2025 hakea järjestämisluvan muutoksia koulutuksen aloittamiseksi elokuussa 2026. Ensimmäiset englanninkieliset ylioppilaskokeet voidaan järjestää syksyllä 2028.

3.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 10.10.2024: Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kehittämiseksi käynnistetään kahdeksan vuotta kestävä kokeilu, johon voidaan ottaa enintään 40 koulutuksen järjestäjää. Lisäksi muutetaan rahoitusmallia niin, että se kannustaa järjestämään koulutuksen tavalla, jossa opiskelijat suorittavat opintonsa loppuun, valmistuvat ja valmistumisen jälkeen työllistyvät tai siirtyvät jatko-opintoihin. Myös oppimisen tukeen esitetään muutoksia. Esitykset liittyvät pääministeri Orpon hallitusohjelman toimeenpanemiseen. Valtioneuvosto antoi asiaa koskevan esityksen eduskunnalle 10. lokakuuta..

Kokeiluun voidaan valita enintään 40 ammatillisen koulutuksen järjestäjää, joiden tulee kattavasti edustaa koulutuksen järjestäjäkenttää. Haku avautuu keväällä 2025 ja päätökset valittavista koulutuksen järjestäjistä tehdään syksyllä 2025. Hakemusten arviointiin osallistuu Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi. Turun kaupunki on hakeutumassa kokeiluun.

Kokeiluun osallistuva koulutuksen järjestäjä saisi nykyistä vapaammin järjestää lähes kaikkia ammatillisia tutkintoja. Opetus- ja kulttuuriministeriö kävisi koulutuksen järjestäjän kanssa neuvottelut, joissa sovittaisiin tavoitteista ja toimenpiteistä koulutustarjonnan ja työmarkkinoiden kohtaannon sekä laadun varmistamiseksi. Lisäksi sovittaisiin toimista, joilla koulutuksen järjestäjä etenee tavoitteiden suuntaisesti.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjiä on 134, joten kaikkien kanssa ei ole mahdollista käydä sopimusneuvotteluja. Ne koulutuksen järjestäjät, jotka eivät ole mukana kokeilussa, jatkavat toimintaansa nykyiseen tapaan.

Rahoituksesta lisäkannusteita työllistävän koulutuksen järjestämiseen

Opiskelijavuosiin perustuvaa laskennallista rahoitusta lasketaan 70 prosentista 50 prosenttiin, tutkinnoista ja tutkinnon osien osaamispisteistä saatavaa rahoitusta nostetaan 20 prosentista 30 prosenttiin, tutkinnon ja tutkinnon osia suorittaneiden työllistymisestä ja jatko-opiskelusta (korkeakoulu) osuutta nostetaan seitsemästä prosentista 18 prosenttiin. Loppu kaksi prosenttia tulisi opiskelija- ja työelämäpalautteesta (nykyisin kolme prosenttia).

Rahoitusmallista karsitaan pois merkittävä määrä erilaisia painotus- ja korotustekijöitä lukuisine kertoimineen. Jäljelle jäävät painotus- ja korotustekijät keskitetään opiskelijavuosirahoitukseen. Opiskelijamaksujen keräämiseen ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa ei esitetä muutosta.

Rahoituksessa otetaan käyttöön myös uusi lähtötasokerroin, joka huomioi opiskelijoiden aiemman koulutustaustan. Oppivelvollisten osalta lähtötason arvio perustuisi peruskoulun päästötodistuksen arvosanatietoihin. Muiden osalta, joilta arvosanatietoja ei kattavasti löydy, hyödynnettäisiin korkeinta aiemmin suoritettua tutkintoa.

Samalla suoritepäätöksen haku- ja päätösprosessia kevennetään siirtymällä tavoitteellisten opiskelijavuosien hakemisesta ja kohdentamisesta käyttämään rahoituksessa toteutuneita opiskelijavuosia. Laskennallinen rahoitus kokonaisuudessaan perustuisi toteutuneisiin suoritteisiin. Tämä keventää sekä koulutuksen järjestäjien että ministeriön työtaakkaa, ja parantaa samalla koulutuksen järjestäjille heidän rahoituksensa ennakoitavuutta.

Uusi rahoitusmalli olisi käytössä vuoden 2026 rahoituksesta päätettäessä. Osa muutoksista toteutetaan asetusmuutoksella, joka tulee erikseen lausunnoille vuonna 2025.

Oppimisen tukea vahvistetaan kaikille opiskelijoille

Nykyiset opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot korvattaisiin oikeudella oppimisen tukeen, joka olisi matalan kynnyksen tukimuoto. Oppimisen tuki voisi olla mm. tukiopetusta tai muuta opiskelijan tarvitsemaa tukea, jota annetaan yksittäiselle opiskelijalle tai ryhmälle.

Opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja on järjestetty pääasiassa maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille, joiden kielitaito ei ole ollut riittävä tutkintokoulutuksen suorittamiseksi. Opintoja on järjestetty ennen tutkintokoulutuksen alkua tai koulutuksen alkuvaiheessa, ja ne ovat harvoin jatkuneet koko tutkintokoulutuksen ajan. Muille kuin maahanmuuttajataustaisille oppimisen tukea ei juurikaan ole ollut tarjolla. Sen sijaan monelle opiskelijalle, joka olisi tarvinnut oppimisen tukea, on tehty erityisen tuen päätös, jonka avulla koulutuksen järjestäjä on saanut korotetun rahoituksen järjestämänsä koulutuksen perusteella.

Myös erityistä tukea vahvistetaan niin, että se olisi erityisopettajan antamaa erityisopetusta sekä erityisopettajan konsultaatioon perustuvaa muuta opetusta ja ohjausta. Muun muassa opiskelijoiden mielenterveysongelmat ja neuropsykiatriset haasteet edellyttävät vahvemman tuen järjestämistä ja yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa. Erityisopetus vastaisi aiempaa paremmin opiskelijoiden lisääntyvien ja vaativampienkin tuen tarpeisiin. Oppimisen tuen ja erityisen tuen muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2026 alkaen.

Tilauskoulutuksen laajentamiseksi EU/ETA-alueelle sekä tilauskoulutuksen opiskelijoiden oikeusturvan parantamiseksi OKM jatkaa valmistelua vuoden 2025 aikana.