1.

Kaupunginhallitus päätti 30.9.2024 § 308, ettei se käytä otto-oikeutta suomenkielisen jaoston 19.9.2024 pöytäkirjaan eikä kasvatus- ja opetuslautakunnan 24.9.2024 pöytäkirjaan.

2.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 23.9.2024: Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus vuoden 2025 talousarvioesityksestä on 8,45 miljardia euroa, mikä on noin 411 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Esityksellä toteutetaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaa, jonka tavoitteena on tiukankin taloustilanteen aikana panostaa koulutustason nostoon sekä tieteen ja tutkimus- ja kehitystoiminnan edellytysten parantamiseen. Talousarvioesityksellä tuetaan monipuolista taiteen ja kulttuurin tekemistä sekä kaikenikäisten liikkuvaa elämäntapaa.

Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus sekä vapaa sivistystyö

Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kehittämiseen ehdotetaan hallitusohjelman toimenpiteiden vuoksi 50 miljoonan euron lisäystä vuodelle 2025. Määrärahalisäys kohdistetaan perusopetuksen vahvistamiseen muun muassa uudistamalla oppimisen tuki. Lisäksi yksityisten opetuksen järjestäjien kotikuntakorvauksen taso nostetaan 100 prosenttiin ja perusopetuksen vähimmäistuntimäärää kasvatetaan kolmella vuosiviikkotunnilla. Koulukiusaamisen vastaiseen työhön osoitetaan 5 miljoonaa euroa, ja varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaa pyritään helpottamaan luomalla täydennyskoulutusmalli, johon osoitetaan 6 miljoonaa euroa.

Vapaassa sivistystyössä maahanmuuttajanaisten kotoutumisen vahvistamiseen osoitetaan 5 miljoonaa euroa ja ruotsinkielisen kotoutumiskoulutuksen tarjontaa vahvistetaan miljoonalla eurolla.

Toisen asteen koulutus

Ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen ehdotetaan 1 370 miljoonaa euroa, mikä on 48 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa.

Talousarvioesitykseen sisältyy pääosin valtionosuusrahoitusta ammatilliseen koulutukseen 2 067 miljoonaa euroa ja lukiokoulutukseen 904 miljoonaa euroa. Luvut sisältävät valtionrahoituksen lisäksi kuntarahoitusosuuden, jonka osuus on ammatillisessa koulutuksessa 1 095 miljoonaa euroa ja lukiokoulutuksessa 570 miljoonaa euroa.

Opiskelijan oikeutta oppimisen tukeen vahvistetaan myös lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa. Tarkoitukseen ehdotetaan molemmille sektoreille pysyvää 10 miljoonan euron lisärahoitusta. Tavoitteena on sujuvoittaa nivelvaiheen koulutusvalintoja, vähentää koulutuksen keskeyttämistä, parantaa opiskelijoiden edellytyksiä tutkinnon suorittamiseen ja vahvistaa opiskelijoiden hyvinvointia.

Ammatilliseen koulutukseen kohdistuu vuonna 2025 yhteensä 120 miljoonan euron sopeutustoimet. Pohjalla on kehysriihessä sovittu 100 miljoonan euron sopeutus, johon lisätään 20 miljoonaa euroa osana budjettiriihessä päätettyä valtionavustusten sopeutuskokonaisuutta. Säästö toteutetaan siten, että rahoituksen ja opiskelijapaikkojen vähennyksiä ei kohdenneta perusopetuksen päättävien nuorten eikä vailla ammatillista perustutkintoa olevien koulutukseen. Lisäksi toimet normien purkamiseksi vähentävät ammatillisen koulutuksen rahoitusta 4 miljoonalla eurolla ja lukiokoulutuksen rahoitusta yhdellä miljoonalla eurolla.

Hallituksen kehysriihessä päättämää toisen asteen koulutuksen oppimateriaalien maksuttomuuden rajausta ei toteuteta. Korvaavina säästötoimina vuonna 2025 vähennetään ammatillisen koulutuksen strategiarahoituksen määrää 4 miljoonalla eurolla sekä ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hankerahoitusta 2 miljoonalla eurolla.

