1.

Kaupunginhallitus päätti 2.9.2024 § 275, ettei se käytä otto-oikeutta suomenkielisen jaoston 29.8.2024 pöytäkirjaan.

2.

Kaupunginhallitus päätti 9.9.2024 § 284, ettei se käytä otto-oikeutta kasvatus- ja opetuslautakunnan 2.9.2024 eikä ruotsinkielisen jaoston 5.9.2024 pöytäkirjaan.

3.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.9.2024: Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on julkaissut koulutusjärjestelmien indikaattorijulkaisunsa Education at a Glancen (EAG). Tämän vuoden teemana on koulutuksen tasa-arvo.

Eri maiden koulutusjärjestelmien toimivuutta tasa-arvon kannalta tarkastellaan muun muassa sukupuolen, sosioekonomisen taustan ja maahanmuuttajataustaisuuden ulottuvuuksilla. Tyttöjen ja naisten koulutuspolut eroavat merkittävästi poikien ja miesten koulutuspoluista lähes kaikissa OECD-maissa. Suomessa eroavaisuudet ovat pääosin OECD-keskiarvoja suurempia. Koulutuspolut eroavat toisella asteella tehtävien valintojen suhteen, korkeakoulutukseen ja aikuiskoulutukseen osallistumisen suhteen sekä alavalintojen osalta.

Suomen koulutuksen tilanne vakaa

EAG-tilastokatsauksen antama kuva Suomen koulutuksen tilanteesta on vakaa niin nuorten aikuisten koulutustason jälkeen jäämisen, aikuisten suhteellisen koulutustason heikkenemisen kuin koulutuksen tuottaman hyödynkin osalta. Korkeakoulutuksen tuottama palkkahyöty on Suomessa pohjoismaisittain korkea, toisen asteen palkkahyöty olematon.

OECD-maissa enemmistö yleissivistävästä toisen asteen koulutuksesta valmistuneista on naisia (55 prosenttia), kun taas ammatillisen tutkinnon suorittavissa naiset ovat vähemmistössä (46 prosenttia). Suomessa naiset ovat enemmistönä sekä lukion (59 prosenttia) että ammatillisen tutkinnon (54 prosenttia) suorittavien joukossa. Alle 20-vuotiaiden osalta myös Suomessa naiset ovat vähemmistönä ammatillisen tutkinnon suorittaneissa.

Heijastaen osin toisen asteen koulutusvalintoja naiset aloittavat miehiä useammin korkea-asteen koulutuksessa lähes kaikissa OECD-maissa. Keskimäärin OECD-maissa vuonna 2022 uusista opiskelijoista naisia on 56 prosenttia. Sukupuolten välinen ero on pienin Saksassa, jossa naisia ja miehiä aloittaa korkeakoulutuksessa yhtä paljon. Suomessa naisten osuus uusista opiskelijoista oli 57 prosenttia. Naisten osuus on noussut vuoden 2015 jälkeen niin Suomessa kuin OECD-maissa keskimäärinkin.

Sukupuolittuneet koulutusalavalinnat

Koulutusalavalinnat ovat segregoituneet voimakkaasti sukupuolen mukaan OECD-maissa. STEM-aloilla (science, technology, engineering, mathematics – luonnontieteiden ja insinöörityön alat) enemmistö opiskelijoista on poikia sekä miehiä ja toisaalta kasvatusaloilla sekä terveys- ja hyvinvointialoilla enemmistö opiskelijoista on tyttöjä ja naisia. Suomessa ko. aloilla sukupuolten väliset erot ovat korkea-asteen koulutuksessa OECD-keskiarvojakin suurempia.

Esimerkiksi miehistä STEM-aloilla aloittaa Suomessa korkea-asteen koulutuksen peräti 56 prosenttia opiskelijoista, kun naisista osuus on 17 prosenttia. Vastaavasti naisista opinnot kasvatusaloilla aloitti 7 prosenttia, miehistä vain yksi prosentti. Terveys- ja hyvinvointialoilla korkea-asteen koulutuksen aloittaa naisista 34 % ja miehistä 9 %.

