Kasvatus- ja opetusjohtaja Timo Jalonen 17.9.2024:

Selvityksen tarkoituksena on selvittää Turun kaupunkiseudun kuntien nuorten toisen asteen opiskeluvalintojen jakautumista ja syitä. Selvitys tukee uuden seutustrategian mukaista tavoitetta luoda kaupunkiseudun yhteinen tilannekuva toisen asteen koulutuksen seudullisesta tarjonnasta ja sen kehitystarpeista.

Selvitys toteutettiin huhti-kesäkuussa 2024 Turun kaupunkiseudun kuntayhtymän toimeksiannosta. Selvitys koostui tilastoanalyysistä sekä kyselyistä. Tilastoanalyysin tavoitteena oli koota ja analysoida selvityksen aihetta koskevaa tilastoaineistoa. Tilastoanalyysissä kartoitettiin ja analysoitiin aihetta käsittelevää kuntakohtaista tilastoaineistoa. Siinä selvitettiin muun muassa, mihin toisen asteen oppilaitoksiin nuoret ensisijaisesti yhteishaussa hakivat ja mistä oppilaitoksista nuoret saivat opiskelupaikan. Tilastoanalyysissa huomioitiin nuorten kotikunta ja äidinkieli. Selvityksessä käytettiin opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta löytyviä tilastoja. Tilastoanalyysissä käytetty väestöennuste perustuu tilastokeskuksen tietoihin alueen väestökehityksestä sekä tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille 2021 - 2040.

Kysely kohdennettiin Turun ydinkaupunkiseudun yhdeksäsluokkalaisille ja toisen asteen ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Kyselyllä oli tarkoitus selvittää opiskelijoiden koulutuspaikkavalintojen taustalla vaikuttaneita syitä. Kysely välitettiin oppilaitosten yhteyshenkilöiden välityksellä kohdejoukolle. Kyselyyn saatiin yhteensä 1 557 vastausta. Kyselyyn ei saatu vastauksia kaikista alueen oppilaitoksista, joten kyselyn otos ei edusta täysin kaikkia alueen kuntia.

Turun kaupunkiseudun kuntayhtymän alueen kuntien nuorten toisen asteen opiskelupaikkavalinnoissa on eroja. Eroihin vaikuttaa merkittävästi muun muassa kunnan oppilaitosten määrä. Esimerkiksi Ruskolla ei ole toisen asteen oppilaitoksia, jolloin nuoret automaattisesti hakeutuvat muiden kuntien oppilaitoksiin, ensisijaisesti Turkuun. Toisaalta taas Turussa oppilaitoksia on useita ja turkulaiset nuoret hakeutuvat muita harvemmin muiden kuntien oppilaitoksiin. Kaarinasta ja Liedosta hakeudutaan useimmiten Turkuun. Raisiosta ja Naantalista puolestaan hakeudutaan melko tasaisesti sekä oman kunnan oppilaitoksiin että Turun oppilaitoksiin.

Kyselyn vastaajien mukaan merkittävämpiä opiskelupaikan valintaan vaikuttavia tekijöitä ovat koulun hyvä maine, koulun etäisyys kotoa sekä se, että ystävät tai kaverit pyrkivät samaan paikkaan. Kuntien välillä oli havaittavissa jonkinlaisia eroja siinä, kuinka merkittäväksi eri tekijät koettiin.

Raisiolaiset nuoret painottivat hieman enemmän koulun etäisyyttä kotoa ja peruskoulussa toteutettua opinto-ohjausta, turkulaiset koulun sijoitusta oppimistuloksissa eri ranking-listoilla ja muut kuin turkulaiset vastaajat sitä, että kotikunnassa ei ollut heitä kiinnostavaa tarjontaa. Lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevien välillä eroja oli vain hyvin vähän hakuun vaikuttaneissa tekijöissä.

Lähimmät oppilaitokset ohjaavat opiskelijoiden valintoja ja sijoittumista. Kaikissa Turun seudun kunnissa vähintään yli kolmasosa nuorista hakeutuu Turussa sijaitseviin oppilaitoksiin. Turussa asuu 55 prosenttia kaupunkien 15-vuotiaasta väestöstä, mutta kaupungissa on 72 prosenttia alueen oppilaitosten aloituspaikoista, eli erilaisia vaihtoehtoja on laajasti tarjolla. Kaarina on seudun kunnista ainoa, jossa oman kunnan oppilaitos ei ole suosituin hakukohde. Myös Raisiossa aloituspaikkoja on selvästi nuoria enemmän, valtaosa Rasekon ammattiopistossa. Raisio onkin alueen kunnista ainoa, jossa alueen nuorten suosituin ensisijainen hakukohde on ammattioppilaitos.

Kyselyyn vastanneet turkulaiset kokivat koulun hyvän maineen, koulun pääsykriteerit sekä mahdollisuuden luoda uusia kaverisuhteita tärkeimmiksi opiskeluvalintaan vaikuttaneiksi tekijöiksi. Nuoret kokivat myös kulkuyhteydet tärkeiksi opiskelupaikan valintaan vaikuttavaksi tekijäksi. Yksin koulun etäisyyden kanssa turkulaiset nuoret eivät juurikaan kokeneet koulun pienen koon, sosiaalisen median tai koulun toteuttaman viestinnän vaikuttaneen opiskelupaikan valintaan. Nuorten mukaan silläkään ei ollut vaikutusta omaan opiskelupaikan valintaan, olivatko vanhemmat sisarukset käyneet samaa koulua. Turkulaiset nuoret eivät myöskään kokeneet, etteikö kotikunnasta olisi löytynyt kiinnostavaa opiskelumahdollisuutta, joka olisi vuorostaan vaikuttanut opiskelupaikan valintaan.

Lukiokoulutuksen palvelualuejohtaja Jussi Paavola ja ammatillisen koulutuksen palvelualuejohtajan varahenkilö, rehtori Päivi Lehtinen ovat avaamassa selvityksen sisältöä kokouksessa.

Liite 1                                  Raportti toisen asteen opiskelupaikkavalintoja koskevasta selvityksestä

Liite 2                                  Esitys toisen asteen opiskelupaikkavalintoja koskevasta selvityksestä

Ehdotus        Kasvatus- ja opetuslautakunta merkitsee selvityksen tiedokseen.