Talousarvioesityksen yhteydessä annetut hallituksen esitykset

Hallituksen esitys ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi

Esitys liittyy hallituksen linjaamiin valtiontalouden sopeutustoimiin ja norminkevennyksiin sekä oppimisen tuen lisärahoitukseen koskien ammatillista koulutusta ja/tai lukiokoulutusta.

Hallituksen esitys laiksi varhaiskasvatuslain 22 §:n ja 70 §:n 2 momentin 5 kohdan kumoamisesta

Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi varhaiskasvatuslain (540/2018) 22 § kokonaan, jolloin velvollisuus laatia paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma lakkaisi. Esityksessä ehdotetaan myös henkilöstön täydennyskoulutuksen raportointivelvoitteen keventämistä siten, että varhaiskasvatuslain 70 §:n 2 momentin kohta 5 kumottaisiin.

3.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 23.9.2024: Esi- ja perusopetuksen oppimisen tuki uudistuu. Uudistuksella turvataan kaikille oppilaille riittävä tuki ja samalla vähennetään opetushenkilöstön hallinnollista taakkaa. Uudistus on osa pääministeri Orpon hallitusohjelmaa. Valtioneuvosto antoi asiaa koskevan esityksen maanantaina 23.9. osana valtion ensi vuoden budjettiesitystä. Lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2025.

Tuen muotoja yhtenäistetään ja selkiytetään valtakunnallisesti, samalla varmistetaan resurssit niiden toteuttamiseen. Kyseessä on kokonaan uudenlainen lähestymistapa, joka perustuu oppilaiden tosiasialliselle tarpeelle tukitoimiin. Uudistuksen toteutukseen on myös varattu lähes 100 miljoonaa euroa pysyvää rahoitusta opetuksen järjestäjille.

Tarkoitus on, että oppilas saa tukea oppimiseensa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja matalalla kynnyksellä. Ensisijaiset tukimuodot, joihin kaikilla oppilailla on oikeus, ovat ryhmäkohtaisia tukimuotoja. Näihin sisältyy yleinen tukiopetus, opetuskielen tukiopetus sekä erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä. Ryhmäkohtaisia tukimuotoja annetaan joustavasti ja pienemmille ryhmille oppilaita tarpeiden mukaan.

Oppilaskohtaisista tukitoimista, jotka perustuvat vahvempiin tuen tarpeisiin, säädetään tarkemmin. Oppilaskohtaiset tukitoimet ovat säännöllisiä ja perustuvat yksilöllisiin tuen tarpeisiin. Näihin sisältyy sekä osittain pienryhmässä että tarvittaessa kokonaan erityisluokassa toteutettava opetus sekä oppilaskohtaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut.

Opetusjärjestelyt tukemaan oppimisedellytyksiä

Uudistuksessa keskiössä ovat erityisesti oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt, joilla tarkoitetaan esimerkiksi opetusryhmien muodostamista siten, että opetuksen tavoitteet voidaan saavuttaa ja opettajan on mahdollista huomioida opetusryhmän tarpeet riittävän hyvin, sekä luokka- tai ryhmäkohtaisten koulunkäyntiavustajien hyödyntämistä oppilaiden koulunkäynnin ja opetukseen osallistumisen tukena. Opetusjärjestelyillä tarkoitetaan myös oppilaiden erilaiset tarpeet ja edellytykset huomioon ottavaa opetusta sekä pedagogisia ratkaisuja, kuten eriyttämistä.

Lakiesityksessä säädetään, että ns. tavallisessa luokassa saa olla enintään viisi erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetusta pienryhmässä saavaa oppilasta. Kyseessä ovat oppilaat, jotka opiskelevat yhden tai useamman oppiaineen kokonaan pienryhmässä. Sääntelyllä pyritään mahdollistamaan laadukas opetus ja parantamaan oppimisympäristön laatua ja opetusryhmän työrauhaa.