Myös aikuiskoulutukseen osallistumisessa on eroja sukupuolten välillä. Naiset osallistuvat useimmissa OECD-maissa miehiä ahkerammin aikuiskoulutukseen. Ero on keskimäärin kuitenkin vain muutaman prosenttiyksikön, mutta Suomessa ero on 11 prosenttiyksikköä.

Tasa-arvoa tarkastellaan myös opiskelijoiden sosioekonomisen taustan ulottuvuudella. Vanhempien korkeakoulutus paransi niin Suomessa kuin kansainvälisestikin toisen asteen koulutuksen läpäisyä, kun taas matalasti koulutettujen tai maahanmuuttotaustaisten vanhempien jälkeläisillä on muita suurempi riski jäädä vaille toisen asteen tutkintoa.

Koulutuksen palkkahyödyt

Koulutuksen tasa-arvoon liittyvien teemojen lisäksi tämän vuoden julkaisussa esitetään säännöllisesti toistuvia vertailutietoja koulutusjärjestelmien tilasta ja tuloksista.

Koulutus tuottaa merkittävää työmarkkinahyötyä. Perusasteen varassa olevista aikuisten (25-64-vuotiaat) työllisyys oli OECD-maissa keskimäärin 60 prosenttia, kun taas korkea-asteen koulutuksen suorittaneista työllisiä oli 87 prosenttia. Suomessa koulutuksen ja työllisyyden välinen yhteys on vielä vahvempi. Korkea-asteelta valmistuneiden työllisyysaste oli 89 prosenttia, perusasteen koulutetuilla vain 57. Koulutuksen taloudellinen kannattavuus on Suomessa korkea-asteen koulutuksen osalta verraten hyvä.

Suomessa korkea-asteen koulutus lisää kokoaikatyöllisillä palkkaa 39 prosenttia verrattuna toisen asteen suorittaneisiin, selvästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa (joissa lisäys on 18-25 prosenttia). Toisen asteen koulutuksen palkkahyöty on pitkään ollut Suomessa poikkeuksellisen heikko, ja perusasteen varassa olevien kokoaikatyöllisten palkka on, ainoana vertailumaiden joukossa, hieman korkeampi kuin toisen asteen tutkinnon suorittaneiden.

Suomalaisten nuorten aikuisten suhteellisen koulutustason kehitys on jatkunut aiemman mukaisena. Sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta kiinnostava pieni muutos on nuorten naisten korkeasti koulutettujen osuuden suhteellisen tason laskeminen vastaavaksi kuin miehillä. Sukupuolten välillä on yhä eroa, naisten ollessa miehiä useammin korkeasti koulutettuja, mutta nyt sijoitus maiden vertailussa on sukupuolilla sama. Vielä 2016 naisilla korkeasti koulutettujen osuus oli yli OECD-keskiarvon ja miehillä sen alle. Kautta OECD-maiden korkeasti koulutettujen osuus nuorista naisista (54 %) on korkeampi kuin osuus miehistä (41 %). Suomessa vastaavat osuudet ovat naisilla 46 % ja miehillä 33 %. Nuorten aikuisten ollessa Suomessa OECD-vertailussa verrattain matalasti koulutettuja ja vanhempien ikäryhmien korkeasti koulutettuja, koko työikäisessä väestössä korkeasti koulutettujen osuus on laskemassa OECD-keskitasolle ja sen alle myöhemmin tällä vuosikymmenellä.

Koulutuksen menot Suomessa Pohjoismaita edullisempia

Koulutuksen kokonaismenot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat Suomessa yli OECD-keskitason, mutta alle muiden Pohjoismaiden. OECD-vertailun kärkisijaa pitää Norja. Maiden välillä on huomattavia eroja myös eri koulutusasteiden suhteellisissa osuuksissa, mitä selittävät muun muassa erot väestön ikärakenteessa. Koulutus on kaikissa OECD-maissa pitkälti julkisesti rahoitettua, mutta Suomi kuuluu muiden Pohjoismaiden kanssa puhtaimmin julkisesti rahoitettuun koulutukseen perustuvien järjestelmien joukkoon. Koulutusmenojen kasvu monissa merkittävältä osin yksityiseen rahoitukseen perustuvissa koulutusjärjestelmissä on hieman muuttanut Suomen suhteellista asemaa koulutukseen panostamisen vertailussa.