Keskeisenä tavoitteena on myös selkiyttää tukitoimia koskevaa päätöksentekoa sekä vähentää opettajien hallinnollista työtä. Tuen pedagogisten asiakirjojen määrää vähennetään ja valmisteluun sisältyvää hallinnollista työtä kevennetään. Muutoksella ei heikennetä oppilaiden oikeusturvaa.

Osana uudistusta säädetään myös konsultatiivisesta sairaalaopetuspalvelusta sekä uudistetaan pidennettyä oppivelvollisuutta koskevaa sääntelyä. Näiden osalta uudistamistarve liittyy lasten ja nuorten psyykkisen oireilun lisääntymiseen kouluissa sekä oppivelvollisuuden laajentumisen myötä esiin nousseisiin päivitystarpeisiin. Myös toiminta-alueittain järjestettävä opetus tuodaan lain tasolle, minkä myötä vahvistetaan etenkin vammaisten lasten ja nuorten oikeuksia.

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusasetus päivitetään uudistetun perusopetuslain mukaiseksi. Jatkossa perusopetuslaissa määritellään selkeämmin erityisopettajan ja erityisluokanopettajan tehtävät tukitoimien toteuttamisessa ja asetuksessa kelpoisuusehdot. Kelpoisuuden saamiseksi tarvittavat opinnot eivät muutu.

Tuen uudistusta koskevan lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2025. Opetushallitus päivittää esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet uudistetun lainsäädännön mukaiseksi siten, että niihin perustuvat paikalliset opetussuunnitelmat otetaan esiopetuksen järjestämispaikoissa ja kouluissa käyttöön 1.8.2025 alkaen. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus järjestävät koulutusta uudistetusta lainsäädännöstä ja opetussuunnitelman perusteista vuoden 2025 alusta alkaen.

4.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 30.9.2024: PISA 2022 -tulosten mukaan osaamiserot maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön oppilaiden välillä ovat edelleen suuria kaikilla arviointialueilla. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden heikkoa osaamista selittää usein heikko lukutaito ja matalampi sosioekonominen perhetausta.

PISA 2022 -tutkimuksen ensitulokset julkaistiin joulukuussa 2023. Tutkimuksen yhteydessä tarkasteltiin erillisen yliotoksen avulla tarkemmin maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaamista ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Edellinen vastaava tarkastelu tehtiin 2012.

Osaamiserot maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön oppilaiden välillä suuria, mutta kaventuneet vuodesta 2012

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden lukutaito oli kaikkien suomalaisoppilaiden tavoin heikentynyt vuoteen 2012 verrattuna. Matematiikassa ja luonnontieteissä osaamiserot maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön oppilaiden välillä olivat kaventuneet. Erojen kaventuminen johtuu kantaväestön oppilaiden tulosten voimakkaammasta heikkenemisestä. Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset oppilaat menestyivät kaikilla arviointialueilla ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisia oppilaita paremmin.

Maahanmuuttajataustaisissa oppilaissa suuri osa heikkoja osaajia

Suomen maahanmuuttajataustaisista oppilaista suuri osa oli PISA-määritelmän mukaan heikkoja osaajia. Matematiikassa heikkoja osaajia oli ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista 58 prosenttia ja toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista 43 prosenttia. Kantaväestön oppilaista heikkoja matematiikan osaajia oli 22 prosenttia.

Maahanmuuttajataustaisilla oppilailla heikkojen matematiikan osaajien osuus ei ollut muuttunut tilastollisesti merkitsevästi vuodesta 2012. Sen sijaan lukutaidossa heikkojen osaajien osuus oli kasvanut. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista peräti 61 prosentilla ja toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista 39 prosentilla oli heikko lukutaito 2022. Osaamistasoltaan heikoilla oppilailla ei OECD:n määritelmän mukaan katsota olevan riittäviä tietoja ja taitoja osallistuakseen täyspainoisesti yhteiskunnan toimintoihin, kuten jatko-opintoihin ja työelämään.

Lukusujuvuus ja kotitausta selittävät erityisesti lukutaidon vaihtelua

PISA-kokeessa osana lukutaidon arviointia oppilaat tekivät niin sanotun lukusujuvuustestin, jolla tutkittiin, kuinka hyvin oppilas ymmärtää lyhyitä testikielisiä lauseita. Lukusujuvuus osoittautui osaamisen vaihtelun vahvaksi selittäjäksi sekä maahanmuuttajataustaisilla että kantaväestön oppilailla ja selitti jopa puolet osaamiserosta kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden välillä. Maahanmuuttajataustaisten perheiden keskimääräinen sosioekonominen asema oli myös matalampi kuin kantaväestöön kuuluvien perheiden. Matalimpaan sosioekonomiseen neljännekseen kuului ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista 52 prosenttia ja toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista 43 prosenttia.

Näyttääkin siltä, että oppilaan maahanmuuttajatausta itsessään ei välttämättä ennusta heikkoa osaamista PISA-kokeessa, vaan olennaisia tekijöitä ovat puutteet kielitaidossa sekä perheen matala sosioekonominen asema.

Osaamisen vaihtelu koulujen välillä yhteydessä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden sosioekonomiseen taustaan

Kantaväestön oppilaiden keskimääräinen osaamisen taso ei vaihdellut suuresti sen mukaan, kuinka paljon heidän koulussaan oli maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Sen sijaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaaminen oli korkeinta kouluissa, joissa heitä oli vähiten, ja se heikkeni sitä mukaa kuin heidän osuutensa koulun oppilaista kasvoi. Samalla maahanmuuttajataustaisten oppilaiden keskimääräinen sosioekonominen asema oli sitä matalampi, mitä suurempi oli heidän osuutensa koulun oppilaista. Kantaväestön oppilailla ei vastaavaa havaittu. Kun erot oppilaiden sosioekonomisessa taustassa otettiin huomioon, sekä matematiikassa että lukutaidossa maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön oppilaiden välinen osaamisero pieneni. Ero kaventui eniten kouluissa, joissa maahanmuuttajataustaisia oppilaita oli 40 prosenttia tai enemmän ja joissa ero sosioekonomisessa taustassa oli suurin.

Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset oppilaat kokevat muita enemmän kiusaamista

Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset oppilaat ilmoittivat kokeneensa kiusaamistilanteita koulussa kantaväestön oppilaita useammin. Joka kymmenes ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustainen oppilas ilmoitti jääneensä vähintään muutaman kerran kuukaudessa kotiin, koska oli tuntenut olonsa koulussa turvattomaksi. Osuus oli selvästi suurempi kuin toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisilla oppilailla tai kantaväestön oppilailla. Lisäksi ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset oppilaat tunsivat olonsa koulussa ja koulumatkoilla turvattomammaksi verrattuna muihin oppilaisiin.

Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisilla oppilailla myös yhteenkuuluvuus kouluyhteisöön oli selvästi vähäisempää kuin muilla. Yhteenkuuluvuuden tunne oli muuttunut kymmenessä vuodessa sekä maahanmuuttajataustaisilla että kantaväestön oppilailla: yhä useampi nuori tuntee ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden tunteita koulussa.

Oppimisen tukeen ja kouluhyvinvoinnin edistämiseen syytä kiinnittää huomiota

Kaiken kaikkiaan tutkimuksen tulokset osoittavat, että maahanmuuttajataustaisten nuorten osaamisen vahvistamiseen ja oppimisen tukeen sekä kouluhyvinvointiin on tulevaisuudessa syytä kiinnittää erityistä huomiota. Koulun opetuskielen ja oppilaan oman äidinkielen opetuksella sekä oppimiseen tarjotulla tuella on suuri merkitys maahanmuuttajataustaisten nuorten oppimiselle ja osallisuudelle. Tärkeää on myös tukea oppilaan maahanmuuttajataustasta riippumatta heikkoja osaajia, joilla valmiudet siirtyä perusopetuksen jälkeisiin opintoihin ovat puutteelliset, sekä oppilaita, jotka ovat heikosti kiinnittyneitä kouluun.