4.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 12.9.2024: Owal Group on selvittänyt lukiokoulutuksen erityisten koulutustehtävien ja valtakunnallisten kehittämistehtävien toimivuutta ja vaikutuksia osaamisen syventämiseen ja opiskelumahdollisuuksien monipuolistamiseen.

Selvityksen tulokset ovat hyvin myönteisiä. Perustehtävässään erityisen koulutustehtävän lukiot ovat vahvistaneet painopistealueillaan kansallista osaamisvarantoa ja erityistä osaamista on edistetty menestyksekkäästi. Hyödyt ulottuvat myös erityisen koulutustehtävän lukioiden yleislinjojen opiskelijoille.

Erityisten koulutustehtävien alueellinen kattavuus sekä maantieteellisesti että erityistehtäväkohtaisesti on yleisesti riittävän hyvällä tasolla. Sen sijaan valtakunnallisten kehittämistehtävien toimivuudessa ja tunnettavuudessa on onnistuttu vaihtelevasti.

Lukiokoulutuksen erityisessä koulutustehtävässä painotetaan vahvasti yhtä tai useampaa oppiainetta tai opintokokonaisuutta. Erityinen koulutustehtävä voi kohdentua myös ylioppilastutkintoa tasoltaan vastaavan kansainvälisen tutkinnon suorittamiseen. Siihen voi sisältyä myös velvoite huolehtia ko. opetukseen liittyvistä valtakunnallisista kehittämistehtävistä. Erityisiä koulutustehtäviä on runsaat 70 ja niihin sisältyviä valtakunnallisia kehittämistehtäviä on 11, joiden järjestämisluvista päättää opetus- ja kulttuuriministeriö.

Lukiokoulutuksen erityisen koulutustehtävän ja siihen sisältyvän valtakunnallisen kehittämistehtävän kattavassa selvityksessä tarkasteltiin näille tehtäville asetettujen tavoitteiden toteutumista, opetukselle antamaa lisäarvoa ja alueellisuuden toteutumista. Jokaista teemaa tarkasteltiin erityisen koulutustehtävän saaneiden lukioiden opiskelijoiden, opetus- ja ohjaushenkilöstön sekä koulutuksen järjestäjien näkökulmista. Aineistoa täydennettiin myös muille lukioille suunnatulla kyselyllä. Kyselyyn vastasi 7 587 opiskelijaa erityisen koulutustehtävän lukioista, 808 opetus- ja ohjaushenkilöstön edustajaa ja 65 koulutuksen järjestäjää. Muista lukioista saatiin 130 vastausta. Lisäksi erikseen toteutettiin 20 taustahaastattelua (38 henkilöä), 4 täydentävää haastattelua (8 henkilöä) ja 5 lukiovierailua (14 henkilöstön edustajaa). Yhteensä selvitysaineistoa kerättiin 8 650 henkilöltä.

Tulosten mukaan kaksoisura-ajattelu opiskelijoille mahdollistuu niillä aloilla, joilla sen toivotaankin mahdollistuvan. Sen lisäksi opiskelijoille tarjotaan runsaasti erilaisia vaikuttamismahdollisuuksia sekä opetukseen että opiskelijoita koskeviin asioihin.

Opetuksen lisäarvo muodostuu joustavuudesta ja mahdollisuudesta syventyä sekä määrällisesti että laadullisesti erityistehtäväkohtaisiin opintoihin. Opetus vahvistaa opiskelijoiden valmiuksia jatko-opintoihin ja erilaisille urapoluille, erityisestä koulutustehtävästä riippumatta. Erityisen koulutustehtävän lukiot tekevät arvokkaaksi koettua kehittämistyötä omalla erityisalallaan sekä omissa verkostoissaan.

Valtakunnallisten kehittämistehtävien toiminnasta ja sisällöistä tiedottamiseen, viestintään ja oppilaitosten verkostoitumiseen on hyvä jatkossa kiinnittää huomiota.